Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Kuinka hyvää on käypä hoito?

Kuinka raha määrittelee kuka saa parasta mahdollista hoitoa? Itseäni on useasti askarruttanut kuinka hyvää on ns käypä hoito. Varsinkin julkinen terveydenhuolto nojaa vahvasti näihin suosituksiin - kustannussyistä hoito ei voi olla parasta, mutta onko se edes hyvää hoitoa? Käypä hoidon suositusten lisäksi hoitoa ohjaa vahvasti Palveluvalikoimaneuvosto, joka oli itselleni aiemmin tuntematon instanssi. Katsottuani Ylen Akuutista bioetiikkaa tutkivan Heikki Saxenin haastattelun terveydenhuollon etiikasta tutustuin puolitoista vuotta sitten perustettuun Palveluvalikoimaneuvostoon. Saxen herätteli haastattelussa kysymyksiä kuten lisääntyykö eriarvoisuus terveydenhuollossa.

Palveluvalikoimaneuvostolla on suuri rooli myös Soten kannalta, se antaa kahdenlaisia suosituksia:

"PALKO voi suositella, että tietyn terveysongelman ehkäisy, toteamiseksi tehtävät tutkimukset, hoito tai kuntoutus tietyllä terveydenhuollon menetelmällä kuuluu Suomessa julkisesti  rahoitettuihin palveluihin. 

PALKO voi suositella että tietyn terveysongelman ehkäisy, toteamiseksi tehtävät tutkimukset, hoito tai kuntoutus tietyllä terveydenhuollon menetelmällä ei kuulu Suomessa julkisesti rahoitettuihin palveluihin."

Saxen haluaa herättää keskustelua terveydenhuollon etiikasta ja siitä, millaista hoitoa tarjotaan. Esimerkkinä hän mainitsee syöpähoidot, jotka ovat kehittyneet yksilölliseen suuntaan tarjoten yhä tehokkaampia hoitomuotoja - varjopuolena näille hoitomuodoille on niiden kalleus eli hoito voi maksaa vaikkapa 50 000 euroa vuodessa.

Syöpähoidot on yksi kustannuksiltaan merkittävimpiä alueita, ja selvää on ettei kaikille voida kalleimpia ja tehokkaimpia hoitoja tehdä ainakaan yhteiskunnan varoilla. Toisaalta ettisesti arveluttaa esimerkiksi tuntemani tapaus, jossa kaksi sisarusta sairastui samaan syöpään eri sairaanhoitopiireissä. Toinen lähetettiin tutkittavaksi ja hoitoihin yliopistolliseen keskussairaalaan miltei heti, toisen kanssa viivyteltiin kustannussyistä ja tutkimuksia tehtiin pitkään kunnallisessa hoidossa. Ensin mainittu on elossa ja täysin terve, jälkimmäinen menehtyi samaan syöpään.

Jos palveluvalikoima kertoo millaisia menetelmiä voidaan käyttää, niin käypä hoito -suositukset menevät syvemmälle kertoen sekä potilaalle että lääkärille miten pitäisi hoitaa. Sinällään "käypä hoito" on kuvaava termi, sillä se samalla kertoo ettei kyseessä ole suinkaan paras saatavilla oleva hoito. Hämmästelen kuitenkin, että näistä käydään yllättävän vähän julkista keskustelua.

Muuttaako Sote jotain?

Nykytilassahan PALKOn suositukset määräävät myös millaisista hoidoista saadaan osittaista Kela-korvausta käydessään yksityisessä terveydenhuollossa. Jos hoito ei kuulu palveluvalikoimaan, niin korvauksia ei saada. Soten yhteydessä on ymmärtääkseni puhuttu palvelusetelin mahdollistavan sen, että asiakkaalla on lisäksi mahdollista yksityiseltä palveluntarjoajalta ostaa lisäpalveluita sairautensa hoitoon. Onko näin? Eli voinko palvelusetelin avulla saada kattavampaa hoitoa kuin käypä hoito siten, että palveluseteli kattaa osan ja loput maksan itse?

Tällä olisi paljon hyviä puolia, mutta negatiivisena puolena on kustannusten kasvu, sillä aiemmin Kela-korvausten ulkopuolella ollut hoito on ollut täysin ilman korvausta.

Bioeettisen keskustelun tärkeys

Äärimmillään puhumme elämän ja kuoleman kysymyksistä. Suomessa bioetiikan keskustelua ollaan käyty moniin maihin verrattuna varsin vähän. Saxen kertoo:

"Keskustelua tarvitaan kipeästi lisää. Tällä hetkellä ihmiset eivät tiedä, minkälaisia mahdollisuuksia on olemassa ja miten päätöksiä tehdään. Saxénin mielestä tietoisuutta pitäisi lisätä ja houkutella ihmisiä osallistumaan keskusteluun tarjoamalla heille kanavia, joiden kautta he voivat tuoda äänensä kuuluviin."

Omien julkisen terveydenhuollon kokemuksieni mukaan esim lääkärit eivät kerro tehokkaammista saatavilla olevista hoitomuodoista vaan tieto pitää kaivaa itse - onneksi googlettamalla löytää nykyään paljon. Usein lääkäri kertoo, että näin tätä nyt sitten hoidetaan. Olisi hyvä kuitenkin tietää muistakin mahdollisuuksista mikäli niiden käyttöön olisi itsellä mahdollisuus. Ymmärrän etteivät kunnallisen terveydenhuollon lääkärit halua alleviivata, että ns käyvän hoidon ulkopuolella on parempiakin hoitomuotoja, mutta eettisestä näkökulmasta ja potilaan edun kannalta olisi mielestäni oikein kertoa muistakin mahdollisuuksista.

Ajatuksia?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

> ...... toisen kanssa viivyteltiin kustannussyistä .....

ooo

Onko täysin varmaa, että oli juuri tästä kyse?
Nämä ovat vakavia asioita.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En nyt sattuneesta syystä ala tuota keissiä avaamaan enempää, toki voi olla kyse samalla lääkärin virhearvioistakin, mutta eri sairaanhoitopiireissä politiikka oli kovin erilaista identtisessä sairaudessa. Olisi ehkä ollut parempi jättää tuo osuus kirjoituksesta pois, en nyt siihen halua keskustelua ohjata. Kyllä kustannussäästöillä on silti väistämättä vaikutuksia toimintaan eivätkä ne ole samoja kaikissa sairaanhoitopiireissä.

Tarkoitukseni ei tässä ole syytellä vaan hakea yleistä keskustelua vaikeasta ja mielestäni vähän puhutusta aiheesta.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll
Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Potilasoikeuslain mukaan ei tarjolla olevan hoidon tarvitse olla parasta mahdollista, vaan niin hyvää, kuin on käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollista. Nykyäänhän on toisaalta mahdollista valita hoitopaikkansa vapaasti.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Toki, kyllä tämän ymmärrän eikä julkinen terveydenhuolto voi parasta tarjotakaan. Niin, hoitopaikan valinta osittain toki liittyy rahaan vai tarkoititko mahdollisuutta valita hoitopaikka myös toisen kunnan alueelta?

Toki on mahdollista mennä toisen kunnan lekuriin, mutta toisaalta potilas luottaa usein lääkäriin eikä nyt kovin helposti lähde vaihtamaan varsinkin mikäli kuvittelee saavansa sitä hoitoa, mitä yleisesti annetaan kunnalliselta.

Käytettävissä olevien resurssien puitteissa on muuten mielenkiintoinen määriteltävä noin konkreettisesti...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Yliopistosairaalassa voisi hoito olla tehokkaampaa, mutta kohtahan niihin on pisimmät jonot...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Pekka,
tuli mieleen kysäistä sinulta näistä asioista tietävänä kuinka tehokkaana pidät kuulemaani Vantaan tapaa hoitaa keskivaikeaa masennusta: Lääkäri määrää lääkityksen ja antaa lähetteen käydä seitsemän kertaa ns depressiohoitajalla, joka on jonkin verran kursseja käynyt sairaanhoitaja. Lääkärille pääsy kestää noin kuukauden, kun kyseessä ei ole kiireellinen asia. Depressiohoitajalle aikoja saa kuukauden välein. Tästä seuraa, että kuluu noin 8 kuukautta ennen kuin on mahdollista kenties päästä tapaamaan psykiatria tai psykologia, sillä tuon putken läpikäynti on ehto sinne pääsemiselle.

Mahtaako tämä olla kokonaistaloudellisesti tehokasta ja järkevää? Minusta tuo kuulostaa mielenterveyspalveluiden vastineelta perinteiselle buranalle ensivasteena. Odotetaan josko ongelma häviäisi lähes itsestään.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Ei tämän parempaan hoitoon Suomessa ole varaa. Toivottavasti on yleilääkärillä mahdollisuus konsultoida psykiatria. Depressiohoitajien tehokkuudesta en oikein osaa sanoa mitään, toisaalta Jyväskylän yliopistossa pyskologian opiskelijat saivat oikein hyviä tuloksia antaessaan manualisoitua kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Lääkehoito voisi olla kyllä enemmän osuvaa, jos sen aloittaisi psykiatri. Mutta meikäläisten määrä tässä maassa koko ajan vain laskee, ala ei ole mediaseksikästä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Minulle terveyskeskuksen yleislääkäri avautui että pitää käydä ainakin neljä kertaa yleislääkärillä ennenkuin erikoisläkärille voidaan kirjoittaa lähete. Tuleeko halvemmaksi kun että määrätätään ensimmäisellä kerralla lääkärin harkinnan mukaan?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Paikallinen ylilääkäri on määrännyt noin. Ihmiset usein luulevat, että esim. tk-lääkäri voi toimia harkintansa mukaan - todellisuudessa suoritustason lääkäreillä on usein hyvin tarkat ohjeet siitä mitä saa tehdä, ja mitä ei. Se on yksi niistä syistä, miksi terveyskeskuksiin suomalaiset lääkärit eivät halua töihin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset