Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Työttömyys ja yritystuet, miksei niitä tutkita kunnolla?

Suomen tulevaisuuden kannalta on enisarvoisen tärkeää saada työllisyys paranemaan sekä yritykset kasvuun. Näiden voisi sanoa olevan jopa keskeisimmät tavoitteet Soten lisäksi koko hallituskaudella. Miksi sitten näistä kahdesta asiasta ei teetetä kunnollisia tutkimuksia ja analysoida jatkuvasti tilannetta tarkalla tasolla tietoon pohjautuen. Työttömien määrän vertaamisessa avoimiin työpaikkoihin käytetään varsinkin kokoomuspoliititkkojen toimesta jatkuvasti jotain sadan tuhannen työpaikan summalukuja ja esitetään, ettei työt ei työttömiä kiinnosta. Yritystukia ja niiden vaikutuksia taas ei seurata lähimainkaan riittävällä tasolla. Tekes sentään seuraa omiaan, mutta monet muut erityisesti alueellisia tukia jakavat tahot eivät juuri ollenkaan. Miksi ihmeessä näin? Halutaanko vaan säilyttää tukiautomaatteja pääosin nykyisille yrityksille tietämättä saadaanko niilllä edes työpaikkojja vai valuuko rahat vain omistajien taskuun?

Miksi ihmeessä näitä kahta asiaa ei tutkita jatkuvasti kattavasti, kun ne ovat todella merkittäviä Suomen tulevaisuuden kannalta?

Työttömien ja avoimien työpaikkojen vertailun harha

EK:n näkemyksiä tuntuvat toistavan sekä Kokoomuksen että Keskustan kansanedustajat - mm täällä Jaskari on esitellyt näkemyksiään ja Lintilän puheetkin ovat olleet varsin epämääräisiä. Tällä luodaan ilmeisesti sopivaa ilmapiiriä, jolla voidaan taas perustella uusia pakotteita ja kiristyksiä. Toistaiseksi en ole havainnut, että PS:n Lindström olisi tähän ainakaan pahasti sortunut, mutta velvoittavia päätöksiä hänen ministeriöstään on kyllä tullut.

Suomessa tuntuu olevan erikoinen illuusio, jonka mukaan avoimet työpaikat täyttyisivät pääosin työttömillä. Totuus on, ettei juuri mikään kannusta yritystä ottamaan ensisijaisesti työtöntä avoimeen paikkaan ja usein HR näkee sen jopa riskinä.

Olisi todella kiinnostavaa nähdä lukuja siitä, kuinka usein positioon palkataan työtä vaihtava ja kuinka usein työtön. Kaikki näkyvät avoimina työpaikkoina statistiikassa.

Jos kuljetusyritys A hakee rekkakuskia, niin se todenäköisesti palkkaa työpaikkaa vaihtavan Peran, jolloin vanha peran paikka yrityksestä B menee hakuun, sinne palkataan työpaikkaa vaihtava Kake, jonka paikka sitten vapautuu yrityksestä C. Sinne yllättäen jopa valitaan työtön hakija Pirkko.

Eli kolme paikkaa oli avoinna ja sitten joku miettii kuinka ihmeessä rekkakuskien työttömyys ei vähentynytkään kolmella samana aikana. Kun tämä ilmiö kertautuu tuhansien työpaikkojen kohdalla vaikutus on todella suuri.

Näiden tilastojen tulkinnassa jätetään aivan järisyttävä määrä tekijöitä huomioimatta. Kuinka tilastoissa näkyy esim se, että julkishallinnon on lähes aina laitettava paikka julkiseen hakuun, vaikka valittava tulee jopa talon sisältä? Samaa tapahtuu isoissa yrityksissä, haku on vain näennäinen. Miten nämä vaikuttavat? Keinojen tulee perustua tutkittuun tietoon ja vaikuttavuuteen. Nyt touhu on hakuammuntaa.

Yritystuet omistajan fikkaan eikä työllisyys kasva

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) julkaisi 17.6.2015 selvityksen yritystuista ja niiden vaikutuksesta. Sipilän hallituksella olisi siten ollut tuoretta tutkittua tietoa yritystukien vaikuttavuudesta esimerkiksi työllisyyteen ja investointeihin. Tutkimusta ei tunnuta otetun mitenkään huomioon toiminnassa eikä koko hallituskaudella ymmärtääkseni olla tekemässä mitään merkittäviä muutoksia.

Valtion menoerissä ollaan yritystukien osalta kärkipäässä. Kuitenkaan hallituksen ohjelmassa ei nähdä tarpeellisena tarkastella kriittisesti tätä osa-aluetta kuten muitakin valtion menoeriä.

VATT kertoo: "Investointituilla ei selvityksessä todettu juurikaan olevan uusia investointeja lisäävää vaikutusta ja lisäksi suurten yritysten saama julkinen tuki syrjäyttää usein yksityistä rahoitusta investoinneissa. Työllistämis- ja matalapalkkatuilla ei selvityksen mukaan ole vaikutusta työllisyyteen tai yritysten tuottavuuteen. Tuet siirtyvät osittain palkkoihin, mutta vielä suuremmalta osin ne näyttävät jäävän yrityksille. "

Jos hallituksen keskeisin tavoite on työllisyyden parantaminen, niin miksi ei puututa tukiin, jolla tavoitellaan työllisyyden parantamista ja tuottavuutta siinä onnistumatta? Ilmeisesti hallituksen ideologialle sopii rahojen valuminen yrityksille ja niiden omistajille - muuta syytä en itse keksi.

Tutkimuksen johtopäätöksistä sekä ehdotuksista kerrotaan myös seuraavaa:

"Lisäksi hanke otti huomioon kansainvälisen kokemuksen erilaisista arviointimalleista. Tältä pohjalta luotiin ehdotus arviointikehikoksi Suomen olosuhteisiin. Hanke loi pohjaa yritystukien luotettavalla arvioinnille ja laadukkaalle lainvalmistelulle. Hankkeen tulokset osoittavat, että tutkimus- ja kehitystoiminnan suorilla tuilla ja verohelpotuksilla näyttää olevan positiivinen vaikutus innovaatiotoimintaan. Vaikka pienet yritykset hyötyisivät eniten, suuret yritykset saavat valtaosan tukirahoista."

Tämän mukaan Tekes-rahoituksen kaltaisillla tutkimus- ja kehitystoiminnan tuilla vaikuttaisi olevan positiivinen vaikutus. Mitä hallitus sitten on tehnyt? Se on leikannut voimakkaasti mm Tekes-rahoitusta, mutta pitänyt tuloksia tuottamattomat tuet ennallaan. Tämä on Suomen tulevaisuuden kilpailukyvyn kannalta hölmöläisten hommaa.

Hankkeessa on myös siis ehdotettu arviointikehikkoa tukien vaikutusten arvioinnille. Tietääkseni tämän edistämiseksi ei ole käynnissä uusi hankkeita, miksi ei? Eikö haluta tietää, mitä panostuksilla oikeasti saadaan aikaan? On pöyristyttävää, että Suomen valtio tekee tällaisia miljardiluokan panostuksia seuraamatta niiden tuloksia verrattuna tavoitteisiin. Silmät ummessa rahaa sinne tänne ja toivotaan parasta.

En todellakaan tarkoita, että kaikki tuet pitäisi poistaa, mutta koko järjestelmä on arvioitava uudelleen vaikuttavuuden kautta. Nykymallilla Suomi ei nouse ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kenties yritystenkin osalta tarvitaan sitä kannustamista ja osallistamista vastikkeettoman rahanjaon sijaan?

Nyt on aika vauhdilla tutkia näitä asioita ja tehdä tietoon perustuvia päätöksiä sekä seurata niiden vaikuttavuutta!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hyvää kirjoitusta pääosin. Veronmaksajien maksamat tuet ovat perusteltuja vain jos ne ovat oikeasti vaikuttavia ja nostavat kokonaishyvinvointia.

Tuskinpa kukaan on sanonut että työttömiä eivät kiinnosta työt. Fakta kuitenkin on että isossa kuvassa ihmiset toimivat sen mukaan mitä he kokevat järkeväksi. Jos palkkojen, sosiaaliturvan ja työstä aiheutuvan haitan suhde on huono, ihmiset hakevat vähemmän töitä. Ja työn haun aktiivisuuden on todettu vaikuttavan vahvasti työllistymiseen ja koko työllisyysasteeseen. Kiristysten ohella suhdetta voisi säätää myös esimerkiksi veronkevennyksillä.

Yhden mielenkiintoisen seikan hallitus on saanut aikaan yritystukien osalta - innovaatiosetelin. On jännä nähdä miten tämä vaikuttaa. Samalla astetta suurempia tukia kuten Tempoa on pienennetty sadasta tonnista viiteen kymmeneen tuhanteen.

Mutta joo: sekä henkilöiden saamien tukien että erityisesti yritysten saamien tukien tulee perustua näyttöön. Myös työttömyyskorvaus voidaan luultavasti rakentaa nykyistä paremmaksi. Yksinkertaisesti palkitsemalla aktiivisuudesta, esimerkiksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pekka,
usea taho kuten mm Lintilä on esimerkiksi Valmet Automotiven kautta koittanut osoittaa, ettei työt kiinnosta eikä muuttaminen onnistu. Kuitenkin Valmet on onnistunut rekryissään varsin hyvin ja puolet hakijoista on ollut Uudenkaupungin alueen ulkopuolelta.

Ollaan jokus muistaakseni juteltu Tanskan mallista. Lähtökohtaisesti muut Pohjoismaat tarjoavat turvan, jolla voi selvitä. Jos perusturva on verojen jälkeen ab 518 euroa koko maassa ml pääkaupunkiseutu, niin ainakaan täällä sillä ei selviä. Tanskassa tuo summa on ab 1400 euroa, jolla sitten oletetaan maksettavan myös vuokra. Suomessa haluaan palkata tuhansia virkamiehiä pohtimaan onko summa oikea. Nekin maksavat.

Oikeastaan moni asia perustuu mielkuvaan siitä, millainen on työtön. Miten sinä Pekka sen muodostat?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Työtön on kuten muutkin ihmiset, isossa joukossa rationaalinen toimija.

Tietysti politiikkaa tehdessä työttömiä on lajiteltava tarkemmin. Esimerkiksi työttömyysturvan kiristykset eivät vaikuta pitkään työttöminä olleisiin. Raskas työkkärin palvelukoneisto taas ei ole kovin tehokas työttömäksi jäädessä.

Kyllä meilläkin on ollut rekryvaikeuksia. Johtuu siitä että ei ollut tarjota kokopäivätyötä. Siinähän on kyse systeemin ongelmasta. Menetetään työtä, verotuloja ja bruttokansantuotetta kun homma ei kannata.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Vastiikkeettoman rahan jakojärjestelmä on sitä itseänsä varten ei työllistämistä eikä yritystoiminnan tukemista varten.
Ei ole tärkeää että yritys on kannattava, työllistäminen on vaikeaa jos yritys tuottaa tappiota, se onnistuu silloin vain tukien avulla jos silloinkaan.
Kannattava yritys taas saattaa nostaa osinkoja eli määrätylle porukalle se on pahempi vaihtoehto kuin rahan jakaminen.
Huvittaviakin esimerkkejä on, eräälläkin vahvasti avustetulla ja tuetulla yrityksellä oli mentori joka sai profetiat suoraan taivaasta, kovasti tuli tappiota olisiko yhteyksissä ollut häiriöitä, onhan selvää että tälläiset ei työllistä kuin hetken.
Tärkeintä on se että tukia ei saa jäädä jakamatta, kasvua mieluummin kuin supistumista myös rahanjakojärjestelmässä.
On myös automaatti saajia (suuret ja ulkomaalaiset yritykset tai missä on yhteiskunta jotenkin mukana) jotka ei tarvitsisi avustuksia eikä sillä ole sanottavaa merkitystä muutenkaan sen toimintaan.
Olen samaa mieltä että tutkimista tarvittaisiin mutta miten se toteutetaan kun siihen tarvittaisiin konsulttitoimisto ja se tarvitsee tietenkin siihen tutkimiseen tukia ja avustuksia ?
Ollaan niin syvässä tuki ja avustus suossa että sieltä ei taideta nousta mitenkään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Laitetaan nyt esimerkiksi tällaisia yritystukia:

Telia Finland on osa Telian verosuunnittelua. Käytännössä siis Telia kierrättää Turkcellin osinkotulot Suomen kautta välttyäkseen veroilta.
Talouselämä kertoo:
"TeliaSonera Finland ei ole historiansa aikana maksanut latin latia yhtiöveroja Suomeen. Telia on pystynyt tehokkaasti käyttämään hyväkseen Soneran Saksan- ja Italian umts-tappioista tekemät mahtavat 4,3 miljardin euron arvonalennuskirjaukset."

"Arvonalennuksista Sonera kirjasi runsaan 1,2 miljardin euron laskennallisen verohyödyn. Lain mukaan vahvistettuja tappioita saa hyödyntää verotuksessa kymmenen vuotta."

Talouselämä kertoo maksuista seuraavaa:
"Tuoreimmassa kaupparekisteriin toimitetusta eli vuoden 2014 tilinpäätöksestä käy ilmi, että yhtiö oli maksanut emoyhtiölle kaikkiaan 1 770 miljoonan euron osingot ja lisäksi 2 000 miljoonan euron pääoman palautuksen."

Yhteissummana siis 3,7 miljardia euroa, joista ei siis senttiäkään veroa Suomeen.Eli Telia/Sonera ei ole maksanut penniäkään veroja Suomeen, mutta samaan aikaan se on saanut usieta yritystukia mm Tekes-tukien muodossa, miksi?

Mitä tällä tuella on ajateltu saavutettavan? Miksi niitä on annettu vuodesta toiseen yritykselle, jonka voitot valuu Ruotsiin? Miksi Suomen valtio tukee tätä?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Mitä väärää tuossa on? Jos teet ensin 100 euroa tappiota ja sitten sata euroa voittoa, et ole tienannut mitään. Eikö olisi kohtuutonta vaatia maksamaan veroa kaksikymppiä ei mistään?

Miksi ruotsalaispankki Nordean ja ruotsalaisvakuutusyhtiö IFn suurin omistaja on Sampo? Voitot valuu Suomeen..

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Laki mahdollistaa tuon, ei siinä mitään. Toivottavasti tämä otettiin myyntihinnassa huomioon. Kirjoitin vähän huonosti asian, halusin kyseenalaistaa onko noin hyvin tuottoa saavalle yritykselle tarpeen antaa esim Tekes-tukea hankkeisiin, kun vastineeksi tuotoista ei tule Suomeen mitään?

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ylivoimaisesti pahin epäkohta on tuulivoima. Suomen suurin tuulivoimarakentaja Tuuliwatti Oy saa syöttötariffitukea yli 70 miljoonaa euroa vuodessa eikä sen palkkalistoilla ole yhtään henkilöä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tämä voi olla epäkohta, mutta valtiontalouden yhtälössä vaikutus on pieni. Tässä puhutaan miljardeista.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tuulivoiman tuki on laskettu olevan 3-5 miljardin euroa 12 vuoden aikana.

Kun tuulee, tuki on 60 000 € tunnissa. Joku kunta perustelee tuulivoimarakentamistaan sillä, kun kunta saa 8 200 € euroa kiinteistöveroa vuodessa per mylly. Samaan aikaan valtio ottaa velkaa, että voi maksaa tuulivoimaukoille 60 000 € tunnissa! Kun velkaa tulee tarpeeksi, jostain on tingittävä ja silloin leikataan kuntien valtionosuuksia.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Eli kun puhutaan yritystuista ja työllistävyydestä, maan suurin yritystukien saaja joka ei palkkaa ketään onkin ihan triviaali pikkujuttu.

Ei varmaankaan johdu siitä, että kyseessä on tuulivoimatoimija? Voi sitä parkua, jos olisikin vaikka hiilivoimalaitos.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #11

En ollenkaan kiellä tuulivoimatuen ongelmaa. Kuitenkin keskustelun ohjaaminen vain ja ainoastaan siihen aina tuista puhuttaessa ei ole rakentavaa. On selvää, ettei ko tuelle ole liiketaloudellisia perusteita ja blogin näkökulman kannalta, jossa pyritään tutkimaan yritystukien perusteita ja vaikuttavuutta, niin tämä ei ole keskeinen kysymys. Esim alueellisten tukien ohjautuvuus, perusteet ja vaikuttavuus ovat paljon enemmän hämärän peitossa.

En ole tuulivoiman vastustaja enkä puoltaja. Aiheena se sekä ilmastonmuutos ovat sellaisia, joihin en enää jatkossa osallistu. Ne menevät aina saman kaavan mukaan eikä minulla ole niihin annettavaa.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

3. Hyvä esimerkki.
"Miksi Suomen valtio tukee tätä?"
Eipä siinä monta vaihtoehtoa ole, sen takia että rahanjakojärjestelmä toimii, avustus summat on yleensä tämän tapaisille yrityksille niin suuria että siihen pitäisi olla hyvin monta pientä yritystä, onko niitä edes kun jo nytkin ei taida vaatimukset kummoisia olla.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Kun kaikki asiat halutaan kulkevan valtion kautta, myös yritystoiminta, se maksaa ja työttömiä/köyhiä tulee, onhan siitä historiassa ja nykyaikanakin esimerkkejä.
Kuulin että yritys jätettiin perustamatta koska se olisi ollut niin kannattava ettei se olisi saanut avustuksia?
Sitä se politiikka on.........

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Nämä kannustinkeinot ovat niin älyttömiä ja epäinnovatiivisia..

Uusia tiukennuksia pohdinnassa: Työttömän haettava 15:tä työpaikkaa tai voi menettää etuudet
#uutisvahti

http://yle.fi/uutiset/uusia_tiukennuksia_pohdinnas...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset