Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Yritystukijärjestelmä räjäytettävä ja koottava uudelleen

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi 17.6.2015 selvityksen yritystuista ja niiden vaikutuksesta. Sipilän hallituksella olisi siten ollut tuoretta tutkittua tietoa yritystukien vaikuttavuudesta esimerkiksi työllisyyteen ja investointeihin. Tutkimusta ei tunnuta otetun mitenkään huomioon eikä koko hallituskaudella ymmärtääkseni olla tekemässä mitään merkittäviä muutoksia.

Kyseessä ovat todella merkittävät rahasummat. Suoria yritystukia jaetaan vuosittain noin 1,3 miljardia euroa. Lisäksi yritysten toimintaan vaikuttavia verotukia on noin 6 miljardin euron verran, joista arvonlisäverotuksen osuus on noin 3 miljardia, valmisteverotuksen noin 2 miljardia ja loput ovat erilaisia elinkeinoverotuksen tukia.

Valtion menoerissä ollaan yritystukien osalta kärkipäässä. Kuitenkaan hallituksen ohjelmassa ei nähdä tarpeellisena tarkastella kriittisesti tätä osa-aluetta kuten muitakin valtion menoeriä.

VATT kertoo: "Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille. "

Jos hallituksen keskeisin tavoite on työllisyyden parantaminen, niin miksi ei puututa tukiin, jolla tavoitellaan työllisyyden parantamista ja tuottavuutta siinä onnistumatta? Ilmeisesti hallituksen ideologialle sopii rahojen valuminen yrityksille ja niiden omistajille - muuta syytä en itse keksi.

Tutkimuksen johtopäätöksistä sekä ehdotuksista kerrotaan myös seuraavaa:

"Lisäksi hanke otti huomioon kansainvälisen kokemuksen erilaisista arviointimalleista. Tältä pohjalta luotiin ehdotus arviointikehikoksi Suomen olosuhteisiin. Hanke loi pohjaa yritystukien luotettavalla arvioinnille ja laadukkaalle lainvalmistelulle. Hankkeen tulokset osoittavat, että tutkimus- ja kehitystoiminnan suorilla tuilla ja verohelpotuksilla näyttää olevan positiivinen vaikutus innovaatiotoimintaan. Vaikka pienet yritykset hyötyisivät eniten, suuret yritykset saavat valtaosan tukirahoista."

Tämän mukaan Tekes-rahoituksen kaltaisillla tutkimus- ja kehitystoiminnan tuilla vaikuttaisi olevan positiivinen vaikutus. Mitä hallitus sitten on tehnyt? Se on leikannut voimakkaasti mm Tekes-rahoitusta, mutta pitänyt tuloksia tuottamattomat tuet ennallaan. Tämä on Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta hölmöläisten hommaa.

Hankkeessa on myös siis ehdotettu arviointikehikkoa tukien vaikutusten arvioinnille. Tietääkseni tämän edistämiseksi ei ole käynnissä uusi hankkeita, miksi ei? Eikö haluta tietää, mitä panostuksilla oikeasti saadaan aikaan? On pöyristyttävää, että Suomen valtio tekee tällaisia miljardiluokan panostuksia seuraamatta niiden tuloksia verrattuna tavoitteisiin. Silmät ummessa rahaa sinne tänne ja toivotaan parasta.

Katselin Valtioneuvoston käynnissä olevia hankkeita ja niistä mikään ei liittynyt yritystukiin. Yritystukihimmeli on monen hallituksen ja puolueen toiminnan tulos. Kuitenkin on erikoista, että tämä hallitus ei neljän vuoden aikana näyttäisi suunnittelevan mitään muutoksia huonosti toimivaan järjestelmään. Merkittävillä panostuksilla ei saada tavoiteltuja hyötyjä, sen sijaan rahat valuvat omistajille ja yrityksille esim työllisyyden sijaan. Työllisyysasteen kasvattamisen ollessa päätavoite tämä on järjenvastaista. Ilmeisesti taustalla on ideologia, jonka vuoksi toimet kohdistuvat työntekijöihin ja työttömiin jättäen yritykset ulkopuolelle. Jotain tarttis tehdä ja pian.

En todellakaan tarkoita, että kaikki tuet pitäisi poistaa, mutta koko järjestelmä on arvioitava uudelleen vaikuttavuuden kautta. Nykymallilla Suomi ei nouse ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kenties yritystenkin osalta tarvitaan sitä kannustamista ja osallistamista vastikkeettoman rahanjaon sijaan?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Minä ainakin muistan kristallin kirkkaasti vaalikeskustelut edellisten eduskuntavaalien alla. Jokainen puolue nimesi leikkauslistalle yritystuet juuri esittämästäsi VATT selvityksen niiden vahingollisuudesta johdosta. Mitä tapahtui Kataisen hallituksessa? Yritystuet nousivat rajusti!
Onhan mitä jakaa osinkoina!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En ollenkaan kiistä etteikö edellisillä hallituksilla olisi lusikkansa tässä sopassa. Nyt kuitenkin teetetään roppakaupalla selvityksiä vaikkapa työttömien aktivoinnista jne, mutta sitten yritysten suhteen ei tehdä mitään. Jos malli ei toimi eikä toteuta tavoitettaan työlisyyden ja kasvun luojana, niin sille pitää tehdä jotain. Surkeaa on ettei asialle tehdä mitään eikä edes ryhdytä tekemään noita suositeltuja arviointimalleja, jotta saisimme selville panostusten onnistumisen. Aivan kuin haluttaisiin, että asia jää hämärän peittoon ja nykytila, jossa rahat valuu sinne osinkoihin, voitaisiin säilyttää.

Mielenkiintoista kuulla, että puolueet tuohon vaaleissa viittasivat. Hiljaista on ollut sen jälkeen, menee koulutuslupausten sarjaan käänteisenä, kun leikkauksia ei tehdäkään.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Marssijärjestys on sellainen että yleensä konsulttitoimiston kautta kaikki tapahtuu.
Ei ole väliä kuka sen innovaation keksii, tehdään rahoitushakemus ammattitaidolla ja kun vastiikkeettoman rahan jakojäejestelmän pitää kasvaa koko ajan ei rahoja saa jäädä jakamatta.
Ei sillä ole enää nykyisin väliä jääkö yritys elämään sen jälkeen kun tuet loppuu, ainahan se joku onnistuu mutta hirveän harvassa ne on.
Kun katsoo tilinpäätöstietoja liian monen tukien turvin perustetun yrityksen tuloksen etumerkkinä on miinus, eihän sellainen voi kauan jatkua.
Voi tulla sellainen käsitys että rahat jää yritykselle mutta ei niistä miinusmerkkisistä tuloksista osinkoja jaeta.
Jatkuvasti tulee sähköpostiin tarjouksia erilaisista tuki ja avustusmuodoista eli myyntituote on tuet ja avustukset.
Olen samaa mieltä sinun kanssa siitä että tämä tuki ja avustus homma pitäisi räjäyttää taivaan tuuliin ja keskittyä siihen minkälaiset on yrityksen toimintaedellytykset.
Rahan jakaminen myös nostaa hintoja, päinvastoin kun luullaan, koska ostipa tai myy aina on hinnoissa tukilisä
Eli se musta aukko ei ole yritykset, järjestelmä on syvältä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tekesin jakamiin tukiin liittyen innovaatioihin tuo pätee, mutt nekin on tutkimuksess todettu hyödylliseksi. Tosin vaikkapa case Chempolisia tutkineen voi välillä ihmetellä.

Tuosta suorasta tuesta Tekesin osuus on kuitenkin noin kolmannes ja loput on erilaisia investointitukia, tuotantotukia ja rakennetukia sekä ties mitä tukia, joita jaetaan epämääräisillä perusteilla. Näistä on vähän tietoa ja ne eivät vaikuttaisi toimivan. Niitä sitten jaetaan uusille ja otimimiville yrityksille ja myös suurille yrityksille. Niistä rahat tuntuvat valuvan yritykselle ja omistajille.

Esimerkiksi bioenergialle myönnetään mm seuraavia tuotantotuki.
Vuoden 2016 talousarvion mukaiset summat puun käyttöön olivat myös korkeat:
Metsähakevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 86 400 000
Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 800 000

Eli valtio tuki puun käyttöä energiantuotantoon 2016 noin 87 miljoonalla eurolla. Tämä koostuu seuraavista:
- puupolttoaineella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan lämpöpreemion)
maksamiseen
- metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen (syöttötariffin ja sen korotuksena maksettavan kaasutinpreemion)
maksamiseen.

Tämä ei siis ymmärtääkseni vielä sisällä ollenkaan laitoksille rakennusvaiheessa myönnettyjä investointitukia. Rouheita summia.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Suuret vakavaraiset yhtiöt jotka ei tarvitsisi saa kyllä tuet ja avustukset mitä hakevat, se on mitä lienee?
Muut luettelemasi kuuluu maataloustukiin, se on täysin oma maailma jota on parempi olla tutkimatta että säilyy tämä vähäinenkin ymmärrys mitä on jäljellä.
Hankalaksi tämän tekee se että joka maassa on omansalainen tukijärjestelmä, varsinkin maataloudessa.
Korjattavaa olisi kuitenkin paljon.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kuitenkin esimerkiksi noiden rakennetukien määrä on aika merkittävä, niihin rahoitusta saadaan EU:lta ja helmikuun alussa päätettiin 346 miljoonan euron jaosta, jotka menevät pääosin Uudenmaan ulkopuolelle. Niillä sitten pyritään tukemaan työllisyyttä yms eri alueilla Suomessa. Varmaan hyvä asia heikommin pärjäävien alueiden suhteen, mutta vääristäähän sekin toki kilpailua. Samalla alalla toimiva saa tukea siksi, että sattuu olemaan sopivalla alueella. Toimmiiko ne halutulla tavalla? En tiedä, kepun mielestä varmaan kyllä vaikkei tutkitakaan.

Pahimmillaan mm tuetaan suuria yrityksiä, jotka verosuunnittelevat niin, ettei edes yhteisöveroa tule Suomeen. Tuilla pitäisi olla jotain vastikkeellisuutta.

Varsinaisiin maataloustukiin en jaksa perehtyä - ei jaksa eikä viitsi, alkaisi ahistamaan lisää.. ;-)

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Professori innovaatiorahoituksesta: "Vaikka kissalle antaa silakoita, se ei kasva tiikeriksi. Se vain lihoo" :

http://www.talouselama.fi/kirjat/professori-innova...

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Niko:

Esimerkiksi bioenergialle myönnetään mm seuraavia tuotantotuki.
Vuoden 2016 talousarvion mukaiset summat puun käyttöön olivat myös korkeat:
Metsähakevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 86 400 000
Puupolttoainevoimalat (syöttötariffi ja sen korotus) 800 000

Käytönnössä nuo tuet ovat kuljetustukia.

Miksikö ? siksi että bioenergia raaka aineen suurin kustannuserä on sen logistiset kustannukset. Ja niitä kompensoidaan ettei tarvitse tehdä muutoksia hankintalogistiikkaan, koska hankintalogistiikalla ylläpidetään metsäteollisuuden aluehankintakartellia yllä

-hakkuu,metsäkuljetus,palstahaketus
.-tienvarsihaketus -kaukokuljetus
-kaukokuljetus -terminaalihaketus käyttöpaikalla
-paalutus metsäkuljetus-metsähaketus -kaukokuljetus
niin ettei valtakunnan laajuista vesitieverkostoa tulisi häiritsemään alueellista kuorma autoihin perustuvaa logistiikkaa....

Vuonna 2007 KTM(nykyisin TEM) tutkimuksessa no 16/2007 sivulla 24 toteaa että : ”Biojalostamo on, tietyissä olosuhteissa, uhka metsäteollisuuden raaka-ainehuollolle. Se on uhka, mikäli sitä hallitaan metsäklusterin arvoketjun ulkopuolelta ja mikäli Suomessa murretaan metsäklusterin logistiikkaketju. ”

ja se uhka on juuri halvat koko valtakunnan(järvi suomi) kattavat vesitiekuljetukset...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset