Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Chempolisin kaverikapitalismi: Sipilät, Fortum, Taaleri ja Fagernäs

Chempoliksen rahoitusosapuolilla vaikuttaisi olevan paljon yhteyksiä, joissa yhdistävänä tekijänä on Fortum, joka yhdessä Taalerin kanssa pelasti Chempoliksen konkurssilta. Taalerin hallituksen puheenjohtaja on Peter Fagernäs, joka toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana vuosina 2001-2009 puolustaen voimakkaasti toimitusjohtaja Liliusta johdon optiojärjestelyissä. Asiasta nousseen kohun myötä Fagernäs joutui eroamaan vuonna 2009. Samalla kun Fagernäs on Taalerin hallituksen puheenjohtaja on hänen perheensä luotsaama Hermitage & Co Oy suurin Taalerin omistaja. Taalerin hallituksen varapuheenjohtaja on lisäksi Juha Laaksonen, jonka työhistoriasta kerrotaan hänen olleen Fortum Oyj:ssä useammissa johtotehtävissä 1979-2012, joista viimeisimpänä talousjohtajana.

Taalerin yhteydet Fortumiin vaikuttaisivat olevan siis varsin hyvät. Sipilä taas vastaa Fortumin omistajaohjauksesta. Yhdessähän nämä yritykset sitten pelastivat Chempolisin konkurssilta. Tämän päiväisessä Iltalehdessä kerrotaan seuraavaa:

"Fortumin ja Taalerin sijoitusten myötä konkurssikypsä Chempolis olikin yhtäkkiä lähes 19 miljoonan euron arvoinen yritys. Samalla Sipilän lasten sijoituksen arvo kasvoi muutamasta hassusta tuhannesta miljoonaan euroon.Fortum-Taaleri -rahoista 2,9 miljoonaa euroa meni lainojen maksuun."

"Kaupparekisteriin toimitettujen asiakirjojen mukaan Chempolis ei ole enää velkaa myöskään Sipilän lasten sijoitusyhtiö Fortel Investille. Tämä tarkoittanee sitä, että Sipilät päättivät vaihtaa 750 000 euron velkakirjan yhtiön osakkeisiin. Fortel Invest on tällä hetkellä Chempoliksen viidenneksi suurin omistaja 5,25 prosentin omistusosuudellaan."

Yhtiön rahoitusasemasta kerrotaan artikkelissa lisäksi seuraavaa:

"Ernst & Youngin Oulun toimiston johtajan Jari Karppisen laatima kertomus on laadittu huhtikuussa 2016, vajaa kaksi kuukautta Intian-matkan jälkeen. Chempoliksen oma pääoma oli tuolloin yli seitsemän miljoonaa euroa miinuksella."

"Yhtiön käyttöpääoma ei vastaa seuraavan 12 kuukauden tarpeita. Yhtiön pääoma on negatiivinen - 7 163 993,79 euroa. Toimintakertomuksessa ja tilinpäätöksessä esitetyt asiat osoittavat merkittävää epävarmuutta, jotka saattavat antaa merkittävää aihetta epäillä yhtiön kykyä jatkaa toimintaa, Karppinen lausui tilintarkastuskertomuksessaan 7. huhtikuuta 2016."

Suomeksi sanottuna firma oli täysin kuralla ennen Fortumin ja Taalerin sijoitusta.

Iltalehdessä kerrotaan myös seuraavaa: "

"Iltalehti pyysi ulkoministeriötä toimittamaan kaikki asiakirjat, jotka liittyvät Sipilän johdolla tehtyyn Team Finland -vienninedistämismatkaan Intiaan helmikuussa 2016. Ministeriö salasi suurimman osan pyydetyistä asiakirjoista julkisuuslain perusteella."

"Salattujen asiakirjojen joukossa on useita taustamuistioita, jotka koskevat muun muassa matkan tavoitteita ja Suomen Intian-suhteita. Myös viralliset kiitoskirjeet salattiin."

Käytännössä siis juuri mitään merkittävää tietoa ei anneta. Toivottavasti oikeuskanslerilla edes on pääsy tietoihin, jotta asiaan saadaan joku selvyys. Toistaiseksi Sipilän lausumat tiedot ja intialainen kuvaus keskusteluista eivät oikein stemmaa.

Iltalehdessä kerrotaan myös:

"Chempoliksen toimitusjohtajan Esa Rousun mukaan "länsirannikolle voisi perustaa heti viisi olkietanolitehdasta". Rousun mukaan yhtiöltä puuttuu vain ensimmäiseen tuotantolaitokseen vaadittavat 50 miljoonaa euroa.Uskottavuus tulee kuntoon ensimmäisen tuotantolaitoksen myötä. Tähän tarvitaan enää kaupallinen läpimurto, joka siis vaatii tehtaan investoinnin, Rousu vakuutti."

Tästä kuviosta vielä puuttuisi, että ensimmäinen tehdas rakentuisikin Sipilän hallituksen rakennetukien ohjaamana Pohjanmaalle, joka juuri sai 346 miljoonan EU-tuen jaossa Sipilän ja Lintilän kotiseudulle muhkeimman potin 107,5 miljoonaa euroa eli lähes kolmanneksen.

Onko minulla sitten tarjota muuta kuin yhteyksiä ja spekulaatiota - eipä oikein ole. Minun rahkeillani eikä näköjään esimerkiksi Italehdenkään päästä kovin pitkälle ennen törmäämistä salassapitoon. Ulkoministeriö salasi  lähes kaiken oleellisen, lisäksi Fortum, Taaleri sekä Chempolis vetoavat liikesalaisuuteen ja kieltäytyvät vastaamasta. Kenties oikeuskanslerilla on suuremmat valtuudet tarkastella asiaa - toivon niin.

Ainakin minun nenääni tämä tuoksahtaa vahvasti kaverikapitalismilta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

12Suosittele

12 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Joka ei ollut maksanut lainaa takaisin ennen Intian-matkaa."

Tämä tieto on mielestäni oleellinen, kun puhutaan jääviydestä Chempolisin kohdalla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pidätkö vaihtovelkakirjalaina oleellisempana kuin osakeomistusta? Äkkiä ajatellen sanoisin itse päin vastoin, koska osakkeet antavat suuremman potentiaalisen hyödyn ja päätösvaltaa. Miksi tuo laina on niin oleellinen?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Otan tuosta linkistä pari lainausta.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702072200066...

"Osakkeiden merkintähinnaksi ilmoitettiin 1660 euroa, mikä oli noin sataa kertaa enemmän kuin vuonna 2012, jolloin Chempolis nosti Sipilän myöntämän vaihtovelkakirjalainan.

Fortumin ja Taalerin sijoitusten myötä konkurssikypsä Chempolis olikin yhtäkkiä lähes 19 miljoonan euron arvoinen yritys. Samalla Sipilän lasten sijoituksen arvo kasvoi muutamasta hassusta tuhannesta miljoonaan euroon."

"Kaupparekisteriin toimitettujen asiakirjojen mukaan Chempolis ei ole enää velkaa myöskään Sipilän lasten sijoitusyhtiö Fortel Investille.

Tämä tarkoittanee sitä, että Sipilät päättivät vaihtaa 750 000 euron velkakirjan yhtiön osakkeisiin. Fortel Invest on tällä hetkellä Chempoliksen viidenneksi suurin omistaja 5,25 prosentin omistusosuudellaan."

Katson asian menevän niin, että yksi vaihtoehto olisi ollut maksaa tuo velka korkoineen pois ennen matkaa, jolloin mitään epäilyksiä kytköksistä ei olisi ollut. Tuolloin tuotto olisi ollut koron verran, tietenkin edellyttäen, että rahaa maksuun olisi ollut. Oleellista oli, että tuo velka oli edelleen olemassa, jolloin matkan onnistuminen ko. yhtiön osalta oli Sipilän lapsien kannalta tärkeää. Mikäli mitään isoja odotuksia ei olisi ollut tulevaisuuden suhteen, niin luulisi, että matkan jälkeen ajettaisiin lainan maksua. Nyt kuitenkin eräpäiviä siirreltiin, kuin jotain olisi odotettavissa. Odotus palkittiin niin uusilla sijoittajilla kuin aiesopimuksella. Saatavat muutettiin osakkeiksi joiden arvo nousi kerralla ja voimme olettaa, että arvo nousee jatkossakin. Hyvää suunnittelua epävarmassa tilanteessa? Liian paljon "sattumia" minun makuuni.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Sinäkin, brutukseni! Laskutaitoinen ihminen, ja nielet toimittajan hatusta keksimän 9 miljoonan arvonnousun taikasauvasta tulleena. Osaatko selittää mistä tuo tupsahti?

Eihän siellä yhtiössä mitään rahaa ollut, ei se kyennyt lainoja maksamaan. Lisäksi vaihtovelkakirjojen lunastaminen oman pääoman ollessa voimakkaasti negatiivinen, olisi käsittääkseni aiheuttanut hallituksen jäsenille henkilökohtaisen vastuun yhtiön sitoumuksista.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #9

Eihän tuota toimittajat ole keksineet vaan ostajatahot. 55 %:n osuus yhtiöstä maksoi 10,4 miljoonaa, joten yhtiön arvoksi on laskettu noin 19 miljoonaa. Nuo ostajat ovat luultavasti tutustuneet lukuihin minua paremmin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

No onko toimittaja tutustunut lukuihin vielä heitäkin paremmin, kun tietää yhiön arvon olleen alle 100 000 €. Miksi ihmeessä toimittaja hyväksyy arvostukseksi tuon 19 miljoonaa? Millä toimittaja perustelee tyhjästä tupsahtanutta 9 miljoonaa?

Toimittaja voi olla joko sitä mieltä, että yritys oli 100 000 arvoinen ja arvo nousi 10,5 miljoonaan. Tai että yhtiö oli 9 miljoonan arvoinen ja arvo nousi 19 miljoonaan. Ei noita voi yhdistellä ristiin mielivaltaisesti. Jos toimittajan näkemys on ensin mainittu, on häneltä jäänyt varsinainen skuuppi tunnistamatta, eli mainitsemasi ylihinta.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #13

"Vuonna 1994 perustettu yhtiö oli vuoden 2015 lopussa tilanteessa, jossa sen kassassa oli 8000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että Sipilän lasten sijoituksen arvo oli käytännössä pyöreä nolla."

Eihän tämä arviointi heiltä ole ihan mallikelpoista. Ei noita arvoja ihan noin tulkita.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Niinpä! Siksi minä ihmettelinkin kommentointiasi. Olemme olleet useastikin eri mieltä, mutta emme itse laskutoimituksista. Siltä osin tämä oli ensimmäinen kerta. En minä osaa ottaa vakavasti toimittajaa joka arvioi yhtiön arvon kassavarojen perusteella.

Voit ohittaa kysymykseni kommentissa #17, saavutimme ilmeisesti yksimielisyyden asiasta.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Tässä on tosiaan osunut melko monta sattumaa yhdelle tontille. Taalerin hallituksen puheenjohtajana hääräävä entinen oululainen kokoomusaktiivi Peter Fagernäs toimi aikaisemmin myös Conventumin ruorissa. Conventum fuusioitui myöhemmin Sipilään läheisesti kytköksissä olevan pääomasijoitusyhtiö Arctos Capitalin kanssa täyden palvelun investointipankiksi. Tieto tästä sai yhtiöiden osakemarkkinat virkistymään, jonka myötä osakkeiden arvo nousi hetkellisesti pilviin.

Tuolloin kaupoista kiinnostui myös rahoitustarkastuslaitos, jota kummastutti kovasti se, kuinka jotkut tahot olivat tienneet ostaa reippaasti Arctosin osakkeita vain hieman ennen fuusioitumista.

Eräs innokkaimmista ostajista ja myyjistä oli Sipilän sukulaismies, veroprofessori Heikki Niskakangas, jonka osakekaupat tulivat ilmi vasta paljon myöhemmin. Niskakangas oli myynyt osakkeensa heti fuusioitumisen jälkeen rapsakalla voitolla. Kesällä 2002 Niskakangasta epäiltiin myös veropetoksesta, mutta syyte kaatui korkeimman oikeuden käsittelyssä vuonna 2006. Veroprofessori yksinkertaisesti oli unohtanut ilmoittaa osakevoitoistaan verottajalle. Tarina ei valitettavasti kerro sitä, kuinka Niskakangas oli tiennyt keplotella osakkeillaan juuri oikeaan aikaan, ja mistä hän oikein oli sisäpiiritietonsa saanut. Niskakankaan mukaan Arctos Capitalin hallituksessa istunut Sipilä ei ollut luovuttanut serkulleen tietoja yhtiöiden fuusioitumisesta.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Ei niitä EU:n aluetukia oikein millään konstilla voida jakaa rikkaalle Uudellemaalle. Harmin paikka blogistin valituksen kannalta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kari Haapakangas,
tästä on jo aiemminkin puhuttu. En ole niitä Uudellemaalle ollut haluamassa, Suomessa on aika monta muutakin aluetta kuin Pohjanmaa ja Uusimaa. Pohjanmaan potti ei ollut missään järkevässä suhteessa muihin alueisiin paitsi kakkosena olleen Olli Rehnin Savoon. Yhdessä nämä alueet saivat 58% koko summasta.

Vaikka muuten väität, niin rahanjakoperusteet eivät estä niitä laittamasta myös Uudellemaalle. Kannattaa tutustua dokumentteihin.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Onhan noissa viidessä maakunnassa sentään 1 250 000 asukasta, hyvinkin reilu osuus Suomen kehitysalueista.

Ei noissa EU-rahoissa taida olla pahemmin kotiinpäin vetämistä, sen verta tarkkaan ja byrokraattisesti tulevat niiden jakomääräykset sieltä Brysselistä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Eivät tule Brysslelistä suoraan, katso dokumentit jaosta jatkuvien ylimalkaisten heittojen sijaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jätit taas esittämättä näkemyksesi miksi Taaleri satsasi yritykseen 4 miljoonaa?

Nyt mentiin tuossa yrityksen arvon määrityksessä ihan uusiin sfääreihin. Kannattaisi aavistuksen kriittisesti arvioida lainaamiaan tekstejä. Jos yrityksen kassaan maksetaan osakeannin merkinnästä 10 miljoonaa ja arvostus on sen jälkeen 19 miljoonaa, paljonkohan yrityksen arvo oli ennen pääoman korotusta? Jos luotetaan toimittajamatematiikkaan, yhtiöön laskeutui jostakin tähtipölyä 9 miljoonan arvosta. Ei oiken tunnu uskottavalta analyysiltä. Mikä sai sinut ostamaan tuon yhtion 9 miljoonan euron arvonnousun tyhjästä?

p.s. Toimittajan väite Sipilän lasten omistuksen arvon lisääntymisestä on ihan sitä itseään. Ei heidän omistuksensa arvo miksikään muuttunut. Todennäköisesti omistusosuus laski samassa suhteessa kuin yhtiön omaa pääomaa kasvatettiin.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Maksoivatko siis ostajatahot ylihintaa 55 %:n omistusosuudestaan 10,4 miljoonan maksullaan? Fortumin kohdalla luulisi siihen jonkun reagoivan. Tuntuu oudolta, että konkurssikypsän yhtiön kohdalla maksetaan ylihintaa.

"Fortum ja Taaleri ilmoittivat 20. lokakuuta sijoittavansa yhteensä noin 10,4 miljoonaa euroa Chempolikseen. Omistus- ja rahoitusrakenteen uudelleenjärjestelyn myötä Fortum sai noin 34 prosentin ja Taaleri noin 21 prosentin siivun Chempoliksesta."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En minä osaa arvioida masoivatko ylihintaa. Nuo luvut kuitenkin tarkoittavat, että jos toimittajan väite pitää paikkaansa olisi Fortumin ja Taalerin pitänyt saada omistukseensa yli 99 % osakkeista. Tai sitten selitys on, että due diligence antoi yhtiön arvoksi ennen osakeantia noin 9 miljoonaa. Sekoitat konkurssin ja arvottomuuden, eivät ne ole välttämättä sama asia. Toki tuo 9 miljoonaa kuulostaa korkealta, mutta muuta loogista selitystä ei ole. Toimittaja on vain totaalisen pihalla, mikä ei tietenkään yllätä. Se mikä yllättää, on että täyspäisinä pitämäni ihmiset, kuten Niko ja sinä, lainailee päättömiä väitteitä kritiikittä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #12

Kenen luulisi olevan tutustunut tilanteeseen parhaiten, ostajien. Jostakin he ovat löytäneet tuolle yhtiölle sellaisen arvon, että maksamalla 10,4 miljoonaa, saa osakkeista 55%. Toimittajien, Nikon tai minun arvosteleminen ei auta yhtään, mutta sinä varmaankin osaat nyt selittää, että miksi on toimittu niin kuin on toimittu ja maksettu kuten kyseessä olisi 19 miljoonan yritys?

Arvotonhan tuo yritys ei ole ollut, jos lopulle 45 %:lle lasketaan arvoksi n. 9 miljoonaa. Konkurssikypsä se ehkä on ollut ainakin oman tulikintani mukaan tilinpäätöksiä katsoessani. Odotusarvojen arvioiminen on ainakin minulle mahdotonta.

Ei tuossa ole mitään päätöntä, itse käytän puhtaasti matematiikkaa arviointiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Tuosta kirjoittamastasi olemme yksimielisiä. Vakavalla naamalla kuitenkit lainasit toimittajaa, joka väittää Sipilöiden reilun 8 % plus 750 000 vaihtovelkakirjalainan oikeuttamien osakkeiden yhteisarvoksi muutamaa hassua tuhatta? Et voi pitää molempia arvioita uskottavina. Minä uskon annissa merkinneitä, joten ei tulisi mieleenkään luottaa pätkääkään toimittajaa joka vetäisee hatusta tuollaisen heiton.

Perustelisitko minulle, matemaattisesti, tuon lainaamasi muutaman tuhannen arvon, kiitos.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #17

Missä olen maininnut tuon muutaman tuhannen arvon oikeana? Minusta olisi mukava tietää miten tuohon maksettuun arvoon on päästy. Uskoisin, että tässä oli "ostajien markkinat" kyseessä, joten miksi maksaa ainakaan ylihintaa?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

Kommentti #8 ensimmäinen sitaatti, toinen kappale, viimeinen lause.

Ainakin oletin sinun olevan yksimielinen, kun kerran vartavasten lainasit, vaikka sama hulluus esitettiin jo blogissa. Lisäksi olin jo esitetyn päättömyyden tuonut esille.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #20

Olen siinä kopioinut kokonaisia kappaleita keskustelun pohjaksi, enkä ole tuota huomannut rajata pois. Laitan aina lainaukset lainausmerkkien sisälle, jotta jokainen ymmärtäisi, että kyseinen lainaus ei ole omani. Lainauksen jälkeen yritän selittää oman näkemykseni asiasta. Täytyy suhtautua jatkossa tarkemmin noihin lainauksiin. Joskus linkkaan koko kirjoituksenkin, mutta se ei tarkoita, että olen kaikessa samaa mieltä. Täytyy skarpata tätä, anteeksi tämä virhe.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #23

Ei tässä mitään ihmeellistä. Selvisihän tuo, vaikken osannut heti riittävän selvästi virhettä osoittaa.

Luin tuon kommenttisi heti toistamiseen, kun en halunnut heti uskoa. Lainaushan laitetaan jostain syystä. Koska et kertonut sen olevan puutaheinää, oletin sinun laittaneen sen, jos nyt ei faktana, niin valistuneena arvauksena. Kannattaa kyllä kertoa jos on eri mieltä lainaamansa tekstin kanssa. Ainakin minä oletusarvoisesti tulkitsen lainauksen samanmielisyydeksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Max,
yrityksen markkina-arvo ja tasearvo lienevät eri asioita?

Uskoisin että markkina-arvoksi on laskettu sitten tuo 19 miljoonaa vai kuinka? Kummalla arvolla myydessä toimitaan? Taseella vai markkina-arvolla? Varmaankin yhdistelemällä molempia. Mutta se kuinka voidaan arvottaa Fortel Investin omistuksen arvo, ei ole pelkkä yrityksen tase-arvo?

Varmaan minun olisi pitänyt muokata aiemman perusteella jotenkin tuota Iltalehden juttua, joka oikoo asiaa.

Voitko Max kieltää, etteikö omistusten arvo ole tässä kuviossa merkittävästi noussut? Ja mikä olisi mielestäsi todennäköisyys sille, että 750 000 euron lainasta olisi konkurssikypsältä firmalta saatu edes jotain ellei järjestelyä olisi tehty?

Myös Taalerin sijoitus perustunee oletukseen markkina-arvosta? Johon vaikuttanee Fortumin mukaantulo? Johon ovat voineet vaikuttaa ties mitkä keskustelut osapuolten välillä?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Totta ihmeessä arvo on merkittävästi noussut. Miten ihmeessä se ei nousisi merkittävästi, kun firmaan pääomaa korotetaan 10,4 miljoonaa? Osakkeita merkinneet pitivät ilmiselvästi firmaa ennen merkintää noin 9 miljoonan arvoisena. Miksi sinä hyväksyit arvion alle 100 000 arvosta lainauksen arvoiseksi? Kyllä lehtien kirjoittelua pitää sen verran pureskella, että tunnistaa maistuuko p.

Ei minulla ole mitään syytä kyseenalaistaa osakkeita merkinneiden arvostusta. Pitän sitä spontaanisti korkeana, mutta en ole tutustunut ko yhtion tileihin millään tavalla, joten en ota varsinaisesti kantaa. Kyseenalaistin siis pelkästään sen että nielet pajunköyttä, jaikka samassa jutussa on totaalisen ristiriitaiset arvostukset ilman minkäänlaista selitystä ristiriidalle.

Paha sanoa olisiko lainoista saatu konkurssimenettelyssä mitään. Vaihtovelkakirjalainat lienevät toiseksi viimeisenä maksettavat, ennen kuin loppu menee osakkaille. Niitä oli käsittääkseni 3 miljoonan arvosta. Jos otamme oletusarvoksi, että tuo 9 milkoonaa oli markkina-arvo ja että konkurssipesä olisi tuosta saanut realisoitua 2/3, pitäisi tietää oliko muita sitoumuksia yli 6 miljoonaa. Jos oli alle olisi saatu, jos oli yli ei olisi saatu. Aika turha minun on tuollaista arvailla. Muutenkin spekulaatio on aika yhdentekevää, kun noita vaihtovelkakirjalainoja taisi olla useimmilla osakkailla. Luulisin ettei olisi juurikaan muuttanut kenenkään tilannetta, olivatko nuo lainana vai osakkeina

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sori vaan Max, mutta mun mielestä sotket nyt asioita, kun toteat: "Jos otamme oletusarvoksi, että tuo 9 milkoonaa oli markkina-arvo ja että konkurssipesä olisi tuosta saanut realisoitua 2/3, pitäisi tietää oliko muita sitoumuksia yli 6 miljoonaa."

Mä olen aika varma noiden eri artikkelien pohjlta, että taseessa ei ollut juuri mitään jäljellä. Markkina-arvo myös tuon 9:n miljoonan osalta tarkoittaa nimenomaan markkina-arvoa ja siihen kohdistuvia odotuksia. Koska firma on kehittänyt osaamisen, teknologian jne, niin sille katsotaan kuuluvaksi edelleen suuri osa markkina-arvosta, jolloin se saa edelleen merkittäävän osuuden.

Ei tuota mainitsemaasi 9 miljoonaa ole missää taseessa olemassa vaan pelkästään odotuksina. Jos lisää pääomaa ja tukea ei olisi tullut, niin sen arvo olisi ollut nolla. Ei sitä tulevaisuuden odotuksiin perustuvaa markkina-arvoa pysty muuttamaan rahaksi kuin toisen hullun ostajan avulla.

Tulee mieleen aika, jolloin Soneran markkina-arvo tulevaisuuden dodtuksinnen ylitti Peugeot-konsernin hype kautta. Tasearvo oli kaukana siitä yli dekadin päässä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #26

Kai siellä nyt niillä tukimiljoonilla on jotain muutakin tehty, kuin ostettu lyijykyniä. Meinaatko ettei patenteilla ole mitään arvoa? Saattaisi BASF, tai joku muu isoista pojista, nuo korjata pois kuljeksimasta.

Muotoilenpa siis asian toisin. Ei spekuloida arvoilla. Ratkaisevaa on olisiko konkurssipesästä saatu realisoitua enemmään, kuin muiden vastuiden kuin vaihtovelkakirjalainojen summa. Kuten aiemmin sanoin, ei minulla ole minkäänlaisia edellytyksiä arvioida yrityksen substanssiarvoa. Ei konkurssissa tasearvoilla ole mitään merkitystä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #27

Max,
nyt mennään kyllä ihan eri latuja. Konkurssissa nimenomaan vain tasearvolla on merkitystä, se kertoo paljonko yrityksellä on oikeasti vastattavaa eli rahanarvoista omaisuutta. Osaamispääomalla ei tuossa vaiheessa ole enää juurikaan väliä.

Markkina-arvo perustuu arvioihin tulevaisuudesta ja odotuksista, paljonko on mahdollista saada rahaa mikäli esim tässä tapauksessa saadaan tehdaskauppa, jossa kehitettyä teknologiaa päästään hyödyntämään. Konkurssin tapauksessa tätä ei enää ole, puff haihtui ilmaan. Käyttämällesi minulle oudohkolle substanssiarvolle käynee aika lailla samoin.

Patenteista en tiedä, BASFin osalta on väitetty että sillä on jo vastaavaa tekniikkaa. Jos se olisi niin mainiota, niin kait joku yli 20 vuoden aikana olisi siihen paalua laittanut tosissaan?

Toteat:"Kai siellä nyt niillä tukimiljoonilla on jotain muutakin tehty, kuin ostettu lyijykyniä." Niillä on tehty asiaan liittyvää tutkimusta ja suunnitelmia, rahat ovat kuluneet muistaakseni noin 30 ihmisen palkkoihin. Siitä on syntynyt sitten osaamista ja suunnitelmia, ei juuri muuta. Ei tuolla yrityksellä ole ollut mitään muuta tulovirtaa, kuin sinne sijoitetut miljoonat.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Väittäisin, että useimmissa konkurssiyrityksissä tasearvot ovat aika optimistisia, ei siellä varmaankaan ole tehty kovin innokkaasti poistoja tai arvonalennuksia. Saat toki luottaa tasearvoihin, minä katsoisin vain summaa joka realisoidessa saadaan. En tiedä miksi haluat uudestaan nostaa noiden arvon keskusteluun, kun olen toistanut etten osaa arvioida sitä. Periaatteenhan kerroin jo.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #31

En nyt sitten tiedä mitä termiä käytetään, yrityksen omistusten reaaliarvo?

Mielestäni tuosta firmasta ei saa juuri penniäkään ulos, sillä sen rahat on kulutettu tutkimustoimintaan sekä työhön, jota kautta on syntynyt hyödynnettävää teknologiaa. Syntynyt teknologia ei taas ole minkään arvoinen ilman, että sitä päästään käyttämään. Ja teknologiana se on lähinnä osaamista ja suunnitelmia, ei fyysisiä laitteita tms.

Joten sieltä saadaan varmaan toimistokalusteiden käytetty arvo sekä käytettyjä labra jne laitteita ulos konkurssissa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #27

En nyt ihan käsitä, että miksi puhutte 9 miljoonan markkina-arvosta? Ostajahan on määritellyt markkina-arvoksi 19 miljoonaa, koska on ollut valmis maksamaan 10,4 miljoonaa 55 %:n osuudesta yhtiöstä. 100 % omistus olisi siis vaatinut tuon 19 miljoonaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #29

...jolloin markkina-arvo ennen osakepääoman korotusta oli voiden kahden erotus. Vähennyslaskuahan tuo kyllä vaatii, mutta kokoluvuiksi pyöristettynä erotus on 9 miljoonaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #29

Niin, tässä nyt hieman näkemysero sekoittaa seuraamista. Maxilla on tavallaan oletus, että tuo 9 miljoonaa on jotain mikä oli jo olemassa ennen sijoitusta. Oman väittämäni mukaan se on olemassa vain mikäli tuo 10,4 miljoonan sijoitus tulee, jolloin odotukset saadaan realisoitua vaikkapa tehdashankkeen myötä.

Eli mun ajatuksen mukaan prosessi kulkee seuraavasti:
- ostaja arvioi yrityksen markkinapotentiaalia yms ja muodostaa sille markkina-arvon perustuen sekä varoihin että odotuksiin tulevaisuuden tuotosta, tällöin saadaan 19 miljoonaa euroa
- tästä sovitaan 9 miljoonaa tulevan nykyisille omistajille, sillä heillä on osaaminen, patentit jne sekä toimiva yritys (tosin huonosti)
- tehdään 10,4 miljoonan sijoitus saaden sillä tuo omistusosuus

Merkittävä ero ajatteluissamme vaikuttaisi olevan, että Maxin mielestä tuo erotus 9 miljoonaa olisi jotenkin käypää rahaa ilman tuota toista sijoitusta. Itse väitän, että se ei sitä ole. Ko yrityksen todellinen tase voi olla vaikka nollilla, mutta sen markkina-arvoksi voidaan saada jotain muuta. Mutta se ei välttämättä ole juuri minkään arvoinen, ellei lisäsijoitusta tehdä. Tällöihän sillä ei ole varaa edes toimia saati rakentaa tehtaita.

Eli tuo 9:n miljoonankin osuus on tavallaan olemassa vain mikäli kauppa toteutuu - se perustuu oletukseen, että niin tehdään. Sehän ostajan tehtävä tässä on. Se ei siis ole irrallinen asia. Toki voi spekuloida toisella ostajalla tms, mutta harvassa noita isoja on ollut vuosien varrella.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #32

Sekoitit jo tasearvot ja rahan. Yrityksen arvostuksen sekoittaminen rahaan on vähintään yhtä paha moka. Tiedämme, että osakkeiden merkitsijät maksoivat saamistaan osakkeista 10,4 miljoonaa. Tästä voimme päätellä heidän arvioineen aiemmin olemassa olleiden osakkeiden arvoksi vähän vajaat 9 miljoonaa. Koska yhtiötö ei julkisesti noteerata, emme voi tietää onko kukaan samaa mieltä merkitsijöiden kanssa. Voimme kuitenkin todeta vanhojen omistajien hyväksyneen tuon arvostuksen. Sitä emme tiedä tekivätkö he sen hampaat irvessä vai iloiten. Emme myöskään tiedä oliko muita tarjouksia etc etc.

On kohtuullista sanoa juuri toteutuneen kaupan jälkeen, että arvostus oli tuo mainittu 9 miljoonaa. Saat Niko kehitellä what-if skenarioita ihan itse, en jaksa niistä innostua. Jo aiempi konkurssipohdinta oli mielestäni täysin yhdentekevää, kun kummallakaan ei ole tuota merkitsijöiden due diligence materiaalia...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #33

Tuotekehitysmaailmassa suurimman osan toimineena laitan keksityn esimerkin:
- firma suunnittelee uutta mullistavaa softaa
- softan kehittämiseen käytetty koodaajien valtava työ kirjataan kehititysinvestoinniksi, jolloin siitä kertyy vaikkapa puoli miljoonaa
- tämä siksi, että tuotot sen myynnistä saadaan tulevien vuosien aikana
- kun julkistamisaika lähestyy huomataan parin kansainvälisen kilpailijan tuoneen jo paremman ohjelmiston markkinoille ja enää ei kannata lähteä rummuttamaan sekä satsaamaan markkinoilletuloon globaalisti
- seuraavana vuonna kehitysinvestoinnit kirjataan alas taseesta
- tehdään sitten jotain muuta

Lopputulemana tehdyllä työllä ei ole mitään arvoa kenellekään. Puoli miljoonaa meni ja mitään ei tule takaisin. Taseessa on alaskirjauksen jälkeen puhdas nolla. Ei syntynyt edes mitään fyysistä, josta voisi saada murto-osan rahoista takaisin. Ainostaan koodarit saivat palkkansa.

Jos tämä firma olisi keskittynyt vain tuohon yhteen softaan, niin tuloksena voisi olla konkurssi. Konkurssi, jossa heillä ei todellakaan olisi juuri mitään vastattavaa velkojilleen. Startupin synkempää arkea pahimmillaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #35

Jos on poltettu 20 milliä tuotantoteknologian kehittämiseen, eikä ole yhtään omistettavaa teknologiainnovaatiota, niin sietääkin mennä konkurssiin. Tuo softajuttu on ehkä vähän ontuva vertaus polttoaineen tuotantolaitoksen kehittelyyn. Ymmärrän toki pointtisi, joka taas vahvistaa aiemman pointtini, että konkurssifirmassa on taseessa todennäköisesti ilmaa.

Ei kai me olla enää eri mieltä kuin siitä onko what-if-spekulointi mielekästä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #40

Vertauksella nyt lähinnä halusin osoittaa, että välttämättä suurestakaan työstä huolimatta tuotoksella ei lopulta välttämättä ole suurta arvoa. Toivottavasti tässä on, vaikuttaa kuitenkin siltä, että ottaen huomioon yrityksen eliniän ja ihmisten määrän, investoinnit on käytetty lähinnä tutkijoiden palkkoihin. Siinä mielessä on tavallaan syntynyt softaa eikä aineellisia tuotoksia.

What-if-spekuloinnista ollaan varmaan pysyvästi eri mieltä. Mun mielestä se on välttämätöntä pyrkiessä tutkimaan ovat toimet laillisia ja eettisesti kestäviä. Jos olisi valtaa, niin hankkisin todisteita ja penkoisin enemmän.

Esimerkiksi tuo Asikaisen Martin linkkaama Sipilän vanhojen bisnesten pohdinta oli mielenkiintoinen. On se kumma kun ajoitus natsaa kerrasta toiseen osakkeiden kanssa..
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013111117701481_u...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #41

Puhuin siis mitä jos ei olisi ollut osakeantia, mitä jos ei olisi olemassa intiaa, mitä jos maalla ei olisi imakehää -spekuloinneista. Sipilän kierouksista voi kehittää vaikka mitä teorioita. Niistä olen vain koittanut saada sinua esittämään teorian, eikä vain tässä on outo yhteensattuma -kommenttia.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #33

Emme voi päätellä kauppahinnasta, että millaiseksi osakkeiden merkitsijät arvioivat osakkeiden todellisen arvon. Myyjällä on voinut olla tarkoitus saada kauppa aikaiseksi alihintaan, koska muuten tilanteesta ei selvitä. Toisaalta tilanne on voinut olla myös se, että myyjä on ollut valmis maksamaan todellista arvoa enemmän, koska on halunnut saada yhtiöstä osuuden. Täten mitään markkina-arvoa ei ole ollut ennen kauppaa, spekulaatioita hinnoista on toki voinut olla tai jotakin tasearvoja. 10,4 miljoonan sijoituksen jälkeen markkina-arvoksi määräytyy tuo noin 19 miljoonaa, joka voi muuttua tämän jälkeen nopeastikin suuntaan jos toiseen. Ainoa mitattava markkina-arvo on siis tuon kaupan syntyhetken hinta, jonka myyjä ja ostaja yhdessä muodostavat. Kyseessä on laskennallinen arvo, joka voi seuraavalle myytäessä muuttua paljonkin. Tietenkin laskennallisesti voidaan esittää aikaisemmaksi arvoksi 9 miljoonaa, mutta laskennallisuus ei tarkoita todellista arvoa.

Aika tulee näyttämään, että miten osakkeiden arvolle tulee käymään ja saadaanko yhtiöstä osinkoina hyviä tuottoja. Entisille omistajille tulleet muutokset lienevät ainoa pelastus.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #36

Ei tämä voi olla näin vaikeaa. Yhtiön arvostus suunnatun annin merkintähetkellä oli 9 miljoonaa ja osakkeiden maksun jälkeen arvo nousi 19 miljoonaan, kun tilille kilahti kymppi. Tämän hetken arvostus on ihan puhdasta spekulaatiota, johon ainakaan minulla ei ole aikomusta osallistua. Tulevaisuudesta nyt puhumattakaan.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #39

Kyllä tämä vaikeaa on, kun on inttäjä kaverina.

Sinä siis edelleen väität, että ennen kauppoja yhtiön markkinahinta oli 9 miljoonaa? Mihin perustat väitteesi? Tuo arvo muodostui, kun uudet omistajat maksoivat pottiin 10,4 miljoonaa. Tuolloin voidaan puhua, että kaupan osapuolien arvio markkinahinnasta oli 19 miljoonaa kaupan jälkeen. Laskennallisesti voidaan puhua 9 miljoonan arvosta, mutta vasta itse kaupan jälkeen, joten mitään itseellistä 9 miljoonan markkinahintaa ei ollut olemassa markkinoilla. Tuo kauppa muodosti tuon hinnan. Jos markkinahinta olisi ollut 9 miljoonaa, niin silloin maksuna olisi ollut 9 miljoonaa ja ostamalla omistus olisi siirtynyt 100 % ostajalle. Nyt omistussuhde 45/55 kertoo, että markkinahinta muodostuu 19 miljoonan mukaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #43

Tuo on ihan puhdasta sekoilua, eikä sillä ole käsittääkseni mitään tekemistä yhtiöiden arvostuksen kanssa. Mitään kauppaa ei ollut, eikä myyjää tarkoittamassasi merkityksessä. Mitään markkinahintaa ei myöskään tuolle yhtiölle ole, eikä ole ollut. Omistaja ei myynyt osaa yhtiöstä, mutta olkoon. Luovutan, sovitaan että arvostus oli, kuten fiksu toimittaja sen muotoili, käytännössä pyöreä nolla ja 9 miljoonaa tuli tähtipölynä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #44

Edelleen vahvasti sitä mieltä, että tähtipöly on puhtaita odotuksia tulevasta. Kerrotaanhan samaisessa Iltalehden artikkelissa seuraavaa:
"Vuonna 1994 perustettu yhtiö oli vuoden 2015 lopussa tilanteessa, jossa sen kassassa oli 8000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että Sipilän lasten sijoituksen arvo oli käytännössä pyöreä nolla."

"Tilanne olisi ollut paljon pahempi, elleivät hyväsydämiset sijoittajat olisi antaneet yhtiölle sen velkoja anteeksi. Vuoden 2016 välitilinpäätöksen perusteella yhtiön harteilta hävisi vuoden 2015 aikana 5,4 miljoonan euron edestä velkaa. Hyvistä haltijoista suurin oli Hulkko."

Kun firmalla ei ole juurikaan aineellista pääomaa vaan osaamiseen perustuvaa teknologiaa, niin kaikki arvo on käytännössä sitä. Kauanko sitten yritys, jolla on kassavaroja 8000 euroa ja pääoma oli tilintarkastuskertomuksen mukaan 7 163 993,79 euroa NEGATIIVINEN olisi pystynyt jatkamaan toimintaa? Ei kovin kauaa.

Ilman Taalerin ja Fortumin sijoitusta yritystä ei todennäköisesti olisi enää olemassa. Mitä sijoituksella sitten tehdään, nähtävästi maksetaan velkoja sekä sitten maksetaan jälleen tutkijoiden palkkoja. Mitään voittoa tästä ei tule ellei tehtaita rakenneta. Melkoinen riskisijoitus valtioenemmistöiseltä yhtiöltä. Itse asiassa edes yksi tehdas ei kata kovinkaan paljoa eikä tuo juurikaan sijoitetun pääoman tuottoa.

Kiinnostavaa olisi tietää miksi Hulkko on päättänyt olla hyväntekijä. Oma veikkaukseni on, että näin hän sai sentään osan veloista eli 1 330 000 euroa, kun konkurssissa hän ei olisi saanut käytännössä mitään.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #44

"Omistaja ei myynyt osaa yhtiöstä, mutta olkoon."

Omistaja myi siis koko yrityksen? 100 %? Minäkin luovutan.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Eiköhän se oikeuskansleri kerro onko jotain ollut pielessä, ja sillä sipuli.

Oikeusviranomaiset ovat ammattitaitoista väkeä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Katellaan, ne on niin hitaita vaikkakin epäilemättä huolellisia, että kerkiää ihmettelemään monta kertaa.. ;-)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Edelleenkin on myös ihmeteltävä mitä Tekes oikein on tehnyt verorahoilla ikuisen lupauksen Chempolisin kanssa. Yle on tutkinut Kalevan eli firman kotiseutulehden uutisointia yrityksestä.

Vuonna 2002 valloitettiin artikkelin mukaan Kiinaa:
"Samassa jutussa kerrotaan, että jo vuonna 2000 yhtiö oli solminut kymmenen vuoden lisenssisopimuksen Kiinaan."

Vuonna 2007 kohdalla todettiin:
"Vuonna 2007 Kaleva hehkutti Chempoliksen menevän “oljenkorsilla Kiinan markkinoille”. Viittä vuotta aiemmin Chempolis oli “avannut oven Kiinan markkinoille”.
“Kiinassa Chempolis toteuttaa nyt sen, mihin moni ei kotona ole uskonut."

Vuonna 2010 kerrotaan:
"Eletään toukokuuta vuonna 2010. Oululainen bioteknologiaa kehittävä Chempolis on kertonut ilouutisen: yhtiö on saanut 60 miljoonan euron tilauksen Kiinasta. Yhtiön perustajiin kuuluva Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu hehkuttaa tilausta sanomalehti Kalevassa. Lehti omistaa yhtiön menestykselle jopa pääkirjoituksen."

Montako tehdasta Kiinaan on rakennettu, EI YHTÄÄN!! Näillä uutisilla on varmaan saatu pumpattua rahaa mm Tekesiltä, mutta viiteentoista vuoteen mitään ei ole syntynyt. Osoittakaa arvon lukijat yksikin suomalainen yritys, joka on saanut rahoitusta yhtä pitkään tuottamatta mitään!

Intian suhteen ei olla yhtään sen pidemmällä. Mitä sitten on tapahtunut, kuvio vaikuttaa tutulta:
"Jo vuonna 2013 Chempolis tiedotti tehneensä aiesopimuksen intialaisen ONGC-yhtiön kanssa. Tiedotteen mukaan lisenssisopimus sisälsi yhteisyrityksen perustamisen ja ensimmäisen biojalostamon rakentamisen."
HANKE EI TOTEUTUNUT KOSKAAN.

2014 sitten seuraavaa:
"Alkuperäinen kumppanuussopimus solmittiin Intian presidentin Pranab Mukherjeen valtiovierailun yhteydessä Suomessa lokakuussa 2014.
Tuolloin arvioitiin, että päätös laitoksen rakentamisesta tehtäisiin vuoden 2015 aikana." EI TEHTY.

Missä sitten oltiin tammikuussa 2017:
"Tammikuussa 2017 ei ole laitosta, eikä Esa Rousun mukaan edes sopimusta sen tilaamisesta.
– Olemme parhaillaan tekemässä joint venture -sopimusta ja perustamassa yhteistä yhtiötä NRL:n kanssa. Perustettava yhteinen yhtiö tekee vasta sitten päätöksen mahdollisen laitoksen rakentamisesta, Rousu sanoo."

ELI EI OLE YHTÄÄN ENEMPÄÄ TAKEITA tehtaan rakentumisesta kuin Kiinankaan tapauksessa. Näillä lupauksilla Tekes on sitten taas 2015 "edellisvuosien raskaista tappioista huolimatta antanut Chempolikselle 3,7 miljoonaa euroa lainaa vuoden 2015 tilikaudella. Vanhaa pääomalainaa sillä on reilu miljoona euroa. Lainoilla on lyhennysvapaita vuosia kymmenen."

Miksi ihmeessä Tekes antoi vielä 2015 moisen lainan yritykselle vaikkei edelleenkään ole mitään konkreettista sopimusta tehtaasta - aivan älytöntä touhua. Mille muulle yritykselle on tehty vastaavaa, kertokaa joku?

Tulee lähinnä Dannyn Kiinan valloitus mieleen, Intia sitten vielä perään.

http://yle.fi/uutiset/3-9413976

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eihän suuria tukia anneta kenellekään, joka ei hyödytä kokonaisenergiantuotantoamme millään tavalla? Tuulella on jo rahastettu mojovasti ja nyt bioenergiassa on uusi potentiaalinen rahastuskohde. Nuo yhtiöön syydetyt julkiset miljoonat ovat vahva indikaatio halusta jakaa yhteiskunnan varoja bioenergialle. Ollaan pelastavinaan maailman merkityksettömällä näpertelyllä, ja tukirahaa tulvii ovista ja ikkunoista. Olen sen sanonut aiemmin, ja toistan sen nyt. En usko Intianmatkasta tai näistä tukipäätöksistä löytyvän mitään muodollisesti moitittavaa. Hallituksen päätös nostaa bioenergia kärkihankkeeksi näyttäisi sitä vastoin räikeältä kotiinpäin vetämiseltä, jossa ainakin Sipilä lienee ollut esteellinen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuulivoimakeskustelusta pyrin olemaan parhaani mukaan erossa.. Bioenergia
vaikuttaa kyllä olevan vahvasti agendalla, toivottavasti oikeista syistä ja ratinaalisen pohdinnan ja laskennan tuloksena. Mielestäni tässä on kyse paljon enemmästä kuin Intian matkasta, joka tässä asiassa esteellisyyskysymyksenä on aika pieni. Kokonaisuus on paljon kiinnostavampi, ja se saadaanko Tekesin panostukset sekä mahdolliset kärkihanke- ja aluetukirahat oikeasti tuottamaan. Se raha on pois muualta ja tämä bioenergiahuuma tuntuu olevan reilusti ylimitoitettua.

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Itänaapurilainen sananlasku sanoo: ”Se mikä on mahdotonta, voidaan hoitaa puhelimitse.”

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

http://www.kauppalehti.fi/yritykset/yritys/chempol...

En tiedä, että miten kaupat on käytännössä tehty. Tuosta linkistä selviää, että yhtiöllä on osakkeita 11378 kpl ja jos Iltalehden mukaan yhdestä osakkeesta maksettiin 1660€, niin silloin laskennalliseksi arvoksi saadaan n. 18,9 milj.€. Tuosta 55% on 10,4 miljoonaa. Ilmeisesti laskelmat perustuvat noihin lukuihin.

Lisäys:

Tuosta Sipilän lasten sijoitusyhtiön osuus 5,25 % on n. 990 000€ laskennallisesti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Artikkelissa muutamia mielenkiintoisia asioita, mutta suoraan sanottunna ottaa päähän, kun talouteen keskittyvä Talouselämä uutisoi talouslehti Kauppalehteä lainaten otsikolla: "Tällainen on Sipilän lobbaama Chempolis – KL: Kuin ikuinen startup-yritys, sai silti suuren sopimuksen Intiasta ".

Ei tuo mitään sopimusta ole vieläkään saanut, pelkän aiesopparin vailla käytännössä mitään arvoa. Ammattitaidotonta touhua taloustoimittajilta. Luulisi edes heihin voivansa luottaa vaan ei.

Sopimus ja tilaus on pitkän tien päässä eikä niiden syntymisestä ole mitään takeita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset