Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Tuusula laajentamassa Kelatien teollisuusaluetta, haitat Vantaan pientaloille

Tuusulan kuntakehityslautakunnassa käsitellään tänään 14.12.2016 Kelatien teollisuusalueen laajennushanketta 5 vuoden valmistelun jälkeen. Koko kaavaprosessissa Tuusulan vastaväitteistä huolimatta mielestäni heijastuu erikoinen tilanne: tuotot ja edut Tuusulaan, sen sijaan haitat kuntarajan taakse Vantaan pientaloasukkaille.

Hanke on puhuttanut ja herättänyt suurta vastustusta Korsossa ja erityisesti Vierumäellä. Ehdotuksen mukaan Tuusulan teollisuusalueen ja Vantaan pientaloalueen välistä häviäisi  nykyinen suojametsä, ja sinne tulisi lisää teollisuutta 50 metrin suojaetäisyydellä Vantaan rajan takana olevista pientaloista. Nykyisellä alueella toimivat muunmuassa romuttamo Tikkurilan romu sekä jätepuuta murskaava ja rakennusjätettä käsittelevä Destaclean, joiden aiheuttamia haittoja vasten nykyinen suojametsä on todellakin tarpeen. Toimijoiden aikanaan tullessa nykyiselle teollisuusalueelle lähelle Vantaan pientaloasutusta on Tuusula aina käyttänyt perusteluna suojametsävyöhykkeen olemassaoloa.

Nyt he ovat kaavoittamassa suojametsäalueen teollisuus- ja varastoalueeksi. Tämä tuo mukanaan uusia haittoja sekä pienentää suojaa nykyisen teollisuusalueen haitoilta. Kaavaehdotuksissa pitäisi lain mukaan arvioida haittoja huolellisesti ja tarvittaessa tutkimuksien avulla. Tällaisia ei olla tehty vaan ehdotuksessa esitetään vain täysin perustelemattomia väitteitä kuten: "Yhdessä ratkaisujen voi katsoa muodostavan yhtä hyvän tai paikoin selvästi paremman suojan asutuksen suuntaan kuin nykyinen asemakaavallinen tilanne."

Merkittävimmän haitan ollessa melu tämä on täysin absurdi väite. Esimerkiksi alueen eteläosan tiheän kuusimetsän vaihtuessa teollisuushalleiksi ja parkkipaikoiksi ei päästä millään samaan suojaustasoon puhumattakaan sen ylittämisestä. Miten voidaan tällaisia täysin ilman tutkimuksia vain väittää totuuksina?

Tutkittuani kaavaehdotuksen dokumentaatiota lähetin oheisen kipakan sähköpostin Tuusulan kuntakehityslautakunnan jäsenille, jotka asian jatkosta päättävät. Vaikkei olekaan virallinen asemakaavan kommentointivaihe, niin halusin kyseisen lautakunnan tietävän millainen tuotos heillä on päätettävänä. Vaikutusarviointien sekä tutkimusten puuttuminen on todella silmiinpistävää ja suoranaisia virheitä on lukuisia.

Lähettämäni kannanotto:

Arvoisat Tuusulan kuntakehityslautakunnan jäsenet,

kokoukseenne 14.12.2016 tuleva Kelatien työpaikka-alueen laajennusta käsittelevä kaavaehdotus ei täytä ollenkaan huolellisen valmistelun kriteerejä. Siinä ei ole juuri lainkaan tehty lain vaatimia tutkimuksia eikä vaikutusarviointeja ympäristöön lain vaatimalla tavalla. Vastineet vaikutusalueen asukkaiden luonnokseen tekemiin kannanottoihin ovat todella puutteellisesti käsitelty ja vastauksissa on suuri määrä harhaanjohtavia, perustelemattomia ja täysin virheellisiä kannanottoja, jotka eivät perustu tutkimuksiin tai riittävään arviointiin. Suuri määrä niistä vaikuttaa vain olevan jonkun kaavoituksen henkilön mielipiteitä. Ihmettelen kuinka tällaista ehdotusta edes kehdataan tuoda päätöksentekoon.

Olen tutkinut esityslistallanne olevia kaavaehdotuksen dokumentteja  toistaiseksi pintapuolisesti, mutta jo tässä vaiheessa kohtaamani asiat ovat niin räikeitä, että minun on puututtava asiaan. Seuraavaksi esitän muutamia räikeimpiä esimerkkejä.

1) Kaikki Vantaan ja teollisuusalueen väliin suunnitellun suojavyöhykkeen perustelut sekä vastineet perustuvat vanhentuneeseen Ympäristöministeriön selvitykseen vuodelta 1991

Sekä itse kaavaselostuksessa että vastineissa kannanottoihin perusteena käytetään Ympäristöministeriön selvitystä 8/1991 Teollisuuden
ympäristövaikutukset ja kaavoitus ja siinä olevia taulukkoja, joita ei ole nähtävänä. Taulukkoon ja suojaetäisyyksiin viitataan käytännössä ainoana lähteenä kymmeniä kertoja dokumenteissa. Tämän käyttöä kritisoitiin jo luonnosvaiheessa ja myös Keski-Uudenmaan Ympäristökeskus otti siihen kantaa seuraavasti:

"Asemakaavaan luonnoksessa varattu 50 metrin suojavyöhykkeen riittävyys
perustuu ympäristöministeriön selvitykseen 8/1991 Teollisuuden
ympäristövaikutukset ja kaavoitus. Kyseisten vanhojen suositusten
kaavamainen soveltaminen ei varsinkaan tässä tilanteessa vastaa tarkoitusta.
Oikeampi kuva suojauksen tarpeesta saadaan tarkasteltaessa jo tällä hetkellä
alueelle sijoittuneita toimintoja ja niiden edellyttämiä suoja-aluetta. Kaavaalueen
välittömässä läheisyydessä Kelatiellä sijaitsee useita teollisuuslaitoksia
joiden aiheuttamasta ympäristöhaitasta on valitettu myös tämän kaavan
osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevissa asukkaiden muistutuksissa."

Tämänkin kaavoituksenne sivuutti vain edelleen toistamalla samaa virheellistä lausuntoaan: "Suojaetäisyys toteutuu ja ylittää ympäristöministeriön suojaetäisyydestä antaman suosituksen." Ei ole olemassakaan suositusta, vain 25 vuotta sitten tehty selvitys.

Olen tänään saanut Ympäristöministeriöstä kannanoton kyseisen selvityksen käyttämiseen 25 vuotta myöhemmin 2016 kaavan perusteluna:

1) Kyseinen selvitys on tehty edellisen maankäyttöä ohjaavan rakennuslain aikana 25 vuotta sitten

2) Suojavyöhykeasiaa pitää lähestyä vaikutusten arvioinnin kautta eikä tuollaisia vanhoja suositeltuja etäisyyksiä voi käyttää perusteluna

3) Alunperinkin siellä esitetyt taulukot olivat vain suuntaa-antavia eivätkä suosituksia

4) Ministeriön edustajan mukaan nykyään ei edes tällaisia oppaita tehtäisi, sillä valmistelu perustuu arviointeihin ja tutkimuksiin

5) ko selvitystä ei ole olemassa sähköisenä eikä edes myytävänä kirjasena, ainoa tapa on käydä tutustumassa siihen Ympäristöministeriössä

Täten sekä luonnosvaiheessa että ehdotusvaiheessa käyttämänne perustelut eivät ole päteviä vaan täysin harhaanjohtavia! Ne eivät perustu voimassa oleviin ohjeisiin eivätkä luotettaviin arviointeihin ja tutkimuksiin. Olen jo luonnosvaiheessa pyytänyt nähdäkseni tuon selvityksen vuodelta 1991 eikä kukaan kaavoituksesta ole sitä luvannut, nyt olen pyytänyt sitä uudelleen. Tuusulan kaavoituksen tehtävä on se järjestää nähtäväksi, kun siihen viittaatte.

Näin siis on edelleen tehty vaikka asiasta on huomautettu sekä kannanotoissa luonnoksiin että yhteydenotoilla. En tiedä onko tässä kyse välinpitämättömyydestä meita vaikutusalueen asukkaita kohtaan, ammattitaidottomuudesta vai mistä. Joka tapauksessa tämä on pöyristyttävää harhaanjohtamista tällaisessa asiassa. Tämä ei täytä mitään huolellisen valmistelun kriteereitä eikä myöskään lakeja vaikutusten arvioinneista.

Suurin osa vastineista näkee suojavyöhykkeen riittämättömänä ja on selvää, että suojametsän hävitessä haitat lisääntyvät. Kuitenkin kaavoitus täysin perustelematta ja ilman tutkimuksia esittää seuraavanlaisia kannanottoja totuuksina.

Vastine Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle: "Suojaetäisyydet täyttävät ja ylittävät huomattavasti asetetut vähimmäisetäisyydet." sekä "Yhdessä ratkaisujen voi katsoa muodostavan yhtä hyvän tai paikoin selvästi paremman suojan asutuksen suuntaan kuin nykyinen asemakaavallinen tilanne."

Nämä eivät perustu mihinkään tutkittuun tietoon vaan pelkästään hihasta heitettyihin väittämiin. Lisäksi ei siis ole edes olemassa väitettyjä asetettuja vähimmäisetäisyyksiä. Ympäristöministeriön mukaan ne eivät edes vuonna 1999 olleet vähimmäisetäisyyksiä.

Vastine Vantaan kaupungille: "Puustoisen ja suojaavan vyöhykkeen suojaava vaikutus lisääntyy paikoin merkittävästikin." sekä "Suojaetäisyys toteutuu ja ylittää ympäristöministeriön suojaetäisyydestä antaman suosituksen. Suositusetäisyys on laadittu kyseisten toimintojen yhteensovittamista varten. Voi todeta, että esim. Vantaalla useiden työpaikka-alueiden ja asutuksen välillä ei useinkaan ole lainkaan suojaetäisyyttä tai suojaavaa viheraluetta. Kaavaa laadittaessa ohjeellinen suojaetäisyys on huomioitu täysimääräisenä."

Jotta asia varmasti selviää, niin vielä kerran: Ei ole olemassa Ympäristöministeriön suositusta, jota voisi 2016 käyttää. Ei ole ollut sitten vuonna 1999 tulleen uuden rakennuslain. Eikä ole ohjeellista suojaetäisyyttä. Hienoa muuten, että lisäksi vastineessa Vantaalle kritisoidaan epämääräisesti Vantaan omia ratkaisuja edes osoittamatta kohteita - varsin asiatonta.

Huomautan teitä Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksista, laissa todetaan seuraavaa:
• "Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin." (MRL 9 §).
• "Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman
ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen..." vaikutukset (MRL 9 §).
• "Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida
suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset
vaikutukset." (MRA 1§).

Suojavyöhykkeen arvioinnnissa käytetyt keinot eivät kestä päivänvaloa ja osoittavat todellista piittaamattomuutta vaikutusalueen asukkaista sekä kantaaottaneista viranomaisista. Ne eivät myöskään ole lain eikä sen hengen mukaisia.

2) TY--12 -kaavamerkinnän eli Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen määräyksistä on poistettu raskas liikenne vastoin käytäntöjä

Käytännössä kaikki tontit on merkitty kaavamerkinnällä TY-12, joka siis edellyttää toiminnan olevan ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta. Määräyksistä on kuitenkin poistettu siellä normaalisti oleva raskas liikenne. Ympäristöministeriön ohjeessa on seuraavaa:

"Merkintä on tarkoitettu käytettäväksi lähinnä asunto-, keskusta- tai muulla sellaisella alueella,
jolla on erityinen tarve kaavalla ohjata teollisuuden laatua niin, ettei se aiheuta häiriötä
ympäristölle. Alueella sijaitsee tai sille voidaan rakentaa rakennuksia sellaiselle teollisuudelle,
joka ei aiheuta melua, ilman, veden tai maaperän saastumista, raskasta liikennettä tai muita
ympäristöhäiriöitä ja joka siten voi sijoittua esimerkiksi asuntojen välittömään läheisyyteen.
Sallittavia ympäristövaikutuksia on yleensä täsmennettävä kaavamääräyksellä."

Kaavaehdotuksessa ei ole mukana raskasta liikennettä laajempana kokonaisuutena, on vain ilmoitettu: "Raskaan liikenteen logistiikkakeskuksia ei sallita."

Merkittävä määrä raskasta liikennettä syntyy myös muista kuin logistiikkakeskuksista. Ei tarvita Stockmannin logistiikkakeskusta siihen, että syntyy  haitallinen määrä raskasta liikennettä aiheuttaen ympäristöhäiriöitä - tämä syntyy yhteisvaikutuksena. Tuleva alue näyttäisi houkuttelevan toimijoita, joilla tulee olemaan merkittävä määrä raskasta liikennettä varastoilleen. Koko kaavoitetun alueen ollessa teollisuus- ja varastokäyttöön kaavoitettua on täysin selvää, että raskas liikenne alueelle lisääntyy merkittävästi. Voitte lautakunnan jäsenet kysyä itseltänne, millä ne teollisuuden ja varastojen tavarat siirtyvät sinne ja pois? Kun kohteena on laaja-alue tällaisia toimijoita, niin niiden yhtesivaikutuksena syntyy suuri raskaan liikenteen kasvu Kelatien alueelle, joka lisäksi suuntautuu huomattavasti aiempaa lähemmäs Vantaan pientaloaluetta. Tästä syntyy erityisesti merkittävää meluhaittaa jo nyt melusta kärsiville alueille. Tämän lisäksi tulevat saasteet ja hiukkaset aiempien lisäksi.

Kaavaselostuksessa sekä vastineissa kaavoitus pyrkii jatkuvasti vähättelemään raskaan liikenteen kasvua käyttämällä esimerkkinä vaikutusta Kulomäentien liikenteeseen. Tämä vaikuttaa tarkoitukselliselta harhaanjohtamiselta. Merkittävintä lähiasukkaille koituvien haittojen suhteen on liikenteen ja erityisesti raskaan liikenteen lisääntyminen Kelatiellä sekä uudelle alueelle suunnitelluilla Nippa- ja Nastateillä. Traficonin selvityksestä sekä kerran mainittuna kaavaselostuksessa selviää, että liikenne Kelatieltä kasvaa 45% eli lähes tuplaantuu. Tämä luku kuvaa uuden alueen tuomaa liikennettä ja siitä merkittävä osa on raskasta liikennettä - Traficonin arvio on 236 raskasta ajoneuvoa arkivuorokaudessa alueen pohjatietojen perusteella, melko paljon? Tämäkö ei suuntautuessaan uuden kauttakulkureitin läpi merkittävästi lähempänä pientaloaluetta aiheuta ympäristöhäiriöitä?

Kaikissa vastineissa ja huolissa liikenteen ja erityisesti raskaan liikenteen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin on käytetty vain tuota perustetta vaikutuksesta Kulomäentien liikenteeseen ja sujuvuuteen. Jatkuvasti unohtuu tuo 45%, joka ohjautuu uudelle läpikulkuväylälle. Lisäksi nuo tiet saattavat muodostaa lisäksi osalle nykyisestä liikenteestä reitin  Kelatielle tuoden liikennettä lähemmäs.

Vastineet kannanottojen huoliin ovat täynnä perustelemattomia arvioita kuten:

"Kaava-alueen haitat ilmanlaadulle ovat kohtalaisen vähäisiä.
Alueella ei sallita ympäristöhäiriötä tuottavaa toimintaa.
Asemakaavamääräyksillä kielletään mm. pölyävien aineiden
läjittäminen. Raskas liikenne tuottaa alueella jonkin verran
päästöjä, mutta niiden määrän arvioidaan olevan melko vähäinen
ja etäisyyden ja suojauksen asutukseen nähden riittävät."

Nämä ovat vain jonkun kaavoituksen henkilön mielipiteitä vailla mitään todellista arviota tai tutkimusta. Ei näin voi tehdä, on esitettävä perustelut ja asiaa tukevat arvioinnit sekä tutkimukset. "Vähäisiä, jonkin verran päästöjä, riittävät" - miten tästä ollaan varmoja?

3) Käytännössä juuri mitä än tutkimuksia tai vaikutusarviointeja ympäristöön ja lähialueiden asukkaiden elinympäristöön ei olla tehty

Lukuisista vaikutusalueen asukkaiden sekä julkisten tahojen  kannanotoista huolimatta Tuusulan kaavoitus ei ole suorittanut tarvittavia vaikutusarviointeja ja tutkimuksia. Katsoessa tehtyjä tutkimuksia selviää, että ne ovat pakollisia tutkimuksia itse alueen toimivuuden kannalta. Näitä ovat liikennetutkimus, hulevesitutkimus, luontoselvitys sekä ympäristötekninen tutkimus. Kaikki kannanotoissa vaaditut vaikutusten arvioinnit kuten melumallinnukset jne on jätetty tekemättä ja perustettu lausunnot vain mielipiteisiin ja arvailuihin, joista moni ei mitenkään pidä paikkaansa. Näistä voisi luetella räikeitä esimerkkejä, yksi räikeimmistä liittyy siihen, että uusi ympäristö olisi suojaavuudeltaan samantasoinen kuin nykyinen suojametsä. Ei tarvitse ottaa kuin ilmakuva esiin ja katsoa eteläosan tiheää kuusikkometsää, niin on täysin selvää ettei näin ole. Alueesta todetaan luontoselvityksessä: "Alueen eteläosa on ojitettua korpea. Alueen kasvillisuus on varttunutta ja tiheää kuusikkoa. Aivan eteläisimmässä osassa ja lounaassa on lisäksi lehtomaisen kankaan lajistoa." On täysin absurdia väittää, että suoja esimerkiksi melua ja saasteita vastaan pysyisivät samoina tai jopa paranisivat suunnitellulla ratkaisulla. Ei tarvitse tietää kuin muutama akustiikan peruste, niin tämän tietää olevan aivan puuta heinää.

Maankäyttö- ja rakennuslain pykälässä 54 lausutaan seuraavaa:
• "Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle,
turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja
liikenteen järjestämiselle."
• "Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun
sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan
tarkoitus huomioon ottaen."

Osoitusvelvollisuus siitä, ettei asemakaava tule aiheuttamaan meille merkittävää elinympäristön laadun heikkenemistä, on Tuusulan kunnan vastuulla. Siihen eivät riitä perustelemattomat mielipiteet, arvailut ja suoranainen harhaanjohtaminen.

Mistä tällainen vastuuttomuus johtuu, oletteko vain välinpitämättömiä päätöstenne vaikutuksesta lähiseudun asukkaisiin? Vai onko kyseessä kustannuskysymys? Ottihan kunta erikoisesti kaavoituksen kustannusvastuun itselleen luonnosvaiheen jälkeen, vaikka oli olemassa sopimus siitä, että kaavoituksen kustannuksista vastaa maanomistaja. Vaikea meidän tietää, mutta näin piittaamattomasti ei voi toimi täällä asuvia ihmisiä kohtaan.

4) Tuusulan irtisanoutuminen nykyisen Kelatien alueen toimijoista ja haitoista

Usein toistuva vastine on myös se, että ikäänkuin nykyisillä toimijoilla ja heidän haitoillaan ei olisi merkitystä tässä kaavahankkeessa. Tämä ei pidä ollenkaan paikkaansa, vaikutuksia pitää arvioida kokonaisuutena ja tuleva ratkaisu ei saa heikentää suojaa nykyisten toimijoiden haittoja vastaan. Tähän nykyinen suojametsä ja -alue on suunniteltu, ja aiemmin esimerkiksi Destamaticille räätälöidyssä kaavamuutoksessa sekä luvissa kunta on perustellut toimintaa nimenomaan suojametsällä.

Kaikki haitalliset toimijat erityisesti eteläosassa suunnittelualuetta ovat tulleet sinne Tuusulan kunnan ja maanomistajan luvilla sekä myötävaikutuksella. Kaikki ne ovat tulleet ensin poikkeusluvilla ja sitten myöhemmin kaavoitettu toiminta vastaamaan siellä jo ollutta. Tämä nostaa vielä yhden suuren huolen, sillä ratkaisun suojavyöhyke tekee samalla sen, että vantaalaiset pientaloasukkailta ei enää tarvitse kysellä mielipidettä poikkeuslupa-asioissa, sillä Tuusula omistaa suoja-alueen välissä. Tätähän käytettiin jo hyväksi Destamaticin kaavamuutoksessa, todettiin ettei Vantaa ole rajanaapuri ja kannanottoja ei otettu huomioon. Mikä takaa ettei tämä toistu uudella alueella?

Haittaa on kuvannut Keski-Uudenmaan ympäristökeskus vastineessaan, jonka laitoin tämän emailin loppuun.

Kaavamateriaali sisältää paljonkin muita asioita, joita on tarpeen tarkastella, mutta nyt aika ei riitä. Halusin saattaa nämä asiat tiedoksi lautakunnalle ennen huomista kokousta. Me vaikutusalueen asukkaat tulemme myös pohtimaan muita tapoja vaikuttaa asiaan, sillä koemme kohtelumme tässä todella epäoikeudenmukaiseksi. Keskustelemme jatkossa ainakin Vantaan, Omakotiliiton ja sitten Vantaan Sanomien jne kanssa.

Terveisin,

Niko Kaistakorpi

PS. Ote Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnosta, joka kuvaa nykytoimijoita:

12. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus
Kaavaselostuksen mukaan asemakaavakohteella ei ole luonnonsuojelullisia
arvoja. Selostuksessa viitataan vuonna 2011 Keironin tekemään
luontoselvitykseen. Kyseinen luontoselvitys tehtiin paikantamaan luontoarvoja
yleiskaavatasolla, eikä se tästä johtuen ole suoraan sovellettavissa
asemakaavatasolla. Asemakaavasuunnittelun pohjana tulisikin käyttää
yleiskaavaa tarkempitasoisia luontoselvityksiä.
Alueelta poimituista sienistä on löydetty kohonneita kadmiumpitoisuuksia, mikä
saattaa viitata Kelatiellä pitkään toimineen teollisuuden (mm. vanhat
romuttamot) aluetta kuormittaneeseen vaikutukseen. Maaperän kunto ja
erityisesti ojien sedimenttien puhtaus tuleekin selvittää kaavoituksen
yhteydessä.
Asemakaavaluonnoksessa on esitetty tulevan rakentamisen sijoittuvan
pääasiassa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja
varastorakennusten korttelialueille (TY-12). Toiminnan tulee olla mm. Vantaan
puolen pientaloasutuksen läheisyyden vuoksi häiritsemätöntä. Tulevien uusien
työpaikkakorttelien ja Vantaan pientaloasutuksen väliin on varattu
pääsääntöisesti noin 50 m ja paikoin 100 m levyinen suojaviheralue. Lisäksi
lähinnä Vantaan rajaa olevien tonttien itäreunassa tulee rakennusten sijoittelun
ja suuntauksen olla siten että rakentaminen antaa lisäsuojaa asutuksen
suuntaan.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan nyt luonnoksessa
esitetyt suojaviheralueet ja määräykset eivät ole riittävät torjumaan asutukselle
aiheutuvaa haittaa. Koko nyt kaavoitettavana oleva alue toimii tällä hetkellä
kokonaisuudessaan Kelatien olemassa olevan teollisuuden suojaviheralueena
Vantaan pientaloasutuksen suuntaan. Nykyisen suojaviheralueen leveys
Vantaan suuntaan vaihtelee noin 80 metristä yli 300 metriin, ollen pääosin
vähintään 150—200 metriä leveä.
Asemakaavaan luonnoksessa varattu 50 metrin suojavyöhykkeen riittävyys
perustuu ympäristöministeriön selvitykseen 8/1991 Teollisuuden
ympäristövaikutukset ja kaavoitus. Kyseisten vanhojen suositusten
kaavamainen soveltaminen ei varsinkaan tässä tilanteessa vastaa tarkoitusta.
Oikeampi kuva suojauksen tarpeesta saadaan tarkasteltaessa jo tällä hetkellä
alueelle sijoittuneita toimintoja ja niiden edellyttämiä suoja-aluetta. Kaavaalueen
välittömässä läheisyydessä Kelatiellä sijaitsee useita teollisuuslaitoksia
joiden aiheuttamasta ympäristöhaitasta on valitettu myös tämän kaavan
osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevissa asukkaiden muistutuksissa.
Merkittävimmät näistä laitoksista ovat Destamatic Oy ja Tikkurilan Romu Oy.
Kyseisten laitosten valvontaviranomaisena toimii Uudenmaan elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskus. Tikkurilan Romulla on uusi ympäristölupa, jonka
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 24.9.2013. Destamatic Oy:n
ympäristölupa on myönnetty 27.6.2011 ja uusi lupahakemus on vireillä
AVI:ssa. Laitosten ympäristöluvat perustuvat nykyisten suojaviheralueiden
laajuuteen. Kaikista valvonta- ja lupatoimenpiteistä huolimatta laitokset
aiheuttavat edelleen melu- ja pölyhaittaa asutukselle. Nyt kaavaluonnoksessa
esitetty suoja-alueen kaventaminen tulee lisäämään haitan leviämistä.
Lähtökohtana alueen asemakaavoitukselle tulisi olla Kelatien työpaikka-alueen
nykyisestä toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen pienentäminen. Asema
kaavaluonnoksessa ei ole riittävästi selvitetty edellä kerrottuja
ympäristövaikutuksia.
Uusien toimintojen sijoittuminen kaavaluonnoksen mukaiselle ympäristöhäiriötä
aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille (TY-12) ei
välttämättä tarkoita, etteivätkö uudet toiminnot voisi aiheuttaa
ympäristöhäiriötä. Sijoittumisen yhteydessä ympäristönsuojeluviranomainen voi
puuttua vain ympäristölupaa vaativiin toimintoihin. Tällöin esimerkiksi
varastotoiminta ja siihen liittyvä mahdollinen ilta- ja yöaikainen lastausmelu
eivät tule huomioitua. Samoin toiminta voi kasvaa aiemmin vähäisestä merkittäväksi
häiriötä aiheuttavaksi toiminnaksi. Nyt toimivista Kelatien laitoksista
mm Destamatic on sijoittunut vastaavalle (KTY) alueelle, jolla ei kaavan
mukaan pitäisi tällaista toimintaa olla. Valvonnan keinot tällaisten tapausten
jälkikäteen korjaamisessa ovat epävarmoja ja hitaita ja voivat viedä useita
vuosia. Vähintään kaavan sallimien toimintojen hyväksymismenettelyä myös
rakennuslupien yhteydessä tässä yhteydessä tarkentaa.
Myös asemakaavaluonnoksessa esitetyllä, sinänsä kannatettavalla, rakennusten
sijoittelulla aikaan saatava suojavaikutus on kyseenalainen ja riittämätön
toimenpide. Mitä kauempana leviämislähteestä suojaavat rakennukset
sijaitsevat ja mitä matalampi ja epäyhtenäisempi niiden massoittelu on, sitä
heikompi on niiden vaikutus pölyn- ja meluntorjunnassa.
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asemakaavaluonnoksen
selvitykset ovat riittämättömät esitetylle maankäyttöratkaisulle. Alueen
kaavoitus ei saa heikentää ympäristönsuojelun tasoa Vantaan puolella Vantaan
puolella olevalla asuinalueella.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Tunnen alueen asuttuani pitkään Vierumäessä. Kelabusinehan on Mäkisten business myös Vierumäeltä. Tapani Mäkinen (kok )on kelayhtiön päävastuullinen.
Ne metsät Mätäkivenmäellä ovat erittäin arvokkaita säilyttää. Lisäksi Korsontien pohjoispuolella luonnon metsätietä kulkien on arvokas suojeltu lehtometsä arvokkaine puulajilleineen.
Pitäkää puolenne.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Puoliamme koitetaan pitää. Nuo tietyt yhteydet ovat tiedossa, Mäkinen on kuitenkin suoraselkäisesti jäävännyt itsensä asiaa koskevista kannanotoista ja käsittelystä Vantaalla. Metsähallituksen mailla on valitettavasti tehty laajoja hakkuita parina viime vuonna ja maisema on muuttunut rajusti, mutta kyllä siellä vieläkin on hienoja metsäalueita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuusulan kuntakehityslautakunta ilmoitti äsken ettei ehdotusta käsitelläkään tänään. Eivät kerkeä sitä tekemään tässä aikataulussa ja siirtävät sen ensi vuodelle.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ympäristöterroria ei pidä sallia näin keskeisille alueille, joissa saasteet ja haitat tulevat lähiympäristön ja asukkaiden kärsittäviksi. Kaavoituskäytäntö viranomaisilla on vastoin MRL vaatimuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin eikä vain olettamuksiin.
Esille tuleva toiminta ei täytä MRL 39 §:n asetettuja vaatimuksia turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä.

Vantaalla näyttää olevan vallassa lakien noudattamatta jättäminen koska, valtavat räjäytystyömaat saavat toimia ilman lain velvoitteita asutuksen vieressä. Onnettomuusvaarallinen toiminta on kaavassa huomioitava.

Vaikka laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta 390/2005 20 §:ssä ”Kaavan huomioon ottaminen vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistavien, käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten sijoituksessa tulee ottaa huomioon sijoituspaikan ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus samoin kuin aluetta mahdollisesti koskevat kaavamääräykset.”
Vantaalla sijaitsevat pientalo-alueet ovat joutuneet räjäytyksien vuoksi menettämään perustuslain takaaman omaisuuden suojan.
mm. Räjähdys oli irrottanut takan seinästä ja muitakin talovaurioita on tullut. Savupiiput hajoaa, kaivot tuhoutuu ym. vaurioita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En juurikaan tunne tuota tapausta räjäytyksistä. Tässä tapauksessa Tuusula yrittää kaavoittaa Vantaan rajan viereen teollisuutta. Itsellään sillä ei ole asutusta lähellä, mutta Vantaalla taas on kokonainen pientaloalue. Kuntaraja välissä aiheuttaa käsittelyynkin ongelmia.
Vantaan kaupunki on kuitenkin tätä teollisuusalueen laajennusta vastustanut asukkaidensa tukena.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset