Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Bioenergiaa metsistä, ympäristöteko vai pelkkä kupla?

Suomessa on meneillään bioenergiahuuma erityisesti metsiemme puun käyttöön liittyen ja hallituskin on nimennyt bioenergian kärkihankkeekseen. Kaidin Kemin bionergialaitos on massiivinen hanke, joka tuo sekä kaivattuja työpaikkoja että investointeja Suomeen. Onko tämän laitoksen sekä muiden tulevien ympäristövaikutukset kuitenkaan kestävällä tasolla?

Yle kertoi tulevasta tehtaasta huolestuttavia tietoja päästöjen osalta:

"Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo olisi yksi maan suurimmista yksittäisistä hiilidioksidin päästölähteistä. Yhtiön mukaan laitos tuottaisi toimiessaan 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään vuosittain. Se on enemmän kuin Meri-Lapin muut tehtaat yhteensä. Päästökauppaa valvovan Energiaviraston tilastojen mukaan Outokummun Tornion tehtaat, Stora Enson Veitsiluodon tehdas ja Metsä-Groupin Kemin tehtaat päästävät vuosittain ilmaan hiilidioksidia yhteensä 1,1 miljoonaa tonnia."

Mielenkiintoista on, että toiminta ei kuitenkaan kuulu päästökaupan piiriin. Biomassasta polttoaineita kaasuttamalla valmistavat laitokset on vapautettu päästökaupasta.Samalla laskennasta jätetään pois puubiomassan kaasuttamisessa syntyvä metaani sekä välillisiä kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa puunkorjuun ja rekkakuljetusten seurauksena. Luonto ja ympäristöhän ei valitettavasti oikein ymmärrä, että tämä on sitä ns vihreää hiilidioksidia, jota kutsutaan hyväksi eikä otetakaan laskentaan mukaan.

Vesistövaikutukset vaikuttaisivat kuitenkin olevan onneksi pienemmät kuin lähistön muilla toimijoilla: "Jätevesiä Kaidin laitoksessa on arvioitu syntyvän vajaa miljoona litraa. Esimerkiksi jäteveden typpipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin naapuritehtaiden tai vaikkapa Kemin Veden jätevedenpuhdistamon päästöt."

Laitokselle kerrotaan riittävän puubiomassaa riittävästi Kemin lähistöltä hyödyntäen erilaistaenergiapuuta sekä esim selluteollisuuden sivuvirtoja. Niin kauan kuin kyse on näiden eli ikäänkuin roskapuun käytöstä en näe niin suurta ongelmaa. Mutta riittääkö sitä varmasti näin ison laitoksen tarpeisiin tuleviksi vuosikymmeniksi vai joudutaanko tekemään lisää hakkuita laitoksen tarpeisiin? Suomeenhan kaavaillaan useita puuta hyödyntäviä bioenergialaitoksia, jollain listalla taisi olla parisenkymmentä - toivottavasti raaka-ainetarpeen täyttäminen ei lisää esim avohakkuiden määrää vaan niitä risuja ja oksia riittää isoille laitoksille.

Hallituksen tavoitteenahan on kasvattaa Suomen metsien hyödyntämistä s.e. keskimäärin noin 60 miljoonan kuutiometrin vuosittainen hakkuumäärä kasvaisi 80 miljoonaan kuutiometriin. Jonkin verran tämän vaikutuksesta hiilinieluihin on käyty vääntöä EU:n kanssa. Ilmeisesti tämä hakkumäärän kasvatus tarkoittaa hiilinielun puolittumista Suomen osalta.  Yle kertoo artikkelissaan valtioneuvoston selvityksestä seuraavaa:

"Liikenteen, maatalouden, asumisen ja monen muun sektorin päästövähennykset vesittyvät hiilinielujen pienenemisellä. Hiilinielulla tarkoitetaan sitä, kuinka paljon metsät sitovat kasvaessaan hiiltä ilmakehästä. Nielujen pieneneminen syö muualla tehdyt päästövähennykset. Suomen hallituksen suunnitelmissa on kasvattaa metsien hakkuita noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos se toteutuu, hiilinielu pienenee vuosina 2021–2030 noin puoleen nykyisestä. Selvityksen mukaan lopputulos on se, että Suomen panos jää mitättömäksi ilmastonmuutoksen hillinnässä."

Mikäli hiilinielujen pienenemisen lisäksi meillä on suuri määrä laitoksia, jotka tuottavat Kemin laitoksen lailla massiivisia hiilidioksidipäästöjä tuosta hakatusta puusta, niin en itse enää tiedä onko yhtälö kovin kestävä.

Usein hiilinielujen säilymisen kohdalla mainostetaan kuinka harvennushakkuut jopa parantavat metsän hiilinielua, valitettavasti näiden osuus hakkuista on varsin pieni. Metlan tilasto kertoo seuraavaa: 2014 uudistushakkuiden osuus pystykauppapuusta oli 71 prosenttia, harvennushakkuiden 16 prosenttia ja ensiharvennusten 13 prosenttia.

71 prosenttia on siis ilman kaunistelevaa uudistustermiä AVOHAKKUITA!

Jostain kumman syystä vanhan Metlan sisältävän LUKEn sivuilta ei enää millään löydy uudempaa tietoa ja statistiikkaa korjuutavoista. Korjuutavalla on suuri merkitys myös tähän hiilinielulaskentaan. Muutenkin kun katsoo LUKEn sivuja, niin se näyttää olevan valjastettu täysin tukemaan valittua strategiaa objektiivisen tiedon välittämisen sijaan.

Hakkuiden määrän kasvulla tulee olemaan avohakkuiden laajuuden myötä melkoinen vaikutus maisemaan tulevina vuosina. Jo nyt väitän lisääntyneiden hakkuiden näkyvän esimerkiksi mökkipaikkakunnallani Savossa. Toivottavasti ympäristö otetaan näissä riittävästi huomioon.

Toivon että Suomi on oikealla tiellä luottaessaan näin vahvasti bioenergiaan ja metsiemme tehostettuun käyttöön. Itselläni on vielä epäilyksiä tämän valitun strategian kestävyyden sekä ympäristövaikutusten suhteen.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (57 kommenttia)

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Suomalaiset ovat aina käyttäneet puuta rakentamiseen ja rakennustensa lämmittämiseen uusiutvana energialähteenään.
Höyryveturitkin liikkuivat puulla, autot häkäkaasulla.

Bioenerjia ei ole kupla, mutta tuulienergia on suuri kupla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toki olemme käyttäneet puuta, nyt ollaan kuitenkin siirtymässä uuteen suurempaan mittakaavaan.

Tuulivoimakeskusteluun en lähde, täällä puheenvuoroissa sitä käydään muualla aivan riittävästi. Koitan nyt tutkailla bioenergiaa ja sen tulevaisuuden suunnitelmia.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Suuri mittakaava on ollut niin kauan kun on ollut sellutehtaita ja soodakattiloita. Tääkin argumentti pettää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #5

Hiilinielu on puolittumassa uusilla hakkuutavoitteilla, kyllä kyseessä on suurempi mittakaava.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Ei se kaasutuksen metaani ilmakehään mene. Kannattaa tutustua tekniikan toimintaan.

Biomassan hiilinielu metsiin on olemassa, tässä nyt on lapsi menossa pesuvesien mukana.

Jos tässä nyt tosissaan ollaan huolissaan khk-päästöistä niin lopetetaan yksityisautoilu siihen asti kun on sähköautoinfra joka pyörii aurinko- ja tuulisähköllä. Siihen menee ainakin 30 vuotta.
Ympäristöstä ollaan huolissaan niin kauan kuin se ei liippaa omia kulutustottumuksia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Ei se kaasutuksen metaani ilmakehään mene. Kannattaa tutustua tekniikan toimintaan."

Vaikka tekniikka kiinnostaakin, niin en taida ICT-alan immeisenä viitsiä kaivella speksejä. Tuossa luotin YLEn lausumaan. Jos sinulla on tarkempaa tietoa tai linkki eikä päästöjä siis tule, niin kerro ihmeessä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Itselläni ei ole tuotakaan vähää tekniikkataustaa, mutta ihmettelen suuresti, jos biopolttoainetta tuottava laitos päästäisi ehdoin tahdoin suuria määriä palavaa kaasua ilmakehään. Kyllä tuollaista väitettä pitää epäillä ihan jo maalaisjärjellä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #23

Voihan sitä toki epäillä ja kenties joku talteenottojärjestelmä on. Silti evidenssi olisi kiva. Varsinkin kun esim hiilidioksidipäästöjä ei esim ympäristöluvassa tarvi käsitellä, kun kyseessä biopolttoainetehdas, metaanista en tiedä. Puhdistus ja eri järjestelmät aina maksavat, ja ellei pakkoa ole niin tiedä häntä.

Käyttäjän MarkusNorrgran kuva
Markus Norrgran

Kyllä vain. Biomassan käyttö polttolaitoksissa sähkön- ja lämmöntuotannossa on todella kestämätön ratkaisu. Se saattaisi ajaa jopa tämänhetkisen hiilen käytön ohi, sillä investoinnit olisivat uusia ja ne tullaan käyttämään loppuun, vaikka poliittinen tilanne sanoisi mitä. Suomihan on lobannut kovasti, ettei metsän poltto biomassana menisi päästösopimusten piiriin, mutta kyseessä on lähinnä viivytystaistelu. Silloin ratkaisun näennäispositiivisuuskin katoaa.

On todennäköistä, että joihinkin Suomeen kaavailluista laitoksista riittää ns. kestäviä polttoainevirtoja, mutta ei kaavailtuun verkostoon. Laajamittainen investointi polttolaitoksiin olisi ehkä pöljintä, mitä Suomen energiakehityksessä voidaan juuri nyt tehdä.

Tänään Viiteen blogiin ilmestyy minun ja Jakke Mäkelän laatima kirjoitus, missä ruoditaan energianäkemyksiä. Vahva ruodinta koskee nimenomaan polttolaitoksia. Tosin ensisijaisesti Turun näkökulmasta, mutta pätee koko Suomeen. Vaikka mikään muoto ei saa hirveästi koskettelua silkkihansikkain, mutta polttolaitosvillitys on kieltämättä suuria outouksia.

Jos emme todellakaan keksi loistavakuituiselle puullemme muuta käyttöä kuin sen massoittainen poltto polttolaitoksissa ja polttoaineina, niin olemme ansainneetkin laskevan asemamme Euroopan taloutena.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Lähde noihin Metlan esitämiin lukuihin.
Linkkiä siis huudellaan.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Miten mielestäsi asian ilmaiseminen kiintokuutiometreinä soveltuu, kun puhutaan asiasta hiilinielujen yhteydessä.

Miten olisi pinta-alojen vertailu?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Voi sitä varmaankin ihmetellä, jos löydät siitä tilastoja. Tämä oli löydettävissä ja edelleen ihmettelen, miksei Luken sivuilta löydy edes tuoreempaa vastaavaa. Luke alkaa viestinnässään vaikuttaa THL:ltä, jolla on oma agendansa ja Luken tapauksessa se vaikuttaisi olevan hallituksen metsästrategian tukeminen. Onneksi Syken ja Luken yhdistäminen meni puihin.

En nyt sitten tiedä edes onko pinta-ala parempi, kun se ei kuvaa puun määrää kovinkaan kattavasti.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #15

Mielestäni pinta-ala kuvaa huomattavasti paremmin asiaa, sillä puuaines ei ole yhtäkuin hiilinielu.
Aluskasvillisuus runsastuu merkittävästi hakkuun jälkeen, jolla on merkitystä.

Pinta-aloina tuo prosentti luku suhde muuttuu erittäin paljon harvennushakkuiden suuntaan, todella paljon. Lisäksi energiapuun osuus on merkittävämpi harvennushakkuissa, kun ajatellaan näiden tulevien energialaitosten raaka-ainetta.

Edelleenkään arvokas puuaines ei tule menemään poltettavaksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #24

Ihan järkeenkäypää pohdintaa, ei siinä mitään. Vaikea on kuitenkaan saada kokonaiskuvaa ilman laskelmia. Kait valitun strategian pitäisi sellaisiin perustua eikä vain mutuun ja järkeilyyn?

Toteat: "Edelleenkään arvokas puuaines ei tule menemään poltettavaksi."
Toivottavasti näin. Itseäni ihmetyttää hieman se, millä perusteella oletetaan tuon noin 20 miljoonan kuutiometrin kasvun menevän nykyisen teollisuuden käyttöön. Jos kuitenkin bioenergialaitokset käyttävät vain sivuvirtoja ja syntyvää energiapuuainesta.

Avohakkuu on kuitenkin se kustannustehokas vaihtoehto korjuussa. Mukava olisi nähdä mihin suuntaan ollaan 2015 ja 2016 menty, mutta tilastoja ei löydy millään. Kenties joku fiksumpi löytää?

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #29

Lisätään vielä, että harvennushakkuun jälkeen puun kasvu nopeutuu huomattavasti kun sen elintila laajenee. Lisää siis hiilidioksidin sidontaa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Mikä on Kaistakorven käsitys siitä, miten metsä toimii hiilinieluna. Mikä on tarkastelun aikajakso: 1 vuosi, 100 vuotta vai 1000 vuotta? Paljonko hiiltä katoaa kierrosta, kun metsää ei käytetä ollenkaan? Entäs jos metsää käytetään suomalaisen talousmetsän tapaan? Jos näitä asioita ei ole määritelty blogin alussa, niin keskustelijat puhuvat aivan varmasti toistensa ohi ja luulevat puhuvansa samasta asiasta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kirjoitin blogin, joissa tuon esille ajatuksiani viitaten lähteisiin. En koittanut tehdä tieteellistä artikkelia aiheesta, kun ei riitä tässä asiassa edes kompetenssi. Herätän kysymyksiä ja toivon niihin löytyvän vastauksia.

Itseäni kiinnostaa, mitkä ovat ne metsänkäytön strategian ja bioenergiakäytön taustalla olevat laskelmat, joilla perustellaan tehtyjä valintoja. Itse en ole vielä moisiin törmännyt.

Mitä tarkoitat metsän käyttämisellä suomalaisen talousmetsän tapaan?

Ajanjaksona omassa näkökannassani on lähinnä ilmastotavoitteet liittyen vuosiin 2030 ja 2050.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Jos olisimme polttaneet viimeiset 100 vuotta kaiken järjellisesti kerättävän,niin meillä olisi takataskussa yksi keino.Jätetään maahan ja aloitetaan poltto uudelleen, kun muut päästöt on saatu kuriin.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Asia on monimutkainen ja saadaan näyttämään siltä miltä halutaan, jos kaikkia tekijöitä ei oteta huomioon.
Blogisti on ansiokkaasti tutustunut asiaa, mutta pari pointtia on jäänyt vähälle tai peräti kokonaan käsittelemättä.
Ensiksi peruslähtökohtaan; bioenergialla korvataan fossiilisia polttoaineita, kivihiiltä ja öljyä, joiden polttaminen myös kasvattaa, saman ellei enemmän, hiilidioksidipäästöjä, ja sitä paitsi, se on uutta kiertoon tulevaa "luohittua" hiilidioksidia.
Toiseksi; lainaus blogistilta; "71 prosenttia on siis ilman kaunistelevaa uudistustermiä AVOHAKKUITA!" pitänee paikkansa, mutta siinäkin on oma muttansa, avohakkuukypsä metsä on, ainakin periaatteessa, lopettanut tai lopettamassa kasvunsa ja siten myös hiilensidontakykynsä. Uudistamalla se taimikoilla kasvu, ja hiilensidonta, pyrähtää taas pirteään kasvuun.
Toistaiseksi, kun muu metsäteollisuus käyttää vain noin puolet, 40-50 milj. m3, puun vuotuisesta kasvusta, metsiin lahoava puu tuottaa saman verran hiilidioksidia ilmakehään kuin sen käyttävä biolaitoskin.
Ja vielä, kun nyt puun käyttäjiä on vain metsäteollisuus, ja se käyttää vain puolet kasvusta, se on saanut sanella puun-, korjuun-, menetelmät-, ym, sekä hinnat mieleisekseen jo pari-, kolmekymmentä vuotta.

PS. Tänä päivänä avohakkuilta saatava hakkuutähde on lähes ainut joka tuottaa edes vähän tuloja myös metsänomistajille, eli hakkuutähteitten korjuu avohakkuualueilta on ainut kannattava metsänomistajille. Isojen firmojen saneluhinnoista johtuen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Markku Nieminen,
monimutkainenhan se on, sitä ei käy kiistäminen enkä kattavaa "totuutta" tiedä - osittain siksi tämän kirjoitinkin. Toit esinn näkökulmia, jotak todellakin ovat nimenomaan näkökulmia. Itse haluaisin nähdä riippumattomia laskelmia asiasta väitteiden tueksi.

Toteat: "bioenergialla korvataan fossiilisia polttoaineita, kivihiiltä ja öljyä, joiden polttaminen myös kasvattaa, saman ellei enemmän, hiilidioksidipäästöjä, ja sitä paitsi, se on uutta kiertoon tulevaa "luohittua" hiilidioksidia."

Näinhän se on. Silti kiinnostavaa on hyötysuhde ja päästöt bioenergian tuotannossa. Vaikkapa Kemin laitosta ajatellen seuraavia näkökulmia:
- tuotannossa hiilidioksidipäästöjä 1,3 miljoonaa tonnia
- korjuussa ja kuljetuksessa hiilidioksidipäästöjä X tonnia
- tuotettavan polttoaineen käytössä syntyy hiilidioksidipäästöjä
- hiilinielu pienee, avohakkuun jäljiltä se alkaa palautua noin 30 vuoden kohdalla

Vaikka nämä ovat päästökaupan ulkopuolella jostain syystä, niin epäästöjä ne on silti.

Toteat myös: "avohakkuukypsä metsä on, ainakin periaatteessa, lopettanut tai lopettamassa kasvunsa ja siten myös hiilensidontakykynsä. Uudistamalla se taimikoilla kasvu, ja hiilensidonta, pyrähtää taas pirteään kasvuun."
Esitäpä jotain evidensssiä tästä. Lisäksii viittaan tuohon 30 vuoteen palautumisen osalta, joka on melko pitkä aika.

Esität myös: "Toistaiseksi, kun muu metsäteollisuus käyttää vain noin puolet, 40-50 milj. m3, puun vuotuisesta kasvusta, metsiin lahoava puu tuottaa saman verran hiilidioksidia ilmakehään kuin sen käyttävä biolaitoskin."
Tästäkin luotettavat laskelmat olisivat tarpeen, en ihan osta suoraan.

Isojen firmojen saneluhinnat eivät ole juurikaan varmaan muuttumassa ja bioenergiaahan kerrotaan tehtävän vain näistä hakkuujätteistä jne eikä tukkipuusta, joten kilpaillua ei siten olisi juurikaan syntymässä.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

En minä nyt töihin viiti tämän takia ruveta, mutta mistä tuo "hiilinielu loppuu päätehakkuihin ja palaa vasta 30 vuoden kuluttua" tulee.
Kun metsä on päätehakkuuvaiheessa, sen kasvu on loppunut, eli puuta lahoaa saman verran tai enemmän, kun kasvuun sitoutuu. Hiilidioksidipäästöjen kannalta on aivan sama lahoaako puu vai poltetaanko se, koska myös lahoaminen on tavallaan palamista. Avohakkuukypsä metsikön hiilidioksiditase on plus miinus nolla. Heti kun taimikko vakiintuu, noin vuoden kahden kuluttua istutuksesta se alkaa heti taas sitomaan hiilidioksidia tietenkin, koska kasvu vaatii sitä. Sitomiskyky kasvaa erittäin nopeasti aina tuonne 30 ikävuoteen asti, kunnes harvennuksia ruvetaan suorittamaan. Harvennuksissa kasvu ja sitomiskyky hetkellisesti laskee mutta nousee taas pian.
Tutustumalla Metsäntutkimuslaitoksen harvennus ja kasvutaulukoihin asia selviää vilkaisulla, koska kasvu ja hiilensidontakyky kulkevat käsikädessä.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #18

Taloudellisen päätehakkuuiän saavuttanut metsä on biologisessa mielessä vielä nuori. Jos metsä jätettäisiin koskemattomaksi jatkuisi hiilen sidonta jokusen sata vuotta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #18

Markku Nieminen,
onko sulla jostain laskelmia päätelmiesi tueksi? Valtioneuvoston selvityksen mukaan hiilinielu puolittuu valitulla strategialla. Jos mä katson vierekkäin sitä 60-vuotiasta mäntyä neulasineen ja sitä tilalle istutettua männyntaimea, niin ei liene kauhean epäselvää kumpi käyttää enemmän hiilidioksidia vielä pitkään. Lienee aika nopeasti ihan vihreän määrää katsomalla selvää?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #36

Istutatko sinä kaadetun täysikasvuisen rungon tilalle yhden taimen? Älä vain kerro metsänhoitoyhdistykselle, tekevät sinusta vielä ilmoituksen. Eihän tuo tietenkään heti korvaudu, mutta ei asiaa voi muutenkaan tarkastella yhden rungon tasolla, vaan koko metsäkannan. Terveessä tilanteessa on aika tasaisesti joka kasvuvaiheessa olevaa metsää (siis talousmetsistä puhuttaessa).

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Niko, avohakkuiltako se raaka-aine tuleekin Kemiin,minulle on muodostunut käsitys, että taimikoidenhoidosta ja harvennushakkuista.

Vetelet paksulla pensselillä avohakkuinesi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #46

Paksu on toki pensseli vedellessä.. ;-) Kun nyt esimerkiksi katselee tuota valtioneuvostolle tehtyä raporttia, niin ei kovin suurta varmuutta tunnu olevan siitä etteikö kustannustehokkuuden vuoksi muutakin kenties käytettäisi. Uskoni ei ole yhtä vahva kuin sinun lupausten suhteen, mutta voit toki olla oikeassakin. Tähän vaikuttanee myös puuteollisuuden tuotteiden menekki maailmanmarkkinoilla, joka vaikuttaa paljonko syntyy sivuvirtoja tukkipuun hakkuista.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

PS. Laajennetaan vielä näkökulmaa, jos sallitte? Valtiontalous huomioon ottaen, kun sen vero-, ym. tulot vähenevät, biolaitoksilla pitäisi korvata öljyn ja kivihiilen tuontia, eli vähentää valtion menoja. Siksi tämäkin laitos olisi pitänyt tehdä itse, eikä myydä "Kainille" hernerokasta.
Valtio tietenkin puolustautuu sillä ettei tässä taloudellisessa tilanteessa ole edellytyksiä suuriin investointeihin. Sillä oli kuitenkin varaa kutsua maahantunkeutujia kymmenin tuhansin elätettäviksi. Priorisointia se lienee tämäkin, mutta onko se kansan hyväksi. Sitä sietää kysyä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä on ihan validi kysymys. Esimerkiksi Fortum on vuosia etsinyt käsittääkseni investoitikohteita ja rahaa on taseessa niin että ranteita pakottaa. Kuitenkin se vain nysvää jonkun Chempolisin kanssa, kun kiinalaiset tulevat rakentamaan tänne suurta laitosta kotimaista puuta hyödyntäen.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Fortum investoi vain Venäjälle ja kaukoitään. Ei sitä Suomi kiinnosta, eikä näy kiinnostavat meidän Fortumin omistajaohjaustakaan.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Eikö polttoaineen valmistus istuisi valtionyhtiöistä paremmin Neste Oilille kuin Fortumille? En oikein ymmärrä tuota ajatusta, että ulkomainen pääoma olisi jotenkin huono asia. Jos emme itse osaa, älyä, tai kykene tekemään, on paljon parempi saada ulkomainen investointi kuin että jää tekemättä. Valtion huutaminen joka investointikohteeseen on lähinnä masentavaa. Emmekö me oikeasti osaa tehdä mitään ilman että julkisella rahalla kannatellaan kainaloista. Otetaan yhdellä kädellä ja annetaan toisella. Ihan hölmöläisten hommaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #27

Ei mulla ulkomaisia investointeja vastaan ole mitään. Fortum tuli mieleen siitä, että se on pitkään etsinyt kannattavia kohteita ja tuo Chempolis toimii samalla alueella.

Tuo Kaidin Kemin laitos saa kuitenkin entistä Vapolle tarkoitettua EU:n investointitukea 88,5 miljoonaa euroa, en sitten tiedä aikooko Suomen valtio lisäksi tukea hanketta jotenkin. Tavallaan tämä menee suurelta osin kiinalaisen firman tukemiseen. Toki saadaa työpaikkoja jnejne.

Itse ajattelin tätä ihan Fortumin liiketoiminnan kannalta, jos kerran lähtökohtaisesti on kyseessä kannattava hanke ja investointirahaa on iahn itsellä käymättä valtion kukkarolla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #33

Onko polttoaineen tuotannosta tullut Fortumille jotenkin ydinliiketoimintaa? Eihän tässä ole kovinkaan kauaa, kun olivat sitä mieltä, että polttoaineen tuotantoa pystytään kehittämään paremmin erillisessä yhtiössä ja syntyi suunnatulla annilla uusi pörssiyhtiö Neste Oil...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #42

Vaikea sanoa Fortumin mahdollisesta laajentumisesta eri alueille. Jostain syystä he sijoittivat Chempolisiin, jonka teknologialla tuotettaisiin polttoainetta.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #27

Voi olla, en rupea kiistämään, mutta Fortumilla olisi ainakin rahaa jota investoida. Parempi tietenkin että, edes ulkomaat investoi, kun Suomi itse ei halua, sekin on totta. Hommassa on vain se juju että, valtio menettää sen rahan tuonti öljyyn ja kivihiileen joka tapauksessa. Se kuulostaa myös hölmöläisten hommalta.

PS. Keskustelusta on jäänyt vielä eräs merkittävä asia huomiotta. Nimittäin työllisyys. Biotalous voisi tuoda merkittävästi työpaikkoja metsään, jalostukseen ja logistiikkaan.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Metsästä hiilinieluna saa vaikka kuinka monimutkaisen häkkyrän. Yksinkertaistan asian niin, että tarkastelujakso on muutama sata vuotta, jolloin n. 20 % metsän hiilimäärästä sitoutuu maaperään. Silloin paikalleen jätetyn metsän hiilidioksidista 80 % on kiertänyt takaisin ilmakehään. Vaihtoehto on, että ihminen puuttuu peliin ja polttaa puun suoraan tai epäsuorasti liikenteen polttoaineena. Tällöinkin hiilidioksidi palaa takaisin ilmakehään.

Missä on ongelma? Poliittisessa pelissä. Aikaisemmin oli tosi vihreää käyttää metsää vaikkapa suoraan polttaen, koska silloin säästyi fossiilisia polttoaineita. Kuvaan on tullut EU, joka sanoo, että suomalaisten ei pitäisi käyttää metsiä, vaan jättää ne paikalleen lahoamaan.

EU-komissio on määritellyt referenssitason eri maiden metsänieluille. Näissähän käy aina niin, että hyvin asiansa hoitaneet kärsivät. Metsänsä hakanneet Etelä- ja Keski-Euroopan maat saavat hyvät lähtökohdat. Biodieselin valmistuksen väitetään synnyttävän runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Tämä väite on ristiriidassa sen kanssa, että ilmakehään joutunut hiili palaa kuitenkin takaisin puustoon, jos sen määrä ei vähene. Toinen juttu onkin sitten biodieselin valmistuksen kannattavuus.

Erikoista Tahvosen (Kansantaloudellisen metsäekonomian professori) esiintuomassa asiassa on myös se, että Suomi voi vedota metsien hiilinielun kasvuun vain siinä tapauksessa, jos se on syntynyt aktiivisen ilmastopolitiikan seurauksena. Tässä pelissähän Suomi on aina ollut häviäjä ja niin käynee nytkin. EU väittää, että hiilinielut ovat kasvaneet vain sattuman tuloksena, kun puu ei ole käynyt kaupaksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toteat: "Tämä väite on ristiriidassa sen kanssa, että ilmakehään joutunut hiili palaa kuitenkin takaisin puustoon, jos sen määrä ei vähene."

Kuitenkin sen määrä on nyt voimakkaasti vähenemässä? Joten miten tämä yhtälö oikein toimii?

Edes muutoksen puolustajat eivät käsittääkseni kiistä sitä, että suunnitelluilla hakkuilla vuoteen 2030 mennessä Suomen metsien hiilinielu puolittuu. Tämän on vain katsottu olevan ok.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Kysymys kommenttiin 20: Mitä tarkoitat Suomen metsien hiilinielun pienentymisellä puoleen? Tarkoitatko, että Suomen metsien puuston määrä puolittuu 50 % nykymäärästä vuoteen 2030 mennessä? Suomi siis hakkaisi puolet metsistään 13 vuodessa ja tämä alue muuttuisi taimikoksi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei aavistustaan, luotan tässä valtoneuvoston selvitykseen. Sieltä voit varmaan perusteita ihmetellä ja kiistää heidän laskelmansa.

http://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/21...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tuo hiilinielun puolittuminen tarkoittanee massan kasvun puolittumista. Kuutioita tulee siis metsään lisää (kasvua enemmän kuin hakkuita) puolet vähemmän kuin aiemmin, vai?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #28

Voidaan puhua kuutioista, mutta oleellista on yhteyttäminen, mitä enemmän on yhteyttäviä lehtiä ja neulasia, niin sitä enemmän kasvusto sitoo hiiltä ja osa hiilestä sitoutuu maaperään.

Ilmeisesti monimuotoinen metsä on hyvä hiilinielu.

Kun nyt on ilmakehän hiilidioksidipitoisuus noussut ja lisännyt kasvua omalta osaltaan, pitää muutkin kasvutekijät olla kunnossa ja metsänhoito nimenomaan lisää hiilen sidontaa.

https://scied.ucar.edu/sites/default/files/images/...

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Viittaat ilmeisesti Tiivistelmässä olleeseen lukuun.
"Uusiutuvista energialähteistä eniten kasvaa puuperäisen bioenergian käyttö. Suomen metsien hakkuumahdollisuudet riittävät sekä metsä- ja energiateollisuuden arvioidun raaka-ainetarpeen tyydyttämiseen.
Metsät ovat jatkossakin nettohiilinielu, mutta jos kotimaisen runkopuun hakkuut kasvavat arvioiden mukaisesti noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, ennakoidaan hiilinielun pienenevän vuosina 2021-2030 noin puoleen nykyisestä."
Vuotuinen kasvo on hiukan alle 100 miljoonaan m3 vuodessa. Maalaisjärjelläkin on pääteltävissä, että 100 milj. m3 kasvu nyt ja tulevaisuudessa, vaatii tismalleen saman määrän hiilipidoksidia.
Raporttia ovat olleet kirjoittamassa oletettavasti Vihreät ja ydinvoiman kannattajat koska tuo Tiivistelmän heitto kuulostaa järjen vastaiselta.
Kevennys sallittanee; Laulaahan Jösse Järvenpääkin että, ennen Suomessa tehtiin junia ja laivoja kunnes poliitikot alkoi käyttämään aivoja. Eli täyttämään taskujaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #38

Allekirjoittaneen lähdetutkimukset väheni nyt joksikin aikaa merkittävästi läppärin powerin lauettua ja siirryttyäni puhelimen varaan. Kyllä tutkimuksen ovat käsittääkseni tehneet Kuken ja Syken asiantuntijat. Ilmeisesti heidän näkemyksensä hakkuiden vaikutuksesta hiilinieluihin eivät ole yhtä suoraviivaisia kuin sinun ja ottavat huomioon monimuotoisuuden häviämisen vaikutukset jne.

Ote johtopäätöksistä: Vaikutukset nieluihin
"Suomen metsät ovat olleet huomattava hiilinielu, joka vuositasolla on vastannut 30–60 % Suomen kokonaispäästöistä. Kioton pöytäkirjassa Suomelle vuosille 2013–2020 asetettu hiilinielun vertailutaso on n. 20 milj. t CO2-ekv./v. Kasvihuonekaasuinventaarin mukainen Suomen metsien hiilinielu oli vuosina 2013–2014 vielä 27,7 milj. t CO2-ekv., joten Kioton pöytäkirjan vertailutaso pystyttäneen täyttämään viime vuosien kohonneista hakkuista huolimatta. Hakkuulaskelmien mukaan metsien hiilinielu laskee tasolle 13,5 milj. t CO2-ekv./v vuosina 2025–2034, kun energia- ilmastostrategiassa ennakoitujen investointien mukaiset runkopuun hakkuut toteutuessaan nousevat vuoteen 2035 mennessä 80 milj. m3:iin/v ja olettaen metsähakkeen käyttö TIMES-WEM-arvion mukaan 13,4 milj. m3/v. Uutta vertailutasoa vuoden 2020 jälkeen ole vielä määritelty, mutta nykyinen taso saavutettaisiin uudelleen vuoden 2035 jälkeen, mikäli hakkuutaso ei vuoden 2030 jälkeen kasvaisi. Metsähakkeen käytön lisäys 15 ja 17 milj. m³:iin vuodessa verrattuna 13,5 milj. m³:n tasoon vähensi metsien hiilinielua vuoteen
2035 mennessä vastaavasti 1,5–3,5 milj. t CO2-ekv. Strategian WAM-skenaariossa arvioitiin metsähakkeen maksimikäytöksi noin 18 milj. m3:iin, jolloin metsien vuosittainen hiilinielu vuosina 2025-2034 olisi noin 10 Mt CO2-ekv./v."

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Jos hakkuutähteet yms. aina järjestelmällisesti kerätään pois, pitääkö tilalle tuoda kemiallinen lannoitus. Siinäpä kysymys.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pitää varmaan jossain vaiheessa ihan risuista riippumatta. Suurin osa ravinteiden poistumasta tapahtunee tukkipuun muodossa.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Hakkuutähteistä jätetään aina noin 30 % metsään lannoitteeksi. Typpeä saadaan sateitten mukana ilmasaasteista, ehkä paikoin liikaakin. Muitten lannoitteitten osalta pitkässä juoksussa pulaa voi tulla, mutta esim. tuhkalannoitus on hyvä korvaamaan sen.

Ville Valkama

Tämä puheenvuoro ansaitsee paikan karusellissa, ehdottomasti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos, mutta ei tämä sinne pääse. Kritisoin niin paljon päätoimittaja Huuskon Terrafame-hehkutusta.. ;-)

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Metsän hiilinielun puolittuminen on siis täysin epäselvä käsite. Suomi ei kuitenkaan pystyisi hakkaamaan puolta metsistään 13 vuodessa, vaikka kuinka haluaisi.Metsän määrä ja hiilinielu ei ole sama asia. Mitä enemmän on hyvin kasvavaa metsää, sitä enemmän sitoutuu oikeaan hiilinieluun eli maaperään hiiltä. Muu hiili vain kiertää metsän kautta ilmakehään ja lopputulos on plus/miinus nolla.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Puun käyttö vaatii puunkorjuuta metsästä, sitä on tehty yli 50 vuotta koneellisesti.
Tietääkseni Suomi on ainoa maa ainakin Euroopassa joka käyttää myrkyllisiä ongelmajätteitä sellaisenaan puunkorjuun yhteydessä esimerkiksi ketjuöljyinä.
Määrät on 5-6 miljoonaa litraa /vuosi eli yhteensä yli 300 miljoonaa litraa ja lisäksi öljyvahingot sekä omatoiminen käyttö josta tilastoja ei pidetä.
Vaikutus: pilaa pohjavesiä, ihmisiin aiheuttaa syöpää, maksasairauksia, hengityselinsairauksia, sydänsairauksia j.n.e.
Eu kieltää saunassa savustetun kinkun myymisen ja käyttämisen pah-yhdisteiden takia, muutaman litran mineraaliöljyn kaatuminen tai polttoöljyn valuminen maahan on uutinen ja jopa uhkasakko uhkailun väärtti.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kaidin löpö- ja bensatehdas on hiilidioksidipäästöjen kannalta onneton (ja muutenkin tehoton), siis jos uskoo hiilidioksidihumppaan. Itse en usko. Luulen, että raaka-ainetta tuhlailevasti käyttävä laitos pykätään sen vuoksi, että päättäjät tiedostavat todellisen ongelman: helppojen ja halpojen fossiilisten nestemäisten polttoaineiden riittämättömyyden jo lähi tulevaisuudessa.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/energia-asiantuntija-lyttää-kaidin-energiataseen-energia-ja-hiilitase-on-erittäin-kehno-1.175491

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/talous/kaidi-energiatase-ei-ratkaise-biojalostamon-hyödyllisyyttä-1.175551

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos Jouni, tarvii tutustua noihin. Jospa olisin vaikka Maaseudun tulevaisuuden kanssa tällä kertaa samaa mieltä.:-)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Maaseudun Menneisyys. Linkit jäivät näköjään avautumattomaan muotoon.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #54

Copy-pastella rokkaa. Tuo kertonee jotain: "MT kysyi perjantaina kommenttia energiataselaskelmiin Kaidi Finlandin toimitusjohtajalta Carl Haglundilta, mutta hän ei halunnut antaa lausuntoa." Uskolla mennään..

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Energiasta on helppo puhua, äänestäjät ymmärtää mistä on kysymys, varmaan tietämystä löytyisi muutenkin hyödyntää raaka-aineita.
Polttaminen on tuhoamista, se on kouluesimerkki että mennään siitä yli mistä on aita matalin ( #4 )
Hiilidioksidin ongelma on enempikin niin että se ei ole oikessa paikassa, se että energian valmistamiseen menee enemmän energiaa kun mitä siitä saadaan kuuluu asiaan politiikassa, päästöt kyllä lisääntyy mutta ainahan voi sopia että niitä ei oteta huomioon.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Paljon hyviä näkökulmia ja asioita, joita en ole ajatellut. Viitaþen otsikkoon, niin vielä en kyllä osaa sanoa kummasta on kyse. Ehkä se vielä selviää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset