Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Kaikenmaailman dosenttien osinkoveroehdotus

Hallitus teetti laajan yritysveroselvityksen, josta Sipilä ei nähtävästi saanut haluamiaan tuloksia. Kaikenmaailman dosentit päätyivät ehdotuksiin, joka ei sovi Sipilän omistajien etua ajavaan politiikkaan, vaikka niillä voitaisiin edistää kasvua ja työllisyyttä.

Työryhmä näki yhtenä merkittävänä ongelmana listaamattomien yritysten osinkoverotuksen, sen vaikutuksista todettiin selvityksessä mm seuraavaa:

"Luonnollisten henkilöiden listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmän on sen sijaan arvioitu sisältävän useita vääränlaisia kannustimia investointien, tuottavuuden ja talouskasvun kannalta."

"On kuitenkin havaittu, että listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmällä on yrityksen investointi-, rahoitus- ja voitonjakopäätöksiä vääristävä vaikutuksia, erityisesti järjestelmään liittyvän liian korkean tuottoprosentin takia. Epäneutraalisuutensa vuoksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verotus heikentää pääoman kohdentumista tuottavimpiin kohteisiinsa taloudessa. Osinkoverotus saattaa myös ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Tällä tavoin osinkoverotus voi heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa."

"Koska osinkoverotukseen liittyvä 8 prosentin tuottoraja on hyvin korkea verrattuna suhteellisen riskittömiin markkinakorkoihin, verotus on siinä mielessä epä- neutraalia, että investointikannustimet vaihtelevat pelkästään verotuksen takia erilaisten yritysten kesken. Nykyinen osinkoverojärjestelmä suosii erityisesti sellaisia yrityksiä, joiden pääoman keskimääräinen tuotto on suhteellisen korkea. Näiden yritysten omistajien kannattaa kasvattaa yrityksen tuotannollista pääomaa, vaikka investointien rajatuotto jäisi suhteellisen matalaksi. Koska investointien tuottovaatimus vaihtelee verotuksen takia, investoinnit eivät välttämättä kohdistu taloudessa sinne, missä ne tuottaisivat eniten eli hankkeisiin, joiden rajatuottavuus on korkea. Tämä on omiaan laskemaan työn keskimääräistä tuottavuutta, jolloin samalla myös palkkataso laskee."

Juha Sipilä ampui tämän samantien alas toteamalla: "”Osinkoveron korotusta en tule hyväksymään. Myös tässä ennustettavuus, kannustavuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä.

Timo Soini kerkesi jossain vaiheessa esittämään muutoksia osinkoverotukseen, mutta hiljeni nopeasti Juha-sedän kommenttien jälkeen. Sipilän kaltaisten omistajien etu vaikuttaa olevan kasvua, investointien kohdentumista sekä työllisyyden paranemista tärkeämpää. Mitäpä sitä Suomen etua tässä ajattelemaan. Toki vaikkapa työttömät arvostaisivat oikeaa kannustamista ja ennustettavuutta, mutta heille sitä ei taida Sipilä antaa.

Yksi Suomen suurimmista ongelmista on tällä hetkellä se, että yritykset eivät hae kasvua ja investoi. Tällaista pysähtyneisyyttä tukeviin rakenteisiin pitäisi ilman muuta puuttua, mutta miksi Sipilän hallitus ei niin sitten tee? Juuri ennen hallitusta tehty VATT:in selvitys yritystuista myös kertoo, että niillä ei saavuteta haluttuja tuloksia - sillekään ei olla kahdessa vuodessa tehty mitään. Itselleni tulee kuva, että tämä nykytila sopii Sipilälle ja tarjoaa hänelle ja kaltaisilleen mahdollisuuden varallisuuden kasvattamiseen turvallisesti osingoilla. Suomen kannalta tämä ei nimittäien ole järkevää - kasvua ja vienti luovat työtä, ei paikallaanpolkevat yritykset. 

Kauppalehti kertoi selvityksestä kirjoituksessaan Sipilä torppasi osinkoveroesityksen ennalta seuraavaa:

"Ei, ei ja vielä kerran ei. Yritysverotusta pohtinut työryhmä tyrmää useimmat veromallit, joita sen tehtävänä on ollut selvittää."

Käytännössä työryhmä siis näki, ettei hallituksen ennakkoajatuksille ollut perusteita ja päätyivät esittämään jotain muuta. Se ei sitten kuitenkaan kaikenmaailman dosenttien tekemänä kelpaa alkuunkaan? Sipilällä on hallussaan joku suurempi viisaus asiasta.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Sipilä on oikeassa "... ennustettavuus, kannustavuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä."

Oliko dosenteilla ajatuksena, että osinkoveron korotuksella yritykset voidaan piiskata investoimaan ja kasvamaan ? Kyllä yrittäminen on ihan riittävän vaikeaa ilman dosenttien neuvojakin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jos luit perustelut, niin nykymalli kannustaa väärään suuntaan tavoitteiden suhteen.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Luin perustelut. En vain usko siihen, että osinkoveroja korottamalla yritykset saadaan investoimaan ja kasvamaan. Yritykset kyllä investoivat ja kasvavat jos se on taloudellisesti mahdollista, mutta korkea verotus pilaa helposti tälläiset mahdollisuudet.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #4

Minä taas uskon, että yrityksiltä puuttuu riskinottokykyä ja mikäli kannustetaan nykymallin mukaan vähemmän tuottaviin riskittömiin hankkeisiin, niin se pahentaa tilannetta. Viime aikoina on jo useaan otteeseen todettu, että vertailussa Suomessa yrittämisen edellytykset ovat hyvät. Yrittäjillä on vaikeaa toteait, miten niin?

Yksi mittari on esim konkurssien määrät: 2015 väheni 13,8 %, 2016 väheni 6,5 %.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu Vastaus kommenttiin #6

"Yrittäjillä on vaikeaa toteait, miten niin?"

Tarkoitin, että yrittäminen on vaikea ja vaativa laji. Jos sen osaa, niin yrittäjänä oleminen ei sinänsä ole vaikeaa. Yleensä yrittäjät haluavat kasvaa ja investoida, kuuluu lajiin, mutta siihen liittyy valtavat riskit, ja riskit saattavat toteutua. Kannattaa muistaa Sonera ja Nokia joiden bisneksissä riskit toteutuivat. Onneksi Nokialla oli enemmän riskinhallintakykyä ja firmasta myytiin vain puhelimet. Siis, en pidä suotavana että yrityksiä painostetaan ottamaan enemmän riskejä kuin yritysjohdon mielestä on järkevää.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #8

Sonera nyt on toki äärimmäinen esimerkki. veikeää on myös, että Telia on hyödyntänyt 10 vuoden aikana tehdyn alaskirjauksen Saksan kaupasta ja välttänyt siten yhteisöveron Suomeen kokonaan kierrättäen Turkcellin osingot suomen kautta.

Nokian tapauksessa en ole samaa mieltä matkapuhelinliiketoiminnan osalta. Mielestäni se kaatui pysähtymiseen ja näivettymiseen, jolloin kilpailijat meni ohi. Tok Microsoft-käyttis oli yksi merkittäävä väärä valinta ketjussa. Kuitenkaan mihinkään ylimääräiseen riskinottoon investointien muodossa Nokia ei kaatunut.

Ei tämä nyt painosta ottamaan riksejä, mutta kuten selvityksessä todetaan, niin purkaa niitä kuuluisia kannustinloukkuja. Niitähän henkilöiltäkin kovasti halutaan purkaa.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #8

Missä kohtaa näet Nokian ja Soneran kohdalla yrittäjän?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Raportissa suositellaan myös oman pääoman kulun vähennyskelpoisuutta sekä ansiotuloverotuksen laskua niin ettei marginaalivero nouse yli 50% millään tulotasolla. Raportissa ehdotettu Listaamattomillahan yritysten verohuojennuksen lasku nykyisestä 8%:sta 4%:iin kuulostaisi kaikin puolin fiksulta. Se vastaa siis suunnilleen pitkän aikavälin inflaatiota ja on siksi perusteltu.

Olen kyllä itsekin ihmetellyt tuota että oman pääoman kulu ei ole vähennyskelpoinen mutta vieraan pääoman on. Useinhan etenkin alkuvaiheessa yrittäjä ottaa lainaa jonka sitten panee firmaan oman pääoman ehtoisena - nuori firma kun ei saa lainaa sellaisenaan.

Se on todella ikävää että Suomeen ei saada hallitusta joka siirtäisi ideologiset fiksaationsa syrjään ja noudattaisi johdonmukaisesti näyttöön perustuvia politiikkasuosituksia. Välillä ne sopivat yhden maailmankuvaan ja välillä toisen. Niiden ylivertaisuus on kuitenkin siinä että joku on pohtinut niitä muuhunkin kuin mutuun ja hattuvakioihin nojautuen.

Käyttäjän SibilYanev kuva
Sibil Yanev

Tässä hieman kiteytettynä kansantaloustieteillijänä ohje mitä kannattaa pitää mielessä , kun puhutaan talouskasvusta.

-Jos tavallisen ihmisen ostovoima ei parane (ei voi kuluttuaa/säästää enemmän), niin tilastollinen kasvu on keinotekoinen (palauttuu alas). -

Tulonsiirot voivat olla hyödyllisiä, jos niitä kohdistetaan mikrotason yrityksiin JA samalla lisätään joustavuuttaa palkkaamisessa ja erottamisessa. Työn muoto on muuttumassa freelance- ja osa/määräaikapainotteiseksi. Myös lainsäädäntö on pysyttävä trendin mukana.

Ei hallitus voi yhtäkkiä sanoa, että talous nousussa, jos itse tilaa 800 tietyömaata pääkaupunkiseudulla samaan aikaan ja perustelee sitä sillä. Eri tilanne , jos tilaaja on ulkopuolinen taho. Samoin startuppien tukeminen on hieno juttu, mutta usein niitä vaan myydään, kun kavatetaan hieman. Tarvitaan tukea niihin yrityksiin, jotka haluavat aidosti pysyä ja laajentua, jotta olisivat muiden (joilla pehmeämpi budjetti) kanssa kilpailullisella tasolla. Tämän jälkeen hyvä tuote/palveluon se, joka vie yritystä eteenpäin.

On keksivä vaihtoehtoisia ratkaisuja tulonsiirtojen riippuvuudelle niin yritystasolla kuin yksilötasolla.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"-Jos tavallisen ihmisen ostovoima ei parane (ei voi kuluttuaa/säästää enemmän), niin tilastollinen kasvu on keinotekoinen (palauttuu alas). -"

Samaa mieltä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Sen verran startupeista, että tämä Suomen Slushissa voimakkaasti painottuva appsien yms tekeminen vääristää koko startup-ajatusta. Startupilla kuitenkin virallisesti tarkoitetaan kasvuyritystä, joka hakee voimakkaasti nimenomaan kasvua ja hakee kenties siihen rahoitusta.

Esimerkiksi joku Kyrö Distillery gininsä kanssa voidaan lukea startupiksi, joka suoraan haekutui kansainvälissille markkinoille brändillään ja tuotteellaan. Vaihtoehtona olisi varmaan ollut tuottaa giniä Suomen markkinoille pienellä panostuksellla ja tyytyä siihen.

Suomelle on elintärkeää, että tällaisia syntyy. Itselläni usko siihen, että pitkään pelkästään kotimarkkinoilla toimineet yritykset yhtäkiä muuntautuisivat vientiyrityksiksi on aika nihkeä.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Tuossa dosenttien mallissa on kaksi epäkohtaa jotka olen jo aikasemminkin tänne listannut.

Ensinnäkään se ei ota huomioon yritysten taseiden vahvistamista joka oli keskeinen periaate kun Ahon hallitus ensimmäistä kertaa sitten tsaarin vallan uudisti pääomaveron keskeiset periaatteet.

Se miksi päädyttiin siihen, että yrityksillä halutaan olevan vahvat taseet ja "muskelit" liittyvät juurikin konkurssiherkkyyteen. Mitä velkaisempi yhtiö sen enemmän se on riippuvainen korkotason heilahteluista ja ulkoiseen rahoitukseen liittyvistä riskeistä.

Tämä realisoitui karulla tavalla 90-luvun alun lamassa jossa hyvässä operatiivisessa kunnossa olevat yritykset ajautuivat valuuttalainojen ja korkojen nousun vuoksi konkursiin.

Tässä realisoitui poliittinen riski. Valtion yhtiöt osasivat "sattumalta"
suojata valuuttalainansa juuri oikeaan aikaan ennen markan devalvointia. En kertaa tähän johtaneita asioita, mutta kärjistetysti pk-yritykset uhrattiin vientialojen hyvinvoinnin puolesta.

Voi olla jopa hyväkin asia, että euroaikana meillä on poliittinen riski pienentynyt.

Toisekseen dosentit eivät ota mitään kantaa veropohjan laajentamiseen. Nyt tilanne on pk-yrittäjille ja piensijoittajille kohtuuton kun isot pelurit eivät maksa osingoista ollenkaan veroa. Tämä tilanne jossa ei ole huomioitu edes ulkoisten veroparatiisien vaikutuksia kokonaisuudessaan.

Soteuudistusten myötä häikäilemättömät yritykset/yrittäjät saavat veroetua (kuten useampi iso lääkäriasema) veronsa suomeen maksaviin nähden. Tässä olisi vielä paljon tehtävää. Esim. Apple on totaalisen haluton maksamaan verojaan eurooppaan, joten tämä on EU: tasoinen ongelma. Helppoa se ei ole kun luxemburgilainen veroparatiisiyrittäjien suojelija Juncker vesittää kaikki hankkeet. Milloin tuostakin hävettävästä juoposta päästään eroon.

http://yle.fi/uutiset/3-8184051

http://yle.fi/uutiset/3-9383571

Suomen kannattaisi purkaa ensin omat maan sisäiset veroparatiisit. Näistä Soini isoon ääneen puhisi ja puhkui ennen vaaleja, mutta mitään toimenpiteitä ei ole tehty.

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/vain-sina...

http://www.adlibris.com/fi/kirja/veroparatiisit-ja...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kuten kerroitkin, niin tilanne Ahon ajoista on devalvaatiouhan ja siten valuuttalainojen yms suhteen poistunut sekä korkotaso on vakaa. Siten investointiympäristö on huomattavasti parempi ja tasevaatimusten voidaan katsoa keventyneen. Jossain selvityksen kohdassa taidettiin mainita tämä alkuperäinen tavoite.

EU:n hitaus ja toimettomuus on tässä kieltämättä ongelma. Tuo 105:n kerhokin johtuu EU-direktiivistä eikä sitä voida yksin suomessa purkaa, Mahtaako ola haluakaan, kun esim sipilän vakuutuskuori hyödyntää samaa sääntöä?

Paljon olisi kirveelle töitä, mutta vaikuttaa siltä, että sen annetaan ruostua vajassa. Vaikka ennustettavuutta ja vakautta tarvitaankin, niin kyllä toimimattomia rakenteita ja malleja on tälläkin alueella tarkasteltava.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Nykyinen systeemihän suosii velkavivutusta ja riskien kasvattamista. Optimaalisen pääomarakenteen määrittäminen on oma taiteenlajinsa.

Yritysten tulovero nollaan ja kaikki osingonsaajat verolle yhdenvertaisesti olisi tapa vahvistaa taseita. Ja toki nytkin ehdotettu oman pääoman kulun vähennyskelpoisuus (joka rahoitettaisiin kiristämällä osinkojen verotuksen seulaa).

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tuossa yhden kommentin Arvopaperin kirjoituksessa oli mielenkiintoinen toteamus:
"Rothovius esitti muutama vuosi sitten radikaalin ehdotuksen. Hän laski, että kaikille osingonsaajille yhteinen kolmen prosentin osinkovero takaisi valtiolle nykyisen tai jopa suuremman verokertymän. Rothoviuksen mallissa yhtiö tilittäisi veron suoraan valtiolle jo osingonmaksuhetkellä."

Taitaa olla liian radikaalia... Joskus silti pitäisi oikeasti ravistella näitä historian aikana luutuneita malleja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #17

Noinhan se vissiin on. Siihen voisi vielä säätää että ulkomaalainen voi hakea Lähdeveron palautuksena kunhan osoittaa että verot on pulitettu johonkin toiseen maahan. Hillitsisi veronkiertoa ja varmasti lisäisi pääomia yritystoimintaan - joka on ollut pitkää eräs Suomen ongelmakohdista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Näissä teetetyissä selvityksissä oliisiuutn merkittävää nähdä ja tarkastella itse tehtävänantoa ja rajauksia. Työttömyyden toimissa esimerkiksi oli käsittääkseni rajattu asia s.e. toimet eivät saa aiheuttaa lisäkustannuksia vaan joko kustannusneutraaleja tai säästöjä.

Tämä rajaa pois kaikki tavat, joissa panostamalla johonkin saataisiin myöhemmin tuottoa aikaan. Työryhmänkin kädet on sidottu jo etukäteen. Tästä seurauksena innovatiivisemmat ja aidosti kannustavammat keinot jäävät pois.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Esimerkiksi haastatteluiden ja liikkuvuusavustuksen tiedettiin aiheuttavan lisäkustannuksia ja toive oli että ne myös tuottavat joskus.

Systeemi on kokonaisuutena niin monimutkainen, että ellei työryhmälle anneta vapaita käsiä aloittaa koko sosiaaliturvasysteemiä ja työmarkkinalainsäädäntöä puhtaalta pöydältä, mitään kovin innovatiivista tuskin voi odottaa.

Parasta mitä voitaisiin tässä tilanteessa tehdä lienee kokeilla kaikennäköisiä erilaisia ideoita pienessä mittakaavassa ja katsoa olisiko missään mitään järkeä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Karun näköinen laskelma, jonka paikkansapitävyyttä olisi työläs varmistaa. Silmään pisti seuraava: "Palkaksi jää 3114,-(6.000-2886) josta ennakonpidätys 44,1%"

Moista ennakonpidätysprosenttia lähellekään ei kyllä vähän yli kolmen tonnin tuloilla mennä? Edes tuplasta ei taitaisi vielä mennä 44,1 prosenttia?

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Ennakonpidätys on valistunut arvaus veroista, mutta lopullinen verotus kertoo todellisen verotuksen.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Näin se vaan minun verokortissa lukee, eppäillä soppii mutta kaikki kuitit on tallessa, et saa valehtelijaa minusta mitenkään.
Miksi ihmeessä verottajaa ei kiinnosta se että joku maksaa mielettömästi veroja ja joku toinen ei juuri ollenkaan, aina vaan siitä yli mistä aita on matalin.
Luulisi tällä tietotekniikalla olevan jotain tehtävissä, väitän että on niin koulutettua porukkaa päättämässä että ne ei osaa laskea, eli jos päässä ei ole mitään se on tyhjä pää vai oliko se joukko........
Minulle opetettiin yli 60 vuotta sitten ynnä ja pois lasku olisiko syytä opetella verottajankin, jos siihen lisättäisiin vielä jako ja kertolasku oltaisiin jo lähellä täydellisyyttä:)

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

En lähde tämän enempää hiuksia halkomaan (vaikka laskelmasssa on virheitä), mutta kyllä nuo alvit maksaa tavaran ostaja, jotka sinä tilität eteenpäin. En yritä tässä vähätellä yrittäjiä, mutta kyllä noissa laskelmissa tulee olla tarkkana.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Veroprosentti + veronluonteiset maksut palkasta (eläke- ja sotumaksut) niin aletaan olemaan noilla prosenteilla.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Minä en ilmeisesti ole se "hyvä ihminen" kun verotetaan rankasti, ennakonpidätys 44,1 , tai 53% lukee verokortissa ja se on maksettu kun tämän verotusesimerkin tein, muut kulut lisäksi.
( eläkemaksua ei minulta mene kun olen jo yli 70 vuotias)
Esimerkin mukainen verotus ja osingon veronkorotuksen uhka kyllä voi lisätä investointeja mutta ei Suomeen.
Ennen yrittäminen ulkomailla, siis muualla kuin Suomessa, oli toissijainen vaihtoehto, nyt se on siirtynyt ensisijaiseksi.
Onko hyvä ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Lauri, toteat: "Esimerkin mukainen verotus ja osingon veronkorotuksen uhka kyllä voi lisätä investointeja mutta ei Suomeen."

Luot tässä juuri sellaisia uhkakuvia, joilla tätä peliä jatkuvasti valitetavasti pelataan. EU:n ja samalla suomen kritisoitu 105:n emo-tytäryhtiösääntö takaa nimenomaan sen, että ulkomaisen yrityksen sijoittaessa suomalaisenn yritykseen yli 10% osuuden, niin se ei maksa Suomeen osinkoveroa lainkaan. Kun veronkorotuksissa oli kyse listaamattomista yrityksistä, niin ei tänne sitä pienempiä sijoituksia käytännössä edes tehdä.

On hyvä myös huomata, kun otetaan huomioon muut verot puhtaaseen osinkoveroon liittyen kuten yhteisöveron varsin alhainen taso, niin OECD-maista Suomessa osingoista maksettu vero on hieman alle keskitason eikä mikään suuri.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

#25
Käsittämätöntä erottelua ?
Tavaran ostaja maksaa tavaran hinnassa kaiken nimiset verot ja muut kustannukset.
Ainakin minun yrityksen tililtä lähtee summa verottajalle olipa veron nimi mikä hyvänsä.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

"Alla olevassa tapauksessa tarvitaan vähintään 30.000 kg: tuotemäärän valmistus ja myynti jotta palkkakuluihin jää 6000,-"

Tuossa myynnissä on ollut jo mukana alvit ja muut maksut, kuten jätemaksut hinnassa mukana. Ei niitä enää tuosta 6000 vähennetä, vaan jostain aikaisemmasta summasta. Tämä menee ohi blogin, joten en kommentoi asiaa enempää ilman blogistin lupaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Siitä vaan, itse en osallistu kun en noita asioita tunne..

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala Vastaus kommenttiin #28

Kiitos luvasta. Tuossa laskelmassa on niin paljon epäjohdonmukaisuuksia, että oli pakko kirjoittaa kommentti, ettei lukijat jätä miettimättä asioita.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Toivottavasti verottaja ei verota periaatteella " jostain aikaisemmasta summasta" varsinkin kun sitä aikaisempaa summaa ei ole.
Enhän minä niitä uhkakuvia luo, se vaan tahtoo olla niin että rahoja ei sijoita kukaan jos siitä ei jotain hyötyä ole sijoittajalle.
Emo-tytäryhtiö ym. säännöt ja mihin verot maksetaan onkin sitten oma lukunsa, esimerkki tapauksessa verot on maksettu Suomeen niillä numeroilla jotka siinä ovat.
Säännöt onkin erittäin tärkeitä että saataisiin niitä sijoituksia ja niiden tuotto olisi edes vähän tasapuolinen, nythän niin ei ole.

Käyttäjän jariojala kuva
Jari Ojala

Et siis huomaa mitään ongelmaa laskelmissa?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset