Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Tuoko Soten valinnanvapaus säästöjä vai vie?

Harva meistä ei kannata valinnanvapautta ja tokihan se kuulostaa todella hyvältä. Aloin kuitenkin miettiä sen käytännön kustannusvaikutuksia suunnitellussa Sote-uudistuksessa. Valinnanvapauttakin tärkeämpää on kuitenkin se, että tavoitellut säästöt oikeasti toteutuvat.

Itselleni tuli mieleen, että valinnanvapaus tuo uusia ihmisiä julkisen terveydenhoidon käyttäjiksi nykyisten yksityisten palveluiden käytön sijaan. Otetaan esimerkki:

Matti ja Maija ovat hyvätuloisia eivätkä itse ole käyttäneet juurikaan kunnallisia palveluita. Jos terveyshuolia on ollut, niin he ovat käyneet yksityisellä Dextran lääkäriasemalla hoidossa. Kunnallisella kun kuulemma ajan saanti kestää ja hoito ei aina ole ollut niin kummoista. Tuolta yksityiseltä lääkäriasemalta on aina saanut nopeasti hyvää hoitoa ja palvelua. Osan käyntien kustannuksista korvaa Kela, mutta suhteessa kuitenkin melko pienen osuuden.

Sote-uudistus astuu voimaan ja tuo valinnanvapauden palveluseteleineen, ja myös samainen Dextra valitaan yhdeksi palveluntuottajaksi. Nyt Matti ja Maija saavat verorahoilleen vastinetta, he voivat valita palveluntuottajakseen samaisen Dextran ja saavat käyttöönsä uudet palvelusetelit. Mikäli tuo palveluseteli ei mahdollista ihan niin kattavaa hoitoa kuin haluavat, niin he voivat omalla kustannuksellaan ostaa siihen jotain lisää. Näin tämä ymmärtääkseni toimii.

Sinälläänhän tässä ei ole mitään väärää ja homma rokkaa. Tavoiteltujen julkisen talouden säästöjen suhteen saatamme kuitenkin törmätä uuteen ongelmaan. Itse uskon Matin ja Maijan kaltaisia olevan maassamme melkoinen määrä ja uudistus tuo heidät uutena julkisen terveydenhuollon tarjoaman hoidon käyttäjiksi. Tämä saattaa luoda merkittäviä uusia kustannuksia julkiselle terveydenhuollolle ja tuleville maakunnille.

Tämä mahdollinen siirtovaikutus pitäisi ottaa huomioon laskettaessa tavoiteltuja säästöjä. Toivottavasti se on laskettu mukaan ja silti päästään tavoiteltuihin säästöihin. Yhteisten tietojärjestelmienkin hinnaksi on arvioitu 10 vuoden aikana noin 1-2 miljardia ja näillä ei ole ainakaan tapana alittua toteutusvaiheessa. Kallis on kokonaisuus, mutta toivottavasti kaikki on laskettu mukaan riittävällä tarkkuudella.

Toinen mieleen tullut asia oli, että onko tällä uudistuksella vaikutusta työterveyshuoltoon.?Sama palveluntuottaja voi tuottaa työterveyshuollon ja toimia palveluntuottajana julkiselle terveydenhuollolle. Onko näillä jotain ristikkäisyyttä tai rajanvetoa kustannusten osalta? Vaatinee oman pohdintansa, kun en asiaa tunne tarpeeksi hyvin.

Kolmantena mielenkiintoisena asiana pidän tätä sääntöä sitoutumisesta vuodeksi samaan palveluntuottajaan. Itse tulen kiinnostuneena seuraamaan mitä tapahtuu alussa, kun tämä valinnanvapaus otetaan käyttöön. Millaisia markkinointikampanjoita tulemmekaan näkemään maakunnissa, kun suurella määrällä kunnallisia terveyspalveluita aiemmin käyttäneillä ihmisillä on yhtäkkiä vapaus valita palvelutuottajansa.

Toivottavasti uudet yhtiöitetyt toimijat pärjäävät tässä pelissä, kokemusta niillä ei siitä aiemmasta juuri ole. Suurilla kaupallisilla toimijoilla on kokemusta ja varaa kampanjoida sekä luvata kymmenen hyvää ja kaunista.

Kun sitten valinta on tehty, niin käyntikokemuksen laadusta huolimatta olet sitoutunut sinne vuodeksi. Toivottavasti kokemus on hyvä, sillä vuosi on sairastellessa pitkä aika ilman vaihtomahdollisuutta.

Aikaa myöten kokemusten karttuessa ja somerummun päristessä tilanne tasaantuu ja aidosti hyviä palveluita tarjoavat menestyvät. Mutta alkutilanne on veikeä, kun ei kilpailla vain yksittäisistä käynneistä vaan kerralla vuodesta. Tuleeko kytkykauppaa, saanko ilmaisen nallen?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Onnistuu vain suomessa, että pakollinen sitoutuminen tulkitaan valinnanvapautena.

Tässä uudistuksessa taitaa nyt viimeistään pudota kokonaan kärryiltä ne yksityispraktiikat jotka eivät vielä ole joutuneet ketjuuntumaan francineyrittäjiksi.

Eikö esim. SS-ketju ja ruan hinta ole jo opettanut laeilla avitettujen, suorastaan luotujen, määräävien markkina-asemien riemuista tarpeeksi?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Niinpä. Sitoutuminen vähintään vuodeksi valitsemansa palveluntarjoajan asiakkaaksi ei aitoa valinnanvapautta ole. Maaseutualueilla ei sitäpaitsi tarjontaa ole. On vain se lähin terveusasema, tai voinhan minä Saarijärvellä asuvana valita vaihtoehdoksi Karstulan tai Äänekosken tai ääritapauksessa Jyväskylän ja sieltä jonkin yksityisen vastaanoton, josta en ainakaan vielä tiedä mitään.

Onhan se varsinaista sokkovalintaa, johon liittyvät vielä matkakulut, joita Saarijärveltä ei tule, kun terveysasema on noin kilometrin päässä.

Tuota epäilen, että yksityiseltä puolelta siirtyisi, kuten Niko Kaistakorpi kuvailee, asiakkaita julkiselle puolelle. Miksi, kun hinta on sama, mutta palvelun samantasoisuudesta ei tietoa ole? Oletan, että yksityisen puolen palvelut halpenevat käyttäjälle. Siitä aiheutuu lisäkuluja yhteiskunnalle, ei sästöjä, vaikka tavoitteeksi on asetettu peräti 3 miljardin kokonaissäästö vuositasolla. Siihen syöttiin en usko.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Viljo, en nyt luovu väittämästäni siirtymästä.

Uudessa mallissa voit valita siis sen aivan saman yksityisen lääkäriaseman, jolla aiemmin olet käynyt. Menet sinne hoitoon kuten ennenkin, mutta nyt saatkin kunnalta/maakunnalta palvelusetelin, joka kattaa suuren osan kustannuksista. Miksi ihmeessä et käyttäisi sitä mahdollisuutta vaan maksaisit kaiken itse?

Lääkäriasema on sama, jossa on samoja lääkäreitä ja henkilökuntaa. Nyt sinulla on vain lisäksi yhteiskunnan tarjoama palveluseteli, joka kattaa osan kustannuksista. Jos menet vaikka selkäkivun vuoksi hoitoon, niin valtion takaama seteli kattaa jonkun tasoisen hoidon. Haluessasi voit vaikka lisäksi ostaa fysioterapiaa perushoidon lisäksi.

Hankala avattava, mutta itse uskon tähän.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Pysytäänpä vielä asiassa ja ollaan rehellisiä: Vaihtomahdollisuus on olemassa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jos hoito ei ole rahasta kiinni niin se, jolla on tuloja tai varallisuutta riittävästi, voi aina valita hoitonsa ihan vain tuntuman mukaan. Varattomalle ongelmana on hoitoon pääsy. Yksityiselle ei ole vara mennä ja julkisella puolella vastassa ovat jonot.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Lauri,
tarkoitatko tällä sitä, että vaihtomahdollisuus on olemassa, mutta vuoden välein? Kuitenkin on nyt ilmoitettu, että valinnallasi sitoudut yhteen palveluntuottajaan vuodeksi.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

En, vaan kesken vuoden voi vaihtoa hakea maakunnan hallinnon taholta, mikäli potilas ei ole tyytyväinen alkuperäisen valinnan suhteen. Täysi valinnanvapaus siten, että potilas voisi oman mielensä mukaan sukkuloida paikasta toiseen toki puuttuu, mutta se ei olisi kyllä edes perusteltua tai järkevääkään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #7

Kuulostaa järkevältä ja voi hyvinkin lopulta olla näin. Onko jossain kerrottu tästä hallituksen suunnalta?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #8

Asiasta on toki uutisoitu soteratkaisun jälkeen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

Lauri,
kertoisitko vielä mistä löytäisin tuon uutisoinnin? Itse en ole törmännyt.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #14

Maakunnat näyttävät olevan päättäjiä terveyspalveluista ja niiden tuottajista.

Löysin kuitenkin yhden linkin asiaan, jossa todetaan, että palveluntuottajaa voi vaihtaa maakunnan luvalla. Näin MT uutisoi. Aiemmin luin kuitenkin asiasta jostakin muusta lähteestä.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/sote...

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #7

"kesken vuoden voi vaihtoa hakea maakunnan hallinnon taholta, mikäli potilas ei ole tyytyväinen alkuperäisen valinnan suhteen."

Hmmm, aivan,
suomalaisen byrokratien tuntien,
pitää vain toivoa etten sairastu kovin akuutisti mihinkään vakavaan, vaikkapa ärhäkkään syöpään tai, että olen sattumoisin hakenut tammikuun lentsupiikkini syöpähoitoihin erikoistuneelta klinikalta (sotekeskukselta).

Mietityttää vaan, että alkaakohan nyt mitättömätkin sairaudet kuormittaa erikoissairaanhoitoa, koska tuo alkuperäinen valinta tapahtuu niinkin yksinkertaisesti, kuin oven kahvaan tarraamalla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Vastuuhan on maksajalla, siis palvelun kilpailuttajalla (ja osin tietenkin myös asiakkaalla itsellään). Ellei palvelun tarjoaja tuota kilpailutuksessa tarjomaansa palvelua siinä laajuudessa ja sillä hinnalla, mitä on luvannut, kyseessä on sopimusrike.

Tietenkin riiteleminen on aina sekä kallista että turhauttavaa. Ja sairaalle itselleen myös v-mäistä. Siksipä jo kilpailutusvaiheessa on syytä tutkia palveluntarjoajien laatu ja motivaatio rahan lisäksi.

Työterveyshuollossa homma toimii, koska sekä maksajan (työnantaja) että asiakkaan (työntekijä) etu on yhteinen. Pitää työntekijä ennen kaikkea työkykyisenä mutta myös kohtuullisin kustannuksin. Julkisen palvelun maksajan osalta asia on tietysi hieman haastavampi, koska maksajan käskyttäjällä (poliitikko) saattaa olla mielenkiintoa tarjota palvelua hinnalla millä hyvänsä ja huutaa sitten perustuslaillisen tasa-arvon nimissä valtiota apuun rahoitukseen.

Rajallisten resurssien maailmassa mulle kaikki heti ei vain toimi. Joten annetaanpa nyt näytön mahdollisuus, kun lopulta saatiin hallitus, joka sai asian edes jollain tapaa etenemään. He varmaan ottavat edelleen vastaan HYVIÄ ehdotuksia, mitä pitäisi käytännön toteutuksessa ottaa huomioon.

Kuten totesit, tuotekehityksessäkin joskus on vain päätettävä lähteä etenemään kelvolliselta vaikuttavan vaihtoehdon mukaan ja unohdettava parhaan vaihtoehdon etsiminen. Paras on hyvän vihollinen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juho,
tarkoitukseni ei ollut mitenkään torpata uudistusta vaan tuoda esille yksi näkökulma mahdollisista vaikutuksista. Olet oikeassa siinä, että jossain vaiheessa pitää vaan lähteä toteuttamaan vatvomisen sijaan.

Tässä on kyseessä niin iso uudistus ja siitä taakspäin peruuttaminen olisi melkoinen homma, siksi on hyvä ottaa huomioon mahdollisimman monta näkökulmaa.

Mainitsit tuon tuotekehityksen, johon viittasin toisessa blogissa. Siellä ennen liikkeellelähtöä keskeisin dokumentti kuvatun ratkaisun lisäksi on liiketoimintasuunnitelma, joka kuvaa kustannukset ja tuotot perustuen sekä tietoon että oletuksiin. Kalliin investoinnin ollessa kyseessä saatetaan tehdä oletetun lisäksi lisäksi worst case - ja best case -skenaariot. En tiedä onko hallitukseen vastaava suunnitelma säästöineen yms nähtävillä jossain, siihen olisi mukava tutustua. Siitä kaiketi pitäisi selvitä, mihin kaikkeen tavoitellut säästöt perustuvat ja mitä kaikkea on otettu huomioon.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ymmärsin kyllä (kirjoituksesi). Mutta jo kommenteista saattoi lukea, että suurin osa tulkitsi tekstisi siten, että olit valmis on liittymään joukkoon, joka tuomitsee uudistuksen ennen kuin sitä on toteutettukaan. Joten oikeastaan vain halusin kaivaa tuon täsmennyksen, jonka nyt annoit.

Sitä, että aiheesta olisi tehty worst case - ja best case -skenaariot, epäilen vahvasti. Laskelmat ovat varmasti optimistisen ajattelun puolella. Valitettavasti hallitukset toimivat niin. Siinä ei auta edes se, että pääministeri on insinööri. (Ja kyllä insinööreilläkin on usein tapana nähdä omat ideansa myönteisessä valossa. Kai se on yleisinhimillistä. Siinä vaiheessa, kun Ferrari on päätetty ostaa, se alkaa näyttämään myös taloudellisesti perustellulta.)

Suurimmalla osalla heistä, jotka tietävät varmasti homman menevän mäkelään, ei ole edes sen vertaa tietoa laskelmien perusteeksi kuin virkamiehillä. Pätee myös moneen muuhun, minä mukaanlukien.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Joo-o, teet niin tai näin niin aina väärinpäin, totesi Sepe Susi kauan sitten. Ja uusi somen laki tuntuu olevan: jos on pieninkään mahdollisuus tulla väärinymmärretyksi, niin tulet väärinymmärretyksi. Enkä nyt kirjoituksen selkeydestä ole ylpeä, hankala asia selitettäväksi.

Näinhän se on, että mielipide tuntuu olevan vahva ilman yhtään vilkaisua laskelmiin. Itselläni ammatin kautta yksi homma oli tehdä ns sanity check suunnitelmille. Monasti idean kehittäjä on todellakin kovin optimistinen oman juttunsa menestyksestä ja toimivuudesta. Eri kulmat pitää ottaa huomioon, mutta pelkkä kritisointi tappaa kaiken innostuksen ja innovaatiot.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Tämä on taas näitä juttuja jotka kaupataan kansalle isoin elkein paikkana taivaassa kuten monet muut asiat aiemmin, esim euro jonka piti tiputtaa hintoja.

Monella on varmasti tunne persuuksissa että metsään mennään säästöjen kohdalla, varsinaista kilpailua ei synny joka tiputtaisi hintoja yksityispraktiikoilla, tuon palvelusetelin arvon alle ei tajoa ketään palvelua.

Eikä tähän yksityiset lähtisi mukaan ellei olisi selkeää, Kataisen sanoilla "me tehdään tällä rahaa" mekanismia.

"Tämä mahdollinen siirtovaikutus pitäisi ottaa huomioon laskettaessa tavoiteltuja säästöjä. Toivottavasti se on laskettu mukaan ja silti päästään tavoiteltuihin säästöihin. Yhteisten tietojärjestelmienkin hinnaksi on arvioitu 10 vuoden aikana noin 1-2 miljardia ja näillä ei ole ainakaan tapana alittua toteutusvaiheessa. Kallis on kokonaisuus, mutta toivottavasti kaikki on laskettu mukaan riittävällä tarkkuudella."

Tietojärjestelmän hinta on naurettava, kannataisiko tilata järjestelmä joltain tehokkaammalta firmalta, moni pelialan yritys tekee pelejä jotka sisältävät tehokkaan asiakastietokannan muutaman miljoonan budjetilla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Helsingin ja Uudenmaan potilastietojärjestelmän hinta-arvio on tällä hetkellä 575 miljoonaa euroa, joten tuo arvio on varmaan oikeassa mittaluokassa. Lopulta se tullaan kilpailuttamaan ja nähtäväksi jää mikä tulee olemaan hintalappu.

Sen verran kovat vaatimukset lähes koko hoitotiedon sisältävälle maanlaajuiselle järjestelmälle on, ettei sitä mikään pelifirma tee.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Oli tietty hieman huono vertaus, 5000 hengen peliyritys tekee tuoteensa asiakaalle jolla ei ole varaa maksaa aivan mitä tahansa joten budjetti pidettävä järkevänä.

Kun taas muutaman sadan hengen firman edustaja menee puhumaan valtioin edustajalle miten hankalaa kaikki on ja hintaa voi pyytää valtiolta mitä tahansa ja silti toimittaa sutta ja sekundaa. Tai tässä tapauksessa lääkäreille.

Maanlaajuinen verkko on jo olemassa, näissä yrityksissä ja sairaaloissa on jo sisäiset verkot, joten laitteisto on olemassa, ohjelmistotasolla tarvitaan tietokanta ja sen ympärille tietoturva.

Oletko koskaan kuullut Copy/Paste insinööristä, ei tänä päivänä tietokantoja rakenneta tyhjästä. tuossa hinnassa on ilmaa vaikka sisältäisi millaisen ylläpidon ja päivitykset tuoksi ajaksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #20

Matti,
en minäkään mielelläni näkisi, että joku suuri firma kuppaa tästä suuret voitot. Hanke on kyllä melko haastava, ymmärtääkseni tuon järjestelmän tulee sisältää koko potilashistoria mukaanlukien röntgenkuvat, ultraäänitutkimukset, pet scanit jne. Tarkoituksena lienee tuoda järjestelmään myös vanhat tiedot sekalaista järjestelmistä ja luoda integraatiot tarvittaviin järjestelmiin.

Tietokanta on keskeinen ja tulee sisältämään valtavat määrät tietoa ml nuo mainitsemani kuvannustiedot jne ja yhtäaikaisten käyttäjien määrä on melkoinen. Veikkaan sen olevan yksi Suomen suurimmista. Tietoturvalle on todella kovat vaatimukset tietojen arkaluonteisuuden vuoksi.
Käyttöliittymät pitää rakentaa kaiken potilastiedon halllintaan, joka sekään ei ole ihan yksinkertaista.

Käytettävyydelle ja saatavuudelle on todella kovat vaatimukset, koko Suomen hommat seisoo mikäli järjestelmät ei toimi. Hyvä esimerkki oli taannoin katkos eReseptikannassa, jolloin koko Suomessa apteekit eivät voineet antaa lääkkeitä eivätkä lääkärit reseptejä sinne tehdä. Todella hankala tilanne, joka onneksi kesti vain puolisen päivää.

Kävin keskiviikkona lekurissa Vantaalla ja siellä oli toista päivää järjestelmät hajalla eikä lääkäri päässyt tietokoneella potilastietoihin eikä eReseptiin eikä hakemaan mitään tietoa. Käynti meni koko lailla reisille, aika riippuvaisia ollaan näistä nykyään.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Tällä hetkellä on täysi valinnanvapaus. Voin käydä vaikka joka toinen kerta yksityisellä ja joka toinen julkisella. Kuten edellä monet ovat todenneet, vuoden sitoutuminen ei edusta valinnanvapautta, vaan sen puutetta. Mainostettu valinnanvapaus osoittautuukin huonoksi vitsiksi. Vaihtamiseen haettava oikein lupa - ja perusteluja täytyy tietysti olla. Byrokratiaa tuli tässäkin lisää.

Miten lienee säästöjen laita? Jos yksityisen palvelun käyttäjä pääsee uudessa järjestelmässä samalla hinnalla yksityiselle kuin julkiselle puolelle, niin joko tämä hinta nousee nykyisestä tai valtio (veronmaksajat) korvaa(vat) hinnanerotuksen yksityiselle palveluntuottajalle. Tai sekä että.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Tässä tulee jatkumaan sama ongelma kuin ennenkin, ylikansalliset terveysyhtiöt saavat kohtuutonta kilpailuetua verovapaudellaan, ei siinä yksityinen suomalainen lääkäriasema pysty kilpailemaan ja julkisella ei ole mitään halua kilpailuun. Pääoma pystyy ajamaan julkisen alas ja sen jälkeen sanelemaan hinnat. Verotulojen tippuminen on vain osa ongelmaa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Hyvin sanottu.
Nyt vain sitten miettimään kenen "etuja" SOTESSA on ajateltu ja ketkä sen maksavat.

Kun tähän raporttiin yhdistetään valtioneuvoston tuore tilaus, ei tarvitse olla salaliittoparanoidi epäilläkseen hämäriä kytköksiä McKinseyn ja hallituksen välillä…

Herää kysymys: mihin vaaleja, kansanedustuslaitosta, kunnanvaltuutettuja, hallitusta ja koko tätä kallista demokratiasirkusta tarvitaan, jos päätökset tekee yksityinen amerikkalaisfirma?

Muuten, ehkä kiinnostavinta raportissa on vaatimus kansalaisten asenteiden muokkaamisesta. Maan taloutta näyttävät nimittäin pahiten uhkaavan tavalliset ihmiset, jotka sitkeästi pitävät kiinni ruoastaan, kodeistaan ja julkisista palveluista.
Muistio-10
Raportissa ehdotetaankin ihmisten ”totuttujen ajatusmallien” muuttamista siten, että he jatkossa suostuisivat mm.
– pysymään työelämässä yli 65-vuotiaaksi
– hankkimaan yksityisen eläkevakuutuksen
– maksamaan enemmän julkisten terveyspalvelujen käytöstä
– luopumaan lähipalveluista
– hakeutumaan yrittäjiksi

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Raportissa ehdotetaankin ihmisten ”totuttujen ajatusmallien” muuttamista siten, että he jatkossa suostuisivat mm.
– pysymään työelämässä yli 65-vuotiaaksi
– hankkimaan yksityisen eläkevakuutuksen
– maksamaan enemmän julkisten terveyspalvelujen käytöstä
– luopumaan lähipalveluista
– hakeutumaan yrittäjiksi"

Itseni kohdalla nuo luetellut asiat ovat jo enemmän tai vähemmän tätä päivää. Ei siis mitään uutta auringon alla.

Käyttäjän JuhaMerentie kuva
Juha Merentie

Täyden valinnanvapauden puuttuminen on todella ongelma. Muuten yksityisen tuottama perusterveydenhuolto on Euroopassa enemmän sääntö, kuin poikkeus. Siinä ei sinänsä synny mitään ongelmia. Julkiset terveyskeskukset katoavat vähitellen huonon kilpailukykynsä vuoksi. Jos jotain yritysmuotoa pitää kannustaa, niin yksitysilääkäreitä ja pieniä lääkäriasemia. Nehän hoitavat asian esim Saksassa. Kokemukseni Suomesta suurehkoista terveystaloista ovat hyviä, palvelutaso ja tietotekniikan käyttö on niissä aivan eri tasolla, kuin julkisissa. Julkinen terveydenhuolto tuhoaa huonon tehokkuutensa ja heikon palvelukykynsä vuoksi yhteisiä resursseja.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juha,
itsekin näkisin mielelläni pienten lääkäriasemien menestyvän. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että suuret käyvät ostoksilla ja moni lääkäriasema lunastaa tarjouksen ja rahat tässä vaiheessa. Kenties tuleva sote pelottaa ja pienillä ei ole luottamusta pärjäämiseensä.

Esimerkiksi juuri ennen joulua tehtiin suuri kauppa Porissa, missä Terveystalo osti Porin lääkäriaseman.

Tietotekniikan käyttö on varmaan paremmalla tasolla kuin julkisella. Tosin näiden ostojen myötä heillä on lukuisia rinnakkaisia järjestelmiä, jotka tulee integroida. Melkein jokaisessa ostossa tulee mukana omat potilasjärjestelmänsä. Näissä on perinteisesti haasteita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset