*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Työntekijöiden oikeus koulutukseen huonossa jamassa

Taloussanomat kertoo, että runsaat kolme vuotta voimassa ollut laki kolmesta koulutuspäivästä on epäonnistumassa. Lisäkoulutusta laki on tuonut vain vähän, eikä tavoite koulutuksen jakautumisesta tasaisemmin työntekijöiden kesken vaikuta toteutuvan.

Lehdessä kerrotaan: "Koulutuspäivien lisääntyminen ei näy ainakaan työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometristä. Päinvastoin. Vuonna 2015 koulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä putosi alimmilleen 2000-luvulla. Myös työnantajan maksamaan koulutukseen osallistuneiden osuus on laskenut lain astuttua voimaan."

Edellisen hallituksen aikana laadittu laki näyttäisi siis jäävän torsoksi eikä saavuta tavoitteita. Alunperin laissa tavoiteltiin työntekijöille koulutusoikeutta, mutta jälleen kerran päädyttiin sen sijaan malliin, jossa yritykset saavat koulutusvähennystä. Kuten moni muukin tällä keinoin toteutettu laki ei tämäkään vaikuta toimivan muutoin kuin yritystukena omistajien hyödyksi.

Päätös tehtiin siis Kataisen hallituksen toimesta ja sen toteumaa oli sovittu arvioitavan kahden vuoden päästä vuonna 2015. Kuitenkin virallista arviota ei vieläkään ole ja myöhästymisen syistä lehti kertoo seuraavaa: "Seurantaraportti piti tehdä jo viime vuonna, mutta se on jäänyt kiireellisempien asioiden, kuten pakkolakien, jalkoihin."

Tilastot kertovat karua kieltään onnistumisesta:

  • kunnissa työntekijöistä yli 70 prosenttia koulutuskorvauksen piirissä

  • yrityksissä vain reilut 10 prosenttia

  • SAK:n luottamushenkilökyselyssä vuoden 2015 lopussa vain 12 prosenttia vastaajista arvioi uuden lain lisänneen koulutusta työpaikoilla

  • julkisten alojen luottamusmiehistä arvioi 22 prosenttia lisänneen koulutusta

Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat päässeet vain vähentämään yhteiset koulutushetket ja tiimipäivät, mutta henkilökohtaiseen koulutukseen ei ole tullut mitään lisää. Sen kasvattaminen taas oli lain nimenomainen tavoite. Yrityksien lobbarit jaksavat puhua ns kohtaanto-ongelmasta, kun työntekijöiden osaaminen ei kohtaa uusia tarpeita. Juuri tällä tavalla niitä kohtaanto-ongelmia syntyy työmarkkinoille, kun työntekijöiden osaamisen kehittymisestä ei pidetä huolta.

Osaamiselle on aivan yhtä suora yhteys Suomen pärjäämiseen kilpailussa kuin kikyllä ja meillä ei ole varaa antaa osaamisen rapautua työssäolevien kohdalla. Liian usein myös toistuu kuvio, jossa vaikkapa ICT-alalla yritys ei kouluta osaavia insinöörejä tulevaan teknologiaan vaan potkaisee heidät vanhentuneen osaamisen saattelemana kortistoon. Otetan sitten uudet tekijät tilalle vaikka vanhoillakin olisi ollut kyky ja halu oppia uutta. Yhteiskunta huolehtikoon niistä insinööreistä.

Onnistumisen arviota työntekijän oikeuksia koskevasta laista on siis saatu odottaa nykyhallituksen toimesta jo puolisentoista vuotta. Olisiko sen aika välillä pitää huolta työntekijöistä ja velvoittaa myös yritykset näihin talkoisiin ylläpitämään Suomen kilpailukykyä osaamisen ja koulutuksen kautta?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset