Mitä puoli vuotta Puheenvuorossa on opettanut?
"Mitä tänään koulussa opit poika pellavapäinen?" Ajattelin kirjoittaa kokemuksistani puolesta vuodesta Puheenvuoron koulussa – kenties se auttaa jotain toista tänne uutena tulevaa. Itselleni tämä on armeijan jälkeen ollut ensimmäinen kerta, kun taas kohtaa mielipiteiden ja ihmisten omaa kuplaa laajempaa kirjoa. Se on ollut ilman muuta opettavaista, välillä palkitsevaa ja myös turhauttavaa – joskus saa jopa virtuaalisesti pataankin ihan huolella. Parhaimmillaan on hienoja keskusteluja, joista oppii ja löytää uusia näkökulmia.
Valitse taistelusi
Alkuun tuli sohittua joka suunnalla kommentoimassa, mutta varsin pian tuli raja vastaan siinä, kuinka hyvin voi noudattaa periaatettaan kaikkiin kommentteihin vastaamisessa – varsinkin mikäli keskustelu alkoi mennä outoon suuntaan, josta ei synny enää mitään hedelmällistä ja rakentavaa. Oli alettava karsia osallistumistaan keskusteluihin vaikka olikin paljon kiinnostavia asioita. Toimin myös usein faktantarkistajana, joka on aikaa kuluttavaa eikä aina kovin palkitsevaa. Ammatinkin kautta olen tottunut arvoimaan asioiden luotettavuutta, mutta korjausten tie olisi loputon. Sitä oli pakko vähentää radikaalisti, joka soti omia periaatteita vastaan, mutta oli välttämätöntä.
Puolen vuoden aikana on alkanut löytyä aiheita, joihin minun ei kannata osallistua. Olen nähnyt jo riittävän usein milliasella kaavalla ne etenevät. Listalle on toistaiseksi päässyt tuulivoima, ilmastonmuutos, islam/maahanmuutto sekä uusimpana kreationismi vs tiede. Nämä eivät enää ole taistelujani, sillä minulla ei ole niihin annettavaa. Toki aiheita sivutaan väkisin esimerkiksi bioenergian ja metsän käytön strategian sekä yritystukien kohdalla, jotka ovat nyt itselle kiinnostavia aiheita.
Kommentoinnin demokratia
Kaksimetrisenä satakiloisena äijänä välttyy reaalimaailmassa monelta henkilökohtaisuudelta ja hyökkäykseltä. Samaten suurimman osan työurastaan esimiehenä toimineena moni kritisoiva puhe tapahtunee selän takana. Täällä virtuaalisessa todellisuudessa kaikki on toisin, mikä on opettanut paljon ja ollut uusi kokemus. Omalla nimellä kirjoittaminen sekä kuva on kuitenkin onneksi rauhoittava tekijä moneen muuhun foorumiin verrattuna, mikä on hieno ominaisuus. Foorumin viralliset säännöt ovat aika tiukat, mutta aika laveasti niitä tunnutaan tulkittavan moderoinnin suhteen. Se on kuitenkin oikeastaan hyvä asia, sillä muutoin keskusteluista tulisi hampaattomia ja tylsempiä.
Edelleenkään en ole politiikassa mukana, mutta täällä on ollut mukava olla poliittisessa keskustelussa osallisena. Meitä on todellakin moneen junaan ja täällä oppii matkustajista paljon, kun kaikilla on yhtäläinen oikeus mielipiteeseen.
Saat vastustajia
Ajatusmaailman ollessa kallellaan vihreiden suuntaan, vaikken kaikissa asioissa olekaan samaa mieltä, herättää merkittävää vastustusta. On löytynyt joukko ihmisiä, jotka vastustavat kaikkia sanomisiani. Joskus on jopa tehnyt mieli kokeilla hauki on kala -tyyppistä lausumaa testinä sille, onko kaikki sanomani automaattisesti väärin. Puheenvuorossa vihreä suuntaus on aliedustettu suhteessa kannatukseen ja usein täällä saakin kuulla olevansa DDR:n Stasin, taistolaisten jne perillinen, joka vie Suomen ja Euroopan tuhoon. Osittain tähän vaikuttaa myös Puheenvuoron ikäjakauma, nuorempi ikäpolvi ei ole tänne juuri eksynyt. Vastakkainasettelun aika ei täällä ole todellakaan ohi. Vihreiden puolustaminen täällä vaatii lehmän hermoja, itse olen välillä provosoitunut ja siitä ei seuraa oikeastaan mitään hyvää. Mutta kuten historian opettajani aikanaan lauleskeli: "Ei se miunkaan vieteri veny taivaisiin." 😉
Keskustelun harhauttajat ja sivupolulle johtaminen
Täällä käytössä ovat myös lukuisat keinot, joilla asiallinen keskustelu harhautuu aivan väärään suuntaan. Omissa blogeissa se on ehkä turhauttavimpia tilanteita. Usein kohtaa tarkoituksellista pahansuopuutta, jossa pyritään kaikkea kirjoittamaasi tulkitsemaan väärin tai kärjistävästi. Jos voit tulla väärinymmärretyksi, niin tulet väärinymmärretyksi. Ei ole oikeastaan mahdollista kirjoittaa blogin mittaista tekstiä, joka ei jättäisi tilaa tahalliselle väärinymmärrykselle. Joskus olen ajatellut tehdä disclaimerin blogin alle, jossa avataan mitä en kirjoittamallani ainakaan tarkoita.
Trollausta täällä esiintyy, mutta onneksi varsin pienessä määrin. Kohdalle osuessaan se on todella turhauttavaa. Whataboutismi on suosittua, johdetaan keskustelu toisaalle kritisoimalla vaikka aiempien hallitusten vastaavia päätöksiä. koulutuskeskustelu on tästä hyvä esimerkki: Koska edellinenkin hallitus teki koulutusleikkauksia, niin oppositio ei saisi kritisoida uusia leikkauksia samaan alueeseen.
Itselläni on vahva halu löytää ratkaisuja ja vaikeuksia tulee keskusteluissa, jossa toisella osapuolella vääntäminen vaikuttaa olevan harrastus ja hupia eikä tarkoituksena olekaan päästä mihinkään lopputulemaan. Olen koittanut oppia lähtemään näistä keskusteluista aiemmin. Se on asia, joka on ollut pakko opetella – luovuta, kun huomaat ettei keskustelu johda mihinkään vaan junnaa paikallaan. Niele ylpeytesi, vaikka kuvittelisit olevasi ehdottomasti oikeassa, niin välillä on parempi vaan kävellä pois.
Jatkaako vai ei?
Vähintään kerran viikossa pragmaattisena ja kärsimättömänä pohdin, että pitäkää tunkkinne. Mutta vielä on tunkattu – kerran pidin tauon, kun huomasin täällä kuluvan energiaa enemmän kuin saan. Jotain koukuttavaa tässä kuitenkin on ja takaisin on palattu, vaikka alkuinnostus on tasaantunut. Toimituksen linja vaikuttaa myös muuttuneen omasta näkökulmasta poikkeavaan suuntaan, mutta on tämä edelleen paras tietämäni foorumi asoiden esilletuomiseen ja keskusteluun. Siitä kiitos!
Minne menet Puheenvuoro?
Historiani ei täällä ole pitkä enkä oikeastaan tunne aikaa ennen Almamedian viime kesänä tapahtunutta Uuden Suomen ostoa. Vaikuttaa siltä, että kauppa ei ole tuonut juuri mitään muutoksia paitsi karusellin näkyvyyden Talouselämän ja Iltalehden sivulla. Olen koittanut kysellä onko itse Puheenvuoroon tulossa muutoksia ja mitä tavoitellaan jatkossa saamatta vastauksia.
Hieman huolestuttavalta vaikuttaa se, että tämän puolen vuoden aikana ei ole mitään parannusta tapahtunut alustan käytettävyyden tai uusien ominaisuuksien suhteen eikä sellaisten tulosta olla mitään viestitty. Usein tällainen pysähtyneisyys ei lupaa hyvää, mutta toivottavasti olen tässä väärässä.
Olisi hienoa mikäli Puheenvuoroon saataisiin houkuteltua lisää väkeä ja kirjoittajia kenties myös nuoremmista ikäpolvista. Tuntuu että kirjoittajat ovat aika pitkälti samoja, toki kunnallisvaalien aikaan taisi poliitikkoja tulla lisää, jotka tosin katoavat seuraaviin vaaleihin asti.
Joka tapauksessa hienoa että tällainen foorumi on olemassa ja kiitos kaikille hienoista keskusteluista!
Niko kirjoitti: ”Olen koittanut oppia lähtemään näistä keskusteluista aiemmin. Se on asia, joka on ollut pakko opetella – luovuta, kun huomaat etei keskustelu johda mihinkään vaan junnaa paikallaan. Niele ylpeytesi, vaikka kuvittelisit olevasi ehdottomasti oikeassa, niin välillä on parempi vaan kävellä pois”.
Älä murehdi. Näinhän jokainen ajatteleva oppii tekemään; teen sen itsekin, aina silloin tällöin, viimeksi eilen:
http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23580…
Jatka vaan. Tämä on Suomen paras foorumi.
Ilmoita asiaton viesti
Sen olen oppinut, että bannia saattaa tulle herkästi, jos vääränlaisia mielipiteitä tai faktoja ei esitä poliittisesti korrektilla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Viime aikoina on vaikuttanut siltä, ettei tiettyjä asioita ole mahdollista esittää tarpeeksi ”korrektisti” jotta välttyisi matkalta banaanisaarille.
Mikä on todella sääli, jos linja jatkuu – poteroihin kaivautuneiden välinen keskustelu on ainoa syy, miksi tänne eksyin ja jäin. Suomessa keskustelu tietystä aiheesta on vieläkin täysin lapsenkengissään, eikä asiaa auta se että useimmilla foorumeilla keskustelu torpataan ylläpidon toimesta.
Toivottavasti paksunahkaisuus ja kärsivällisyys ”väärässä olijoita” kohtaan maailmassa kasvaa, eikä vähene.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen haaste on ainakin se että saisiko jonkin asenteisiin jumiutuneen ja poteroituneen asemasotakeskustelun jollain tavoin liikkeelle. Siinä olisi haastetta, eikös?
Pitää vain ymmärtää ettei siitä aina voi tulla mitään, vaikka miten yrittää.
Mutta kalaa ei voi saada jos ei jaksa pyytää. Joskus onnistuu, useimmiten ei.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä olisi haastetta, joskus pää ei vaan kestä mäntyyn takomista. Alkaa kivistää.. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa keskittyä seuraamaan niitä muutamia kirjoittajia ja niitä aihepiirejä, jotka ovat itselle kiinnostavia ja tärkeitä. Parhaimmillaan löytää erittäin asiantuntevia ja korkeatasoisia blogeja, jotka ylittävät kirkkaasti toimituksen aikaansaannokset ja avartavat lukijansa tietämystä.
Tutustumismielessä voi toki pistäytyä missä tahansa muuallakin, mutta on ajanhukkaa yrittää keskustelua omiin kantoihinsa lukkiutuneiden fanaatikkojen kanssa. Osa blogeista otsikoineen on tahallaan valittu räikeän kärjistäviksi ja provosoiviksi, huomion hakemisen tarkoituksessa. Jos periaatekysymyksiin menevässä väittelyssä huumorintaju puuttuu kokonaan, jää jäljelle pelkkä mutapaini.
Lähtemällä painiin sian kanssa molemmat ryvettyvät, mutta vain sialla on hauskaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta lopun viisaudesta tuplasuosittelut, en ollut aiemmin kuullut tätä loistavaa kuvausta painimisesta! Kiitos! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
”Lähtemällä painiin sian kanssa molemmat ryvettyvät, mutta vain sialla on hauskaa.”
Eikös se juuri ole hauskaa että on jonkinlainen vaara, vaikkapa vain tahriintumisesta.
Mitä hauskaa ja mielenkiintoista on jutella henkilön kanssa joka on kaikesta samaa mieltä, tai ainakin yrittää olla, on aina kohtelias, eikä ollenkaan yritä haastaa mielipiteitäsi?
Tuohan on se tyyli jota autokauppiaat harrastavat, mutta niilläkin on kuitenkin aina konnuus mielessään, ne vain haluaa myydä sinulle auton, vaikka et sitä tarvitsisi.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän toki samanmielisten hymistely ja selkään taputtelukaan mitään tuota. Pikku paini on jees, mutta kun mennään vapaaottelun puolelle ilman tuomaria, niin välillä on parempi taputtaa mattoa ja katella seuraavaa matsia.
Olen muuten huomannut, että provosointeihin vastailu rauhallisesti ja asiapitoisesti saattaa ärsyttää suunnattomasti.
Ilmoita asiaton viesti
”Olen muuten huomannut, että provosointeihin vastailu rauhallisesti ja asiapitoisesti saattaa ärsyttää suunnattomasti.”
Tottakai se ärsyttää kun ärsytettävä ei ärsyynny.
Kyllä toisaalta autokauppiaaltakin saa hermon pintaan jos oikein yrittää. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Mainio pohdiskelu, kiitos siitä. Pekka Lukkala tuossa ylempänä kertoikin Puheenvuoron uudistuksista vuosien varrella.
Kyllä, uudistuksia on luvassa myös jatkossa. Käytettävyyttä halutaan parantaa ja bloggaajille hyödyllisiä ominaisuuksia lisätä. Saa esittää toivomuksia! Ne voivat koskea esimerkiksi käytettävyyttä mobiililaitteilla tai oikeastaan ihan mitä vain.
Ilmoita asiaton viesti
Toivomuksia: tekninen ohjeistus siitä,
– kuinka blogin kuvituksena olevan valokuvan saa näkyviin isompana eikä vain avautuvana ”peukalonkyntenä”
– miten kommenttiteksteihin saa lihavoinnin, kursivoinnin, ylä- ja alaindeksit ym. kirjasinmuutoksia
Valokuvausta harrastavana toivoisin kuvan liittämisen mahdollisuutta myös kommenttiteksteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Hannulle (ja muille): kommenttiteksteihin saa lihavoinnin ja kursivoinnin helposti.
Lihavointi: sanan alussa strong ja sanan lopussa /strong (molemmat käskyt hakojen välissä, siis <>)
Kursivointi : sanan alussa em ja sana lopussa /em (taas siis <>-hakojen välissä)
Ylä- enkä alaindeksejä ole tarvinnut, mutta varmasti siihenkin löytyy omat temput. Kertokoon joku muu. Keksin nämä kikat aikoinaan itse kun tuntui, että usein oli lihavoinnin tai kursivoinnin tarvetta. US-blogistanin manuaali voisi olla hyvä idea.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos! Nyt onnistuu.
Ilmoita asiaton viesti
ei tule kuvaa tänne HTML koodilla
Ilmoita asiaton viesti
Vahinko, vaikka jotenkinhan sen pitää olla mahdollista kun profiilikuvatkin tänne ilmestyvät. Voisiko US:n IT-guru auttaa?
Ilmoita asiaton viesti
kokeilu
kokeilu
Oho – sehän toimii! Joskus olin nuo neuvot lukenut, mutta kun en ryhtynyt niitä soveltamaan, tekniikka unohtui. Tyylikkäämpää tuo on kuin pelkkä TIKKUKIRJAIMIN painottaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se tieto leviää. Pitkään olin lähes ainut kommentoija, joka ”osasi” lihavoida ja kursivoida, mutta jo parin vuoden ajan useampi muu on hoksanut saman. Nyt käytäntö laajenee entisestään ja hyvä niin.
Uuden Suomen IT-osasto voisi tehdä kirjoitusmanuaali, jossa kaikki temput ovat esillä.
Ilmoita asiaton viesti
Allekirjoitan täysin Hannu Monosen kommentin.
Tiedän, että on mahdollista nytkin liittää kuvia tekstin sekaan, mutten tiedä komentoja.
Toimitus voisi yvin lisätä tänne sivun: ”Näin käytän US-palstan laajennettuja mahdollisuuksia.”
Määrätyissä keskusteuissa vaikeutena on se, ettei kommentoinnissa voi julkaista karttaa.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Olettaisin, että tuonne tekstiin voisi liittää kuvan / . Tosin tuo ei onnistu kommenttia kuvittamaan. Kokeilin. Ehkä voisin kokeilla toimiiko vapaavuoron blogitekstiin, niin tulisi varmistus.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia vastauksesta, ensimmäisenä tulee mieleen tapa hallita ja nähdä itse Puheenvuorossa omiin kommenteihin ja seurattuihin keskusteluihin tulleet kommentit notifikaattina. Paljon osallistuvalle tuo sähköpostinotifikaatio on aika tuskallista. Toisaalta ikävää ainakin itselle on mikäli ei sitä käytä ja jää vastaamatta kysymyksiin.
Toinen olisi erityisesti mobiililaitteille selaamisen tuskallisuuden vuoksi kääntää kommenttilista s.e. näkisi viimeisimmät ensin ja mahdollisesti uudet kootusti.
Tuossa pari, ansaitsisi varmaan jonkun toisen tavan keräillä näitä. Facebookin hallinnasta parhaat puolet feeedin hallinnasta, niin aletaan olla oikeilla jäljillä.
Ilmoita asiaton viesti
Minua on ärsyttänyt, kun olen nyt parisen vuotta joutunut aina uusimaan kirjautumisen näin:
”Olemme vastaanottaneet pyynnön salasanasi uusimiseen Uuteen Suomeen.”
koska uusiminen ei onnistu aikaisempien tietojen pohjalta, vaikka mikään ei ole muuttunut aikaisemmasta. Olen lähestynyt muutaman kerran toimitustakin asiasta, mutta aina pitää uusia ”kommentointioikeus” kohdasta, oletko unohtanut salasanasi, koska mitään selitystä/muutosta ei ole tullut.
Tämä ei nyt ollut mikään uudistusehdotus, mutta korjausehdotus kuitenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi jo aika että voisimme helposti seurata niitä keskusteluita joihin olemme itse osallistuneet.
Samoin olisi hyvä jos noiden suositumpien blogien listan kaavaa vähän rukattaisiin niin, että vanhemmat jostain syystä nosteessa olevat tekstit nousisivat myös top 10 -listalle jos noste on riittävä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olen kirjoittanut täällä nyt runsaat kuusi vuotta. Jo sitä ennen seurasin ja kommentoinkin palstan kirjoituksia.
Omat havaintoni ja valintani ovat kanssasi samankaltaisia. Tiettyihin keskustelunaiheisiin en osallistu ollenkaan. Joidenkin kirjoittajien blogeja en seuraa enkä avaa. Toisten kirjoittajien jutut taas luen aina.
Näiden kuuden vuoden aikana US-puheenvuoro on uudistunut moneen kertaa, ja mielestäni joka kerta parempaan suuntaan. Kun aloitin, sai vielä nimimerkillä kirjoittaa. Sitten tuli oman nimen käyttö pakolliseksi ja sittemmin vielä tunnistettavan valokuvan käyttö. Myös puheenvuoron keskusteluohjeet ovat niden vuosien aikana tarkentuneet.
Myös minä toivoisin palstalle lisää nuoria kirjoittajia lisää. Mutta heillä on elämässään omasta mielestään varmaan tärkeämpääkin tekemistä. Myös rima ensimmäisen kirjoituksen tekemiseen voi olla monille kovin korkealla.
Ilmoita asiaton viesti
Hieno paikka turista, eipä tämä nyt niin vakavasti otettavaa ole. Mulla ei ainakaan mee hermo mihinkään, vaikka tulisi kuinka kovaa kommenttia takaisin.
Aika vähän on henkilöön kohdistuvia juttuja täällä, useimmiten kinataan juuri asiasta ja se on hyvä, ja tottakai sitä pitää sanoa, jos toinen ei käsitä, että on väärässä, on vain yksi oikea mielipide ja se on minun. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
”Tottakai sitä pitää sanoa, jos toinen ei käsitä, että on väärässä, on vain yksi oikea mielipide ja se on minun. :)”
Pitääkö sen aina sanoa että on aina oikeassa?
Minusta se on itsestäänselvä juttu että olen aina oikeassa, ei sitä tartte aina eriseen painottaa, ja kyllä sen muutkin tietää, piruuttaan vain joskus vänkäävät vastaan. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Nythän alkoi tanner tömiseen, kun isot egot saapui tontille. ”If I want your opinion, I will give it to you.” 😉
Ilmoita asiaton viesti
Tunnen ongelman :-).
Pojan esille tuoma ja vaimon kannattama ajatus on, että jopa minäkin saatan joskus olla väärässä. On noilla hyvä mielikuvitus ;-).
Silti korpeaa, jos ei saa oikein mitään komenttia. Haukkuisivat edes.
Aloitin blogien lukemisen pitkän jahkailun jälkeen ja äsken perustin oman vielä pitemmän fundeerauksen tuloksena.
Yritin aikani saada jutun juurta Talouselämän ja Tekniikka&Talous uutiskirjeiden keskustelupalstalla. Siellä kuitenkin oman kommentin näkymiseen saattoi mennä vaivaiset 9 tuntia, mistä seurasi, että vastaus siihen meni jo sulkemisajan ulkopuolelle. Keskustele siinä sitten.
Nyt täällä kaikki tulee liki heti näkyviin, mutta eihän se mitään auta. Ei ole mitään näytettävää. Yritin saada jengin pohtimaan ”nukkuvien” äänestäjien ongelmaa. Enpä näytä onnistuvan. On vasta 1 (yksi) kommentti.
Mitä tehtäis että mainittais…
Kiitos kuitenkin alustuksen kirjoittajalle ja muillekin.
Yritän sinnitellä edelleen.
Ilmoita asiaton viesti
”Yritin saada jengin pohtimaan ”nukkuvien” äänestäjien ongelmaa. Enpä näytä onnistuvan. On vasta 1 (yksi) kommentti.”
Otan sitten kantaa asiaan täällä, tietämättä mikä kanta sinulla on.
Minä olen tullut siihen tulokseen ettei ole mitään nukkuvien ongelmaa.
Jos joku ei osaa, tai ei halua ottaa kantaa valtakunnan asioihin ja haluaa jättää päätöksenteon muoille, se on ihan hänen oma asiansa.
Itse kukin tietää parhaiten itse kannattaako hänen antaa omaa panostaan maan asioista päätettäessä. Olen vilpittömästi sitä mieltä että moni äänestämisestä kieltäytyvä on ihan oikeassa siinä että kieltäytyy, jotkut voivat olla myös väärässä ja heillä olisi jotain annettavaa äänestykseen, mutta se on oma valinta haluaako antaa äänensä. Myös moni sellainen joka äänestää, mutta jolla ei ole mitään käsitystä yhteiskunnallisista asioista äänestää turhaan ja hänen äänensä on kuin arvanheitto.
Minä ehdottaisin että jokaiselle äänestäjälle arvottaisiin joku valinta sen perusteella mikä on henkilön asema yhteiskunnassa, tulot ja omaisuus. Arvonta suoritettaisiin niiden ehdokkaisen kesken joiden voidaan katsoa parhaiten ajavan kyseisen henkilön asioita. Arvontatulos esitettäisiin äänestäjälle ja se jäisi voimaan, mikäli äänestäjä ei halua päättää itse ja vaihtaa ehdokasta. Tällä tavalla huomioitaisiin myös niiden etu jotka eivät äänestä.
Tiedän että ajatukseni vaikuttavat varmaankin erikoisilta ja radikaaleilta, mutta näin minä ajattelen tänään, ehkä huomenna ajattelen jo toisin.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä meillä on ”nukkuvien” ongelma.
Vaikka kuinka moni hylkäisi kaikki ehdokkaat mielestään kelvottomina tai epäluotettavina, silti tupaan vyöryy täysi määrä valittuja.
”Jos joku ei osaa, tai ei halua ottaa kantaa valtakunnan asioihin…”
Myös se joka hylkää kaikki ehdokkaat on ottanut kantaa. Hän olisi halunnut äänestää, mutta kun ei luota yhteenkään ehdokkaaseen.
Tässä ajatukseni tai ”ajatukseni”
http://pekkamansala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23584…
Pistin tänään esille.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä saattaa tovi vierähtää ennen kuin saa tavallaan tunnettuutta ja toisaalta asiallinen pohdinta saattaa jäädä jonkun uohuttavan asian varjoon kuten nyt vaikka tuo moskeija-asia.
Kolmannes ajasta kannattaa käyttää otsikon ja listauksessa näkyvän alun pohdintaan. itse taistelen tämän asian kanssa koko ajan – toisaalta en haluaisi käyttää klikkijournalismin tyylisiä otsikoita tai alkua, mutta kuitenkin haluan saada ihmisiä mukaan pohtimaan.
Tsemppiä, älä ihmeessä lopeta,
Nukkuvien puolueen osalta me kaverin kanssa mietittiin oikean sellaisen perustamista, slogan olisi En mä jaksa tai Onks pakko, jos ei halua.. 😉
Ilmoita asiaton viesti
”There is my way,
and then there is the wrong way.”
Ilmoita asiaton viesti
”Kaksimetrisenä satakiloisena äijänä välttyy reaalimaailmassa monelta henkilökohtaisuudelta ja hyökkäykseltä.”
”Luottaa kuin pukki suuriin sarviinsa:” Totesi aikoinaan minun historian opettajani
”If I want your opinion, I will give it to you.” 😉
But it’s need more than 7 feet tall and 220 pound heavy.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, unohtuikin kokonaan ne ”sitä korkeammalta kaatuu” -tyypit, joihin joskus baarissa törmää. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Hienosti kootut ajatukset Nikolta. Kiitos. Ryhmätoiminta kasvattaa sopeutumaan, kuuntelemaan ja toisaalta pitämään puolensa asioissa, joihin uskoo. Hyvän inttämisen lopputulos voi mainiosti olla edelleen jatkuva erimielisyys.
Minä pidän US blogipalvelun hienoutena myös, että sana on sangen vapaa ja omalla naamalla esiinnytään. Noihin iltapäivälehtiin en viitsi juuri mitään kirjoittaa. Moderointilinja on epäloogista ja käsittämätöntä ajoittain.
Kirjoittajia, jotka haluavat hyväksyä jokaisen kommentin ennen sen julkaisua, en ymmärrä lainkaan. Se antaa viitteitä henkilön luonteesta, joka liittyy tarpeeseen pidätellä pierua. Anteeksi, jos loukkasin jotakuta. Poliitikoilta tai sellaisiksi aikovilta blogiensa moderoijilta en pyydä kuitenkaan anteeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Ollos hyvä. minustakin tuo komenttien ennakkohyväksyntä jotenkin sotii tämän foorumin henkeä vastaan ja sen voisi poistaa. Täällä pitää kestää kritiikkiä, joka on kuitenkin paljon asiallisempaa kuin monessa muussa paikassa.
Mahdollisuus itse poistaa ja tarvittaessa asettaa bänni jakuvasti häiriköivälle pitäisi riittää.
Pahimmillaan muutama kuntapolitikko on käyttänyt tuota ominaisuutta s.e. jättää hyväksymättä muut kuin samanmieliset. Eivät siis hyväksy asiallista kritiikkiäkään ja siten luovat mielikuvan siitä, että ajatus saa vain kannatusta.
Ilmoita asiaton viesti
En kirjoita ammattiini liittyvistä asioista oikeastaan ollenkaan siksi, että siinä joutuu näkemään vaivaa, faktojen ja viitteiden tarkistuksessa. Ja tuo vaiva ei näytä korvautuvan. Ja sille julkaisemiselle onkin omat kansainväliset fooruminsa, josta saadaan niitä himoittuja tulospisteitä. Työtehtävieni takia en voisi oikeastaan ottaa kantaa politiikkaan tai elämänkatsomukseen ollenkaan. Ja niistähän täällä puhutaan. Työnantajaani liittyviin asioihin on tiedotusosastot erikseen. Mutta toisaalta olen luonnontieteilijä, jolle mikään ei saa olla vierasta eikä pyhää. Yritä siinä sitten tasapainoilla. Oliko muistaakseni professori Alf Rehn, joka totesi että meidän pitäisi ottaa julkisesti kantaa paljon enemmän. Pekka Sauri taas totesi, että somessa pystyy säilyttämään keskustelun aisoissa, kun vain malttaa kommentoida rauhallisesti perustellen ja provosoitumatta.
Uskontokritiikki on sen verran kaluttu aihe, ettei siihen taida uusia näkökulmia löytyä. Paitsi näytti siltä, että kirkon edustajille nostamani näkökulma oli uutta tietoa. Palstan kautta automaattisesti syntyvä linkkiformaatti Twitteriin ja Facebookiin on hyvä.
Ilmoita asiaton viesti
itse pidän tärkeänä, että mahdollisimman vähän ammatin tai aseman myötä jätäytyy pois keskustelusta. On tärkeää, että esim Alf Rehnin kaltaiset ovat siinä mukana ja hän on aika hyvin onnistunut pitämään erillään sen, milloin kyse on ikäänkuin virallisesta kannasta ja sitten omista mielipiteistä.
Monta kertaa keskusteluissa tulee mieleen, että tulisi nyt tänne joku, joka oikeasti tietää tästä asiasta enemmän. Toki asema ja tynantaja saattaa vaikuttaa, mutta kunkin lienee löydettävä oma tapansa.
Saurinkin tapauksessa lienee tärkeää, että hän aidosti osallistuu keskusteluihin, joka on suuri asia ja nykyaikaa. Jotenkin esim tuo kommenttien ennakkohyväksyntä ei sovi nykyiseen maailman nopeuteen, ei ole järkeä odottaa tunteja että joku julkaisee sen ja sitten taas sama kuvio uudelleen.
Ollaan tuossa uskontojutussa oltu pari kertaa samassa, kuten blogissa kirjoitin niin mulla se meni nyt listalle, josta pysyn jatkossa poissa.
Mun mielestä on hienoa, että täällä on Tekesin kaveri aktiivisena, joka tekee selkeästi tiettäväksi että ajatukset ovat täällä henkilökohtaisia. Kuitenkin hän voi tarvittaessa avata julkisia asioita, kuinka ne Tekesissä pitäisi mennä.
Ilmoita asiaton viesti
Monesti näyttää, ettei tänne kannata tulla asiaosaamisen kanssa. Kun kirjoitat pitkän ja huolellisesti perustellun tekstin taustasi perusteella, tulee joku mistään paljoakaan ymmärtämätön tivaamaan, että missä viipyvät ne perustelut.
Jos ei sitten suoraan todeta vain, että valehtelet, ja vaikka vedetä siihen lisukkeeksi Hitler-korttia esiin. Siltä ainakin näytti kun fundamentalisti vastasi evoluutioon liittyvään väitteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Raikas aiheenvalinta. Hieno kirjoitus.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos!
Ilmoita asiaton viesti
Oh sorry, I may have talked too much about me. So now it’s your turn: what do you think about me?
Ilmoita asiaton viesti
Nyt putosin kärryiltä, sori.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus!
Aloin tässä laskeskelmaan että oisinkohan 4-5 vuotta seuraillu tätä palstaa, kommentoinut silloin tällöin ja kirjottanut yhden bloginkin.
Ei oikein ole ollut sellasta polttavaa asiaa jota joku muu ei olisi jo käsitellyt paremmin 🙂
Puheenvuorossa on hyvää tämä kuvalla ja nimellä tapahtuva keskustelu, joka ilmeisesti karsii jonkin verran pahimpia ylilyöntejä.
Aiheetkin on mukavan laidasta laitaan ja monasti täältä löytää hienoja näkökulmia monenlaisiin asioihin.
Uskonto, maahanmuutto ja puolueet on yleensä sellasia aiheita joita en viitti edes lukea, aiheden keskustelukin on yleensä melko hedelmätöntä jänkkäämistä jota ei vaan millään jaksa lukea.
Taloudesta lukisi mielellään enemmänkin.
Toivottavasti tänne löytyy lisää uusia hyviä kirjoittajia jotka jaksavat taustoittaa, aiheuttaa keskustelua ja kirjoittavat aiheista jotka valtamedia ohittaa pienemmällä paneutumisella.
Ilmoita asiaton viesti
Ne on alussa nuot tarkistukset mutta kun huomataan etteitule ihan mitä hyvänsä ns vinolaudotusta kommentit julkaistaan heti mulla ei sensuroituja ole tullut yhtään Kirjoitan kahteen muuhunkin lehteen usariin en ole kirjoittanut paljonkaan .
Mutta jonkin verran terv tepivaari
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä rohkea rokan syö. En tiedä mitä tuo tarkoittaa, mutta näin on tapana sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
”Rohkea rokan syö ja uhkarohkea Annen baarissa.”
😉
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Elkää syökö Rokkaa, se ol mies paikallaan..t: Koskela
Ilmoita asiaton viesti
Erinomaista pohdintaa.
Ihmisen resursseista aika on varmaan yksi tasa-arvoisimpia. Sitä ei kukaan pysty ostamaan millään rahalla lisää, korkeintaan voi ostaa mahdollisuutta painottaa sen käyttöä omien mieltymystensä mukaan.
Joten olen kyllä käynyt noita samoja tunteita läpi. Muutaman kerran olen aikonut lähteä mutta toistaiseksi se ei ole onnistunut. Luonteen heikkoutta? Jotkut ovat lähteneet, jotkut palanneet, toiset eivät. Lähteneistä kaipaan eniten Taru Jousiaa.
Joka tapauksessa, kuten tuo taistelu, yrittikö Sipilä vaikuttaa YLEn tiedonvälitykseen tai aiheuttiko hän aikuisten oikeasti Suomen maineen pilaantumisen kymmeniksi vuosiksi, osoittaa, että poterot ovat syvät. Ei niistä nousta tai niitä luovuteta, koska mikään osapuoli ei luovuta ennen toista. Kannattaa siis suhtautua asioihin asiaankuuluvalla huumorilla. Makunsa kullakin, sanoi ajokoira, kun munansa nuoli.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Juho.
Joskus leikillään kävi mielessä järjestää Puheenvuoro Summit, jossa kirjoittajat tapaisivat. Olisiko opettavaista vai tarvittaisiinko järjestyksenvalvojia? Ken sen tietää.. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Ei tällaisia näkökulma- keskusteluja voi livenä käydä ja tämä onkin näkökulman etu live- keskusteluihin nähden.
Live- keskusteluissa on tietenkin omat hyvät ja omat huonot puolensa. Huono puoli on se että välillä ei voi käydä kaupassa, tekemässä ruokaa, keittämässä kahvia, käydä lenkillä, asioida wessassa, tai vaikkapa asioida nettipankissa, vaan se häiritsisi huomattavasti muita live- keskustelijoita. Nettidebatissa ei näitä ongelmia ole.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, tämä toimii ihan hyvin, kunhan hekumoin ajatuksella, millaista olisi vaika seuraavat tapahtuman teema-alueet.
– Ilmastonmuutosnurkkaus
– Onko ateismi uskonto, kreationismi vs evoluutio
– Tuulivoima, miten ongelmat rarkaistaan?
– Sipilä, ketku vai Suomen pelastaja?
– Vihervasemmisto, uka vai mahdollisuus?
– Vihapuhe, käytännön esimerkkejä livenä..
Parempi ehkä ettei moista koskaan järjestetä.. 😉
Kirjoittaminen on ihan jees, joskus varsinkin talouskeskusteluissa virtuaalinen fläppitaulu olisi tarpeen – sellaisen kun saisi, niin saattaisi asia avautua nopeammin..
Ilmoita asiaton viesti
… ja siihen virtuaaliseen fläppitauluun tarvittaisiin se koodauksen ohjeistus, kuinka pikselit saadaan käyttöön kuvaa muodostamaan, joko graafista tai valokuvasta käsin. Ei enempi visuaalisuus olisi ollenkaan haitaksi, vaan se elävöittäisi ja havainnollistaisi.
Onko jollakin vielä hallussaan niksi alleviivatun tekstin tuottamiseen? Entä fonttikokojen muuttamiseen?
Ilmoita asiaton viesti
Periaate alleviivauksessa sama kuin noissa muissakin, mutta komentona ”u”.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt ei kyllä toiminut, vaikka u -komentoa käytin. Ainoastaan <> -merkit poistavat tällöin näkyvistä itsensä sekä niiden väliin kirjoitetut u ja /u.
Ilmoita asiaton viesti