*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Hallituksen bioenergiapokeri EU:n kanssa, panoksena Suomen kasvu

Talouselämä kertoi 20.1.2017: "Vänkäyksen taustalla kummittelee varsinainen painajainen, jota moni ei ilkeä edes ääneen sanoa. Jos puu menettää päästölaskennassa asemansa nollapäästöisenä, se olisi katastrofi sekä biostrategialle että koko kansantaloudelle. Miljardi-investointien kannattavuuslaskelmat menisivät ihan uusiksi."

Valitettavasti tuota hyvää koko seitsemän sivun kirjoitusta ei ole verkossa, hyvin kapea tiivistelmä löytyy täältä. Kirjoituksessa on hyvin pohdittu tätä hankalaa asiaa eri näkökulmilta sekä puolesta että vastaan.

Otsikon uhkapeliviittaus liittyy siihen, että olemme maana laittaneet niinsanotusti all in, käsissämme olevien kortttien varassa on suurelta osin Suomen kasvu ja menestys. Takeita tuloksesta ei vielä ole -korttipelistä poiketen päädyttäneen johonkin kompromissiin, mutta sen sisältö on arvoitus ja se selvinnee vasta vuoden päästä.

Mikäli pahin tapahtuisi eli hiilinielun pieneneminen olisi laskennallisesti yhtä paha asia kuin päästö, pitää pienenevä metsänielu kompensoida komission esityksen mukaan lisäleikauksilla esimerkiksi liikenteen päästöissä. Tai sitten voimme ostaa verovaroilla kiintiöitä muilta mailta. Viimeisenä vaihtoehtona lienee rajoittaa puun käytön lisäystä luopuen suurelta osin koko biotalousstrategiasta.

Vihreitä on voimakkaasti arvosteltu siitä, että he eivät tue tätä Suomen virallista linjaa ja he siten vaarantavat Suomen tulevaisuuden. Jollakin tasolla ymmärrän tämän syytöksen, mutta on hyvä muistaa luonnonsuojelun olevan monelle heistä keskeinen arvo ja osa vakaumusta. On kohtuutonta olettaa heidän laittavan sen sivuun Suomen taloudellisen edun vuoksi, kun kyse on maamme luontoon vuosikymmeniä vaikuttavista ratkaisuista.

Kirjoitin taannoin blogin Bioenergiaa metsistä, ympäristöteko vai pelkkä kupla? Tuossa pohdittiin pääasiassa Kemin Kaidin bioenergialaitoksen kannattavuutta ja ympärsitövaikutuksia. Yle kertoi: "Kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo olisi yksi maan suurimmista yksittäisistä hiilidioksidin päästölähteistä. Yhtiön mukaan laitos tuottaisi toimiessaan 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia ilmakehään vuosittain. Se on enemmän kuin Meri-Lapin muut tehtaat yhteensä."

Koska kyseessä on biopolttoainetta tuottava tehdas, niin se on vapautettu päästölaskennasta, jota voi ainakin luonnon kannalta pitää outona. Työpaikkojen ja investointien saamisesta huolimatta hanke on saanut myös paljon vastustusta ja kyseenalaistuksia sen järkevyydestä on tehty useita. Tekniikka&Talous lehti kertoo Ekokemin entisen toimitusjohtajan fyysikko Esa Tommilan kuvanneen asiaa seuraavasti. "Kaidi on hänen mielestään  mielestä räikein esimerkki biojalostamojen kehnosta energia- ja hiilitaseesta. Jos Kaidin laitosta arvioidaan ilmastohyödyn perusteella, se ainoastaan siirtää liikenteen päästöjä Kemiin laitospäästöiksi ja vielä neljänneksellä kasvaneina."

Erityisesti puun kasvavaan käyttöön perustuva bioenergia on itselleni ja monelle muulle hankala asia. En haluaisi olla Suomen kasvun tiellä, mutta toistaiseksi en myöskään oman järkeilyni perusteella pysty kannattamaan hallituksen valisemaa metsästrategiaa sellaisenaan. Täytyy jatkaa asian pohtimista.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Koko ongelma nähdäkseni juontuu EU:n epäonnistuneesta ilmastopolitiikasta ja Suonen poliitikkojen halusta ilmoittautua maailman kärkeen laskennallisilla päästövähennyksillä. Löysää veronnmaksajien rahaa on tarjolla kaikenmaailman energiatukiin, vaikka on selvityksiä joiden mukaan kansallisilla energiatuilla on päästöjä lisäävä vaikutus. Näitä tukia kukin sitten yrittää kanavoida omille sidosryhmilleen ja lobbareilleen, maan- ja metsänomistajille, tuulimyllytoimijoille yms.

Saksan Energiwende on karmein esimerkki lobbareiden ja verotuen voimasta, siellä uusiutuvaa energiaa käytetään vain ja ainoastaan peittämään siirtymän ydinvoimasta hiilivoimaan, ei todelliseen päästövähennykseen.

Suomi on jo nyt Euroopan kakkosena uusiutuvissa energioissa. Jännää, jos tilanne voidaan poliittisin laskentatavan muutoksi keikauttaa päälaelleen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo-o, kierolta vaikuttaa koko kuvio ja objektiivisen näkökulman löytäminen tuntuu mahdottomalta tähän asiaan. Eri maiden talouden ja politiikan intressit menevät iloisesti sekaisin ja kullakin on omat tarkoitushakuiset tutkimukset takataskussa. Pahalta näyttää kaikin puolin, toivottavasti järki voittaa vaikkei oma järkeni ainakaan riitä ymmärtämään tätä kokonaisuutta ja kaikkia toimijoita.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Paljon tähän liittyy myös ideologista haihattelua, jota verovaroin tuetaan nyt sitten jo lähes jokaisessa Euroopan kolkassa.

Suomella on puunjalostusteollisuuden sivuvirtoja - jätepuuta, jota ohjataan energiantuotantoon. Osa tästä, kuten oksat ja kannot voidaan kyllä jättää metsään, ilman sen suurempia ongelmia. Kuitenkin puunjalostusteollisuus on voinut käyttää jätepuuta energiantuotantoon, on sitä kutsuttu bioenergiaksi tai miksi milloinkin.

Oleellista tässä on se, että mitä tehdään on kestävällä pohjalla. Mikäli päädytään keräämään oksia ja kantoja, sekin pitää olla kestävällä pohjalla, eli ei esim. kuluteta prosessiin enemmän energiaa kuin mitä siitä saadaan.

Metsään jätetyt oksat, neulaset ja kannot lisäävät metsäpohjan humusta pitkällä aikavälillä, ja siten lisäävät osaltaan metsänkasvua.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sinällään jätevirtojen käyttö on kannatettavaa, ei siinä mitään. On vaikea löytää todellisia tilastoja paljonko käytetään mitäkin, esimerkiksi haketukeen oltiin kaavailemassa metsäteollisuuden vaatimuksesta 2014 rajoituksia haketettavalle puulle, jotta esim kuitupuuta ei siihen käytettäisi. Kuitenkaan tätä rajoitusta ei taidettu toteuttaa.

Itselläni ei ainakaan ole varmuutta siitä, että käyttö rajoittuisi vain sivuvirtoihin mikäli laitosmäärä voimakkaasti kasvaa tavoitteiden mukaisesti.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #8

Pitänee paikkaansa, nyt on kuitenkin sellulle ollut riittävästi vientimarkkinoita.

Tyhmäähän on viedä sellua maasta, jotkut ovat sitä mieltä, että on hyvä, että on jotakin vientiä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tiedän, että tuulivoiman tukemiseen kulutetaan vielä enemmän, keskityn tässä blogissa tähän bioenergia-asiaan. nimittäin vuoden 2016 talousarvion mukaiset summat puun käyttöön olivat myös korkeat:
Metsähakevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 86 400 000
Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 800 000

Eli valtio tuki puun käyttöä energiantuotantoon 2016 noin 87 miljoonalla eurolla. Tämä koostuu seuraavista:
- puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion)
maksamiseen
- metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion)
maksamiseen.

Tämä ei siis ymmärtääkseni vielä sisällä ollenkaan laitoksille rakennusvaiheessa myönnettyjä investointitukia. Rouheita summia.

(Tuulivoima sai vielä enenmmän eli 157 miljoonaa, mutta ei pliis väännetä tässä blogissa siitä..)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Tuohon biomassan energiakäyttöön Suomella on jo teknologista etumatkaa. Vielä kun kehitetään pieniä, toimivia kiinteistökohtaisia CHP -laitoksia voidaan tähän sitoa teollista toimintaa, josta voidaan saada myöskin vientiin tuotteita.

Tällä tavalla kokonaisuutta ajatellen metsästä saatavan biomassan kestävyyskriteerejä, hiilinielulaskelmia yms. tulisi tarkastella.

(Saksassa tuulivoimaloiden valmistus on kehittänyt maan teknologista osaamista ja sitä kautta on kehitetty tuotteita vientiin - eli teollisuusluokan tuulivoimaloita, joita Suomeenkin hankitaan nyt verovaroilla miljardeilla euroilla.)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tutkiessani tukia törmäsin vielä tähän:

Valtion tuet nuoren kasvatusmetsän hoitokohteissa

Yksityismetsänomistaja voi saada valtion rahoitustukea metsänparannukseen kestävän metsätalouden rahoituslain KEMERA perusteella. Tuki parantaa töiden kannattavuutta ja on metsänomistajalle verotonta tukea. Uusi KEMERA-laki tuli voimaan 1.6.2015. Tukijärjestelmä on määräaikainen ja sen perusteella voidaan tehdä rahoituspäätöksiä vuoden 2020 loppuun asti ja maksatuksia vuoden 2023 loppuun asti. KEMERA -tuen myöntää paikallinen metsäkeskus.

Hehtaarikohtainen tuki

Hehtaarikohtaista tukea voidaan myöntää taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon. Taimikon varhaishoidolla tarkoitetaan taimikon perkkausta ja harvennusta sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Nuoren metsän hoidossa vastaavat toimenpiteet tehdään varttuneelle taimikolle. Myös nuoren metsän kunnostukseen voidaan myöntää tukea, jos toimenpide ei ole kaupallisesti kannattava. Mikäli nuoren metsän hoitokohteeseen liittyy pienpuun keräämistä, voidaan pinta-alatukea maksaa korotettuna. Työt tulee tehdä metsäalan hyvän ammattikäytännön mukaisesti ja käsittelyn jälkeen kohteille ei saa jäädä välitöntä hoidon tarvetta.
http://www.bioenergiaporssi.fi/k%C3%A4sitteet-ja-l...

Tämä ei käsittääkseni ole sama tuki, joten lisäksi tukea maksetaan myös metsänomistajalle tuotantolaitosten lisäksi. Täytynee selvittää paljono tähän menee rahaa.

Aika suuri osa metsien bioenergiakäytöstä vaikuttaa olevan tukea, kuinkahan paljon se kokonaisuudessa on suhteessa tuotettuun energiaan?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Joo noita tukia kannattaa selvitellä.

Metsänhoito painottuu paljolti kasvatuksen alkupäähän, sitten myöhemmin tulee harvennushakkuita, joista on mahdollisuus saada tuloja. Mutta normaalisti tulojen saanti siirtyy yli omistajasukupolven helposti.

Metsätilallisella on normaalisti eri ikäistä metsää, jolloin hän hoitaa metsäänsä tulevia sukupolvia varten, kuitenkin osasta hänelle voi kertyä tuloja, harvennusmetsästä, päätehakkuukypsästä metsästä. Mutta taimikkovaiheen metsästä ei ole sanottavasti kertynyt myyntiin saakka puuta, jonkun verran haketta ja poltinpuuta. Sellupuuksi kelpaa vasta läpimitaltaan paksumpi puu jne.

Alkukasvatuksen toimenpiteet jäävät helposti tekemättä, siksi on kehitetty KEMERA, kestävän metsätalouden rahoitus.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9

Jesh, näilläkin tuilla on hyötynsä ja niitä varmaan tarvitaan. Talouden kannalta olisi hyvä tunnistaa koko tuotantoketju ja siihen liittyvä tuet. Yritystuissa on samaa ongelmaa, kokonaisuus hämärtyy erityisesti vaikuttavuuden suhteen. Kun nyt fyrkkaa jonnekin laitetaan, niin kuvittelisi olevan laskelmat siitä, mitä niillä tavoitellaan sekä sitten seuranta toteutuman suhteen. Jos homma toimii niin mikä jottei, mutta mikäli ei, niin pitäisi tehdä korjausliikkeitä. Nyt tuntuu että mennään lähinnä tuntumalla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #11

Totta, tähän liittyy myös tarve ohjata tuella metsätaloutta - ns. kestävän kehityksen suuntaan. No jokainen alaa kriittisesti seuraava tietää, että on eri koulukuntia tästä kestävyyskriteeristä. Kyllä kai on sanottava, että teollisuus edellä on tässä asiassa totuttu menemään Suomessa.

Tukkipuuta painottavassa metsänhoidossa on ajatuksena saada sahatavaraa vientiin, tässä Suomi on onnistunut hyvin, markkinoita sahatavaralle on aina löytynyt.

Nykyisin paperiteollisuuden osuutta on jouduttu supistamaan ja samalla on katseita käännetty uusiin innovaatioihin sellun käytön suhteen. Ei niin, etteikö niitä ideoita olisi ollut jo aikaisemminkin, mutta olen ymmärtänyt, että kannattavuuspuoli on ollut heikoilla. Nyt sitten viemme selluloosaa halvemman tuotannon maihin.

Suomessa voidaan kyllä löytää uutta teollisuudenalaa, jossa käytetään selluloosaa raaka-aineena.

Metsää voidaan kasvattaa myös aivan hyvin luonnon monimuotoisuutta vaalien. Tukkipuuta pitäisi pystyä nykyistä enemmän poimimaan muun kasvuston seasta, vahingoittamatta jäljellejäävää kasvustoa ja metsäpohjaa. Siten ns. metsän jatkuva kasvattaminen tulisi mahdolliseksi. Eli pikkasen paluuta siihen aikaan kun haettiin hevosella talvella tukkipuuta metsästä.

Mutta hakkuukoneen pitäisi olla niin vahva, että se pystyy sen tukin ottamaan ja siirtämään tieuralle, ilman että tulee tarvetta kaataa sitä jäljellejäävän puuston päälle. Nykyään helposti vaurioitetaan puustoa ja maaperää liian paljon, ja tästä seuraa päätehakkuun suosio, eli annetaan puutavarayhtiön hoitaa kaikki kerralla pois, myöskin kannot ja oksat. Puutavarayhtiö saa tällaisesta työmaasta melkoisen määrän biomassaa. Tuoreet oksat vastaavat noin puolta koko puun painosta.

Sitä ei kukaan metsänomistajalle kerro, että hän ja metsät häviävät tässä kaupassa, vastineeksi hän saa kuitenkin hienon taimikon, joka lähtee muokatussa ja köyhtyneessä metsäpohjassa kuitenkin hyvin aluksi kasvamaan.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Jokaisen näitäkin kirjoituksia lukevan kannattaa tehdä itselle selväksi, mitä tarkoitetaan hiilinielulla ja mikä on hiilinielun ja hiilivaraston ero.

Metsäpohja toimii myös hiilivarastona. Metsäpohjan humuksessa hiili on pysyvässä muodossa. Metsän kasvatus lisää maaperän hiiltä.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Tämä asia on esillä tavan takaa. Jonkun asiasta kirjoittavan pitäisi vaivautua selvittämään, mistä johtuu erot Suomen ja EU:n välisessä laskennassa. Kun itse asiaa tai ongelmaa ei kukaan pysty kuvaaman, niin turhaa on koko keskustelu.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Luulin jo kerran selvittäneeni tämän eron laskentatavassa blogissani, metsä on hiilen lähde?

Muistaakseni asetin kysymysmerkin perään, koska näkemys on EU:n näkemys, joka perustuu Lukenkin kerran esittämiin arvioihin metsän muuttumisesta ilmastonmuutoksen myötä hiilen lähteeksi.

Pitenevät lämpimämmät syksyt saavat puut hengittämään ja pitkät kuivat jaksot aiheuttavat hyönteistuhoja ja tulipaloja etc.

Kun Suomi ja myös Luke laskee kuutioita. Kyse siis ei ole lainkaan kuutioista, vaan puiden hengityksen lisääntymisestä ilmaston lämpenemisen seurauksena.

http://arojouni.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224609-me...

Perustuen ilmastomuutokseen, joka puolestaan perustuu ilmastomalleihin, saadaan Suomen metsät muuttumaa hiilen lähteeksi!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Antero Ollila,
hiilidioksidin suhde ilmastonmuutokseen ja hiilinielut yms on sinulle eslvästikin erittäin tärkeä asia ja sinulla on siihen varma kanta. Siihen liittyvän laskenanan osalta me voidaan vääntää vaikka maailman tappiin ilman, että sillä on kokonaisuuteen sekä tehtävään ratkaisuun mitään vaikutusta.

Kirjoituksessa tärkein keskustelun tuotu asia on se, että me laitamme tällä hetkellä pitkälti Suomen kasvun yhden kortin varaan. olkoon se oikein tai väärin, niin EU:n päätös tästä ratkaisee kuinka sillä kortilla käy. Suomen kansan pitäisi olla tietoinen, että näin riskaabeli strategia on valittu.

Hommaan syydetään suuria summia rahaa investointitukina, energiatukina, metsien hoitoon liittyvänä tukena jne. Samaan aikaan rakennettavien laitosten vaikutukset ovat epäselviä ja yleensäkin niiden kannattavuus. Tekään tuskin haluatte tästä uutta tuulivoimaa?

Keskustelu ei ole turhaa vaikkemme laskukysymykseen voi täällä millään löytää absoluuttista totuutta. Kyse on paljosta muusta ja myös siitä, olisiko tasapainoisempi ja vaihtoehtoinen strategia tarpeen. Ei kait olisi eka kerta, kun EU:sta tulee epäoieudenmukainen päätös.

Sivuhuomiona on muuten pakko todeta, että mielenkiintoista on, että Sipilän Fortel Invest keskittyi vuosikausia bioenergiaan ja cleantechiin tehden huolella persnettoa - nyt sitä sitten tehdään hallituksen kärkihankkeena. Mitä sijoitusyrityksen vetäjä tekee? Tutustuu yrityksiin ja niden toimintaan arvioiden tuottomahdollisuuksia. Tuon pohjalta Sipilällä on yhteydet lukuisiin alan toimijoihin ja niiden etua nyt samalla ajetaan. Ei siinä mitään laitonta ole, mutta tuntuu olevan pakkomielle nämä liiketoiminta-alueet. Toivottavasti ei tule persnettoa tällä kertaa - omat ja suvun rahat hassatkoon ihan rauhassa.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kuten aiemminkin olen todennut, kyse ei ole hiilidioksidista (ilmastonmuutos?), vaan energiasta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset