Tuleeko Soten tietojärjestelmähankkeesta maailman nopein ja onnistunein?
Ennusmerkkien mukaan ei tule. Tietojärjestelmähanke vaikuttaisi perustuvan täydelliseen yltiöoptimismiin ja mielestäni se ei voi toteutua suunnitellusti. Lasse Lehtonen nosti mainiossa blogissaan esille yhtenä kompastuskivenä tietojärjestelmät. Koitin jonkin verran tutkia asiaa, vaikka tiedot ovatkin kovin epämääräisiä esimerkiksi aiheesta informaatiota jakavan alueuudistuksen sivuilla.
En haluaisi olla pahanilmanlintu, mutta parinkymmenen vuoden tietojärjestelmä- ja integraatiokokemukseni perusteella ennustan tälle lähes olemattomia mahdollisuuksia onnistua – sori siitä. Keskeisiä kulmakiviä tällaisessa hankkeessa ovat perinteisesti aikataulu, resurssit&hinta sekä sisältö&laatu. Näistä sitten joku tai jotkut lähtevät väkisin joustamaan mikäli alkuolettamat ovat väärin.
Aikataulu mahdoton
Ymmärrykseni mukaan ollaan perustamassa omaa tytäryhtiötä, joka koordinoi integraatioita ja tuottaa yhteisiä palveluja – tämän ollaan arvioitu tapahtuvan heinäkuussa 2017. Tämän jälkeen on vajaa puolitoista vuotta aikaa saada vuoden 2019 alkuun toimivia ja testattuja ratkaisuja, joita sekä maakuntahallinto että palveluntarjoajat voivat hyödyntää ja joihin niiden tulee integroitua.
Koitin katsoa materiaaleista mitä nuo palvelut ja integraatiot tuossa vaiheessa ovat, mutta se oli materiaaleista hankalasti hahmotettavissa – toivottavasti ne ovat jo tiedossa vaikkeivät ole materiaaleissa. On selvää, että ensi vaiheessa nuo ovat varsin rajattuja ja kehitys tulee jatkumaan vuosia.
Mitä sitten pitäisi tapahtua ennen tammikuuta 2019, jotta on jotain toimivaa?
- Tuon yhtiön pitää organisoitua ja sopia tekemisistä ja tavoitteista (2-3 kk)
- Julkista hankintamenettelyä ja kilpailuutusta varten pitää lyödä lukkoon järjestelmän ja integraatioiden sisältö tarkalleen, jotta ICT-yritykset voivat tarjota. Pahimmassa tapauksessa joudutaan konsulteilta ostamaan määrittelytyötä, joka myös vaatii tarjouksen sekä sopimuksen. (minimissään 4 kk, todennäköisesti enemmän)
- Tarjoajat käyvät läpi vaatimukset ja tekevät tarjoukset (min 2kk)
- Tarjousten arviointi ja pisteytys, valinta ja sopimuksen teko (3 kk, ollaan kesäkuussa 2018) Pahimmassa tapauksessa joku tarjonnut riitauttaa valinnan kuten Apotissa, jolloin aikaa voi kulua todella paljon.
- Suunnittelu, toteutus ja testaus (hihasta 12 kuukautta, nyt oltaisiin kesässä 2019 eli puoli vuotta myöhässä
- Kaikkien Sote-palveluntarjoajien tulee toteuttaa integraatiot tarvittavin osin, osittain rinnan edellisen vaiheen kanssa, mutta saattaa tuoda lisäviivästyksiä.
Tämäkin arvio on itse asiassa optimistinen ja olettaa asioiden menevän hyvin sekä 1. vaiheen sisällön olevan varsin kapea. Tietoturvan sekä maanlaajuisten integraatioiden laajuuden huomioon ottaen vaikeuksia yleensä tulee.
Tekemisen rinnakkaisuudella on rajansa
Katselin montako valmistelutyöryhmää on Sote-hankkeessa ja laskuissani päädyin lukuun 26, ryhmien listaus löytyy täältä. Näiden työn pohjalta sitten valmistuu lopullinen kokonaisuus. Ongelmana on se, että tietojärjestelmien ja integraatioiden osalta pitää sisältö olla määritelty ennen kilpailutusta. Mikäli työryhmien päätökset muuttavat jotain järjestelmiin vaikuttavaa, pitää se käsitellä muutoksena tehtyyn sopimukseen. Tällöin käytännössä satavarmasti se tarkoittaa aikataulun venymistä ja/tai kustannusten kasvua – useimmiten molempia.
On todella kunnianahimoista viedä rinnakkain näin montaa asiaa niitä kunnolla vaiheistamatta. Kalle Isokallio kirjoitti tästä hyvän blogin, jossa totesi: "Tällaiselle amatöörillekin on selvää, että Sote-projekti pitää pysäyttää heti ja suunnitella uusiksi niin, että se tapahtuu vaiheittain. Luulisi sen yhden insinöörin sen verran ymmärtävän, kun on niin innostunut prosessikaavoistaan, että kävi häpäisemistä Suomen kansan näyttämällä sellaisia Angela Merkelillekin. Kertaheitolla jos huitaistaan, kansalaisille ei ole kuin yksi neuvo. Yrittäkää pysyä omin avuin terveinä ainakin seuraavat viisi vuotta."
Ennustukseni vaalivuodelle 2019
Mitä sitten tulee tapahtumaan vuoden 2019 alussa? Oman veikkaukseni mukaan tietojärjestelmähankkeen ja integraatioiden suhteen ei olla lähelläkään valmista. Meille tullaan lupailemaan ennen huhtikuun 2019 eduskuntavaaleja, että ne viivästyvät kesään tai syksyyn 2019. Emme voi mitenkään kuitenkaan tietää näiden paikkansapitävyyttä, vaan olemme samassa tilanteessa kuin Länsimetron kanssa: kaikki toiminta tapahtuu uusissa yhtiöissä julkisuuslain ulkopuolella ja vedotaan liikesalaisuuksiin.
Vaalit käydään huhtikuussa ja seuraava hallitus joutuu heti alkuun selvittämään tilanteen. Huomataan aikataulujen siirtyvän reilusti pidemmälle ja ICT-hankkeen vaativan reilun lisäbudjetin. Seuraavalta hallitukselta menee sitten koko kausi saada Sote toimimaan.
Toivottavasti olen väärässä ja kaikien meidän etumme vuoksi näin ei tapahdu.
Ja noissa järjästelmissä on sisään rakennettuna piirteenä, kun kalliilla valmista täytyy koko järjästelmä uusia kalliilla. Hyötyjä tuskin saadaan.
Ilmoita asiaton viesti
Joo-o, kaikki suomalaiset isot softatalot tulevat kamppailemaan toteutuksista, sillä mahdollisesti takaa tulevia hommia vuosiksi eteenpäin lisätilausten muodossa.
Ilmoita asiaton viesti
Et ole lainkaan väärässä, vaan pelottavan oikeassa. Kiville menneitä ja kalliiksi tulleita IT projekteja on Suomen julkinen sektori pullollaan. Esimerkkinä vaikka aihetta sivuten ERP päivityksistä PV n SAP hanke, jota rakennettiin vuosia ja maksoi maltaita. Samansuuntainen projekti laamaili myös Helsingin kaupungilla. Ainoa, joka nettoaa on toimitussopimuksen itselleen junaillut toimittaja.
Ilmoita asiaton viesti
Jep, kyllä näitä on julkisella puolella paljon, tosin löytyy niitä yritysmaailmastakin, mutta siellä ne jäävät useammin salaisuuksiksi. Harmittavaa on se karu tosiseikka, että näihin möhlityt rahat ovat jostain pois ja usein on helpompi laittaa työntekijöitä pihalle kuin päästä eroon huonosta järjestelmästä. Loput työntekijät jäävät istten tuskailemaan huonon systeemin kanssa. No, tässä veti työryhmää oikein tietotekniikkaneuvos ministeriöstä, joten ehkä kaikki on toisin? 😉
Vaiheistus on yksi keskeisimpi periaatteita, joilla riskejä voidaan hallita, mutta siihen tuntuu olevan huonosti mahdollisuuksia. valinnanvapaus on hallitukselle näköjään niin tärkeä, että sen on oltava ensimmäisessä vaiheessa mukana ja se tekee kaikkine integraatioineen kuviosta paljon vaikeamman.
Tietojen oikeellisuudella ja saatavuudella on kuitenkin suuri merkitys. Esimerkiksi tilanteessa, jossa potilas tuodaan ensiapuun tajuttomana, on ensiarvoisen tärkeää, että hänen perussairautensa yms ovat nähtävissä järjestelmästä. Se ei silloin voi olla vain jossain yhden palveluntarjoajan oman erillisen järjestelmän syövereissä vaan käytetävissä esim keskussairaalalla suoraan.
Ilmoita asiaton viesti
Kunhan vastuulliset onnistuisivat valitsemaan ensin oikean alustan, jolla on tilaa reaalimaailmalle ja vähän vielä ketteryyttä.
Tehdään nyt ensin se potilasdatasysteemi toimivaksi ja näppäräksi kaksisuuntaiseen käyttöön. Tämähän on se vaikuttavin osa koko sotessa.
Hallinnon ja maksukanavoinnin voi sitten jättää jonnekin 2025 lukuun.
Sote pitää todellakin hajauttaa. Sosiaalitoimen pitää olla erillään ja toimitaan asiakasperusteellaa so ja te välillä.
Ilmoita asiaton viesti
Saapi nähdä, koitin selailla ICT-työryhmän loppuraporttia, mutta en tullut oikein hullua hurskaammaksi. siinä esitellään useita vaihtoehtoja eikä oikein saa selville mitä on valittu ja millainen on sisältö. Minimissään tuon potilasdatann pitäisi integroitua ja muuta lienee turha 2019 mennessä juuri tavoitella.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl…
Ilmoita asiaton viesti
Tuo ”loppuraportti” on tosiaan paremminkin alkuraportin luonnos, joukko vaihtoehtoja ilman kunnon tiedonkulkukaavioita ja arkkitehtuureja.
Oliko palveluitten hinta kaikilla tarjoajilla maakuntasotekeskukselle sama, vai voiko se olla yksilöllinen? Jos se on sama, niin tietojärjestelmät jäävät sen suhteen melko simppeleiksi: valmiit hinnastot.
Kapitaatio-osuudesta vastaavasti voi tulla äärimmäisen monimutkainen: laskea kaikille eri ihmisryhmille tietyt hoitoarviot lähtien jostakin oletuksesta. Voi summat heitellä melkoisesti, ja ihmisethän ovat yksilöllisiä sairastaessaankin. Neuroverkko on hidas oppija: big data vaatii runsaasti dataa. Kaikki tämä hajonta näkyy kokonaiskuluissa.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrykseni mukaan hinta on kaikille sama..
Ilmoita asiaton viesti
Kapitaationimike on keksitty piilonimeksi toimelle, joka monimutkaistaa koko soten sortumaan kuolemanlaaksoon. Ei ole vielä kehitetty sitä hypertietokonetta sovellusohjelmineen, joka kykenisi ymmärtämään kaiken kapitaation taakse kätkettyyn.
Maailmassa on 158 ihmistä, jotka saavat monimutkaisuuksillaan hyper tietokoneen solmuun. Sote ei olisi niitä mestareita tarvinnut. Parempi, kuin politiikkomme olisivat toimittaneet avoimen tarjouspyynnön julkisuuteen:” Tee meille sote, meillä on millä maksaa”.
Potilasdatan lisäksi pitää olla etäyhteysjärjestelmä potilaan ja hoitohenkilön välillä. Digitaatiota, kännykkää ja ihmistä koplaillen. Investointi ei juuri mitään ja käyttökulut mahottoman pienet. Lisäksi potilas tykkää, kuten lekurikin.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuleeko Soten tietojärjestelmähankkeesta maailman nopein ja onnistunein?”
Ehdottomasti tulee. Nyt ei ole syytä vaipua pessimismiin, vaan uskoa sekä luottaa suuriin johtajiimme. He pelastavat meidät näistäkin ongelmista. Me eli veronmaksajat maksamme toki ilomielin kaiken, kuten olemme tehneet ja teemme vastakin.
Ilmoita asiaton viesti
Anteeksi, uskoni johtajiimme oli hetken hukassa, mutta ymmärsin sen olevan vain omaa vajavaisuuttani. Heittäydyn polvilleni suurten johtajiimme ja tietäjiemme eteen armoa anellen ja lupaan olla uskossani vahvempi. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Itse lakiesityksessä lukee seuraavaa:
”Valinnanvapausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää, että käytössä on riittävät valmiudet asiakastiedon siirtoon, listautumisjärjestelmän käyttöönottoon sekä palvelutuottajien korvausjärjestelmän
ylläpitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon järjestäminen sekä potilasturvallisuus edellyttävät, että järjestelmät ovat käytössä riittävässä määrin jo ennen varsinaisen valinnanvapausjärjestelmän käynnistymistä. Turvautuminen valinnanvapauden eri osioiden
manuaaliseen käyttöönottoon ilman tietojärjestelmiä olisi erittäin kallista (arvio 100 euroa/asiakas, yhteensä 500 milj. euroa) ja käytännössä myös mahdotonta. Valinnanvapausjärjestelmä
edellyttää toimivan ja uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamista viimeistään vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Erittäin tiukasta aikataulusta johtuen on ilmeistä, ettei tietojärjestelmäkokonaisuutta
kyetä täydessä laajuudessaan rakentamaan ja ottamaan käyttöön
esitetyssä aikataulussa. Lakiehdotuksen muutostuki on kuitenkin vauhdittamassa myös tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamista. Lisäksi valinnanvapauskokeiluista saatava tieto on ensiarvoisen tärkeää ja sen hyödyntäminen kansallisella tasolla korostuu tietojärjestelmiin liittyvien
epävarmuustekijöiden hallitsemisessa.”
Aiemmin todetaan, että järjestelmien rakentaminen voidaan aloittaa vasta alkien hyväksynnän jälkeensyksyllä 2017 ja sitten 2018 puolivälissä pitäisi olla jo valmista – dream on… Ja riskinä on 500 miljoonan lisäkustannukset manuaalisesta työstä?
Tämä ei menisi läpi yhdenkään tuntemani yrityksen riskianalyysistä.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tämä sotku selviä, kuin vanhalla kunnon seinätekniikalla. Siitä on sitten helppo jyystää ne omanhännänostojargonit veke. Saattaisivat soteratsumme jopa ymmärtää seinätaulusysteemiä.
Ilmoita asiaton viesti