*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Sipilän ja Bernerin yli-inhimillinen virheettömyys

  • Muutoksen alku, lähde Higher Perspective
    Muutoksen alku, lähde Higher Perspective

Miksi virheen myöntäminen on politiikassa niin vaikeaa? Se ei vaikuta olevan helppoa juuri yhdellekään ministerille nyt eikä aiemmin, mutta tämä kaksikko tuntuu vieneen tämän uudelle tasolle. Vaikka on olemassa mustaa valkoisella tai tulokset selkeästi osoittavat, niin silti ei oteta vastuuta virheistä.

Paljon on suitsutettu yritysmaailman oppien tuomisella hallitustyöhön. Tällä hetkellä vaikuttaa kuitenkin siltä, että ne opit ovat vanhentuneita ajalta, jolloin johtajien auktoriteetti (samalla pelote) oli aivan toista luokkaa. Sekä Berner että Sipilä  ovat olleet lisäksi yhtäaikaa johtajina ja omistajina, jolloin tilanne on vielä selkeämpi vallan suhteen.

Nykyisen sosiaalisen median maalmassa yritykset ovat jo oppineet, että kämmäyksen jälkeen paras tapa on myöntää virheensä, pyytää tarvittaessa anteeksi sekä kertoa miten asiat hoidetaan paremmin tulevaisuudessa. Useimmiten tämä toimii huomattavasti paremmin kuin niiden kieltäminen, jolloin vatvonta somessa lisääntyy aiheuttaen pitkittyviä ongelmia jopa tuoteboikottien jne muodossa. Milloin poliitikot oppivat tämän? Ennen saattoi usein luottaa siihen, että se sanomalehti on viikon päästä jossain kalan kääreenä eikä jaksa enää kiinnostaa. Ei toimi enää.

Itse olen yli 15 vuotta toiminut asiantuntijatiimien vetäjänä teknologiayrityksessä ja esimiehenä opin varhain kaksi tärkeää asiaa: kyvyn sanoa en tiedä sekä myöntää virheeni avoimesti kun töpeksin. Jos et tee virheitä, et tee juuri muutakaan vanhan sanonnan mukaan. Vaarallisimpia liiketoiminnassa ovat olleet johtajat, jotka eivät osaa sanoa en tiedä vaan tekevät jonkun päätöksen, koska heidän asemansa mukaan pitäisi asia ymmärtää. Siihen vielä bonuksena kielletään myöhemmin jo tehty virhevalinta ja pusketaan härkäpäisesti johonkin suuntaan, jottei arvovalta kärsi. Myöhemmin hommien mennessä kunnolla reisille koitetaan häivyttää jäljet ja löytää vastuu muualta. Kerran sain forwardina vahingossa erään johtajan sähköpostin, jonka mukaan minä olin kuulemma ollut vastuussa hänen minulle määrämästä isosta tekemättömästä budjettisiirrosta, josta en ollut koskaan kuullutkaan..

Nykymaailmassa on mahdoton olla perillä kaikesta ja johtaja ei enää vanhan armeijaperiaatteen mukaisesti voi kyetä tekemään kaikkia asioita yhtä hyvin kuin asiantuntija-alalisensa. Se on tuonut uudenlaisen johtajuuden, jota nämä vanhan liiton yritysjohtajat eivät tunnu millään sisäistävän. Se perustuu yhteistyöhön, avoimuuteen, luottamukseen sekä tasa-arvoisempaan tekemiseen kuin ennen. Luottamus taas on mahdoton saavuttaa mikäli myös johtaja ei myönnä virheitään eikä pysty välillä kertomaan, ettei tiedä mutta ottaa tarvittaessa selvää.

Onko se poliitikolle järkyttävä arvovaltatatappio, jos myöntää virheensä? Minun idealistisissa silmissä ei, ennemminkin se osoittaa suoraselkäisyyttä ja realismia - sekä aitoa kykyä ja halua oppia tehdyistä virheistä. Kenties olen vähemmistössä?

Nyt en osaa sanoa tämän kaksion osalta, mistä näistä on kyse:

  1. Omasta mielestään he eivät ole tehneet mitään virhettä eikä mitään tarvitse muuttaa?
  2. Tuli tehtyä virheitä, mutta niitä ei voi myöntää, jottei arvovalta kärsi?
  3. Joku muu syy?

Ensimmäinen on pelottava vaihtoehto. Kun katselen esimerkiksi selittelyjä näistä perutuista suunnitelmista, niin alkaa kylmätä ja herää epäilys meneekö koko loppu hallituskausi samoissa merkeissä. On muistettava, että noiden valmisteluun on kulutettu valtava määrä resursseja, jotka ovat muusta tekemisestä pois.

Merkittävä ero toimitusjohtajaomistajan ja ministerin työn välillä on, että loppupelissä toimari voi omalla riskillään  määrätä suunnitelmansa toteutettavaksi - oli se kuinka huono vaan. Päätöksen jälkeen duunarit juputtavat lähinnä kahvipaussilla eikä julkisuudessa. Demokratiassa ehdotuksen on saatava kannatusta, jota varten idea on myytävä ja perusteltava ainakin hallituksen sisällä.

Puheenvuorossa muutamat keskustelut uudenlaisesta johtajuudesta ovat usein saaneet paljon vastineita, jonka mukaan johtaja määrää ja pulinat pois. Kun ajatellaan nuorempia sukupolvia, niin tämä ei todellakaan toimi enää varsinkaan asiantuntijatyöhön pohjautuvissa yrityksissä kuten esim teknologiayritykset. Jotta Suomi saadaan nousuun tarvitaan yhteistä panosta ja kaikkien ideoita. Jäykästi ylhäältä alas johdetut organisaatiot erehtymättömine ja kaikkitietävine johtajineen tulevat katoamaan hitaasti mutta varmasti. Moni suomalainen yritys elää vielä vanhassa mallissa ja Suomen hallitus tuntuu olevan samassa porukassa. Niiden johtaminen muistuttaa Nokiaa siltä ajalta kuin hommat alkoivat mennä metsään. Toivottavasti suomalaiset yritykset ja myös hallitus saavat käännettyä kurssin ennenkuin kaseikko raikaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

"Moni suomalainen yritys elää vielä vanhassa mallissa ja Suomen hallitus tuntuu olevan samassa porukassa."

Tuo on valitettava totuus. Suomalaisessa johtamisessa ja markkinoinnissa on jämähdetty 80-luvulle, vaikka globalisaatio pyyhki maan talouden ja yritysmaailman ylitse jo kohta parikymmentä vuotta sitten.

Käyttäjän jarmonahkamaki kuva
Jarmo Nahkamäki

Mikäs virhe nyt on tehty josta on mustaa valkoisella... En ole huomannut.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tästä vaikkapa ote Valteri Aaltosen blogista, itse blogista löytyy linkit lähteisiin:
"Ensinnäkin Bernerin julkiset kannanoton. Berner on toistuvasti sanonut, ettei hän ”ole puuttunut yhtiön (Finavia) tai sen hallituksen päätöksentekoon”.

Kuitenkin tarkastusvaliokunnan mietinnöstä selkeästi käy ilmi, ettei tämä pidä paikkaansa.

Berner on ensinnäkin 14.10.2015 käskenyt alaistaan liikenne- ja viestintäministeriössä lähettämään viestin Finavian hallitukselle, että hallitus ei saa edetä päättämiensä 2009-2011 hallitusta vastaan nostettavien vahingonkorvauskanteiden kanssa. Viestissä ilmoitettiin, että asia otetaan ministerin päätettäväksi yhtiökokoukseen. Yhtiökokous tosin jätettiin pitämättä ja asia jäi vanhenemaan, kunnes osa hallituksesta erosi ja tynkähallitus päätti kumota kanteiden nostamista koskevan päätöksen."

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

"Miksi virheen myöntäminen on politiikassa niin vaikeaa?"

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000002765037.html

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612302200047604...

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/sipila-taysi-...

Joku voisi noista uutislinkeistä todeta että niissä myönnetään että virheitä on tehty. Sinun mukaasi niistä ei moista löydy.

Viime kädessä johtaja aina määärä, se ei kuitenkaan tarkoita sitä etteikö alaisia kuunneltaisi, jos noin ei olisi silloin vasta kareikko rytisi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En nyt näe Hesarin artikkelia kokonaan, kun en viitsi maksaa. Kauan siinä taisi mennä ennenkuin jätevesisetuksen kävyt myönnettiin vaiheessa, jossa sillä ei ole enää merkitystä.

sipilä myöntää toki tunnereaktionsa, muttei esimerkiksi sitä, että puhui aivan palturia väittäessään eduskunnalle, ettei ole yrittänyt vaikuttaa Yleen. Toki jälleen minun mielestäni.

Stubukan sori siitä ja lopulta pakoitettu anteeksipyyntö eduskunnalta oli poliittinen pakko. Itse en myöskään usko tähän pelkkään "virheeseen", mutta se oma kantani vaan.

Esimerkiksi liikenneyhtiöhässäkässä virheen myöntäjät on harvassa vaikka se meni täysin reisille.

Tottakai viime kädessä johtaja määrää, en sitä ole kyseenalaistanut.

Olihan tuossa esimerkkejä siihen suuntaan, mutta pysyn edelleen väitteessäni siitä että vaikeaa se näille on.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Virheiden seuraukset tulevat muiden maksettaviksi. Esimerkkejä näistä unhoon/piiloon jäävistä virheistä riittää, vaikkapa tämä Sipilän älytön sähköinen kutsuhuuto, joka meni käteen ja pahasti, tai Talvivaaran merkilliset kytkennät. Vieläkin on oikeasti epäselvää, mitä koko Talvivaara / Terrafame paskassa tapahtui ja ketä vietiin kuin mätää kukkoa ja mitä loppujen lopuksi tulee tapahtumaan.

Esimerkiksi noiden virheiden ( pääosin myöntämättömien ) vaikutus " viivan alle " on taloudellisesti niin iso, että yksityissektorilla ei edes työpöytää olis tarvinut tyhjentää, kengän saamiseen kun riittää vaikkapa selttämättömät hankinnat firman kortilla. Samojen terveellisten lainalaisuuksien tulisi toimia myös haastavissa ministeritason tehtävissä. Ovathan nuo ministerit sentään edes jollain tavalla ihan täyspäisiä ?

Luulis, noin ylipäänsä, että ministerit tosissaan miettivät ennenkuin tekevät, eikä päinvastoin. Nyt tuntuu siltä, että oman edun miettiminen saattaa ajaa maan asioiden etujen miettimisen edelle.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kun yritysmaailman johtava guru "Nalle" Wahlroos toteaa parhaan johtajakoulutuksen saatavan RUK:a niin silloin ymmärtää kuinka kaukana suomalainen yritysjohtaminen on modernista johtamisesta. Nokiaa johdettiin pelolla ja lopputuloksen tiedämme.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos Arto,
tuo sama asia on itseänikin joskus askarruttanut. Kun mietin RUK:ssa opittua, niin toki sieltä hyödyllistäkin oppia tuli, mutta sieltä tunnutaan poimittavan eri asioita kuin mitä itse pidin tärkeänä.

Esimerkillä johtaminen ja joukoista huolehtiminen ovat asioita, joista soisi otettavan oppia. Nämä kuitenkin harvoin toteutuvat. Esimerkiksi maastossa upseerina tuli ensin huolehtia, että joukkue saa ensin ruokaa ja vasta sitten itse. Koko joukkueen hyvinvoinnista tuli huolehtia ja auttaa, ketään ei jätetä oman onnensa nojaan - kaveria ei jätetä.

Monasti sieltä tunnutaaan poimittavan itselle sopivat upseerien etuoikeudet sekä autoritäärinen asema, jota ei kyseenalaisteta. Armeijassa ja sodassa on luonnollista, ettei paljon vuoropuhelua käydä ja päätäntävalta on ylhäällä ja komentoketjun on säilyttävä. Nykymaailmassa tämä ei yritysmaailmassa vaan toimi eikä niin saada ihmisten voimavaroja tehokkaaseen käyttöön.

Monasti johtamisoppeja on ammennettu sotakirjoista kuten Sun Tzun sodankäynnin taito ja Tuntematon sotilas. Sun Tzussa on paljon hyvää, mutta kenties hyödynnettävät opit ovat enemmän strategiaan kuin henkilöstöjohtamiseen keskittyviä. Toisaalta suurilla sotapäälliköillä on ollut tapana johtaa joukkoja edestä eikä istua taustalla konjakkilasi kourassa. Jotkut heistä kieltäytyvät etuuksista, jotta joukoilla on ruokaa ja juomaa. Se on johtajuutta, mitä arvostan.

Itse en kyllä haluisi olla Nallen johdossa sodassa, hänen esimerkillään ja tavallaan ei kyllä pitkälle mentäisi.

Monelle johtajalle suosittelisin kirjoja Jim Collinsin Good to great ja Gary Hamelin Future of management. Ja niiden perään todella pitkää mietintää siitä, miten muuttaa toimintaansa nykymaailmaan sopivaksi.

Yritysmaailmassa on muuten jännää tuo chain of command tai komentoketju - oman esimehensä ohi ei saisi mennä asioissa. Monelle miehelle tämä on iskostunut armeijasta mieleen, se onko tämäkään enää hyödyllinen malli on hieman kyseenalaista.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Mihin perustuu se käsitys, että näistä kummallakin olisi yritysjohtamisessa ammattilaistason osaaminen?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvä kysymys,
en oikein tiedä. Kaiketi menneisiin positioihin johtajina ja sijoituksiin. Viitaten puheisiini vanhentuneista on hyvä muistaa, että viimeksi Sipilä on ollut merkittävässä yrityksessä toimitusjohtajana vuonna 2005. sen jälkeen hän pyöritti sijoitustoimintaa Fortel Investissään ja sen tulokset ovat itse asiassa surkeat. Mielenkiintoista on, että sehän keskittyi nimenomaan bioenergiaan ja clenatechiin eikä siinä menestynyt vaan otti pataan jatkuvasti. Nyt sitten nämä ovat Sipilän johdolla hallituksen kärkihankkeita - toivottavasti nyt onnistuu paremmin.

Bernerkin on kaiketi pitempään toiminut hallitushommissa operatiivisen johdon sijaan. Bernerin osalta johtamisesta itseäni askarruttaa se, miten osaaminen riittää liikenne- ja viestintäministeriössä, jonka vastuualueeseen liikenteen lisäksi kuuluu mm tietoliikenne- ja tietoturva-asiat. Itselleni on jänyt arvoittukseksi miten sisustusalan yrityksen omistaminen ja pyörittäminen on valmistanut tähän kenties teknisimpään hallinnonalaan.

Itseäni kiinnostaisi entisten alaisten ja kollegoiden kertomukset heidän johtamisestaan. Jostain syystä en muista nähneeni näistä juttuja puolesta enkä vastaan. Kunnioitustako vai pelkoa, en tiedä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joku aika sitten kirjoitettuani Chempolisiin liittyen Oulun varakkaiden yrittäjien kaverikapitalismin yhteyksistä sain soiton, jossa kerrottiin Oulun kuvioissa olevan paljonkin pengottavaa. Sipilän, Taalerin hallituksen puheenjohtajan Fagernäsin sekä Hulkon polut risteävät useasti - myös Chempolisin järjestelyissä mutta myös historiassa.

Jos olisin tutkiva journalisti, niin kävisin kyselemässä aiheesta. En osaa sanoa onko minulle kerrotuissa väitteissä perää eikä omat rahkeet riitä, mutta vaikuttaisi siltä, että Oulun teknologiayritysmaailman touhuja pitäisi vähän penkoa.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

vähän off topic, mutta hieman sivuten. Isokallion lyhyttä matikkaa hallitukselle.

http://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2017/02...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset