Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Vastine KD:n puoluesihteeri Maanselän kritiikkiin toimeentulotuesta

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Maanselkä tekee blogissaan toimeentulotuesta perustavanlaatuisen virheen, etten sanoisi kardinaalimunauksen. Erottaessaan ajatuksessaan toimeentulotuen ja peruspäivärahan tason joudutaan täysin harhapoluille.

Emme voi pohdinnassa erottaa esim työmarkkinatuen ja kansaneläkkeen tasoa toimeentulotuesta kuten hän tekee. Maanselkä kysyy: "Jos verrataan aluksi Ruotsiin niin voi kysyä miksi täällä käytetään tuplasti enemmän toimeentulotukea kuin Ruotsissa?"

Vastaus tähän on, koska Ruotsissa esim työmarkkinatuki ja kansaneläke on merkittävästi korkeammalla tasolla, jolloin sillä oikeasti pystyy elämään. Jos katsotaan Suomen peruspäivärahaa, joka esim työmarkkinatuen osalta verojen jälkeen jättää käteen 518,40 kuukaudessa (laskettu 20 päivällä), niin pelkästään sillä on mahdotonta tulla toimeen. Tällöin on sitten haettava toimeentulotukea selvitäkseen, tällöin sitten toimeentulotuen osuus tuista on suurempi kuin Ruotsissa. Tanskaan pätee ymmärtääkseni sama kuin Ruotsiin.

Suomessa on valittu malli, jossa jostain syystä pidetään peruspäiväraha niin pienenä, että se pakottaa ihmiset hakemaan toimeentulotukea selvitäkseen. Vuodelle 2017 ainoa muutos oli se, että työmarkkinatuen peruspäiväraha laski 8 senttiä päivältä ollen nyt 32,60. Edellisen kerran sitä laskettiin 2016 alussa 14 senttiä eli kansaneläkeindeksin mukaan laskettava peruspäiväraha on pudonnut yhteensä 20 senttiä päivältä. Suunta ei ole ainakaan parempaan päin, vaikka alennukset ovat pieniä.

Poliitikot syyllistyvät jatkuvasti tähän samaan tarkoitushakuiseen toimintaan: poimitaan naapurimaa Ruotsista yksi asia, jolla perustellaan omat tavoitteet. Ei voida erottaa yhtä sopivaa lukua kokonaisuudesta! Ottakaa se koko pulla rusinoiden kera ja tarkastelkaa kokonaisuutta analyyttisesti, vaikka se onkin vaikeampaa.

Maanselkä kritisoi myös  sitä, että tuen hakemista helpotetaan. Tämän hän tekee vaikka tilanne Suomessa on seuraava:
"Sosiaaliturvan alikäyttö on Suomessa merkittävä köyhyyttä lisäävä ongelma, sillä vain noin puolet tukeen oikeutetuista hakee toimeentulotukea. Syynä on se, etteivät kansalaiset saa riittävästi tietoa heille kuuluvasta sosiaaliturvasta ja se, etteivät kaikki toimeentulotukea tarvitsevat selviä tuen saamisen edellyttämästä mittavasta paperisodasta. Kolmantena syynä on toimeentulotuen saajille sälytetty häpeällinen leima." https://fi.wikipedia.org/wiki/Toimeentulotuki

Myös EU on arvostellut Suomea tästä samasta asiasta. Ei tarvitse kuin ottaa Maanselän liittämä alempi taulukko käytettävistä tuloista, niin ymmärtää kuinka monimutkainen kokonaisuus on kyseessä. Kuinka moni voi väittää nopeasti kuviota tutkittuaan ymmärtävänsä koko problematiikan? Aika monta graafia elämässäni ihmetelleenä tunnustan, etten minä ainakaan - taidan olla vaan tyhmä.

Nyt kun tehdään päätös oikeaan suuntaan ja puretaan sitä parjattua byrokratiaa, Asmo Maanselkä ja ilmeisesti Kristillisdemokraatit puolueena on sitä vastaan? Vähäosaisille oikeutetun tuen saamisen tahallinen vaikeuttaminen, jotta sitä kuluisi vähemmän, on eettisesti täysin kestämätön ajatus.

Haluaisin todellakin tietää onko koko Kristillidemokraattien johto tämän ajatuksen takana? Ihmettelen suuresti, että puolueenne arvojen pohjalta teette tällaista politiikkaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Lainaus sivulta
http://www.kd.fi/politiikka/ohjelmat/kd-asta-ohon/

Toimeentulotuki

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Pidämme tärkeänä, että jokaisella on taloudelliset mahdollisuudet selvitä arjesta. Toimeentulotuki tulee integroida osaksi uutta Kristillisdemokraattien ajamaa perusturvauudistusta, jolloin se ei muodosta kannustinongelmaa työelämään siirryttäessä. ks. perusturva

Käyttäjän vantaaliittyyennemminkeravaankuinhelsinkiin kuva
Petri Muinonen

Arvoihimme näet kuuluu mm. se, että työteliäisyydestä ei rangaista leikaten kaikki ansionlisä samantien pois saaduista sosiaalituista. Ja sama lainaten em. ohjelmapaperia (ks. viimeiset kaksi lausetta):

Tuloerot

Korkeat tuloerot hidastavat hyvinvoinnin kasvua yhteiskunnassa. Korkeat tuloerot tuovat yhteiskuntaan epävakautta. Verotuksen avulla on pyrittävä tasaamaan tuloeroja heikoimpiosaisten hyväksi. Pyrkimys mataliin tuloeroihin ei kuitenkaan saa tarkoittaa ahkeruudesta rankaisemista. Työn ja ahkeruuden pitää olla kannattavaa tilanteessa kuin tilanteessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Petri Muinonen,
arvonne kuulostavat pääosin ihan hyviltä. Kirjoituksessaan puoluesihteerinne ilmeisesti toteuttaa niitä?

Keskittykäämme blogikirjoitukseen ja siinä esitettyihin väittämiin. Kukaan ei kerkeä tutustumaan teidän ohjelmiinne, olemme nyt lukeneet puoluesihteerinne kannanoton ja se ilmeisesti siis toteuttaa näitä arvojanne? Sekä koko puolueen valitsemaa kantaa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Petri Muinonen,
jotta näkemyksenne ja arvonne tulevat esille sekä kokonaisuuden pitämiseksi kasassa, liitän Maanselän alkuperäiseen blogin kirjoittamasi kommentin sekä vastaukseni siihen myös tänne. Siitä voidaan sitten pohtia arvojen toteumista käytännössä.

Petri Muinonen totesi kommentissaan:
"Olla vätys on valinta. Terve ihminen pääsee siivoojaksi vaikka heti. Eri asia sitten, kannattaako se taloudellisessa mielessä verrattuna siihen, että sossu hoitaa. Vätys valitsee työn välttämisen ja ei edes yritä sopeuttaa asumisensa kustannuksia (=asuinaluetta) omaan tulotasoonsa. Kun se ei ole kivaa ja tarkoittaisi luopumista niin monesta kivasta asiasta."

Oma vastaukseni tähän oli:
Petri Muinonen,
tämä oli sitä kristillisdemokraattista kiven heittämistä parhaimmillaan - syyllistäminen vaikuttaa olevan ajatusmaailmanne keskiössä.

Kuulkaa vaikkapa akateemiset työttömät Petriä, älkää turhaan päivittäkö osaamistanne saadaksenne paremmin töitä tai kuluttako aikaanne etsiessänne osaamistanne hyödyntävää työtä - menkää siivoojiksi, sillä Suomi nousee!

Voihan kilin.. Mistä näitä kuningasajatuksia oikein tulee? Onnea Petri kunnallisvaaleihin, taidan vantaalaisena oikein katsoa missä kampanjoit ja tulla ihmettelemään, millaisilla ajatuksilla Vantaa olisi mielestäsi lähdössä nousuun.

Edeltäviin asioihin voi tutustua ko blogissa.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Jos sama "virhe" jatkuvasti toistuu, niin mihin puolueet sillä pyrkivät? Kepin käyttämiseen kannustamisessa keinoja kaihtamattako?

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Nykyinen malli on lain vastainen. Toimeentulotukea myönnettäessä joudutaan rikkomaan lakia, koska muiden tukimuotojen taso on huono.

Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi ja viimesijaiseksi tukimuodoksi. Nyt se ei sitä ole.

Rikotaan yleisesti lakia muuallakin. Esimerkiksi Kela maksaa lapsinlisiä aiheettomasti niille, jotka eivät käytä lapsinlisää perheen toimeentulon turvaamiseksi, vaan säästävät sen lapsen tilille. Se on vastoin lakia.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Psykiatrina voin kyllä kertoa, jotta toimeentulovaikeudet kyllä heikentävät esim. masennuksesta toipumista. Itsensä kurjaksi ja syylliseksi kokeva ihminen ei kehtaa mennä sosiaaliluukulle - viimeinen naula itsetunnon rippeiden arkkuun. Siirto KELA:lle voi parantaa tilannetta - potilas, jota olen koko viime vuoden yllyttänyt hakemaan toimeentulotukea, lupasi viimeksi sinne mennä, henkinen kynnys matalampi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pekka Roponen,
hieno ja tärkeä näkökulma, suurkiitokset.

Ja loistavaa että potilaasi on ottanut rohkean askeleen kohti elämän kohentumista! Toivottavasti näin tapahtuu mahdollisimman monelle masentuneelle. Masennus on edelleen yksi väärinymmäretyimmistä sairauksista Suomessa ja kaikki parannukset heille ovat tarpeen.

Erääss kirjotuksessa kuvattiin hienosti, että masennuksen vastakohta ei ole iloisuus vaan elinvoimaisuus. Jos voimat eivät meinaa riittää edes perusaskareista selviämiseen, niin miten ne riittäisivät sossussa vääntämiseen?

Usein pitäisi olla terve, jotta jaksaisi hankkia tarvitsemansa avun.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Heikoimpien heitteillejättö säästöjen toivossa on kurjaa politiikkaa, koska sillä aiheutetut ongelmat synnyttävät usein lisäkustannuksia eri muodoissa moninkertaisesti säästöihin verrattuna. Kristillisten säästölinja tarkoittaa siis heikoimmassa asemassa olevien sortamista niin, että he ajautuvat yhä syvempään kurjuuteen. Meillä on kuitenkin vastuu kaikista lähimmäisistä, myös heistä, jotka eivät jaksa tai pysty puolustamaan oikeuksiaan ja käydä taistelua byrokratiaa vastaan.

Käyttäjän TiinaArlin kuva
Tiina Arlin

Kun ihminen masentuu ja ahdistuu esim.laittomien potkujen ja oikeudenkäynnin jälkeen. Ja jää työttömäksi. Kuntoutuuko hän palkattomalla pakkotyöllä?

Parantaako orjatyö arvottomuuden tunteesta? Auttaako karenssin uhka paranemisessa?

Kunhan pohdiskelen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tiina Arlin,
hyviä pohdintoja, esimerkkien avulla voidaan synnyttää empatiaa. Empatia kykynä asettua toiseen asemaan on tärkeää, jotta päätöksien todelliset vaikutukset nousevat esiin.

Empatia on muuten kovin väärinymmärretty käsite. Kyse ei ole kaikkien puolesta nyyhkimisestä ja herkkäuskoisesta suhtautumiesta, vaikka moni niin luulee.

Empatia on halua ja kykyä ajattelussaan asettua toisen asemaan ymmärtääkseen häntä. Mielestäni tätä kuvaa hyvin yleistynyt tokaisu: Mietippä omalle kohdallesi.

Professori Paul Piffin mukaan ns empatiavajetta voidaan vähentää esimerkeillä ja kertomuksilla, joilla herätetään ihminen ajattelemaan asiaa.

Käyttäjän maanselka kuva
Asmo Maanselkä

Tässä on valikoivasti luettu kirjoitustani. Aluksi totesin, että ”On erinomaista, että tukimuotoja pyritään automatisoimaan ja helpottamaan ihmisten kokemaa byrokraattista taakkaa. Sosiaalitoimen luukulle meneminen on monelle liian korkea kynnys. ” Meidän omassa mallissamme juuri tällaista työtä tehdään. Haluan että yhdistetään työmarkkinatuki, toimeentulotuki, asumistuki ja peruspäiväraha yhdeksi tueksi.

1. Sosiaaliturvan etuudet yhdistetään yhdeksi yleistueksi
2. Otetaan käyttöön kuukausittainen tulorekisteri, jolle tuki maksetaan harkinnanvaraisena elämäntilanteeseen sidottuna tukena.
3. Tulorekisteri huomioi myös kaikki maksetut palkat. Verotuksesi muuttuu dynaamisesti joka kuukausi maksetun yleistuen ja palkkojen suhteessa. Verotilinpäätös tehdään kuukausittain.
4. Tukea haetaan Kelasta joko toimistosta tai sähköisesti yhdellä kaavakkeella, johon täytetään kaikki elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.
5. Hakijan pitää tehdä ilmoitus olosuhdemuutoksista välittömästi järjestelmään.
6. Pienillä tuloilla verotus on alhainen, eikä tuki romahda kerralla.

Mitä hyötyä uudistuksesta olisi?
1. Kannustinloukut vähenevät, työnteosta tulee kannattavaa.
2. Työttömyysloukut vähenevät, työllistymisveroasteet laskevat. On kannattavaa ottaa eri palkkatasoisia töitä.
3. Nykyisessä järjestelmässä on kannattavaa työllistyä pääosin työttömyyttä edeltäneelle palkkatasolle.
4. Byrokratialoukut vähenevät, kun etuudet yhdistetään yhdeksi. Näin työmarkkinoille hakeutumista ei estä paperisota tai hallinnon luomat esteet. Olosuhdemuutokset on helppoa tehdä netissä. Luukulta toiselle ei tarvitse juosta.
5. Maksettuja etuisuuksia ei peritä takaisin tulojen noustessa. Usein takaisinperintä johtuu siitä, että asiakas ei ole ilmoittanut tulojaan riittävän ajoissa Kelaan. Kun kaikki tuet, palkat maksetaan samalle kansalaistilille takaisinperintää ei tapahdu.

Mikä sitten mallissa eroaa perustulosta? Työvoimapolitiikasta tehdään aktiivisempaa, ettei kukaan työtön jää ilman aktiivista apua ja tukea työvoimahallinnon puolelta, kuten professori Hiilamo pari päivää sitten kertoi:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/pitkaa...

Aktiivinen työvoimapolitiikka on onnistunut Tanskassa, Saksassa, Britanniassa ja Ruotsissakin osittain. Se on se suunta mihin järjestelmää tulee kehittää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Asko Maanselkä,
jätit tässä TÄYSIN kommentoimasta pääkritiikkini, joka kohdistui TÄYSIN harhaanjohtavaan kuvaan käsitellessään pelkkää toimeentulotukea ottamatta huomioon kokonaisuutta. Nyt sitä mainostamaasi maanselän selkärankaa peliin.

En voinut koko kirjoitustasi tänne kopioida. On totta, että alussa totesit noin. Viittauksesi pankkiautomaattiin ja myös blogisi kommentit antoivat vahvan kuvan helpottamisen olevan teille jotenkin ongelmalista. Onko teillä jotain evidenssiä siitä, että muutoksen myötä tarveharkinta olisi häviämässä, kuten tunnutte pelkäävän?

Toteat kommenteissa: "Kunnissa asiakkaat tunteva sosiaalitoimen henkilöstö vähenee, kun perusosan käsittely siirtyy Kelalle. Toimeentulotuen automatisointi luo yhteiskunnasta syrjäytymiselle täydellisen mahdollisuuden."

Tiedätkö edes mitä on automatisoitu ja millainen uusi prosessi on? Varmaan se on kuvattu ja olet siihen tutustunut, kun tätä kritisoit. Mitkä ovat tunnistamasi ongelmat tarkalla tasolla? Automatisointi itsessään ei ole ongelma.

Malliinne otan kantaa joskus myöhemmin. Kumma ettei sitä ilmaantunut viime hallituskaudella pöytään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Voisitko Asmo esittää sitä mainostamaasi selkärankaa maanselästä ja vastata esittämääni kritiikin itse pääasiaan?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Katsoin vertailukuja sosiaaliturvasta Talouselämän artikkelin taulukon pohjalta, kun muita Pohjoismaita kehutaan.
http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-tutkit...

Suomessa sosiaalimenojen osuus valtion menoista oli 25,4%, Ruotsissa 21,3%, Norjassa 18,1% ja Tanskassa 24,5%.

Taulukko jaoittelee nämä osuudet eri kohteiden mukaan:
Sickness & Disability: Suomi 4,7%, Ruotsi 4,6%, Norja 3,0% ja Tanska 5,0%
Old age: Suomi 12,2%, Ruotsi 11,0%, Norja 6,5% ja Tanska 8,4%
Survivors: Suomi 0,8%, Ruotsi 0,3%, Norja 0,2% ja Tanska 0,0%
Family & Children: Suomi 3,3%, Ruotsi 2,5%, Norja 3,4% ja Tanska 4,8%
Unemployment Suomi 2,5%, Ruotsi 1,4%, Norja 0,4% ja Tanska 3,1%
Others: Suomi 1,9%, Ruotsi 1,5%, Norja 1,6% ja Tanska 3,2%

En ryhdy suunnattoman viiltävää analyysiä tekemään, mutta muutamia asioita
- korkeat kulut vanhuksiin sekä suhteellisesti että yli puolet koko sosiaalimenoista, ylivoimaisesti merkittävin kustannus
- Norjan noin 5% alempi osuus vanhuksissa selittynee öljyomaisuuteen liittyvillä jaoilla, itse en muuta keksi, ero Suomeen -5,7%, selittää lähes kokonaiseron pelkästään yksinään
- muilla ei juuri veteraaneja, ero Tanskaan on tällä kuitattu 0,1 prosentiksi eli ab tasoihin
- työttömyyteen kuluu rahaa korkean työttömyysasteen vuoksi, kuitenkin täytyy muistaa että tämän osuus valtion menoista on siis 2,5%, ei enempää. Tanska meitä korkeammalla.

Kuvittelisi että tätä on jossain paremminkin tutkittu. Tärkeää olisi katsoa asiaa tarkemmin eri kohteiden perusteella eikä pelkkänä kokonaiskönttinä.

Työttömät on helppo mostaa tikun nokkaan, mutta se selittää vain osan erosta. Lisäksi johtuu korkeasta työttömyysasteesta, työmarkkinoiden toipuessa tämän pitäisi korjaantua.

Työttömät saavat suhteessa tähän aivan liikaa lokaa niskaan. Sosiaalimenoista heidän osuutensa ei ole yhtä merkittävä kuin annetaan ymmärtää. Olisi hyvä ymmärtää tausta ja kokoluokat, kun asioista keskustellaan.

Esimerkiksi Maanselän kehumaan Iso-Britanniaan sosiaaliturvamenojen ero on merkittävä seuraavissa: Suomen vanhuksiin kohdistetut menot ovat 3,7% enemmän ja lapsiin kohdistuvat 1,7% enemmän, työttömiin 2,2% enemmän.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Perustulo valtion rahoittamana. Sillä taataan, että kukaan ei putoa täysin tulottomaksi ja että kaikesta itse ansaitusta tulosta jää jotain lisää perustulon päälle.

Asumistuki ja toimeentulotuki kuntien rahoittamana. Tällä tavalla rahoitettuna kunnilla on mielenkiintoa vaikuttaa asumisen kustannuksiin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juho,
pikaisella pohdinnalla kannatan, kuulostaa tolkuimmalta ratkaisuehdotukselta tähän mennessä.

Tuohon asumistukiongelmaan tarjotaan aika radikaaleja ratkaisuja unohtaen mitä siirtymävaihe tarkoittaisi. Markkinat korjaavat kyllä aikaa myöten epätasapainon, mutta sitä odotellessa nähtäisiin aika karuja kohtaloita monen perheen kohdalla.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tuo olikin vain yksinkertainen ajatusmalli, mikä (ehkä) näyttää suuret linjat. Yleensä transienttivaihe vaatii omaa ohjaustaan, jossa kuitenkin pitäisi olla myös (tavoite)lopputilanne mielessä.

[ Tämähän tuli esimerkiksi esille puhuttasessa turkistarhauksestakin. Lopputilanteeseen ei voida siirtyä nolla-ajassa. (Tai voidaan mutta silloin transientti aiheuttaa erittäin voimakkaita sivuvaikutuksia.) ]

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset