*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Yrityksillä itsellään suurin vastuu viennin vähyydestä

Suomen korkean teknologian vienti on enää noin kolmannes viidentoista vuoden takaisesta tasosta. Tätä merkittävältä osalta selittää Nokian taantuma, mutta myöskään uusia vientiin kelpaavia tuotteita ja palveluja ei ole syntynyt. Kauppalehden artikkelissa Suomi kuvittelee suuria mutta menestyy surkeasti tuodaan esille todella hälyttäviä tutkimustuloksia Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Kauppalehti kertoo:

"Suomalaisten yrittäjien kunnianhimo, taloudellinen menestys sekä kyky hyödyntää teknologiaa ovat Pohjoismaiden heikointa tasoa."

"Suomesta puuttuu liiketoimintaosaamista. Yritykset investoivat tutkimus- ja kehittämistoimintaan suhteellisesti eniten EU-maista, mutta eivät tunnista liiketoimintamahdollisuuksia, toteaa Valtioneuvoston kanslian (VNK) syyskuinen Startup-yritysten kasvun ajurit ja pullonkaulat -selvitys."

"Suomalaisten osaaminen yrittäjinä on alhaisinta koko läntisessä Euroopassa, kertoo yrittäjyys­ekosysteemin asenteita, resursseja ja perusrakenteita kaikkiaan 137 maassa vertaava Global Entrepreneurship -indeksi."

Tällaiset tulokset ovat katastrofaalisia sekä nykyisen että tulevan kilpailukyvyn kannalta. Suomalaisille vaikuttaa myös olevan suuret luulot omista kyvykkyyksistään, sillä tutkimuksen mukaan kuvittelemme olevamme paljon parempia kuin todellisuus osoittaa. Tämä selittänee osaltaan sen, että asian korjaamiseksi ei vaikuta olevan juuri mitään tekeillä. Valitettavasti korjaavilla toimenpiteillä olisi kiire, jotta kilpailukykymme saataisiin kuntoon 2020-luvulle.

Artikkelissa kerrotaan: "Yrittäjyyttä tukevien julkisten toimijoiden määrä on poikkeuksellisen suuri Suomessa. Kentän pirstaleisuus on luonut päättäjille mahdollisuuden ohjata julkisia varoja aluepoliittisin perustein, sen sijaan että raha ohjautuisi aina lupaavimmille kasvuyrityksille. ELY keskukset, Finnvera, TeSi, Tekes, Sitra, VTT Ventures ja kehittyvien markkinoiden osalta Finnfund ja ulkoministeriön hallinnoima Finnpartnership ovat osin päällekkäisiä organisaatiota."

Tämä on merkittävä ongelma, jonka ratkaisemiseen pitäisi tehdä suuria ponnisteluja nopealla aikataululla. Ennen vaaleja 2015 julkaistiin Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimus, jonka mukaan esimerkiksi yritystuilla ei olla saatu aikaan toivottuja vaikutuksia ja merkittävä osa rahoista vaikuttaisi jäävän yrityksille esimerkiksi työllisyyden kasvun sijaan. Samalla ehdotettiin systemaattisen arviointikehikon luomista ja jatkuvaa seurantaa tukien vaikuttavuudesta. Kuitenkaan vaalipuheista huolimatta näitä ei ole riittävällä tarmolla alettu toteuttamaan vaan ennemmin mennään edelleen silmät ummessa tulosten suhteen.

Hallitus on valinnut saman tien, jolla lukuisat suomalaiset yritykset ovat näivettyneet 2000-luvulla. Jatkuvalla leikkaamisella ilman riittäviä panostuksia tulevaisuuteen ollaan jatkuvassa noidankehässä. Ilman uusia tuotteita ja palveluita ulkomaille vietäväksi emme tule saavuttamaan haluaamme kasvua. Erilaiset suunnitellut yhtiöittämisetkin palvelevat lähinnä sisämarkinoita luomatta uutta.

Jatkuvasti puhutaan kikystä sekä ammattiliittojen sekä palkkojen vaikutuksesta Suomen taloudellisen tilaan. Todella merkittävä osuus nykytilasta aiheutuu kuitenkin yritysten omista toimenpiteistä ja uskalluksen puutteesta. Itsestäni tuntuu, että yritysten hallitusten ja johdon strategiat ovat menneet todella pahasti pieleen emmekä ole Suomessa osanneet muuttua riittävän nopeasti. Joku on todennut, että suurin riski toteutuu ellei yritys ota riskejä - moni suomalainen yritys on sillä tiellä.

Verkkokaupat ovat yksi merkittävä asia - Suomi on todella pahasti jäljessä muita Pohjoismaita niiden osalta. Esimerkiksi kirjojen ja levyjen osalta Suomen markkinoita hallitsevat täysin ruotsalaiset jätit kuten CDON sekä Adlibris, joka viimeisimpänä otti haltuunsa Akateemisen kirjakaupan verkkokaupan. Suomalainen kirjakauppa taitaa vielä pyristellä jossain määrin mukana jollain osuudella. Vaatteiden yms osalta tilanne on aivan vastaava, elektroniikassa verkkokauppa.com on ilahduttava poikkeus.

Kikyn ja etujärjestöjen toiminnan merkitys on huomatavasti vähäisempi tulevaisuuden kilpailukyvyn ja viennin kannalta kuin yritysten oman toiminnan ja uskottavuuden. Mikäli yritykset eivät kehitä tuotteita ja palveluja, joilla on kysyntää ulkomailla eivätkä onnistu luomaan uskottavaa kasvustrategiaa, emme niitä merkittäviä sijoituksia mitenkään saa. Tuntuu että monen suomalaisen yrityksen johto on jämähtänyt paikoilleen ja keskittyy vain säästämään sekä vinkumaan kustannustekijöistä kasvun luomisen sijaan. Omistajat saavat kyllä tasaisen osinkotuoton, mutta markkinataloudessa tällä strategialla ei loputtomiin pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Digitalisaation ja robotisaation laajentuessa palkkojen vaikutus kilpailukykyyn pienenee entisestään, mutta silti niihin keskitytään suurella vimmalla aivan kuin se olisi ainoa tulevasuutemme määrittävä tekijä. pitäisikö yritysten välillä katsoa peiliin?

Artikkelissa tuotiin hyvin esille seuraava ero:

Suomessa kasvuyrittäjyys ja elintapayrittäjyys ovat menneet sekaisin. Jälkimmäisen tuki saattaa edistää työllisyyttä, mutta se on pois kasvuyrittäjä-Suomelta”, sanoo yrittäjäkonkari ja pääomasijoittaja Pekka Roine.

Vaikuttaa siltä, että todellakin näin on emmekä osaa kohdistaa tukia sekä muita panostuksia yrityksiin, jolla on aidot kasvumahdollisuudet. Niiden kautta myös työllisyyden kasvu olisi nopeampaa ja viennin kehitys olisi mahdollista kääntää. Mikäli muutos ei onnistu yritysten nykyjohdolla, on väkeä vaihdettava. Saneeraajia kyllä tuntuu riittävän, mutta uuden liiketoiminnan luojat ovat valitettavan vähissä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (87 kommenttia)

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Ne ovat eri ihmisiä, saneeraajat ja yritysten kehittäjät. Nyt olisi aika panostaa luovaan ongelmanratkaisuun, liiketoiminnan kehittämiseen yms.

Kirjoitus oli hyvä, nyt on tosiaankin tarve kartoittaa tilannetta ja ehkä ymmärtää, että edessä on pitkä työsarka kaikenlaisen vientiin tähtäävän yritystoiminnan parissa. Puheista tekoihin, ilman riskinottoa ei ole oikein yritystoimintaakaan.

Suomalaiset ovat nyt pyrkimässä töihin autotehtaalle, telakkateollisuuteen, puunjalostusteollisuuteen. Meno on vähän samaa kun Suomea teollistettiin ja syntyi Tampellat ja Finlaysonit Tampereelle. Silloin tarvittiin ulkomaista pääomaa ja liikkeenjohtoa.

Liikkeenjohdosta se taitaa nytkin kiikastaa ja tietysti pääomasta, ettei yritykset kasva eikä vientiin tule tuotteita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos Jouni,
oli mielenkiintoinen vertaus tuohon teollistumiseen. Nyt robotisaatio ja automatisaatio mahdollistaa jälleen tämän kehityksen Suomessa, mutta se tuskin on ratkaisu koko ongelmaan. Onneksi edes noita syntyy, mutta sen lisäksi tarvitaan paljon pitkäjänteistä työtä kuten totesit. Pikalääkettä ei ole, mutta edes kurssi olisi pikaisetsi käännettävä parempaan ja uutta luovempaan suuntaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itsestäni muuten vaikuttaa siltä, että saneeraajajohtaja jää liian usein yrittämään kasvua. On todella hankalaa jonakin päivänä vuosien säästökuuri jälkeen laittaa täysin uusi vaihde silmään, kun koko johto on ollut vain säästömoodissa. Viisas yrityksen hallitus tekee tällöin muutoksia.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Yrityksillä itsellään suurin vastuu viennin vähyydestä''

Plogisti on aivan oikeassa. Firma ei voi muuttaa puitetekijöitä.

Siksi firma toisensa perään muuttaa pois Suomesta ja talous Suomessa kurjistuu.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mainitseppa nyt vaikka muutama Suomesta 2010-luvulla muuttanut merkittävä yritys väitteesi tueksi.

Puitteet ovat aivan kohtuullisessa kunnossa eikä niillä selitetä yritysten uudistumiskyvyttömyyttä. Ongelmat ovat johdon strategioissa ja kyvyttömyydessä luoda kasvua. Jos otetaan vaikka tuo suurin näivettyjä eli Nokia, niin kyllä taantumisen syynä oli sarja huonoja päätöksiä johdolta eikä ongelmat puitteissa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Googleta ja hämmästy.

Ilman tietoa on vaikea tehdä päätöksiä. Se on suomalaisten helmasynti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #5

Tarjoahan nyt sitten sitä tietoa googleen viittaamisen sijaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #6

#6
Siinä mennään jo työn puolelle ja pitäisi olla laskutusosoite.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #9
Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #11

#11
Olen vanhan liiton miehiä. Haluan työstäni palkan. Lisäksi talkootyö on veronalaista Suomessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

Perustelemattoman tuuban voisi laittaa verolle, niin korjaantuisi valtiontalous hetkessä. ;-)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #13

#13
Kuitenkin valitat, kun yrittäjät katoavat Suomesta kuin napit spurgun takista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Niin, itse en kyllä ole valittanut mitään yrittäjäkatoa. Blogissa oli kyse aivan muusta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #15

#15
''Suomen korkean teknologian vienti on enää noin kolmannes viidentoista vuoden takaisesta tasosta. Tätä merkittävältä osalta selittää Nokian taantuma, mutta myöskään uusia vientiin kelpaavia tuotteita ja palveluja ei ole syntynyt.''

Tarkastelet asiaa vain Suomessa olevien yritysten kautta. Et huomioi, että suomalaisia yrityksiä on tuhansittain Suomen ulkopuolella.

Siten yritykset ovat hyvin sopeutuneet tilanteeseen, joka Suomessa vallitsee.

Suomen viennin heikkous on juuri yrittäjäkato ja uusia ei juuri synny.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #16

#15
Kysymys ei välttämättä ole ollenkaan ongelmasta yritysten lukumäärästä vaan pikemminkin niiden pienuudesta ja rahoituksen hajautumisesta. kauppalehden artikkelissa todettiin:
"Toimijoiden suuren määrän ja sekalaisen osaamistason vuoksi yritykset saavat niin julkisilta kuin yksityisiltä tahoilta alkuvaiheessa liian pieniä rahoitusruiskeita tehtäviin, jotka pitäisi suorittaa riittävässä ripeästi oikeassa mittakaavassa.

”Aliresurssoitujen yritysten suorituskyky on heikko. Ne eivät pysty tähtäämään isoihin mahdollisuuksiin tai houkuttelemaan hyvää johtotiimiä, jolloin yksityiset rahoittajat eivät lähde mukaan riittävillä panoksilla. Syntyy noidankehä, josta on erittäin vaikea irtautua. Eikä se välttämättä johdu tuotteen tai yrityksen kelvottomuudesta”, Sorvisto analysoi.

Jos tavoitteet ja resursointi on liian alhaalla, niin saadaan kituvia paikallisia toimijoita eikä vientiä tekeviä yrityksiä. Vaikka näitä pieniä olisi kuinka, niin tilanne ei parane. Liiketoimintaosaamista on tunnistaa parhaat ideat ja viedä niitä eteenpäin sen sijaan, että levitetään rahoitusta suurelle määrälle summamutikassa.

Täten en ole samaa mieltä yrittäjäkadosta keskeisimpänä heikkoutena. Kun käsissä on jotain ainutlaatuista kunnon kasvupotentiaalilla, niin tulee laittaa paukkuja siihen eikä hajauttamalla resursseja mahdollisimman monille. Tässä mallissa tulee saletisti välillä pataan, mutta myös suurempia onnistumisia. Nykymalli ei toimi eikä tuota haluttuja tuloksia, joten joten olisi jo syytä kokeilla jotain muuta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #21

#21
Minä vastustan kaikkia yritystukia. Viron malli toimii. Yritykset eivät maksa veroa kuin ulosmaksatuksen yhteydessä.

Siten yrityksiin syntyy omia pääomia ja ne voivat laajentua ja satsata mm. vientiin. Lisäksi laskusuhdanne tulee vastaan pehmeämmin, kun ei tarvitse maksaa pankeille lainoja.

En halua loukata, mutta sinulle yrityselämä on vain teoriapohjalla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #22

#21
Pekka toteat: "En halua loukata, mutta sinulle yrityselämä on vain teoriapohjalla."

Olen yli 20 vuotta ollut yrityselämässä, josta suurimman osan vastannut ison yrityksen tuotekehityksestä noin 2 miljoonan euron tuotekehitysbudjetilla sekä tuona aikoina arvioinut satoja liiketoimintasuunnitelmia laskelmineen mukaanlukien kansaiväliset hankkeet. Joten luulen tietäväni mistä puhun.

Juuso Hämäläinen Vastaus kommenttiin #30

Ihan nyt korjaan ilmeisen virheen tekstissäsi. Kahden miljoonan tuotekehitysbudjetti viittaa lähinnä pienyritykseen. Sen tekee 20M€ myös. Olen näitä kehitysbudjetteja minäkin nähnyt suuryrityksissä pienen ikäni eikä muutamalla miljoonalla mitään saa aikaan. Ne menevät markkinointikuluihin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #33

2 miljoonaa on puhdasta teknistä tuotekehitystä, isossa yrityksessä tuotannot, markkinoinnit yms tehdään eri budjeteista. Kerroppa moniko suomalainen teknologiayritys muuten laittaa jonkin tuotteen markkinointikuluiin 2 miljoonaa, aika harva. Tarvitsee olla todella ISO.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen Vastaus kommenttiin #6

Älä turhaan vaivaa sormenpäitäsi, Niko. Iiskonmäki on tunnettu siitä, että hän heittelee ilmoille argumentteja ja esittää asioita faktoina, eikä perustele niitä mihinkään lähteeseen viitaten. Tai saattaa pyytää googlaamaan. Jos argumentissa vedotaan auktoriteettiin, faktaan tai lähteeseen, niin se kuuluu vähän niin kuin hyviin tapoihin ja keskustelusääntöihin tuoda esiin myös paikka, mistä lähteestä tieto on peräisin, ja tiivistämään lyhyesti, mistä lähdetiedossa on pääpiirteissään kysymys. "Katso itse googlesta" -tyyppiset argumentit voi jättää omaan arvoonsa.

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #5

Tässä hämmästeltävää puitteista eri maissa.Löysin mielestäni laajimman.Ikävä kyllä saksaksi kuten useimmat kunnolliset analyysit.Riittää, kun käy läpi taulukot.

www.familienunternehmen.de/media/public/pdf/publik...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Sen verran kauan vierähtänyt lukiosaksasta, ettei jaksa kauhiasti lukea, mutta ei tuossa nyt ainakaan kokoomataulukon indeksin suhteen huonosti pärjätä. Sijoitus viides ja mm Tanska ja Ruotsi jää taakse. Tuo toki tehty perheyritysten näkökulmasta, mutta varmaan yleistynee kohtuudella muihinkin yrityksiin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Ja kun UPM Pesonen uhkaili viedä tehtaat Saksaan niin ei silloinkaan ollut paperimiesten palkoista kyse.
Vaan
Raaka-aineen saannista
energian hinnasta
Veroista
Kuljetuskustannuksista
MST
Vaikka mikähän olisi se hinta milloin pörssiyritysten osakkeenomistajien mielestä olisi se oikea hinta?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#53
Paperissa palkat ovat liikevaihdosta vain muutamia prosentteja.

Se ei ole vertailukelpoinen muun kuin prosessiteollisuuden kanssa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #55

Mutta paperimiesten palkat kelpaa propakandaksi hyvin.

Tosiasiahan on niin että tehtaat viedään sinne mistä enempi irtoaa voittoja osakkeenomistajille.
Hyvä esim.on Nokia
Täällä ensin
sitten Saksaan
Romaniaan
Intiaan

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #56

#56
Vain Sveitsin mallilla saadaan korkea elintaso ja palkat. Ei vasemmistolaisella politiikalla.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Suuret yhtiöt kuten Kone, Valmet, Wärtsilä ym. lähtevät sinne missä ovat markkinat, lähinnä Kiinaan ja kauko-Itään ei siksi, että puitteissa olisi vikaa. Viroon taas lähtevät pienyrittäjät jotka Suomessa eivät menesty, kuten entinen työnantajani joka Viroon siirtymisen seurauksena menetti kaiken.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, suuren valmistavan teollisuuden trendi siirtää toimintaa esim kaukoitään ei ole pelkästään suomalainen ilmiö vaan koskenee koko Länsi-Eurooppaa. Nyt toki jonkinmoinen käänne on tapahtunut esim autotellisuuden kohdalla robotisaation ja automatisaation lisääntymisen kautta. Valitettavasti työpaikkojen määrät näissä tehtaissa eivät tule olemaan tulevaisuudessa lähelläkään entisiä aikoja, mutta on tuo merkitävä askel kuitenkin parempaan suuntaan.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#7
Minulle hän kertoi teidän jatkuvasti lakkoilleen ja rettelöineen. Siksi hän lähti Viroon.

Hän oli menettänyt kaiken jo sinne mennessään. Ei mikään yritys voi toimia kelvottomilla työntekijöillä.

Sen Arto varmasti tietää.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Sen viiden vuoden jonka oli tuossa yrityksessä töissä ei ollut ainoatakaan lakkoa. Virossa vaan ei toiminut mikään, kaikkiin työstökoneihin ei riittänyt sähkövirtaa yhtä aikaa ja jatkuvat yölliset varkaat myös riesana.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Suomi on jo pitkään ollut huonon johtamisen maa. Näin nimenomaan yritysjohtamisen saralla. Nyt, kun yritysjohtaminen on tullut mukaan politiikkaan, ollaan maan johtamisen osalta samassa tilanteessa.

Tästä hyvä esimerkki on vaivoin väännetty Kiky- sopimus, jonka takana on sekä yritysjohtajien kärkinimet että maan hallitus. Heidän mukaansa työaika on tuottavuutta nostava tekijä. Jos näin olisi, kaikkien kannattaisi palkata ihmisiä niin paljon kuin saisivat. Tällaisella EK:n ja hallituksen opilla työttömyys olisi täysi mahdottomuus.

Kilpailukyvyn kannalta suurin murheemme on hyvän johtamisen puute. Sen seurauksena yrityksissä sählätään ja tehdään asioita väärin ja moneen kertaan. Aivan mutu- tuntumalla väitän, että yli viidennes kaikesta työajasta kuluu erilaisten sählinkien selvittämiseen.

Huonon johtamisen yksi osa-alue on myyminen ja markkinointi. Niihin yrityksissä ei satsata lähellekään riittävästi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Suomessa ei voida syyttää yritysjohtajia, jotka yrittävät sopeutua valtion toimiin ja se ei enään onnistu.

Pelkästään Koivisto tuhosi 66.000 yrittäjää. Olivatko kaikki niin huonoja, että piti ryöstää valtiolle ja viidennes heistä teki itsemurhan.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu myös syiden etsiminen muista ja menneisyydestä:

"Kaikista paras ja imelin viisauven laji on jälkiviisaus, sillä alalla saahaan eniten aikaan. Siinä on tapaus mennyttä aikakautta, mutta se kuvitellaan esiintulevaksi ja sakilla setvitään, miten olisi paras käyttäytyä.

Tässä lajissa on ihminen viisaimmillaan… Jälkiviisaan silmä on somassa paikassa, se kahtoo taaksepäin…"
— Konsta Pylkkänen (Veikko Huovisen kirjassa Havukka-ahon ajattelija).

Yritystoimintakin menisi paremmin eteenpäin, kun katse olisi tulevaisuudessa.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #24

#24
Kansa joka ei tunne menneisyyttään on ilman tulevaisuutta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pekka,
en nyt kohta tiedä miten näihin sun juttuihin pitäisi suhtautua. Väittämäsi 66 000:n yrittäjästä ja viidenneksen itsemurhista on aika kaukaa haettua. Viidennes olisi 12 400 itsemurhaa. Suomessa itsemurhia tehdään noin tuhat vuodessa, vaikka 90-luvun laman aikana käytiin jonkin aikaa yli, niin Koiviston kaudella itsemurhia tehneet olisivat siis kaikki yrittäjiä ja ei edes riitä.

Yritysjohtajia lienee hyviä ja huonoja kuten muitakin ihmisiä, osalle konkurssi tulee ihan omasta töpeksimisestä ja joillain lienee ollut huonoa tuuriakin. Konkurssi ei tee ihmisestä huonoa, se pitää aina muistaa.

Jos katsot tuota linkattua saksalaista tutkimusta, niin sen mukaan toimintaedelletykset ja puitteet Suomessa ovat viidenneksi parhaat yritystoiminnalle. Joten ei täällä niin vaikea ole sopeutua.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #25

#25
Laskemat eivät ole omiani, vaan tilastoista saatuja. Olen niiden suuruudesta itsekin hämmästynyt.

Paperit on julistettu 100 -vuodeksi salaisiksi.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen Vastaus kommenttiin #27

Sinun tilastoissasi on varmaankin Viroon muuttaminen laskettu itsemurhaksi. Voihan sen muuttamisen noinkin kokea.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #29

#29
Ei itsemurhan tehnyt matkusta kuin kirkkomaahan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #27

Onko? Kyllä IL jo kertoi että se ei ollutkaan Manu joka EU päätti. Nyt ne on kai avattu arkistot. Väyrynenhän heti puolusteli omaa osuuttaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Niinkö teki?
Tietääkseni päätökset teki 4 ministeriä tuolloin mitkä yritykset ajetaan alas . Ketkä oli takaajina lainoille joita jaettiin ilman vakuuksia ,kuka vain halusi.

Juuso Hämäläinen

Yritysten jatkuva ja täysin tarpeeton uudelleenorganisointi vie tuloksesta hyvinkin 20%. Mitä siurempi firma sitä suuremmat tappiot. Nokia oli malliesimerkki tämän tuhotyön seurauksista. Pahimmallaan yhden vuoden sisään kaksi uutta organisaatiota. Sen aiheuttama sekaannus oli erittäin turmiollista. Kenttäorganisaatiot maailmalla nauroivat ja pilkkasivat tätä pääkonttorin hulluutta.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Veli T., olen hämmentynyt usein siitä, miten yritysjohtajia palkitaan massiivisilla bonuksilla, silloinkin, kun yritys on alamäessä.

Esimerkkejä vuosien varrelta löytyy. En niitä nyt tässä lähde erittelemään, mutta selitys on usein, että emme saa hyviä johtajia, ellei heille sovita reilua korvausta.

Ja, kun on jotain sovittu, se pitää, vaikka johtaja olisi lähestulkoon tuhonnut yrityksen tulevaisuuden. Erorahat voivat olla satojatuhansia euroja.

Muistaakseni presidentti Niinistö on puuttunut mm. uudenvuodenpuheissaan johtajien ylisuuriin palkkoihin ja bonuksiin, mutta hänellähän ei ole oikeasti valtaa muutoin kuin ongelmien esiintuojan roolissa.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

"Jatkuvasti puhutaan kikystä sekä ammattiliittojen sekä palkkojen vaikutuksesta Suomen taloudellisen tilaan. Todella merkittävä osuus nykytilasta aiheutuu kuitenkin yritysten omista toimenpiteistä ja uskalluksen puutteesta."

Ulkomailla työskennelleiden TEK :n jäsenten palkkatutkimuksesta:

"Tutkimuksen mukaan ulkomailla tienataan selvästi paremmin kuin Suomessa. Kaikkien ulkomailla työskennelleiden mediaanipalkka oli 7 300 euroa kuukaudessa, kun Suomessa se oli viime vuoden lokakuussa 4 720 euroa."

https://lehti.tek.fi/tyoelama/ulkomaanpalkkatutkim...

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#20
Suomi on sekatalous kuten Jugoslavia oli ja siten mediaanipalkkaa on pidettävä todella hyvänä.

Sekataloudessa sen ostovoima on leikattu todella surkeaksi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #37

#37
Eihän Suomi valmistautunut mitenkään globalisaatioon. Esim. Nokian 200 veromiljardia heitettiin taivaan tuuliin.

Ei vika ole kuitenkaan kuin osittain glabalisaatiossa.

Asia pitää nahdä osana kokonaisuutta Ceteris paribus ja reagoida.

Juuso Hämäläinen

Kyllä vähänkin vaativammissa töissä palkka on aina 10.-20.000€ kuussa. Eikä puhuta mistään isoista johtajista vielä. Kokeneista asiantuntijoista ja keskijohdosta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomessa korkeasti koulutettujen palkat ovat alhaiset ja matalasti koulutettujen korkeat. Noin niinkuin kv vertailussa. Esim Ruotsissa palkkahaitari on merkittävästi leveämpi.

Palkkahaitari voisi hyvin kasvaa ja verotus ja tulonsiirrot hoitaa tulonjakoa. Kaksi tasaavaa systeemiä on jo ongelma.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Totta ihmeessä menestys ja menestymättömyys on aina yritysjohdosta kiinni. Jos haluaa vaikuttaa, saa euroilla ostaa ääniä. Meillä kaikilla on kuitenkin äänioikeus ympäröivistä tekijöistä päättäviin, vaikkei olisi edes euroja.

Suorien yritystukien poisto olisi tervehdyttävä piirre. Nyt nuo tuntuvat olevan joko tulostukea muutenkin pärjääville tai kelvottomien tekohengitystä. Hukkaan heitettyä rahaa joka tapauksessa. Tuista säästyneet rahat mahdollistaisivat yhteisöverosta luopumisen. Tuo taas antaisi vahvan insentiivin kasvattaa yritystä voittovarat uudelleen investoimalla. Pääomatulojen veroakin voisi toki tuossa yhteydessä hienoisesti korottaa, mainitun insentiivin voimistamiseksi.

Jos yrityksiä tuetaan, tulisi sen olla pääomasijoituksina (osakkeina) tai takauksina. Kaiken maailman tukihakemukset ovat karkkirahan jakamista ja byrokraattien työllistämistä. Pääomasijoitukset olisivat pian exitien kautta itserahoittavia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kuulostaa ihan pätevältä pläniltä vaikkakin vaatinee hallittua siirtymää. Törmäsin mielenkiintoiseen EK:n kantaan:

"Tekes on pyrkinyt pitämään startup- ja pk-yrityksille suunnatun rahan ennallaan, ja leikkaukset on toteutettu vähentämällä Nokian, Wärtsilän ja muiden suuryritysten saamaa tukea.

"Heikinheimon mukaan suunta on ollut huono."

”Suurille yrityksille myönnetty raha valuu edelleen pk-yrityksiin ja etenkin korkeakoulujen tutkimukseen”, Heikinheimo muistuttaa. Selvitysten mukaan suuren yrityksen saamasta rahoituksesta jopa 80 prosenttia kulkeutuu edelleen eteenpäin."

”Juuri näin syntyy verkottumista ja tärkeää uutta tietoa. Pk-yrityksille ja startupeille jaettavalla rahoituksella ei ole samanlaisia vaikutuksia.”

http://www.tekniikkatalous.fi/ttpaiva/ek-suuryrity...

En oikein osaa sanoa pitääkö tuo paikkansa vai onko kyseessä puhdas lobbaus puutteellisella näytöllä. Jotenkin erikoiselta tuntuu näiden isojen tukeminen merkittävillä summilla, kuten esim Nokian tapauksessa mietittiin 45 miljoonan tuen palautusta matkapuhelinliiketoiminnan myynnin jälkeen, mutta annettiin kuitenkin pitää nuo fyrkat.

Joka tapauksessa mallia pitäisi alkaa säätämään, kun tulokset eivät ole kovin mairittelevia.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ihan mielenkiintoinen huomio. Oma havainto yliopistosta tosiaan on että suuret firmat ovat ne jotka sieltä ostavat palveluja.

Toisaalta t&k-rahoitus menee käytännössä aina palkkoihin ja sen taso on tyypillisesti 50% kustannuksista. Jos firma maksaa 65.000€ nettopalkkoja, duunari 30% veroa ja nuo yhteensä 27.5% muita sotu-maksuja, nettona julkinen sektori on polkaissut 100.000 projektin käyntiin sijoittamalla alle 15.000€.

T&k-rahoitus on julkiselle sektorille halpaa ja kohtuullisen vaikuttavaa. Suurien yritysten investointituet ym. Eivät ilmeisesti ole.

Systeemi pitäisi rakentaa sen pohjalle mitä halutaan saavuttaa. Alhainen yritysvero ja korkeat t&k-tuet suosivat korkean jalostusarvon ja vähäisen työllistävyyden firmoja. Alhaiset tuloverot ja tuotannon verot taas perusteollisuutta - joka samalla myös työllistää paljon vähäisemmin koulutettua väestöä.

Laina tai sijoitus olisi joka tapauksessa moraalisempaa verorahojen käyttöä kuin tuet.

Käyttäjän SakariJSaarilahti kuva
Sakari Saarilahti

#38

https://tem.fi/documents/1410877/3342347/Yritystuk...

https://tem.fi/documents/1410877/2768022/Yritystuk...

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta sopi 25.10.2016 teettävänsä uuden selvityksen yritystuista ja niiden vaikutuksista. Tarkastelun kohteena ovat myös verotuet. Selvityksen tekevät yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, valtioneuvoston kanslia, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. Selvitys olisi pitänyt olla käytettävissä helmikuun 2017 loppuun mennessä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #42

Hmmmm, uusi selvitys - tarvitaankohan "oikeat" ja paremman tulokset? Kumma kun muilla alueilla edetään tuli perssiin alla, mutta tätä hierotaan niin, ettei taideta keretä tekemään mitään

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Jos saan hetken miettiä, niin saatan keksiä vielä näppärämmän tavan rahoittaa korkeakoulujen tutkimustoimintaa, kuin rahan jakamisen hyvää tulosta tekeville pörssiyhtiöille.

Suomeksi sanottuna Heikinheimo suoltaa sitä itseään.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Suomen suurin ongelma on brändääminen ja markkinointi.

Onhan se hieman kornia, että jossakin Team Finlandin ja brändiryhmien johdossa istuu Ollilan kaltaisia tyyppejä, jotka tuhosivat historiamme menestyksekkäimmän yrityksen nimenomaan epäonnistuneella brändillä. Nokia oli pitkään paras tuote pienillä markkinoilla, mutta suosittu brändi se ei oikeastaan ollut kuin kehitysmaissa. Apple on brändi. Luin yhden Ollilan työryhmän raportin, jossa Suomen pitäisi brändätä tuotteensa järvien, metsien ja puhtaan ilman kautta. Ihan oikeasti - 2010-luvulla tämä on parasta mihin meillä pystytään?

Suomalaiset eivät osaa mielestäni myydä tuotteita, vaikka toisinaan niillä olisi kohtalainen markkina-arvokin. Ei osata ajatella isosti. Tämä on ongelmallista, koska nykyaikana yhä useampi suomalainen osaa ja uskaltaa ostaa myös ulkomailta. Sisämarkkinat kutistuvat entisestään. Tästä syystä myös yrittäjien pitäisi uskaltaa jalkautua internettiin ja avata sivuja englanniksi, saksaksi, espanjaksi tai vaikka ruotsiksi. Tarvitaan monipuolisia ja kansainvälisiä verkkokauppoja.

Kirjotin tästä viime vuonna: http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221053-suoma...

Lähtisin itse liikkeelle seuraavista ehdotuksista:

1. Koulutusjärjestelmä vaatii uudistuksia. Markkinoinnin ja yrittämisen tulisi olla osa opetussuunnitelmaa jo peruskoulussa, ja siihen tulisi kannustaa enemmän. Kuten edellä jo mainitsinkin, niin markkinointi on monitieteinen ala, joka vaatii korkeaa yleissivistyksen tasoa sekä ymmärrystä globaalista maailmasta.

2. Kieltenopetuksesta tulisi tehdä entistä parempaa ja ymmärtää, että pelkkä englanti ei enää riitä tämän päivän maailmassa. Pakollisen ruotsin vaikutuksia kansantalouteen tulisi punnita tarkemmin. Ruotsin voisi korvata pakollisella, mutta vapaavalintaisella vieraalla kielellä. Pilottijakson voisi järjestää esimerkiksi joissakin Itä-Suomessa sijaitsevissa kouluissa.

3. Suomessa logistiikkakustannuksien osuudeksi on arvioitu yli 14 - 15 % yrityksen liikevaihdosta (2015). Valtio voisi tukea huomattavan suuria logistiikkakustannuksia enemmän mm. verotuksen sekä hallinnoimansa logistiikkayrityksen kautta. Logistiikkakustannukset heikentävät varsinkin pienyrittäjien asemaa Euroopan markkinoilla.

4. Suomen Yrittäjät on ehdottanut maahamme lukuisia kertoja niin kutsuttua Viron veromallia, jossa yritykset eivät kanna veroa yrityksen sisään jäävistä voitoista. Tämän toteuttaminen on nykyisessä verotusympäristössämme hankalaa jonka vuoksi katsonkin, että se tulisi rajata koskemaan ainoastaan pieniä kasvuyrityksiä, jotka tarvitsevat pääomaa investointien toteuttamiseksi.

5. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesin jakamat innovaatiotuet tulisi kohdistaa tarkemmin. Nykyisin työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet kannustavat Tekesiä jakamaan tukieuroja kaupallisesti lupaavimmille hankkeille. Ministeriö on asettanut tavoitteet sille, kuinka paljon yhden tukieuron tulisi kasvattaa liikevaihtoa. Jos ottaa huomioon suurimmat tuensaajat viime vuosien aikana, niin päätyy väistämmättäkin pohtimaan sitä, että onkohan Tekesin palveluksessa oikeasti ne kaikista pätevimmät ja asiantuntevimmat henkilöt? Sama pätee yritystukiin.

6. Tulisi oppia tunnistamaan kyvyt. Lahjakkuus markkinoinnissa ja myynnissä on persoonallisuuteen liittyvä ominaisuus, eikä sitä välttämättä opi täysin koulun penkillä. Uskon, että esimerkiksi matalapalkkaisista puhelinmyyjäkollaaseista löytyisi huomattavasti parempia myyjiä kuin monen suomalaisen yrityksen johdosta. Tietysti tämä on vain minun mielipiteeni, eikä se pohjaudu mihinkään tutkimukseen.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Brittiläisen OC & C -tutkimuslaitoksen pari vuotta sitten tekemän selvityksen mukaan pohjoismaisista verkkokaupoista lähes kaksi kolmesta myi tuotteitaan myös kotimaansa ulkopuolelle, mutta suomalaisista yrityksistä vain yksi neljästä teki näin.

Esimerkiksi ruotsalaiset ja tanskalaiset verkkokaupat palvelivat keskimäärin 6 -7 kielellä, kun taas suomalaisten kauppiaiden ainoa vieras kieli oli englanti. Ja sekin vain harvoilla heistä. Ei siis ihme, että vienti sakkaa. Nyt pitäisi uskaltaa yrittää, sillä pk-yritysten viennin tehostuminen hyödyttäisi varmasti koko talouttamme. On aika opetella markkinoimaan ja tunnistamaan piilotettu potentiaali.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi 4 on hankalaa. Suuri osa yritystuista menee kuitenkin suurille ja kannattaville yrityksille. Näiden osalta toiminta on joka tapauksessa vai turhaa rahan kierrättämistä. Yritystuet ja yhteisövero kun sattuvat vielä olemaan samaa kokoluokkaa, niin quid pro quo vaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos Martti ja Max,
paljon hyvää asiaa. Verkkokauppapuoli on ikävä asia, olemme jääneet pitkälle takamatkalle vaikkapa Ruotsista. Se ei taida kääntyä vaikka kuinka Varustelekan perustaja kävisi valistamassa asiasta. Tuli mieleen vanha kunnon idänkauppa, jos markkinat sinne palautuisivat niin, kenties sieltä voitaisiin saada uusi lähtö kaupalle kenties verkon kautta. Sitten varastoja Itä-Suomeen ja kauppa vauhtiin. Ruotsin opiskelun voi osa vaihtaa venäjään ja homma rokkaa.

Tuo markkinointi ja brändin rakentaminen myynnin kera on perinteinen akilleen kantapää. Toisaalta esim peliteollisuus Rovioineen ja Supercelleineen on onnistunut siinä, missä perinteiset alat kamppailevat. Voisiko olla jopa niin, että perinteiset alat eivät nykytilassa houkuttele teijöitä, joilla olisi nämä alueet hallussa? Onko heille tilaa toimia nykyisissä organisaatioissa? Mä en haluaisi olla ikärasisti, mutta itse näen jonkun pysähtyneisyyden siinä, kun yritysten johto ja hallitus on miehitetty vanhan liiton miehillä. Ollilan ja Sipilän kaltainen johtajuus ei ole enää tätä päivää (sori, tuli taas lempiaiheeni johtajuuden murros). Sillä oli aikansa ja paikkansa, mutta maailma on mennyt eteenpäin. Suomenkin tulevaisuuden kannalta tärkeää tulee olemaan kuinka organisaatiot madaltuvat ja asiantuntijoiden näkemykset saadaan esille johdon alas valuttaman viisaúden ja vision sijaan tai lisäksi.

Heh, vilkaisin mistä tänään puhutaan - äitiyspakkaus ja sen mahdollinen nimen vaihto näytäiis olevan korkealla. Suomi nousuun! ;-)

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Paljon hyviä pointteja. Onneksi tuo 80-luvun sikaripatruunajohtajuus on katoava luonnovara. Uskon sen vetelevän jo nyt viimeisiään, koska sukupolvien vaihdos on pian väkisinkin edessä. Epäilen muuten tuossa pelialaa koskevassa vertauksessasi olevan perää. Se, mikä myös erottaa näitä uusia menestyneitä aloja vanhoista, on koulukeskeisyys. Peliala ja IT-ala ei ole samalla tavalla alistettu tutkinto-orjuuteen tai muottiin kuin muut alat, jonka ansiosta persoonallisuudet, innovaatiot ja talentit pääsevät puhkeamaan kukkaan. Pelaajat tekevät itse pelejä pelaajille - alussa myös markkinoivat niitä - se on avainsana menestyksessä. Koulun penkeiltä tulee tietääkseni melko keskinkertaisia koodareita ja graafikkoja, koska pätevyys näillä aloilla perustuu intohimoon. Taitoja kehitetään, harjoitetaan ja opitaan itsenäisesti kotona, koska opettaja osaa vain alkeet. Monella tuntemallani menestyneellä koodarilla esimerkiksi on pelkkä yläaste käytynä.

Nauroin itse eilen kaverille samaa. Kyllä on taas suomalaisilla murheet ja mittasuhteet kohdallaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #51

Heh, varmaan ne kovasti suunnittelee ministeriössä pelialan diplomi-insinöörin tutkinnon sisältöä ja sitä kautta vielä boostaavansa kehitystä tai sitten sellainen jo on. Ei vaan taida välttämättä uudet jutut syntyä sitä kautta vaan siitä huolimatta intohimolla ja tekemisellä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #51

Martti, meillä suomalaisilla on vähemmän murheita ja töitä, kun mietitään vain pieniä asioita pienesti, joista ei tule edes pää kipeäksi.

Käyttäjän RaimoLaakso kuva
Raimo Laakso

Aika pitkälti paikkansa pitävä kirjoitus. Välillä tuntuu, että noihin firman johtotehtäviin valikoituvat väärän tyyppiset johtajat. Innovatiivinen firma tarvitsee johtajat, jotka ovat oikeasti vähän luovia hulluja, eikä pelkällä koulutuspohjalla valikoituneita asemaansa tyytyväisiä jämähtäjiä. Tuo jälkimmäinen ja Suomessa perinteisempi malli tappaa varmasti luovuuden työntekijöiltäkin eikä kykene muuta kuin toistamaan valmiiksi opittuja kaavoja, ja niitäkin huonosti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Johtajista usein erottuu kaksi hyvin erilaista tyyppiä. Toinen tekee kaikkensa jotta alaisille olisi mahdollisimman hyvät toimintaedellytykset, toinen taas keskittyy siihen, että toiminta näyttää hyvältä ylöspäin raportteineen yms. Liian harvoin nähdään sen taakse, että joku voi tappaa kaiken innostuksen ja ideat vaikka näennäisesti näyttää hyvältä. Itse olen sitä mieltä, että vanha ongelma leadership vs management on suuri Suomessa. Menestys syntyy aidon johtajuuden ja toimintavapauksien kautta. Mikromanageerauksella ei suuria tehdä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kirjoitukseni ei käsitellyt pienyrittäjyyttä oikeastaan ollenkaan enkä sitä ole arvostellut. Esimerkkisi on karu. Yhtä lailla karu voisi olla vaikkapa 58-vuotiaana poispotkitun insinöörin tarina. Tunnen aika paljon myös toisenlaisia yrittäjien toimintatapoja, joissa perheen lemmikkikoirsn safkat ja eläinlääkärimaksutkin hoituu ennen tulosta sillä, että se on virallisesti vahtikoira. Mutta ei niistä enempää, menee ohi pääaineen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Minä taas ihmettelen sitä, miksi henkilöt, joilla on ideat ja brändit hallussaan, eivät pistä pystyyn niitä menestyviä vientiyrityksiä. Jos ajatuksella on kohtuulliset menestymisen mahdollisuudet, niin takuulla löytyy joku ahne sijoittaja, joka on valmis laittamaan ainakin osan rovoistaan siihen.

Kukaan ei myöskään kiellä valitsemasta yrityksen johtotehtäviin näitä moderneja, innostavia johtajia.

Mutta jos tarkoitus on vain kertoa, mitä yritykset ja johtajat eivät osaa, niin siihen ei paljoa vaadita. Aina löytyy jälkeenpäin epäonnistuneiksi osoittautuneita toimia. Vaikeus on tietää etukäteen ja tehdä ne oikeat toimet.

Käyttäjän masik kuva
Martti Asikainen

Olipa kyllä tyhjänpäiväinen kommentti Juho Joensuulta, mutta niihin tottuu tätä palstaa selaillessa. Ei tarvitse olla lehmä huomatakseen, että maito on hapanta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Minä kuvittelisin, että he, jotka tietävät, mitä ja miten kannattaa tehdä, ryhtyisivät myös tekoihin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Johtajiksi valitaan valitettavan usein samanhenkisiä henkilöitä ja yritysten hallitusten ollessa miehitetty vanhan liiton miehillä saadaan mitä tilataan. On kauan sitten osoitettu, että innovaatiot ja uusi liiketoiminta syntyy parhaiten erilaisten ihmisten yhteistyönä. Tätä nämä sipilät eivät vieläkään sisäistä.

Eikö Juho yritysjohtajia saisi kritisoida? Eikö heidän toiminnassaan ole korjattavaa?

Aivan kuten politiikassa, niin verkostot toimivat yrityksissä ja usein hyvä veli valitaan vaikka vastoin yrityksen etua.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kyllähän yritysjohtajia saa kritisoida. Mutta ei korjausohjeeksi riitä sanoa, että teet väärin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #67

Mm täällä kommenteissa on käsitelty lukuisia asioita, joita voisi tehdä toisin sisältäen ehdotuksia. Kiistätkö sen, että yritysten johdon vastuulla on luoda se kasvustrategia, jolla vienti onnistuu vai onko sen duunarin vastuulla näyttää suunta? Jos tutkimustenkin mukaän puitteet ovat Suomessa kunnossa, niin kellä on vastuu? Lattiatason suorittaalla vai johdolla? Kuka sitä laivaa ohjaa ja määrittelee keinot?

Jos lätkäjoukkue ei menesty, niin vaihdetaanko kaikki pelaajat?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #68

Kyllä, johdon asia on päättää mitä ja miten tehdään. Palkata oikeat työntekijät ja hankkia heille tarvittavat resurssit. Se on minusta itsestäänselvyys.

Jos työntekijää ei meno miellytä, johto luo ankean ilmapiirin eikä anna resursseja, on kolme mahdollisuutta. Lähtee sellaiseen yritykseen, jossa ne mehdolllisuudet ovat. Etsii sellaisen rahoittajan, joka uskoo työntekijän ajatuksiin, ja perustaa oman yrityksen. Tai marssii sitten omistajan puheille ja kertoo tosiasiat.

Johdon vaihtaminen on taas omistajien asia. Huonon johtajan vaihtaminen on suorastaan omistajan etu.

Mutta ei se johtaminen tai suurten vienti-ideoiden kehittäminen toimi joka yrityksessä samalla tavalla. Onnistumisen malleja on monia ja niissä pitää löytää oikea tasapaino johdon ja joukkueen välillä. Ei jokainen jääkiekkojoukkuekaan toimi samoin vaan niistä on löydettävä ominaisuuksien oikea kombinaatio. Jos ei ole Patrik Lainetta käytettävissä, täytyy pärjätä Matti Virtasella.

On se kumma juttu, kun minä olen tavannut harvinaisen vähän täysin mulkkuja johtajia. En nyt ole varmaan tehnyt töitä täydellistenkään kanssa mutta uasimpien kanssa olen tullut toimeen ja jokaisessa on ollut periaatteessa enemmän hyviä kuin huonoja puolia. En ole täydellinen itsekään, joten varmaan on väliin pomoillakin ollut vaikeaa minun kanssani. Joka tapauksessa olen työskennellyt useammankin johtajan kanssa, jotka ovat tiukassa paikassa pistäneet itsensä likoon ylöpäin taatakseen alaisilleen resurssit ja työrauhan. Tai tarttuneet työmaalla rälläkkään, jotta ammattimiehet voivat tehdä ammattimiesten töitä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #72

Täällä keskustelut menee kovin usein joko tai -suuntaan. En minä ole täällä väittämässä, että johtajat Suomessa on osaamattomia mulkkuja. Johtajia löytyy monenlaisia ja minäkin olen nähnyt hyviä ja huonoja sekä vaikkapa hemmetin paljon parempia kuin minä itse.

Jokin kuitenkin tällä hetkellä mättää eikä syy löydy vain johdosta eikä vain ammattijärjestöistä tai jäykistä rakenteista. Kaikissa lienee vikaa ja valitsin tuoda esille yhden näkökulman. Esim noista kahdesta muusta jaksetaan jauhaa loputtomiin ja niistä on tehty suurempi syntipukki kuin on edes kohtuullista.

Väitän edelleen että kokonaisuutena suomlainen johtajuus on jälkijunassa eikä ole muuttunut tarpeeksi nopeasti. Hyvä veli toimii myös yritysten hallituksissa ja ylimmässä johdossa, joka hidastaa muutosta. Lisäksi suomalaisten usko auktoriteetteihin on poikkeuksellisen vahva eikä asioita helposti kyseenalaisteta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #79

Kuvailemasi ilmiö keskustelun aiheista saattaa liittyä siihen että en liene ainoa, jonka mielestä yhtiöiden strategioihin vaikutetaan a) ostamalla/jättämällä ostamatta ja b) yhtiökokouksessa äänestämällä. Ammattiliittojen ja yhtiöiden toimintaympäristöön taas vaikutetaan a) mielipidemuokkauksella ja b) äänestämällä vaaleissa. Debatti tuntuu jälkimmäisessä kategoriassa relevantimmalta kuin edellisessä. Siinä voi kuvitella oikeasti vaikuttavansa johonkin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #80

Ymmärrän hyvin mitä ajat Max takaa, mutta pidän asiaa silti keskustelun arvoisena. Yrityskulttuurien ja johtamisen muutoskin etenee keskustelujen ja kokemusten kautta, vaikkei viestini tavoittaisi kuin yhden päättäjän, jolle herää joku ajatus, niin sekin on jotain.

Blogini käsitteli suurelta osin tukia ja niiden osalta on mielestäni kohtuullista odottaa jotain vastikkeellisuutta myös yrityksiltä, kun heille rahaa jaetaan. Mitä se sitten on, niin on osittain poliittisen päätöksenteon asioita, joihin pyrin vaikuttamaan. Mikäli tuet ja helpotukset valuvat verosuunnittelujen yms kautta vain omistajille, niin niillä ei saavuteta mitään hyödyllistä Suomen kannalta. Niitä jaetaan esierkiksi poliitikkojen ohjaamana alueellisesti eikä lupaavimmille yrityksille, tai sitten hajautetaan niin usealle, että tulosta ei synny. Jotain olisi syytä muuttaa. esittelemäsi ideat olivat hyviä.

Noi yhtiökokouksen äänestykset ei muuten kovin syvällisiä ole. Vastuuvapausasioita sekä yritysostoja, niillä ei johtamiseen juuri vaikuteta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #81

Sinussa on enemmän ideologia kuin minussa. Se on uskoakseni hyvä asia, meitä kyynikkoja on maailma väärällään muutenkin.

Kyllä hallituksen jäsenet jotain pientä vaikuttavat, varsinkin puheenjohtaja... Aika teoreettinen on tietysti pienosakkaan vaikutusmahdollisuus, kun asia on juntattu nimitysvaliokunnan toimesta suurosakkaiden kanssa. Ääniä saa kuitenkin ostaa halutessaan lisää.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #82

Max, ajatteletko, että äänivalta yksityisellä omistajalla lisääntyisi, jos ostaisi lisää osakkeita? Olen ollut monessa yhtiökokouksessa mukana, jossa esimerkiksi suuret eläkeyhtiöt ovat jo taatusti varmistaneet isoilla osakemäärillään halutun tuloksen, jossa meillä pienosakkailla ei ole mitään nokankoputtamista...

Ei edes muutaman miljoonan osakepotti merkitse yhtään mitään, kun hyvät veljet järjestelevät sopivat nimitykset ja hallitusten kokoonpanot keskenään. Usein jo ennen äänestystä on tulos tiedossa, joten muille jää vain puheenvuoro kritiikkineen jäljelle. Hupi sekin:)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #67

Helpoin ja vähiten aikaa vievää itse toimareilta olisi tuo monipuolisemman kielitaidon vaatiminen päättäjiltä, opetusministeriön ja kouluhallituksen viranomaisilta.... on se kumma, ettei noin pientä päätöstä saada millään aikaan? Kaikki tietävät tämän ongelman, mutta tumput pysyvät aina vain yhtä suorina:)

EK: ssa sitä on itketty jo vuosia, ettei meillä osata muuta kuin englantia ja vähän ruotsia, joka ei edes riitä vanhuspalvelujen hoitamiseen ja liian moni jättää siksi lukiossa kolmannen vieraan kielen pois muiden kiireiden takia. Lähipiiristäni tiedän kaksi "kympintyttöä", jotka jättivät hyvin alkaneen venäjän ja ranskan syrjään lukion toisella... näin ei saisi käydä...mutta?

Suomalaisilla on erikoinen taito pitää sitkeästi kiinni vanhasta, ja kaihtaa uudistuksia, joita oikeasti tarvittaisiin ja myöskin helpolla saataisiin. Kielilainmuutos riittäisi. Siihen ei aikaa kauaa tuhlaantuisi.

Ruotsalaisten loistava kyky myydä ja markkinoida omia tuotteitaan on hämmästyttävää, mutta ensin vaaditaan tekijöiltä hyvä tuote, jota ilman kukaan ei malta olla ja sen he osaavat loistavasti. Ikea ja HM ovat näitä firmoja, joita jaksan aina ihaillen ihmetellä, myynti kasvaa joka vuosi ja kannattavuus on hyvä.

Eipä ole maata, eikä kaupunkia, jossa ei näitäkään olisi aina näkyvästi esillä. Käsittääkseni Ikeakin perustuu suuren määrän lisäksi, hintaan ja loistavaan suunnitteluun, joka on jo vuosia kopsannut maailmalta parhaat ideat ja yhdistellyt ne fiksusti "omiksi malleiksi" ja samaa tehdään muodissa. Voitaisiin ottaa edes vähän mallia ruotsalaisilta ja myöskin tanskalaisilta. Ei pyörääkään tarvitse keksiä uudestaan:)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Vuosi takaperin julkaistiin OP-ryhmän ja Aalto Yliopiston tekemä haastattelututkimus, joka kohdistettiin 500:lle suurimmalla Suomessa toimivalle yritykselle. Tutkimuksessa kävi olmi, että nämä yritykset olivat vähentäneet työvoimaansa Suomessa yli 50.000 työntekijällä vuosien 2013-2015 aikana kolmen vuoden kuluessa. Yritysjohtajat kertoivat työvoiman supistamisen jatkuvan kotimaassa edelleen tulevien vuosien aikana.

Samassa yhteydessä todettiin myös, että yritysten tarvitsemaa alihankintaa oli myös siirretty ulkomaille ja ulkomaisen alihankinnan osuuden todettiin kasvavan jatkossa edelleen. Syyksi ilmoitettiin epämääräisesti alihankintatoiminnan olevan kotimaassa kovin säädeltyä ja byrokratiasta kärsivää ulkomaisiin joustavimpiin vaihtoehtoihin verraten.

Jos nyt joku keksisi markkinoille halutun, kysytyn ja vientikelpoisen teollisesti valmistetun tuotteen, niin miksi ihmeessä tuote tulisi valmistaa Suomessa - eli mitkä ovat ne kilpailutekijät ja vahvuudet, joilla valinta valmistustoiminnasta kääntyisi Suomen eduksi muiden esim. Viron tai Puolan sijaan ?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Luotettavuus. Jos olisi tiedossa, että suomalainen valmistaja tekee sataprosenttista laatua ja toimitusajat ovat varmat, valinta kannattaisi, vaikka työ olisikin vaikka 10% kalliimpaa. Olin 90-luvun laman aikaan yrityksessä, joka teetti kohtuullisen paljon alihankintaa. Firman ostaja totesi kerran, että tilanne on sellainen, että alihankkijat taipuvat ihan millaiseen hintaan tahansa, jotta vain saisivat töitä. - "Mutta ei ole mitään järkeä ajaa hyvää alihankkijaa konkurssiin, joten hintaa ei kannata puristaa toisen kipurajalle."

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Mersu ja Porsche ovat varmaan teettäneet autoja Suomessa syystä. Laadulla voi kilpailla, hintakilpailuun meillä tuskin rahkeet riittää. Sama pitenee vientiin. Vaikka laatu olisi huippua, niin vientiä hankaloittaa myynnin ja markkinoinnin osaamattomuus, tuotteita ei edes tunneta.

Käyttäjän TapioTuomisto kuva
Tapio Tuomisto

Eihän Suomen vienti ole vuosikymmenien aikana perusrakenteiltaan miksikään muuttunut. Vientituotteemme ovat edelleen mekaanisen metsä- ja paperiteollisuuden puolivalmisteita, kaivannaisteollisuuden raaka-aineita ja kaivoksetkin ulkomaisessa omistuksessa.
Vientituotteidemme kilohinta on 1 euro kilolta ja vilkaiskaapa kun käytte kaupassa, millaisia ovat tuotteet joiden hinta on euron kilolta..halpaa bulkkikamaa..siis saman maksaa paperi tai sellukin kilolta ja vajaakanttinen lauta..tätä on suomalainen vientituote tänään ja sitä se on ollut aina Nokian kultakautta lukuunottamatta..olen ihmetellyt monasti vientisatamissamme seisovia kuution graniittilohkareita odottamassalaivausta ulkomaille jalostettavaksi, mistä ne lähtevät huipputuotteina maailmalle keittiöpinnotteina..ehkä suomalaisyrittäjälle riittää jalostusarvoksi taitavan panostajan työ, millä kuution graniittilohkare irtoaa maailmalle jalostettavaksi..silläkin tulee hyvin toimeen..miksi satsata enempään kun vähempikin riittää..siinä kai ongelmamme ydin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuo graniittilohkare on hyvä esimerkki. Nyt kun robotisaatio etenee vauhdilla olisi mahdollista harkita tällaisten jalostamista Suomessa, sillä jalostus ei enää ole niin työvoimavaltaista. Tällaista tulisi jatkossa harkita ja edistää. Vastaavia esimerkejä löytynee enemmänkin.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Suomessa on tapahtunut eräänlainen jämähtäminen vanhoihin tuotantovaiheisiin, jolloin teollisuus kehittyi vauhdilla ja vienti veti kuin häkä.

Paperi- ja selluteollisuus on tuonut maallemme leipää sotien jälkeen ruhtinaallisesti. Myös laivanrakennus- ja metalliteollisuus ovat rakentuneet elinvoimaisiksi mm. silloisen Neuvostoliiton viennin turvin.

Siltä perustalta on myös voitu rakentaa kansalaisillemme hyvinvointia, joka nyt rapautuu päivä päivältä.

Sanonta, 'Suomi elää metsistä', on ollut oikeaan osuva.

Mutta nyt, tuudittautuminen Nokian kaltaisten yritysten kasvuvoimaan, on merkityksetöntä. Kilpailu älypuhelin markkinoilla on armotonta.

Nokian keinot jämähtivät tuotekehitykseen ja pakonomaiseen Windows -käyttöjärjestelmään. Steven Elop pyyhkäisi Nokian, kuin Tapani -myrsky Suomen metsät, maailmankartalta. Silti, hänelle maksettiin miljoonakorvaukset tehdystä työstä.

Muistan ajan, jolloin Nokia puhelimet olivat haluttuja kaikissa lomakohteissa, joissa noihin aikoihin kävin. Puhelimeni olisi ostettu lähes hinnalla millä hyvänsä. En myynyt.

Nokia eli ja voi hyvin siihen saakka, jolloin johtajien flow meni liian pitkälle.

Tosiasia, että 'ei yksi pääsky kesää tee' on hyvä tunnustaa.

Koska elämme nyt EU:n sääntelyn aikaa, meillä lienee myös mietinnän paikka, voiko pieni Suomi nousta näissä kahleissa enää tuottavaksi vientimaaksi.

Toivottavasti en ole liian pessimistinen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei yksi pääsky eikä kortti riitä enää, nyt tarvitaan koko pakka jokereita myöten.

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

Viennin kehittämisessä on kaksi asiaa: 1) Näkemys markkinoista ja niiden tarpeista ja 2) vietävän tuotteen ja/tai palvelun osaamisen tuotteistaminen.

Mehiläisyhteiskunnassa tiedustelijayksilö toimii pyyteettömästi koko yhteisön puolesta. Kerrottuaan muille omalla tanssillaan meden määrän ja paikkaa, yhteisö toimii yhdessä ja tekee siitä tuotteen - hunajaa joka jaetaan yhteisön kesken. Kuin muskettisoturit.

Suomen ja Neuvostoliiton tavaranvaihtopöytäkirjat eivät opettaneet suomalaisen yhteiskunnan johtoa ajattelemaan asiakaslähtöisesti ja markkinahenkisesti.

Nykyisessä elinkeinoelämän kansainvälistymisen johdossa on edelleenkin mukana tämän vanhan koulukunnan kasvatteja (ex-ministereitä ja ex-suurlähettiläitä.

Kuluja osataan synnyttää, mutta kukaan ei osaa toimia tavalla,josta voisi lähettää jollekulle laskun. Kun joku maksaa lähetetyn laskun, se on alkavaan vientiä.

Kaikki muu ennen meden löytymistä pesän ulkopuolelta on turhaa...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Suomi on EU:n ja Euro-maiden ainoa valtio, jonka vienti on ottanut takapakkia varsin pahasti v. 2008 finanssikriisin jälkeen. Kaikki muut EU- ja EMU-maat pystyivät kääntämään vientinsä kasvuun jo viimeistään vuonna 2010, mutta Suomelle se ei ole onnistunut vielä v. 2016 mennessäkään, vaan vientimme kutistuu edelleen vuosi vuodelta.

Suomella on siis erikoinen asema kutistuvana vientimaana ainoana laatuaan koko Euroopassa, joka on sinänsä erikoista, että hyvinvointiyhteiskuntamme tukijalka ja koko sen perustus on kokonaan riippuvainen vientituloistamme.

Siihen en ota kantaa, että onko se yritysjohtajien, yritysten vai ay-liikkeen vika, että maastamme puuttuu min. 200.000 keskipalkkaista yksityisrahoitteista työpaikkaa, joiden turvin velkaantuminen saataisiin lopulta balanssiin ilman jättileikkauksia sosiaaliturvassamme jo lähivuosina.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset