Turkistarhauksen eettisyys Suomessa
S-ryhmän päätös ja sen pyörtäminen on nostanut jälleen pinnalle keskustelun turkistarhauksen eettisyydestä. Tämä on hyvä asia, sillä keskustelu on laantunut eduskunnan hylättyä kansalaisaloitteen turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa. Ongelma ei kuitenkaan ole poistunut ja vaatii edelleen huomiota.
Eduskunnan hylätessä kesäkuussa 2013 historiallisen ensimmäisen kansalaisaloitteen suuri osa kansanedustajista totesi, että valvontaan ja olojen parantamiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi he perustelivat hylkäystä valmisteilla olevalla uudella turkisasetuksella, joka tulee parantamaan eläinten oloja turkistarhoilla.
Mitä sitten oikeasti tapahtui valvonnan osalta?
Eviran tehtävänä on valvoa turkistarhoja. Seuraavana vuonna 2014 Evira teki historiallisen vähän otantaan perustuvia tarkastuksia eli kokonaiset 4 kpl. Turkistarhoja on Suomessa noin 1000, joten tarkastuksia tehtiin 0,04%:n turkistarhoista. Tämäkö oli sitä tehostettua valvontaa?
Eviran omissa tiedotteessa todetaan: "Turkiseläintiloja tarkastettiin vain 4, joista yhdellä (25 %) havaittiin puutteita. Laiminlyönti liittyi turkistarhan pakovarmuuteen. Edellisenä vuonna laiminlyöntejä oli 54 %:lla 24 tarkastetusta tilasta." Huomioitavaa on, että edellisen vuoden korkean laiminlyöntiprosentin jälkeen valvontakäyntejä vähennettiin radikaalisti, vaikka tuona vuona 2013 tehtiin jo vähiten tarkastuksia siihen mennessä. Oheisessa Eviran raportista otetusta taulukosta nähdään miten valvontakäyntien lukumäärä on laskenut 2000-luvulla.
Eläintensuojelujärjestöjen kritiikin jälkeen vuonna 2015 tehtiin pientä parannusta aiempaan. Eviran tietojen mukaan vuonna 2015 tehtiin seuraavaa: "Turkiseläintiloja tarkastettiin 24, joista yhdellätoista (48 %) havaittiin puutteita. Kolmen edellisen vuoden aikana laiminlyöntejä on esiintynyt 25 % -54 % tarkastetuista turkistiloista." Tuo alin 25% on muuten tuolta vuodelta 2014, jolloin tarkastettiin vain 4 tilaa, joten se ei ole näkemykseni mukaan tilastollisesti merkittävä. Käytännössä laiminlyöntiprosentti 2010-luvulla on lähellä 50 prosenttia. Lähellekään yhtä korkeaan laiminlyöntiprosenttiin eivät pääse mitkään muut tilalajit. Silti turkistarhauksen valvonta on suhteessa vähäisintä, miksi?
Vuoden 2015 Eläinten hyvinvoinnin valvonta -raportista selviää myös, että turkistiloille oli suunniteltu 49 tarkastuskäyntiä, joista toteutui vain 24. Toteumaprosentti suunnitelluista on 49%, mikä on ylivoimaisesti huonoin verrattuna muihin tilalajeihin (esim. Nauta 92%, Sika 91%, Lammas 81%).
Valvonnan kehityssuunta on siis todellakin päinvastainen. Koko 2010-luvulla noin tuhannesta turkistilasta alle 20% on joutunut tarkastuksen kohteeksi. Tämäkö on sitä parempaa valvontaa?
Mitä sitten tapahtui uudelle turkisasetukselle, joiden kansanedustajat kertoivat parantavan oloja?
11.9.2015 Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti turkisasetusta valmistelleelle työryhmälle, että viime keväänä valmiiksi saatua ja useita vuosia valmisteltua turkisasetusta ei anneta lainkaan. Turkisasetuksen valmistelua ei myöskään enää jatketa. Alun perin ministeriö lupasi antaa uuden asetuksen ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja. Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti myös lakkauttavansa eläinsuojeluasiamiehen viran, joka perustettiin viime hallituskaudella.
Eli uutta turkisasetusta ei ole ollenkaan tulossa - eikä siten mitään parannusta oloihin. Päätöstä jättää turkisasetus uudistamatta perusteltiin hallitusohjelman kirjauksella, jonka mukaan hallituskaudella ei säädetä uusia kustannuksia aiheuttavia velvoitteita. Eläinten oikeudet ja lupaukset poljettiin talouden alle.
Mitä parannuksia on sitten näköpiirissä tai tehty?
Oman näkemykseni mukaan ei mitään. Edellä kertomani asiat kuvaavat tapahtuneen negatiivisen kehityssuunnan ja ne on tarkistettavissa julkisista lähteistä. Itselläni ei ole tiedossa mitään parannusta, joka oikeuttaisi väittämään tilanteen parantuneen viime vuosina. Eläinten hyvinvoinnin puolesta on työtä jatkettava, jotta parannuksia saadaan aikaan tai mieluiten lopetetaan turkistarhaus Suomessa!
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)
Kaiken tiedon mukaan tarhauksen taso Suomessa edustaa maailman korkeinta tasoa.
Jos tarhauksen vastustajat samalla ponnella haluaisivat suojella esimerkiksi kaukoidän tehtaiden työolosuhteita, oltaisiin paljon merkittävämman asian parissa. Näille vihertäville kelpaavat kyllä lasten tekemät halvat vaatteet. Kaksinaamaisuutta ainakin minusta.
"Kaiken tiedon mukaan", osoitapa alkuun nyt pari riippumatonta lähdettä faktoineen, joka on tätä mieltä. Esimerkiksi kettujen oloissa vertailu muuhun Eurooppaan tuottaa aivan eri tuloksen.
Mitä tulee tekemisen suuntaamiseen, niin me voimme päättää ihmisten ja eläinten oloista Suomessa, emme Kaukoidässä.
Vaikka oltaisiinkin "korkeinta tasoa", se ei poista sitä, että käytännössä turkistarhaus rikkoo Eläisuojelulain henkeä, jossa sanotaan sen tarkoituksena olevan suojella eläimiä tarpeettomalta tuskalta, kivulta ja kärsimykseltä.
Mitä muuta se on kuin tarpeetonta tuskaa, kipua ja kärsimystä, kun kettuja, naaleja ja minkkejä kasvatetaan verkkopohjaisissa häkeissä? Miksi koiria ei missään nimessä lain mukaan saa kasvattaa sellaisissa häkeissä? Miksi säädökset sallivat sen "turkiseläimille"? Miksi käytännössä villejä turkiseläimiä saa kasvattaa häkeissä, vaikka luonnonvaraisia eläimiä yritetään suojella erityisesti?
Kyllä, maailmassa on monta epäkohtaa, eikä useampi epäkohta poista yhden merkitystä.
Turkistarhaus on niitä pienimpiä yhteiskunnallisia ongelmia Suomessa. Joten se siitä.
Suurin ongelma turkistarhauksessa lienee se, että sen lopettaminen karsisi aika pahasti varsinkin ruotsinkielisen Pohjanmaan elinkeinoelämän menestymisen mahdollisuuksia. Siinähän turkistarhaajien työpaikkojen lisäksi menisi myös työpaikkoja mm. rehuteollisuudesta.
Näinä aikoina, jolloin Suomessa on muutenkin taloudellisia ongelmia, on tarhakettujen elinolosuhteista valittelu aika pateettista.
Pertti Väänänen,
joillekin meistä luonto ja eläinten hyvinvointi ovat tärkeitä. Jotkut toiset taas ovat sitä mieltä, että ihminen on luomakunnan kruunu ja kaikkien muiden eläimien yläpuolella vain niitä hyödyntämässä - viis kärsimyksistä.
Tällainen joillekin tärkeän asian vähättely sillä perusteella, että on muita suurempia ongelmia, ei kestä eettistä eikä moraalista tarkastelua. Suosittuja kannanottoja turkiseläinasiassa ovat
1) on muita tärkeämpiäkin asioita kuin ketut
2) jos täällä lopetetaan, niin tuottaminen siirtyy maihin, joissa on huonommat olot..
Meillä on erilaisia, arvoja ja itselleen tärkeitä asioita. Asiat eivät muutu paremmaksi sillä, että koko kansa rientää sähläämään vaikkapa sotea. Ihmettelen kannanottosi perusteella miksi tulit tänne kommentoimaan vain, että tämä ei ole tärkeää. Minulle ja monille muille on. Joku muu voi ratkoa niitä suuria kysymyksiä.
Kakkoskohtaan olen jo useasti todennut, että karrikoidusti voisi ehdottaa Suomeen lapsityövoiman sallimista, olisihan heillä täällä paremmat olot kuin Kaukoidässä. Kukin maa ja kansa vaikuttaa siihen, mihin voi. Itse haluan lopettaa tarpeettoman eläinten kärsimisen kaulussomisteiden vuoksi - ruoan tuotanto on sitten erillinen kysymys.
PS. Tiedätkö, minkä kokoisessa häkissä tarhakettu elää koko elämänsä?
0,8 neliötä eli 80cm X 100cm pinta-alaa. Jalkojen alla teräsristikko, joka nykyään on armeliaasti päällystetty muovilla (tosin niin kauan kuin se päällyste siinä nyt kestää)
Minkit pienissä häkeissä ei vertailukelpoinen asia lapsityön kanssa.
Juha-Matti Hakalan linkkiä lainatakseni:
http://kvantti.ayy.fi/sokos-lopettaa-orjakaupan-mt...
Perustelu siitä, että ihmisiä ja eläimiä ei voi verrata oli odotettu, tällä usein pyritään lakaisemaan asia maton alle.
Analogia toimii kuitenkin varsin selkeästi:
Eläimet kärsivät turkistarhoilla,
lapset kärsivät tehdessään tennareita tehtaalla,
turkiksille on jonkun ajattelun mukaan olemassa aina kysyntää,
halvoille lenkkareille on aina kysyntää,
Suomessa turkiseläimillä on paremmat standardit eli kärsivät vähemmän,
Suomessa on paremmat standardit tehtaissa eli lapsityöntekijätkin kärsisivät vähemmän kuin Kaukoidässä
Koska lapsityövoimaa kuitenkin käytetään sama määrä, josakin se kuitenkin tapahtuu, niin osa siitä voisi olla Suomessa ja tuottaa meille voittoa.
Tästä seuraa mikäli jatkaa tuolla usein käytetyllä eettisesti kestämättömällä keskustalaisten kansanedustajien perustelulla, niin vähemmän kärsimystä lapsityöntekijöille koko maailma huomioonottaen syntyisi sallimalla lapsityövoima Suomessa. Eettisesti kestämätön perustelu.
En muuten tiedä yhtään tahoa, joka olisi kehdannut väittää, että turkiseläimet eivät kärsisi noissa oloissa - vain kärsimyksen määrästä on keskustelua. Lähtökohtaisesti ala siis osittain perustuu kärsivien eläimistä saatavaan tuottoon.
Pateettista? Mahtipontista?
Tähän en osaa sanoa mitään, ei saa kiinni.
Mahtipontisuutta on ilmassa, kun halutaan viedä monen ihmisen jokapäiväinen leipä tarhakettujen tähden.
Jos se leipä perustuu eläinten jatkuvaan huonoon kohteluun ja kärsimykseen, niin jollakin aikavälillä sen on syytäkin hävitä. Tarhakettu ei muuten ole mikään erillinen genetiikaltaan poikkeava laji, joka ei kärsisi häkissä olosta ja huonoista oloista.
Useissa Euroopan maissa on siirtymäajoilla lopetettu ketun turkistarhaus. Työllisyyden suhteen se on vaatinut tukitoimia ja uskoisin aivan samoin Suomessakin toimittavan.
Toimialoja ja ammatteja katoaa sekä muuttuu jatkuvasti muistakin syistä. Jos elinkeino aiheuttaa sadoille tuhansille eläimille jatkuvaa kärsimystä vain rahan vuoksi, niin se ei ole oikeudenmukaista.
Ohessa tehtyjä ratkaisuja Euroopassa:
Bosnia-Herzegovina: Turkistarhauksen kieltävä laki on säädetty keväällä 2009 (siirtymäaika 2018 vuoteen asti).
Bulgaria: Turkistarhaus on kielletty.
Hollanti: parlamentti kielsi kettujen ja chinchillojen häkkikasvatuksen vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2012 päätettiin kieltää myös minkkitarhaus (siirtymäaika päättyy vuonna 2024).
Iso-Britannia: Turkistarhaus on ollut kielletty eettisistä syistä vuodesta 2003 lähtien. Pohjois-Irlanti ja Skotlanti kielsivät turkistarhauksen pian tämän jälkeen.
Itävalta: Turkistarhaus on kielletty eettisistä syistä.
Kroatia: Vuonna 2006 turkistarhaus kiellettiin 10 vuoden siirtymäajalla.
Ruotsi: Kettutarhaus on käytännössä loppunut, sillä vuoden 2001 alusta lähtien kettujen kasvattaminen on ollut sallittua vain tiloissa, joissa eläimillä on kaivamismahdollisuus, virikkeitä ja mahdollisuus elää luontaisena sosiaalisena ryhmänä. Tällä hetkellä Ruotsissa kampanjoidaan voimakkaasti minkkitarhauksen kieltämiseksi.
Saksa: Vuonna 2006 tehdyn päätöksen mukaan koko Saksassa vaaditaan häkkeihin kiipeilytelineet, ketuille maapohja ja minkeille uima-allas sekä vähintään kolmen neliömetrin häkit 5-10 vuoden siirtymäajalla.
Slovenia: Turkistarhauksen kieltävä laki hyväksyttiin alkuvuodesta 2013 (siirtymäaika vuoteen 2015).
Sveitsi: Eläinsuojelulaki käytännössä estää turkiseläinten häkkikasvatuksen. Esimerkiksi vankeudessa kasvatettavalle minkille vaaditaan vähintään kuuden neliömetrin tilat ja yhden kuutiometrin vesiallas.
Tanska: Vuonna 2009 tehdyn päätöksen mukaan kettujen tarhaus on kielletty siirtymäajalla
"Mahtipontisuutta on ilmassa, kun halutaan viedä monen ihmisen jokapäiväinen leipä tarhakettujen tähden."
...............
Pystytkö perustelemaan moraalia käyttäen että ihminen on oikeutettu lisäämään omaa hyvinvointiaan ketun kärsimyksillä?
Blogini pääviesti ei liittynyt turkistarhauksen lopettamiseen, vaikka sitä lopussa mainitsin kannattavani.
Pääviesti oli kiinnittää huomiota siihen, että tarhauksen lopettamiseen liittyvän kansalaisaloitteen hylänneet puolueet ja heidän kansanedustajansa kilvan lupailivat valvonnan tehostuvan ja uuden turkisasetuksen tuovan parannuksia eläinten oloihin - siten paremmilla oloilla voidaan jatkaa.
Kuitenkaan mitään parannusta ei ole tapahtunut, pikemmin päinvastoin. Joten lupaukset on petetty. Osoitin julkisiin lähteisiin nojautuen, että näin on. Ja nämä eivät olleet vaalilupauksia vaan kerrottiin istuvasta eduskunnasta.
Jaahas, täällä kökkötraktorit ja heidän siipiveikot puolustavat eläinrääkkäystä mitä ihmeellisimmillä verukkeilla.
Odotan edelleen suurella mielenkiinnolla mm kansanedustaja Kärnän osoittavan perusteluja, lähteitä ja tutkimuksia väittämilleen. Toistaiseksi mielipiteet turkistarhauksen puolesta vaikuttaisivat olevan vain mielikuvamarkkinointia perustuen olemattomiin faktoihin.
Fiosofian tohtori Janne Zareff on osuvasti muotoillut:
"Ensinnäkin faktat, suhteellisetkin, muodostavat sen ainoan yhteisen alueen, jolla eri näkökannat voivat kohdata. Ellei faktoja oteta yhteiskunnallisen keskustelun perustaksi, eivät erilaiset näkökulmat voi mitenkään haastaa toisiaan, sillä minkäänlainen vuoropuhelu näkökulmien välillä ole mahdollista. Ilman faktoja, joiden totuusarvo on punnittu mahdollisimman tarkkaan, ei voi olla yhteiskunnallista dialogia. Jäljelle jää vain samanaikaisia monologeja."
Toistaiseksi turkistarhausta puolustavat tahot eivät ole täällä blogeissa esittäneet faktoja mielipiteidensä tueksi, mikä tekee keskustelusta mahdotonta. Itsekin olisin voinut valita tien, jolla kirjoitan mahdollisemman räyhäkkäästi mielikuviin nojautuen ilman faktoja, mutta se ei johda mihinkään rakentavaan.
On demokratian kannalta tuhoisaa mikäli Suomessakin päätöksenteko ja politiikka ei enää perustu tietoon vaan luotuihin mielikuviin sekä vastapuolen mollaamiseen tässä hengessä: "Animalia ja vihervasemmisto ei anna periksi, ennen kuin asumme kaikki kerrostaloissa pääkaupunkiseudulla ja syömme tofua." Kohtuutonta.
Toimituksen poiminnat
Yritysblogi
Uuden Suomen uutiset
- HIFK vei pronssit – Tunneskaala meni laidasta laitaan 22:37 20.04
- Varoitus hallituksen aikeista: ”Uhkaa viedä työt tuhansilta” 19:19 20.04
- Suomen valtavaa hävittäjäpyyntöä odotetaan ympäri Euroopan – ”En keksi suurempaa kisaa koko planeetalla” 18:17 20.04
- Juristi kalliista ”sote-mokasta”: ”Onnea neuvotteluihin – Varmaan helppo perustella työntekijöille palkkojen laskeminen” 16:44 20.04
- Paavo Väyrynen tapasi Juha Sipilän ja taipui: ”En ole ehdolla keskustan puheenjohtajaksi” 15:44 20.04
- Vuosien jahkailu ohi – Arsene Wenger lähtee Arsenalista 14:43 20.04
Kommentoi 17 kommenttia