*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Salaisuuden verho laskeutuu yhtiöityksen jälkeen

Tällä hallituskaudella yhtiöittämisbuumi jatkuu, nyt merkittävimpänä on Soteń vaatimat laajat yhtiöittämiset. Samalla kun yhtiöitys tehdään me kansalaiset menetämme merkittävän määrän julkisuuslain takaamaa näkyvyyttä toimintaan. Moni asia siirtyy liikesalaisuuden piiriin ja asiakirjat eivät ole enää julkisia.

Pääkaupunkiseudulta löytyy pari karmaisevaa esimerkkiä nimittäin Länsimetro ja Jorvin sairaalan laajennus. Yle kertoi taannoin: Länsimetron lisäksi Espoon toinen jättihanke reilusti myöhässä – pöytäkirjat salataan taas. Espoon sairaalahankkeessa tarvitaan asetetusta ehdottomasta kattohinnasta huolimatta 25 miljoonaa lisärahaa, yhtiöitetyn toiminnan vuoksi syyt jäävät salaisiksi. Länsimetrossa jää todelliset syyt myös hämärän peitoon, tästä Yle kertoi seuraavaa: Länsimetro salaa miljardihankkeen kokousasiakirjat – poliitikot vaitonaisia. Tässähän ylitykset ovat vielä paljon korkeampia.

Molempien tarkemmat tiedot siis salataan, joten vain muutama yhtiöiden hallituksessa oleva kuntapoliitikko tieitää keskustelut ja ylitysten todelliset syyt. He taas eivät saa kertoa niitä kansalaisille eikä edes omalle puolueelleen salassapidon vuoksi. Kymmeniä tai jopa satoja miljoonia kuntalaisten rahaa hukkuu ilman, että saamme tietää todellisia syitä.

Sotessa meillä on sama edessä vaikkei toivottavasti yhtä suurilla summilla. Kuitenkaan mitään muutosta ei ole nähtävissä lainsäädäntöön, joka estäisi kansalaisten näkyvyyden katoamisen yhtiöittämisen myötä. Lisäksi lupailut siitä, että jotenkin pystyttäisiin kontrolloimaan yksitysten terveysyritysten voittoja sekä veronmaksua vaikuttavat torsoilta, vaikka Ruotsin kokemusten mukaan pitäisi ymmärtää estää ne jo tässä vaiheessa.

Bernerin liikeneyhtiöselvitys sisälsi myös taustamateriaaleissa velkavipumallin, jolla oltaisiin käytännössä kansalaisten tietämättä voitu ottaa lisävelkaa ja tulouttaa osa valtiolle. Finaviaan liittyvistä sotkuista saa tiedon joku eduskunnan valiokunta, mutta itse tietoon ei ole kansalaisilla pääsyä.

Samaan aikaan on useita esimerkejä tapauksista, joissa on mukana valtion rahaa suuret summat, mutta emme saa tietää kuinka niitä on käytetty ja mitä asiaan liittyy: Terrafame&Trafigura, Chempolis-sotkut ja Fortumin osallisuus sekä Finassivalvonnan valitus eläkeyhtiöiden tietojen julkisuuden suhteen.

Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta määrittelee julkisuusperiaatteen seuraavasti: "Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä." Tällöin eräitä poikkeuksia lukuunottamatta kansalaisilla on halutessaan mahdollisuus saada hyvinkin paljon tietoa tehdyistä päätöksistä sekä niiden taustoista.

Tästä me kansalaiset luovumme tässä yhtiöittämisbuumissa. Jatkossa voimme vain luottaa siihen, että esim Sotessa yhtiöiden hallituksessa istuvat muutamat poliitikot hoitavat hommansa vaikeivät he niistä juuri saa edes meille kertoa. Itse en oikein luota tähän ja haluaisin edelleen tarvittaessa pääsyn tietoihin sekä pöytäkirjoihin. Esim Länsimetrossa muutama polittitikko on ollut yli miljardin hankkeen luottamusmiehenä ja arvoitukseksi jää kuinka hyvin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Kevan omat velkavivutukset ja järjestelyt ovat aika hyvä esimerkki myös. Ja summat on aikamoisia…

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Esim Länsimetrossa muutama polittitikko on ollut yli miljardin hankkeen luottamusmiehenä ja arvoitukseksi jää kuinka hyvin."

Länsimetro Oy:n hallituksen tehtävänä on vastata länsimetron rakentamisen toteutumisesta.

Hallitus:
Olli Isotalo, Espoon teknisen toimen johtaja, hallituksen puheenjohtaja
Pekka Sauri, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja, Helsingin kaupunki, hallituksen varapuheenjohtaja
Jyrki Kasvi, Espoon kaupunginvaltuuston jäsen (vihr)
Kimmo Oila, Espoon kaupunginvaltuuston jäsen (kok)
Pekka Vaara, Espoo (sd)
Tuula Saxholm, rahoitusjohtaja, kaupunginkanslia, Helsingin kaupunki
Ari Konttas, rahoitusjohtaja, konsernihallinto, Espoon kaupunki

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, tiesin kyllä että siellä on virkamiehiäkin. Jos settiä katson niin raha-asioita varmaan ymmärretään. Monimutkaisen rakennushankkeen ymmärryksen puolella vähän hiljaisempaa. Ei tuota nyt onnistuneeksi voi väittää.

Juuso Hämäläinen

Erittäin tärkeä aihe. Salailu on todellinen uhka missä tahansa julkisilla varoilla toimivassa organisaatiossa.

Salailulle ei ole koskaan muuta selitystä kuin tarve pimittää toimiakseen jonkun edun vastaisesti. On kornia, jos tämä salailu toimii kaiken maksajien edun vastaisesti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sehän on muuten mielenkiintoinen ilmiö, että näistä yhtiöistä maksetaan melkoisia hallituspalkkioita poliitikoille sekä virkamiehille. Joku viikko sitten oli artikkeli, jossa kerrottiin omistjaohjauksesta vastaavien parin korkeimman virkamiehen saavan noin palkkaansa vastaavan summan hallituspalkkioina, ja he saavat ne itselleen, vaikka ohjaus kuuluu toimenkuvaan.

En siten tiedä miten nämä on kuntatasolla järjestetty ja maakuntatasolla järjestetään, mutta luulisin kohtuullista korvausta nautittavan erilaisista tehtävistä yhtiöiden hallituksissa.

Yhtiöittämisen myötä yksittäisten yhtiön hallituksessa istuvien poliitikkojen oma valta kasvaa, kun he eri salassapitojen vuoksi ovat käytännössä itse päättämässä asioista ilman puoluetta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Yhteiskunnan toimijathan kuitenkin valitsevat hallituksen jäsenet. Hallituksen jäsenten tehtävä on ajaa yhtiön etua sellaisella tavalla, mitä valitsijat edellyttävät. Jos heidän tapaansa on tyytymätön, aina voi vaihtaa paremmat tilalle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Periaatteessa kyllä, mutta mehän emme liikesalaisuuden vuoksi tiedä mitä hallituksessa edes puhutaan emmekä näe pöytäkirjoja. Vaikeaa on toiminnan ajamista tarkkailla, jos siitä ei tiedä?

Mielenkiintoista on myös mikä milloinkin on se yhteiskunnan toimija, joka valinnan tekee ja millä perusteilla.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Tämä on juuri sitä hyvä veli kerhoa josta toisaalla käymme keskustelua.
Poliitikot ja jäsenkirjavirkamiehet toimivat sulassa sovussa toinen toisiaan palkiten ja suojellen.
Ja, yhtiöittämisen mukana kerhon asema vain vahvistuu ja lisää sen valtaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Näin se valitettavasti näyttäisi olevan, teoissa ja puheissa on valtava ristiriita. Samalla kun kehutaan vietävän poliittista kulttuuria avoimempaan ja läpinäkyvämpän suuntaan, toimet vievät kuitenkin aivan päinvastaiselle polulle.

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen Vastaus kommenttiin #9

Totta mooses vievät, koska mikään teko ei kestä kriittistä tarkastelua. Aina, kun edes hiukan pääsee raapaisemaan salaisuuden verhoa, paljastuu kähmintää ja jonkun pussiin pelaamista veronmaksajien kustannuksella.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Aika erikoinen argumentti, kun loppupelissä kunnat omistavat yhtiön: "Yhtiö aikoo julkaista raporttista kaikki ne osat, joiden ei katsota lakimiesarvion perusteella aiheuttavan vahinkoa yhtiölle tai yhtiön omistajille."

http://yle.fi/uutiset/lansimetro_julkistanee_selvi...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset