Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Teoria case Chempolisista ja biotalouden kärkihanke

Eilisen blogini kommenteissa minut haastettiin esittämään teoriani siitä, kuinka Chempolisin järjestelyt on tehty ja mistä syystä. Mielestäni järjestelyjen perustelut eivät kestä analyyttistä tarkastelua ilman, että taustalla on jotain muuta kuin nyt näemme. Toisaalta suurin osa jää salassapitositoumuksien, liikesalaisuuksien ja mahdollisten dokumentoimattomien keskustelujen verhon taakse. Esittämäni on siis vain yksi mahdollinen asioiden kulku, jolle en pysty esittämään todisteita ellei joku yhtäkkiä päätä antaa minulle pääsyä kaikkeen materiaaliin. Kuten edellisessä blogissani mainittiin, niin yhteensattumia ja yritysten sekä henkilöiden kytköksiä on merkittävän paljon.

Eri toimijat ja niiden väliset yhteydet

  1. Chempolis oululaisen teknologiayrityksenä, jonka neuvonantaja Sipilä on ollut, jonka omistaja hän on ollut, jolle hänen yrityksensä antoi 750 000 euron lainan, ja josta hänen lapsilleen siirtämänsä Fortel Invest nyt omistaa osuuden.
  2. Juha Hulkko, joka on antanut useita lainoja yritykselle ja antanut osan veloista anteeksi. Hän on Sipilän pitkäaikainen ystävä ja ollut myös liikekumppani. Hänelle maksettiin lainoja takaisin 1,3 miljoonaa euroa kaupan jälkeen.
  3. Fortum toisena pelastajana, jonka omistajaohjauksesta vastaa Juha Sipilä.
  4. Taaleri toisena pelastajana, jonka oululainen hallituksen puheenjohtajan Peter Fagernäsin kanssa Sipilällä on ollut merkittäviä liiketoimia. Fagernäs toimi 2001-2009 Fortumin hallituksen puheenjohtajana ja Taalerin hallituksen varapuheenjohtaja Juha Laaksonen toimi Fortumin talousjohtajana vuoteen 2012 asti.
  5. Tekes, joka on tukenut yritystä käsittämättömillä summilla ja päätti 2015 yhtäkkiä tauon jälkeen myöntää 3,7 miljoonan euron lainan. Tekesiin määrärahoihin ja toimintaan voidaan pyrkiä vaikuttamaan hallituksen taholta.

Chempolis ikuisena lupauksena

Yle selvitti erityisesti oululaisen Kalevan kirjoituksista millaisia uutisia Chempolis on 15 vuoden aikana kertonut juuri kohta alkavista maailmanvalloituksistaan.

Vuonna 2002 valloitettiin artikkelin mukaan Kiinaa:
"Samassa jutussa kerrotaan, että jo vuonna 2000 yhtiö oli solminut kymmenen vuoden lisenssisopimuksen Kiinaan."

Vuonna 2007 kohdalla todettiin:
"Vuonna 2007 Kaleva hehkutti Chempoliksen menevän “oljenkorsilla Kiinan markkinoille”. Viittä vuotta aiemmin Chempolis oli “avannut oven Kiinan markkinoille”.
“Kiinassa Chempolis toteuttaa nyt sen, mihin moni ei kotona ole uskonut."

Vuonna 2010 kerrotaan:
"Eletään toukokuuta vuonna 2010. Oululainen bioteknologiaa kehittävä Chempolis on kertonut ilouutisen: yhtiö on saanut 60 miljoonan euron tilauksen Kiinasta. Yhtiön perustajiin kuuluva Chempoliksen toimitusjohtaja Esa Rousu hehkuttaa tilausta sanomalehti Kalevassa. Lehti omistaa yhtiön menestykselle jopa pääkirjoituksen."

Montako tehdasta Kiinaan on rakennettu, EI YHTÄÄN!! Näillä uutisilla on varmaan saatu pumpattua rahaa mm Tekesiltä, mutta viiteentoista vuoteen mitään ei ole syntynyt. Osoittakaa arvon lukijat yksikin suomalainen yritys, joka on saanut rahoitusta yhtä pitkään tuottamatta mitään!

Intian suhteen ei olla yhtään sen pidemmällä. Mitä sitten on tapahtunut, kuvio vaikuttaa tutulta:
"Jo vuonna 2013 Chempolis tiedotti tehneensä aiesopimuksen intialaisen ONGC-yhtiön kanssa. Tiedotteen mukaan lisenssisopimus sisälsi yhteisyrityksen perustamisen ja ensimmäisen biojalostamon rakentamisen."
HANKE EI TOTEUTUNUT KOSKAAN.

2014 sitten seuraavaa:
"Alkuperäinen kumppanuussopimus solmittiin Intian presidentin Pranab Mukherjeen valtiovierailun yhteydessä Suomessa lokakuussa 2014.
Tuolloin arvioitiin, että päätös laitoksen rakentamisesta tehtäisiin vuoden 2015 aikana." EI TEHTY.

Missä sitten oltiin tammikuussa 2017:
"Tammikuussa 2017 ei ole laitosta, eikä Esa Rousun mukaan edes sopimusta sen tilaamisesta.
– Olemme parhaillaan tekemässä joint venture -sopimusta ja perustamassa yhteistä yhtiötä NRL:n kanssa. Perustettava yhteinen yhtiö tekee vasta sitten päätöksen mahdollisen laitoksen rakentamisesta, Rousu sanoo."

ELI EI OLE YHTÄÄN ENEMPÄÄ TAKEITA tehtaan rakentumisesta kuin Kiinankaan tapauksessa. Näillä lupauksilla Tekes on sitten taas 2015 "edellisvuosien raskaista tappioista huolimatta antanut Chempolikselle 3,7 miljoonaa euroa lainaa vuoden 2015 tilikaudella. Vanhaa pääomalainaa sillä on reilu miljoona euroa. Lainoilla on lyhennysvapaita vuosia kymmenen."

Tulee lähinnä Dannyn Kiinan valloitus mieleen, Intia sitten vielä perään.

Mikä voisi selittää tapahtunutta?

Nyt mennään sitten spekulaation puolelle, joka on vain omaa arvausta annettujen faktojen pohjalta.

Kuten jutut Kiinasta ja Intiasta osoittavat, niin Intian tehtaan toteutuminen on edeleen pitkän tien päässä eikä toteutuminen ole lainkaan varmaa. Miksi ihmeessä sitten Taaleri ja Fortum lähtivät näin riskialttiiseen sijoitukseen?

Antaisiko tähän viitettä Sipilän pojan kirjoittama artikkeli Olkijätteestä öljyn korvaaja kesäkuulta 2012, jonka yhteydessä todetaan seuraavaa:

"Chempoliksen toimitusjohtajan Esa Rousun mukaan "länsirannikolle voisi perustaa heti viisi olkietanolitehdasta". Rousun mukaan yhtiöltä puuttuu vain ensimmäiseen tuotantolaitokseen vaadittavat 50 miljoonaa euroa. Uskottavuus tulee kuntoon ensimmäisen tuotantolaitoksen myötä. Tähän tarvitaan enää kaupallinen läpimurto, joka siis vaatii tehtaan investoinnin, Rousu vakuutti."

Itse veikkaan, että on olemassa suunnitelma B, joka toteutuu Intian mennessä reisille tai kenties muutoinkin. Erilaisten alueellisten rakennetukien ja biotalouden kärkihankkeiden varojen myötä Pohjanmaalle aletaan rakentaa ensimmäistä tuotantolaitosta. Tämä vähentäisi tehtyjen sjoitusten riskiä merkittävästi. Tuskin tästä pöytäkirjaa löytyy vaan eri tahojen kanssa ollaan mietitty mahdollisia skenaarioita.

Miksihän ihmeessä Tekes antoi vielä 2015 3,7 miljoonan lainan yritykselle, vaikkei tuossa vaiheessa ollut mitään konkreettista sopimusta tehtaasta - aivan älytöntä touhua. Tätä ennen marraskuussa 2013 se perui puolen miljoonan avustuksensa perustelunaan: "Tekes ei voi myöntää rahoitusta yritykselle, joka on kokonaan menettänyt oman pääomansa eli on ns. vaikeuksissa oleva yritys, päätöksen perusteluissa todettiin." Tilannehan ei ollut muuttunut paremmaksi vaan tuolloin ei siis ollut vielä edes olemassa Taalerin ja Fortumin sijoitusta. Ainoa muutos tilanteessa tuntuu olevan hallituksen vaihtuminen. Mille muulle yritykselle on tehty vastaavaa, kertokaapa joku edes yksi esimerkki?

Tässä ei ole mielestäni kysymys yhdestä Intian matkasta vaan paljon laajemmasta kuviosta, joka pitäisi tutkia. Matkan esteellisyyttä suurempi asia on hallituksen ajaman biotalouden kärkihankkeen ja näiden tapahtumien yhteydet. Totean vielä kerran, että en voi kuin esittää arvailuja eikä niiden pohjalta voi johtopäätöksiä vetää yhtään mistään. Tapahtumaketju on kuitenkin niin erikoinen yhteyksineen, että asiaa pitäisi penkoa. Joskus asiat ovat miltä ne näyttävät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kiitos Niko. Mukava lukea pohdintaa siitä mistä voi olla kyse, vaikka spekulaatioksi luonnollisesti meneekin, eikä jääviyshuutelua lillukanvarsiasioista (kuten Intianmatkasta). Tuollaisen kuvion tutkiminen on perusteltua ja toivottavaa. Intianmatkasta itkeminen, jota on yleisesti harrastettu, on lähinnä noloa näpertelyä tai ainakin ajanhukkaa.

Olen täysin vakuuttunut, ettei ensimmäistä Chempoliksen kehittelemää tuotantolaitosta tulla koskaan rakentamaan ilman merkittävää julkista rahoitusta. Sen tapahtuessa voimme ihmetellä miksi vallan vahtikoirat eivät heränneet kun bioenergiasta tehtiin kärkihanke. Siellä Fortelin sakussahan löytyy myös Gasekin osuus, joten kyllä kärkihanke voi poikia mielenkiintoisia lisäkuvioitakin. No, se spekulaatioista. Toistaiseksi ei ole kukaan osoittanut mitään väärää tehdyn, joten täytynee vain odotella.

p.s. Käsittääkseni Sipilä ei ole omistanut Chempolista (kuin välillisesti Fortel Investin kautta). Sen voisit korjata tuonne blogitekstiin, jos näin on. Tuskin se Rousukaan oli henkilökohtaisesti rahoja lainannut, mutta sillä ei liene yhtä suurta yleistä kiinnostusta, kuin Sipilän perheen järjestelyillä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Spekulaatiotahan tuo on.. Katselen noita korjauksia, luotin tuossa Iltalehden lausumaan ja tarvinnee katsoa jostain, kun tietäisi mistä. Oletin että Sipilä on jossain vaiheessa omistanut tuota aiemmin, mutta voi olla hyvinkin että kyseessä on nimenomaan Fortel Invest ja Hulkon tapauksessa joku hänen yhtiönsä.

Hyvä muuten kun sanoit Rousu, sillä piti siis olla Hulkko. On muuten niin hemmetisti Juhia tässä kuviossa - kenties se onkin avain koko asiaan? ;-)

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Hyvä kirjoitus yrittämisestä jota Suomessa tarvitaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kerroppa Keijo toinen yritys, joka pääosin Tekesin tuilla ja lainarahalla on saanut yrittää kolmella vuosikymmenellä parillakymmenellä miljoonalla eurolla saamatta yhtään kauppaa. Mielestäni tämä ei ole sitä yrittäjyyttä, jota Suomessa tarvitaan. Monenlaista muuta yrittäjyyttä voidaan kyllä tukea ja sitä tarvitaan. Tällaista tuilla pelleilyä ei.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Keijo on ihan oikeassa, että innovatiivistä yrittämistä tarvitaan. Pitääkö sitä julkisin varoin tukea, ja jos tuetan niin missä vaiheessa pyyhe on heitettävä kehään, ovat oma keskustelunsa. Esimerkkitapauksessa tuo ajankohta lienee ollut jossain kymmenisen vuotta sitten. Innovaation pitäisi johtaa terveeseen liiketoimintaan, eikä lisätukien kuppaamiseen.

Olisin kyllä aina vaatimassa yksituisen rahan lisäpanostuksia, jos annetaan yhteiskunnalta tukea. Jonkinlaista matchingiä panostusten välillä voisi harkita. Lähtökohtaisesti yritystuet ovat kuitenkin ongelmallisia. Itse poistaisin mieluusti yritystuet ja yhteisöveron.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset