Hallituksen leikkaukset tutkimukseen vaarantavat kasvun
Hallitus on valinnut linjakseen saman, jonka vuoksi monet suomalaisista yrityksistä ovat menettäneet kilpailukykynsä kansainvälisillä markkinoilla. Vuodesta 2012 lähtien yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot ovat laskeneet merkittävästi. Tällä on suora syy-seuraussuhde syntyviin uusiin tuotteisiin ja innovaatioihin eli mitä vähemmän panostetaan uuden kehittämiseen, niin sitä vähemmän innovaatioita ja uusia tuotteita oikeasti syntyy. 2010-luvulla suuri osa suomalaisista ICT- ja korkean teknologian yrityksistä on vähentänyt väkeä tuotekehityksestä ja tutkimuksesta. Näillä säästöillä on sitten saatu jaettua osinkotuloja omistajille ja toiminta näyttämään hyviä kannattavuuslukuja joksikin aikaa.
Sitten tullaan tilanteeseen, jossa ei ole tarjota mitään uutta vaan kilpaillaan vain hinnoilla. Vaikka tekisimme kymmenen kikyä, niin Suomi ei pärjää siinä kilpailussa, missä ratkaisee tuotannon kustannukset.
Hallitus on lähtenyt samalle tielle. Lyhyen tähtäimen kustannussäästöillä rapautetaan tulevaisuuden kilpailukyky, ei kenties tällä hallituskaudella mutta seuraavalla – sehän on sitten niiden ongelma. Panostukset tuotekehitykseen näkyvät aina 2-3 vuoden viiveellä, kehittäminen ottaa aikansa ja on investointi tulevaisuuteen, jopa kirjanpidossa. Lyhyellä aikavälillä luvut saadaa paremmaksi tehdyillä säästöillä – tätä hallitus nyt tekee ja kerää pisteitä Suomen tulevaisuuden kustannuksella. Tässä keskustelussa on samankaltaisuuksia kiistelyyn paranevista näkymistä, johtuvatko ne nyt tehdyistä toimista vai edellisen hallituksen investoinnista – viive on aina olemassa.
Hallituksen päätöksillä Tekesin avustusvaltuudet putosivat kolmanneksella 360:sta 231 miljoonaan euroon, ja lisäksi korkeakoulujen R&D-toiminta tulee myös leikkausten myötä merkittävästi vähenemään. Merkittävää on myös se, että pienten ja keskisuurten yritysten kehitystoiminnasta noin kolmannes on Tekesin rahoittamaa, mikä tulee aiheuttamaan suuria ongelmia. Ilman taikatemppuja tulos tulee olemaan selvä, syntyy vähemmän uutta myytävää.
Tilastokeskus kertoi lokakuun lopussa seuraavaa:
"Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan 6,1 miljardia euroa vuonna 2015. Menot laskivat edellisvuodesta 440 miljoonaa euroa. Yritysten tuotekehityspanostukset vähenivät 360 miljoonaa euroa eli reilut 8 prosenttia, elektroniikka- ja sähköteknisessä teollisuudessa pudotusta oli 440 miljoonaa. Korkeakoulusektorilla tutkimusmenot säilyivät lähes ennallaan, mutta sektoritutkimuslaitoksissa ja muulla julkisella sektorilla tutkimusmenojen suhteellinen vähennys oli yrityksiäkin suurempi, 70 miljoonaa eli yli 11 prosenttia.
Tutkimus- ja kehittämismenojen bruttokansantuoteosuudeksi vuonna 2015 muodostui 2,9 prosenttia. Bruttokansantuoteosuus on laskenut vuodesta 2009 alkaen, jolloin tutkimusmenojen osuudeksi kirjattiin 3,8 prosenttia. Yrityssektorin osuus tutkimus- ja tuotekehitysmenoista on vuosina 2008–2015 laskenut 74 prosentista 67 prosenttiin. Vuonna 2016 tutkimus- ja kehittämismenot laskevat arviolta noin 100 miljoonaa euroa ja BKT-osuus jää 2,8 prosenttiin."
Eli me kehitämme yhä vähemmän uutta ja sen vuoksi tulemme kilpailemaan globaalisti hinnalla eikä osaamisella, pärjäämmekö? Montako kikyä tarvitaan, jotta olemme halvalla tuotteita tekevä maa? Tämä on sama noidankehä, johon monet yritykset ovat ajaneet itsensä – ainoa keino on karsia kustannuksia vuodesta toiseen.
Osaamisen, tuotekehityksen ja innovaatioiden ollaan julistettu olevan maamme vahvuus kansainvälisillä markkinoilla. Nyt olemme kuitenkin rapauttamassa tätä vahvuuttamme. Vaikka samalla puhutaan markkinoinnin ja myynnin tärkeydestä, niin meidän pitäisi jatkossakin panostaa vahvuuteemme,. Emme hetkessä pysty hyppäämään vaikkapa Ruotsin tasolle brändeissä ja markkinoinnissa. Voimme parantaa näitä alueita ja samalla luoda vahvuuksillamme uutta. Nyt tarvitaan rohkeutta luoda uutta ja panostaa uusiin tuotteisiin ja ominaisuuksiin. Samoja tuotteita ja palveluja loputtomiin kaupallisesti paketoimalla voidaan jonkin aikaa tehdä hyvää tulosta, mutta se ei ole kestävä tie – ainakaan kohti kasvua.
Tällä hetkellä yritykset investoivat yhä vähemmän ja keskittyvät osingonmaksuun. Keväällä 2016 maksettiin ennätyksellisiä osinkoja, noin 11,5 miljardia edellisvuoden 10,5 miljardiin verrattuna. Mikäli yritykset jakavat vuodesta toiseen suuria osinkoja, eivätkä investoi, tulee se vaikeuttamaan yhtiön kasvua tulevaisuudessa.
Nyt olisi aika ottaa riskejä ja osoittaa rohkeutta panostamalla tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Ilman uskoa tulevaisuuteen olemme jatkuvalla näivettymisen tiellä.
Innovaatiokehitys lähtee jo ihan ala-asteelta lähtien. Koulutus ja monipuolinen tarjonta eri asioista kiinnostuneille lapsille on mitä parasta tukea suomen tulevaisuuden kannalta. Ei auta jos innovaatioihin heitetään kopeekoita jos ala-asteelta lähtien aletaan tasapäistämään. Yllättävän paljon suomessa on innovaatiokehitystä kun peilaa koulutuksen tasapäistämiseen.
Ei tietenkään innovaatiokehitystä ja tutkimusta saa unohtaa ja rahoitus niillekkin on turvattava.
Suomi rämpii suossa ja ylimääräiset tulokkaat ei kyllä helpota rahahanoja yhtään. Tulemme huomaamaan kuinka iso lasku tulee ja vain osa integroituu. Siksi ihmettelenkin miksi oleskelulupa ja suomen kansalaisuus irtoaa niin helpolla kaikkinen tukitoimineen. Suomen kansalainen on lähes toissijainen pakolaisiin verrattuna.
Kansalla on mennyt luottamus koko demokratiaan. Jokainen puolue (ehdokkaat) vuorollaan keksii mitä kivempia tapoja pissata silmään kansaa ja kansan etu on sitten toissijainen kun päästään nauttimaan kansanedustajan palkasta.
Kyllähän nyt pitäisi olla selvä jokaiselle, että koulutuksen ja tieteen tukeminen ihan ala-asteelta lähtien olisi koko suomen etu. Sieltä ne tulevat tutkijat tulee ja mitä enemmän annetaan eväitä, sen parempia tutkijoita ja tieteentekijöitä meillä olisi.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo tasapäistäminen on vain tyhjä muoti-ilmaisu. Ei sitä oikeasti perusopetuksessa ole.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä on… Itselläni aika korkea äo mutta meinasin jäädä luokalle useampaan kertaan… Ei oikeen koulu kiinnostanut kun kaikkia pitää odotella ja kun siihen tottuu niin keksii muita kolttosia ja opiskelu jää toissijaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Monet ystävät lukivat kokeisiin tosissaan, ihan tosissaan päiviä ennen kokeita. Jos oli itseä kiinnostava asia, olin siitä lukenut jo kirjastossa ja selailin kokeisiin kirjasta tärkeimmät osa-alueet. Ei sitä kiinnostusta eri osa-alueisiin tuettu millään muotoa. Yläasteelle mentäessä kun alkoi tytöt kiinnostamaan enemmän kuin opiskelu niin jäi joitain osa-alueita opiskelussa kokonaan lukematta kun arveli ettei niitä tarvitse. Vanhempana on sitten tullut luettua senkin edestä mitä nuorempana skippasi. Tukitoimet ja kannustus kiinnostuksenkohteisiin ois voinut auttaa kovasti.
Kyllä ala-asteelle ja yläasteelle tarvittaisiin kunnon henkilökohtainen tuki ja kartoitus joka oppilaalle. Voidaan menettää melkoista aivokapasiteettia pelkästään perus opetussuunnitelmalla. Tasapäistämisellä. Sitä kiinnostusta joitain asioita kohtaan kun ei ainakaan silloin koskaan palkittu millään tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä missä ja koska kävit peruskoulusi, mutta noin yleisesti voi sanoa, että itsestä yleistäminen ei oikein toimi argumenttina. Mutta reilua, että tunnistat ja tunnustat omankin osuutesi koulukokemuksesi takana, se on harvinaista. Yleensä nimittäin vain syytetään koulua kaikesta.
Yhdeksän ensimmäistä kouluvuotta ovat nimensä mukaisesti perusopetusta, siis perustietojen ja taitojen kunnollista oppimista varten. Vahvuuksia pitää tukea ja tunnistaa toki, mutta on siinä yleissivistyksen perusläjänkin _kunnollisessa_ haltuunottamisessa hommaa. Kyse ei ole äosta tai erityislahjakkuudesta juurikaan.
Vastoin nykykaanonia en usko varhaiseen erikoistumiseen, kykyjenetsintään ja sparraamiseen, vaan kunnolliseen ja monipuoliseen, asioiden ja ilmiöiden eläviä yhteyksiä ymmärtämään ja ihmettelemään pystyvään yleissivistykseen. (Tämä vastakohtana bulimiaoppimiselle ja kulloistenkin muotivirtausten mukaan vellovalle ja hilluvalle koulukäsitykselle.) Esimerkiksi laadukas taideopetus ja runsas kädentaitojen harjoittaminen ovat tärkeitä luovuuden kykyjen herättelijöitä ja vahvistajia. Leikki, liikkuminen, jo ekalta alkava vieraiden kielten opetus ja luonnossa toimiminen ovat tunnetusti tehokkaita kasvattajia.
Ilmoita asiaton viesti
vm 81. Olin jo ala-asteella kiinnostunut avaruustekniikasta, moottoreista, kemiasta yms. Enimmäkseen tekniikka viehätti. Kehitin omia moottoreita jo viidennellä luokalla mutta materiaaliteknisistäsyistä ja perheen rahatilanteen vuoksi ne olivat lähinnä kyhäilmiä. Edelleen varmasti toimivia ja ajatuksen tausta ilman oppimateriaalia hämmästyttää itseä vielä tänäkin päivänä. Onneksi en saanut käsiini silloin erinnäisiä aineita kun aloin miettimään kotitekoisia rakettipolttoaineita ja suuttimia 😀 Siinähän olisi voinut palaa perskarvat itseltäni ja ehkä naapureiltakin. Toki pahimmassa tapauksessa olisi voinut sattua muutakin.
Purin autoradat ja radio-ohjattavat palasiksi ja sävelsin niistä omia juttujani. Yksinhuoltaja äitini oli todella tyytyväinen kun kalliit lahjat 2 viikon päästä muuttuukin joksikin aivan muuksi. Mutta on siitä ollut hyötyä, jos pesukone tai kuivausrumpu tai jokin muu laite sanoo poks, niin kurkkaan löydänkö syyn että voin itse korjata. Yhden pesukoneen korjasin 2 kertaa kunnes exän kaarituki teki rummusta selvää. Silloin sanoin, että tätä en enää ala korjaamaan (hirvittävä reikä rummussa).
No mutta asiaan, jos nuoruudessa olisi tuettu innostusta tieteeseen ja tekniikkaan niin voisin ehkä olla töissä nasalla tai esalla tai jossain muualla, mutta teen keksintöjä vain omassa olohuoneessa ja suuren yleisön tietoon niistä tuskin päätyy yksikään.
Ilmoita asiaton viesti
Koulutus on todella tärkeä asia, jätin sen pois kirjoituksesta koittaessani rajata asiaa. Sen laadulla ja edistyneisyydellä tulee olemaan kilpailukyvyllemme keskeinen merkitys.
Olen mm blogisani ehdottanut seuraavaa:
Korkeakoulujen opetusmateriaalin tulisi olla avointa kaikille veronmaksajille, jotta elinikäisen oppimisen tavoite toteutuisi. Korkeakoulut toimivat pääosin verorahoilla ja oppimisen helpottamiseksi niiden tulisi julkaista avoimesti oppimateriaalinsa muidenkin kuin oppilaidensa käyttöön. Nykyiselläänkin materiaali jaetaan opiskelijoille käytännössä sähköisesti ja olisi pieni askel tuoda se saatavaksi myös muille. Itse asiassa järjestelmien kannalta olisi todennäköisempää kustannustehokkaampaa ja helpompaa mahdollistaa niiden avoin jako nykyisen suljetun sijaan.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22…
Ilmoita asiaton viesti
Vihreät ovat kyllä tehneet kaikkensa tuhotakseen Suomen ja Länsi-Euroopan teollisuutta ja merenkulkua. Malli ja oppi on saatu DDR:stä.
Ilmoita asiaton viesti
Naurettavaa ja samalla säälittävää roskaa. Joku menneisyyteen jämähtänyt äijä mölyää, että vihreät ja DDR.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kyllä mahdu päähäni, että miksi vihreitä syytetään aina siitä ja tuosta… He ovat hallitustaipaleella menneisyydessä aina olleet pienpuolueita ja todella vähäisessä roolissa päätäntävaltansa kanssa. Milloin sinne järkeen menee, että ei pienpuolueet päätä hallituksen politiikasta. Saadaan siellä pieniä asioita läpi, MUTTA että tuhotaan suomi ja länsi-euroopan teollisuus merenkulkua myöden on jo melko helvetin irvokasta höpöilyä. Jos Kepun olis annettu tuhota koko suomi kokomuksen komppaamana niin täällä vieläkin paskottais vesiä ja padottais olemattomien putoskorkeuksien omaavia jokia. Raavittais suot auki ja paskottais pitäjät alusta loppuun. Sillä tuhovimmalla suomi olis kärkimaita ympäristönsä paskomisessa ja loputkin vaelluskalakantamme olis saatu tapettua sukupuuttoon… Melkein siinä ollaan jo onnistuttu, mutta ei onneksi onnistuttu.
Tarvitaan järkeviä päätöksiä joita tarkastellaan ihan joka kantilta ja tutkijoiden (puolueettomien) lausunnot päätöksenteossa pitäisi olla prioriteettina numero 1.. nykyisin on rahan ahneiden firmojen lobbarit joita kuunnellaan ja johan siellä on näppinsä pelissä politikoillakin osassa firmoja. Ei helkutti, näin ei suomea johdeta eikä tuollaista suomen luonnon tuhoavaa ajatusmailmaa voi yksinkertaisesti omata. Tai voi jos tiedosta on uupelo.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä näyttää olevan paljon myös niitä, kuten P.Väyrynen jotka uskovat, kuin pukki suuriin sarviinsa, että tuotekehittelyn puutteesta johtuva kilpailukyvyn heikkous paikataan eroamalla eurosta tai jopa EU:a. Tällä näkemykselle ei kuitenkaan katetta löydy.
Ilmoita asiaton viesti
Poistin täältä muutamia herra Kilpiön kommentteja, pohdittaessa 2020-luvun kilpailukykyä ei taistolaisuudella, 90-luvun demareilla jne ole juurikaan relevanssia asiaan. Samalla meni väkisin pari puolustuspuheenvuoroa, kiitos niistä ja pahoittelut. Hän jatkanee mollaamistani omissa blogeissaan ja muualla, mutta täällä haluaisin käydä keskustelua tämän blogin aiheesta.
Tuon DDR:n ja Vihreiden rinnastuksen jätin esimerkkinä jäljelle.
Ilmoita asiaton viesti
Usein käytetään sanaa leikkaus osoittaen sormella hallituksen toimintaa. Kuitenkin tosiasia on se, että julkiset menot kasvavat edelleekin nyt, ensi vuonna ja sitä seuraavanakin vuonna, joten menokiristyksiä ei kokonaisuuteen nähden ole tässä mielessä tehty, vaan pikemminkin on kyse julkisten menojen kasvun ja samalla velkaantumisen kasvun hillinnästä.
Faktaa on myös se, että Suomen julkiset menot ovat kasvaneet viimeisen 10 vuoden aikana kaksi kertaa nopeammin, kuin EU- / EMU-maissa keskinmäärin. Suomen julkiset menot ovat nyt n. 50 % suuremmat ( euroissa mitaten n. 40 miljardia euroa suuremmat ) kuin mitä ne olivat 10 vuotta takaperin. Muissa maissa julkiset menot ovat kasvaneet euromäärin vain n. 25 % samaan aikaan.
Mikäli Suomen julkisten menojen kasvu olisi ollut samalla tasolla muuhun Eurooppaan verraten, menot olisivat nyt n. 20 miljardia euroa matalammalla tasolla nykyiseen todellisuuteen nähden.
Pelkästään työttömyyden kasvulla julkisten menojen 40 miljardin euron kasvua kasvua ei voida selittää. Tilastokeskuksen mukaan v. 2006 marraskuussa Suomessa oli työttömiä 175.000 ja tämän vuoden marraskuussa 213.000, eli kasvua on ollut 38.000 uuden työttömän verran viimeisten 10 vuoden aikana.
Lähteenä käytetty Komission makrotaloustilastointia.
Ilmoita asiaton viesti
Lauri,
voit hyvinkin olla oikeassa tässä kritiikissäsi leikkauksien osalta.
Kuitenkin tutkimus- ja kehittämistoiminnasta on faktisesti tehty leikkauksia eikä vain hillitty kustannusten kasvua. Se on selkeästi nähtävissä sekä graafista että luvuista.
Hallituksen päätöksillä siis Tekesin avustusvaltuudet putosivat kolmanneksella 360:sta 231 miljoonaan euroon, ja lisäksi korkeakoulujen R&D-toiminta tulee myös leikkausten myötä merkittävästi vähenemään. Nämä eivät juurikaan näy 2016 tilastoissa vaan tulevat pahentamaan tilannetta ensi vuonna.
Tässä on tehty valinta, joka on mielestäni väärä tie tulevaisuuden kannalta ja johtaa säästöjen noidankehään tuottojen vähetessä.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, ettei työttömyss todellakaan kaikea selitä, vaikka niin koko ajan väitetään. Luvuissa on jonkin verran eroja mikäli katsotaan asiaa työ- ja elinkeinotoimistonn tilastoinnista. Sen mukaan työttömiä marraskuussa 2016 oli 328 500. Sen mukaan 2006 oltiin noin 250 000:n tasolla eli kasvu on ollut suurempaa, kuin noissa toisissa luvuissa.
Selityksiä eroihin ja graafi löytyy täältä:
http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2015-04-28_m…
Ilmoita asiaton viesti