*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Hyväuskoisiksi hölmöiksi leimaamisen ylimielisyys

  • Muutoksen alku, lähde Higher Perspective
    Muutoksen alku, lähde Higher Perspective

Viimeaikoina on näyttäytynyt entistä vahvempana trendi leimata vastustajat hyväuskoisiksi hölmöiksi. Samalla tullaan nostaneeksi itsensä jalustalle totuuden paremmin ymmärtävänä muita älykkäämpänä valveutuneena kansalaisena. Harvoin on kuitenkaan kyse objektiivisesta ja puolueettomasta näkökannasta, jossa tuotaisiin sekä haittoja että hyötyjä esille totuuden löytämiseksi.

Ehkä enemmän pitäisi huolestua siitä tavasta viestiä, joka pyrkii käyttämään hyväksi tavallisen työssä käyvän ja perheestä huolehtivan kansalaisen kiirettä ja käytännön mahdottomuutta perehtyä poliitikkojen sanomisten taustoihin ja vaikuttimiin. Miten olemme päätyneet siihen, että heidän sanaansa on mahdotonta luottaa? Maailma on täynnä taulukoita ja tilastoja, joita tuottavat osin tieteellisillä perusteilla toimivat tahot, mutta yhtä paljon erilaiset lobbarien tutkimuslaitokset. Viimeksi kohua herätti EK:n tilastot työttömyydestä suhteessa avoimiin työpaikkoihin.  Tieteellisten tahojenkin taulukoita käytetään jatkuvasti harhaanjohtamiseen valitsemalla yksi tilasto erotettuna asiayhteydestä ja muista tilastoista tai unohtaen tilastoon liittyvät epävarmuudet. Itseäni kiinnostaisi kuinka suuri osa tästä on tahatonta ja kuinka suuri tahallista harhaanjohtamista.

Pitkän aikaa luotin suomalaisten valtion tutkimuskeskusten raportteihin kunnes lähemmin tutkin Luonnonvarakeskusta eli LUKEa Suomen valitseman metsänkäytön strategian suhteen. Näyttää vahvasti siltä, että tämä luonnovarojen käyttöä tukeva taho tuottaa hallituksen valintoja tukevaa materiaalia vahvalla agendalla jättäen tutkimatta ja viestimättä ongelmakohdat. Onneksi hallituksen tavoite LUKE:n ja SYKE:n yhdistämisestä kariutui ja on vielä olemassa vastavoima ympäristön tilasta huolehtivan keskuksen taholta. Missä määrin ministeri Tiilikainen on onnistunut arvostelua suitsimaan on minulle arvoitus.

Hyväntahtoisiksi hölmöiksi julistaminen on yksi monista keinoista, joilla vastapuolen mielipiteet pyritään vaimentamaan. Täällä Puheenvuoroissakin näyttäytyy joka päivä monia muita somen keinoja. Whataboutismi on yksi suosituimpia, missä viittaamalla jonkun muun aiempaan tekemiseen käännetään keskustelu sivuraiteelle. Useimmiten ajatuksena tuntuu olevan, että nykyhallituksen toimien arvostelu olisi ikäänkuin kiellettyä, jos aiemmin on tehty vastaavia virheitä. Aiemmin tehdyt väärät teot tai virheet eivät kuitenkaan oikeuta uusia - uusiin on mahdollista vaikuttaa, joten keskustelun pitäisi keskittyä niihin asioina menneisyyden loputtoman kaivelun sijaan.

Toinen suosittu keino on asioiden tyrmääminen niistä kirjoittavan tahon perusteella. Aivan sama mistä on kysymys ja kuinka perusteltu itse asia on, niin sitä samaa vihervassarihöpöä se on. Leimakirves heiluu ja taas on saatu keskustelu sivuraiteelle. Kolmantena hyvänä keinona on puuttuminen yhteen lauseeseen tai yksityiskohtaan - vaikka kuinka taiten kirjoittaisi niin on käytännössä mahdotonta kirjoittaa s.e. sille ei tarjoutuisi mahdollisuutta. Olen joskus miettinyt kirjoittavani blogin yhdellä lauseella: Hauki on kala. Sillä testaisin voidaanko sekin jotenkin kiistää vääntää vinoon.

Olenko itse sitten hyvä ihminen ja onnistun olemaan syyllistymättä näihin? En valitettavasti ole. On aika helppo välillä provosoitua ja taistella samoilla keinoilla. Tarpeeksi monta kertaa, kun lukee vihervassaridissauksen vastaa siihen ruskeaoikeistolla. Yleensä siitä ei seuraa mitään hedelmällistä, joten täytyy yrittää tavoitella henkistä kasvua ja herättää taas henkiin kymmeneen laskemisen sääntö.

Ainahan polittikot ovat puhuneet höpöjä tarkoitushakuisesti, mutta ei liene sattumaa, että nyt puhutaan totuudenjälkeisestä ajasta ja vaihtoehtoisista faktoista. Samalla käydään vahvaa kampanjaa median kyseenalaistamiseksi, jotta mistään tulevaan tietoon ei voisi suoraan luottaa. Tarvitaanko kohta mediaa ja kirjoituksia koskeva luotettavuusindeksi? Mielessäni on käynyt innovaationa webiin hakukoneen lisäosa, joka arvioisi lähteen luotettavuutta - hankala systeemi kehittää, mutta alkaisi pian olla tarpeen. Eihän objektiivista mediaa olekaan, mutta esimerkiksi Ylen mustamaalaus on jo suhteetonta.

Hyvää alkanutta viikkoa bloggarit ja kommentoijat, koitetaan kukin tällä viikolla olla taas hitusen parempia ja kunnioittavampia. Minä ainakin yritän ja toivottavasti siinä onnistun.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

"Hyvätahtoiset hölmöt" on vanha ilmaisu jota käytettiin Neuvostoliiton kommunistisen politiikan ymmärtäjistä.

Osa näistä ymmärtäjistä on siirtynyt tukemaan Putinin diktatuuria (ns. jähmäkommunistit)

Ehkä minäkin olen ylimielinen koska vastustan Putinin sotapolitiikkaa. Tämän päivän Hesarissa oli aukeaman juttu Moskovan mielenosoituksesta Nemtsovin murhan vuosipäivänä. Mielenosoittajat huusivat:

"Putin on sotaa"
"Venäjä ilman Putinia"

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vanha ilmaisu tuntuu nousseen uuteen laajempaan käyttöön yhtenä väheksymisen keinona. Sitä viljellään laajalti myös muissa yhteyksissä kuin Venäjään liittyen. Venäjällä on pitkä historia propagandan suhteen, joten ei ihme että sieltä haetaan oppia some-maailmaan, jossa propaganda kokee uutta nousuaan entistä ehompana.

Juuso Hämäläinen

Väittelyn vanha hyvä idea on väitellä asioista ja perustella oma kanta. Eri mieltä olevien leimaaminen sinällään ei ole väittelyä.

On sitten toinen väitellä aiheesta hyväuskoinen hölmöys. Se vaiva on yleinen ja sitä esiintyy paljon Suomessa. Se on sitä, että reagoidaan tunteella asiaan, josta ei tiedetä juuri mitään. Ollaan vain vahvasti jotain mieltä. Se on surkeaa ja sen saa leimata. Perustellen.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Juuso, tuosta olen samaa mieltä, liian usein tunne voittaa järjen. - - Ja koska tänään ajattelen "kiinalaisittain", niin totean heidän sananlaskunsa mukaan: "Runoilijasirkka tappaa heinäsirkan, mutta ei näe keltaista lintua takanaan."

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Kaikilla on lukuisia mahdollisuuksia tässä elämässä olla hyväuskoinen hölmö. Kohde tuppaa vaihtumaan. Resepti sille on se, että luottaa johonkin ihmiseen tai ideaan kritiikittä. Se, että niitä on aina siellä "vastapuolella" on harha.

Hyvä tavoite olisi minimoida ne kerrat. Minua ainakin sieppaa suuresti jokainen kerta kun olen antanut johtaa itseni harhaan. En ole vihainen harhaanjohtajalle, vaan itselleni, kun olen ollut niin helvetin korruptoitunut ja halpa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Asiaan on monia kulmia, muistan isäni kerran todenneen minulle, että meillä molemmilla on sama ongelma: oletamme lähtökohtaisesti ihmisistä hyvää. Se tekee ajoittain elämästä vaikeaa.

Aikaa myöten tuo olettama on karissut - samalla olen kuitenkin menettänyt peruuttamattomasti jotain itsestäni. No, maailma opettaa pärjäämään vaikka kantapään kautta. Lapsenuskolla ei pärjää ja idealistinakin tulee pataan jatkuvasti - olkaamme siis varuillamme jatkuvina skeptikkoina.

Hyväntahtoiseksi leimaaminen hyvillä perusteluilla ei liene väärin, siitä kuitenkaan ei kovin usein ole kysymys havaintojeni pohjalta.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Lapsenusko on tietysti hieno asia - lapselle, mutta aikuisena ei sillä oikein enää pärjää. Pärjää niin kauan ehkä hyvinkin, kun asiat joita tekee tai toivoo, pysyvät myös suhteellisen pieninä tuloksiltaan tai vaaroiltaan... Mutta, mutta isoissa asioissa se voi aiheuttaa liiankin isoja vahinkoja kaikille muillekin, eikä vain itselle ja omalle lähipiirilleen.

"Siksi juuri järkeen perustuvat toiminnat ovatkin yleensä niin hyviä, että niitä kutsutaankin oikeiksi". Tämä on vanha viisaus Marcus Aureliukselta.

"Vain kaksi on hyvää ihmistä, syntymätön ja kuollut". (Pertti Nieminen, "Keskitie, kiinalaista viisautta")

( Tuohon kiinalaiseen viisauteen lisäisin kyllä vielä, että pieni lapsi on aina "hyvä" )

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Lapsenusko oli minulta huono sanavalinta tähän yhteyteen. Sillä ei ilman muuta pärjää.

Merkittävä ero tavassa katsoa maailmaan ja kohdata ihmisiä tulee kuitenkin myös siitä, mitä ihminen ajattelee vaikapa kohdatessaan uuden ihmisen - lähtökohtaisesti hyvää vai huonoa. Joku voi toki osata suhtautua neutraalistikin, mutta lopulta aika harva.

Joillekin hyvää ajattelevista tulee päivä, jolloin huonot kokemukset ylittävät huonot ja ajattelu kääntyy muuttaen ennakkoasenteen joskus kenties toiseen äärilaitaan. Tuo on surullinen päivä, joka muuttaa usein paljon.

Täytyypä kaivaa taas kirja Aureliuksen lausumista esille, siellä oli paljon hyvää iätöntä tavaraa. :-)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #8

Aurelius kyllä kannattaa kaivaa aina uudestaan esille. Lähipiirini alkaa kyllä olemaan jo aika kyllästynyt kuulemaan viisauksiani, jotka ovat liiankin usein juuri Marcuksen "Itsetutkiskelusta" :)

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #8

Ehkäpä lapsenuskosta on parempi edetä lapsen vilpittömyyteen. Siihen olotilaan, jossa on valmis uskomaan asioihin, joita ei vielä tunnista hyviksi tai pahoiksi.

Ehkä juuri siksi lapsuus näyttäytyy ihanteellisena ja onnellisena jaksona.

Sanotaan, että elämässä selviytyy paremmin, jos lapsuus ei ole liian turvallista. Liian paljon pahalta suojattua.

Alue käsiteltäväksi on laaja, mutta pintaraapaisuna jotenkin noin mietin.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Kaija, sinulla on laaja tietous, josta on myös täällä hienoa ammentaa.

Jäin miettimään tuota kiinalaista viisautta "vain kaksi on hyvää ihmistä, syntymätön ja kuollut" - ehkä päästään liian helpolla, jos tuohon on uskominen.

En niinkään mieti syntymättömän hyvyyttä, sillä hänen tietoisuutensa lienee vain perimän mukanaan tuomaa ja myöhemmin kenties toteutuvaa niin hyvyyttä kuin pahuutta.

Sen sijaan kuolleen kohdalla jää arvoitus, mikä olisi hänen hyvyytensä arvo.

Tässä kohtaa ajattelen, että kuolleena ihminen ei enää pääse toteuttamaan pahuuttaan, mutta eikö hänen jälkeensä jättämä pahuuden siemen elä muissa, vielä elävissä.

Meninkö nyt liian kauas?

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #10

Menikö liian kauas, kysyt Mirjami, mutta en tiedä mitä mahtaa Niko ajatella?

Koska ajattelen tänään kiinalaisittain:) Niin vastaan vain Kung Tsen tavoin, joka kertoi oppilailleen, että he tutkisivat elämää ja sen kysymyksiä ja jättäisivät kuoleman ongelmat tulevaisuuden ratkaistaviksi.

"Minkä tiedät, sano se tietäväsi. Ja mitä et tiedä, niin tunnustava olevasi tietämättä. Siinä on viisaus".

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

Antaa mennä vaan, vaihtelua tämäkin. :-)

Filosofia ml itämainen on lähellä sydäntä, joten mua ei haittaa eikä täällä nyt kuiteskaan ruuhkaa pukkaa.

Agnostikolla on hieman haasteita ottaa kantaa tähän kuolemaosastoon, kanta on vielä heiluva.. Nature is my religion, earth is my temple.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ennen tätä kirjoitusta mietin pitkään kirjoitanko vielä tänne. Tänään osallistuin Eija-Riitta Korholan blogin kommentteihin ja se nosti kaikkki huonot vibat takaisin pintaan.

Tämä olkoon nyt joksikin aikaa viimeinen blogini täällä. Vetäydyn tauolle ja palailen joskus mikäli siltä alkaa taas tuntumaan.

Kiitokset teille, jötka olette jaksaneet lukea juttujani. Pitäkää foorumia pystyssä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Niko, olen todella, todella pahoillani, jos jättäydyt liian pitkäksi aikaan sivuun. Olen ollut monta kertaa iloinen, kun olet täällä - järkimies, jollaisia pitäisi olla paljon enemmän. Vähitellen täältä näyttää parhaat kirjoittajat häipyvän, kun kyllästyvät juuri noihin blogissasi kerrottuihin ongelmiin.

Olen välillä itsekin harkinnut pitkää taukoa, kun kyllästyttää nuo jankkaukset, kun yritetään tehdä mustasta valkoista ja suhteellisuudentaju on hukassa. Nyt on pinnalla tämä Huuskon blogi, mutta en kommentteja muuten ole seurannut, kuin lukenut muutaman jutun loppupäästä... Ja todennut, ettei mitään ongelmia ole maahanmuutosta ollut missään päin maailmaa, ei edes alueittain:) Eihän se pidä paikkaansa, ainakaan Saksassa ja Ranskassa, joita olen lehdistä enemmän seurannut.

Tässä aikaisemmin olin jo vähällä kirjoittaa niistä ongelmista bloginkin, mutta jätin väliin, ei mikään mahti maailmassa näytä saavan osaa kansasta tunnustamaan, ettei kaikki ole niin hyvin kuin annetaan ymmärtää niissä maissa, joissa on koko homma alueittain jo riistäytynyt täysin käsistä.
Tämä "Pekka" on tullut hyvänä lisänä mukaan siihen kuoroon, ettei mitään kannata mistään negatiivisestä jutusta ottaa todesta... Ainakin Pekka on vähintään juuri sillä alueella autossaan yöpynyt, eikä mitään ole tapahtunut:) )Kaikki on vain keksittyä "rasistien" mielikuvitusta.

En ole lukenut Eija-Riitan kommentteja yhtään, mutta tutustun niihin myöhemmin, kun minulla on paremmin aikaa. Yleensä en enää viitsi näihin kiistelyihin osallistua. Palaan myöhemmin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset