Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Puoli miljardia pataan, jos Soten tietojärjestelmät eivät valmistu ajoissa

Tänään julkaistussa Soten valinnanvapausmallin lakiesityksessä kerrotaan, että mikäli tietojärjestelmät eivät valmistu ajoissa, voi siitä aiheutua jopa 500 miljoonan euron lisäkustannukset manuaalisesta työstä. Yhdistettynä epärealistiseen aikatauluun, josta kerroin eilisessä blogissani, nousevat riskitasot niin suuriksi, ettei ainakaan yritysmaailmassa tällaista lähdettäisi edes tekemään.

Lakiesityksen tietojärjestelmiä kuvaavassa osiossa kerrotaan:

"Valinnanvapausjärjestelmän käyttöönotto edellyttää, että käytössä on riittävät valmiudet asiakastiedon siirtoon, listautumisjärjestelmän käyttöönottoon sekä palvelutuottajien korvausjärjestelmän ylläpitoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon järjestäminen sekä potilasturvallisuus edellyttävät, että järjestelmät ovat käytössä riittävässä määrin jo ennen varsinaisen valinnanvapausjärjestelmän käynnistymistä. Turvautuminen valinnanvapauden eri osioiden manuaaliseen käyttöönottoon ilman tietojärjestelmiä olisi erittäin kallista (arvio 100 euroa/asiakas, yhteensä 500 milj. euroa) ja käytännössä myös mahdotonta. Valinnanvapausjärjestelmä edellyttää toimivan ja uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamista viimeistään vuoden 2018 puoliväliin mennessä. Erittäin tiukasta aikataulusta johtuen on ilmeistä, ettei tietojärjestelmäkokonaisuutta kyetä täydessä laajuudessaan rakentamaan ja ottamaan käyttöön esitetyssä aikataulussa. Lakiehdotuksen muutostuki on kuitenkin vauhdittamassa myös tietojärjestelmäkokonaisuuden rakentamista. Lisäksi valinnanvapauskokeiluista saatava tieto on ensiarvoisen tärkeää ja sen hyödyntäminen kansallisella tasolla korostuu tietojärjestelmiin liittyvien epävarmuustekijöiden hallitsemisessa."

Jos tuosta keskeisiä asioita poimii, niin

  1. Vaikka todetaan potilasturvallisuuden olevan välttämätöntä, niin todetaan olevan ilmeistä, ettei tietojärjestelmäkokonaisuutta ilmeisesti kyetä rakentamaan ajoissa täydessä laajuudessa.
  2. Pahimmillaan manuaalisen työn kustannukset tästä johtuen voivat nousta jopa puoleen miljardiin.
  3. Aikataulu on jopa tiukempi kuin eilen blogissani mainitsin eli pääosin järjestelmät tarvitaan jo ensi vuoden puolivälissä. Samassa lakiesityksessä todetaan: "tarvittavien IT-ratkaisujen tekeminen ja hankkiminen käynnistetään viimeistään alkusyksyllä 2017" Käytännössä kilpailutuksineen pitäisi siis synnyttää toimivat tietojärjestelmät noin 9 kuukaudessa.
  4. Viimeinen toteamus on hauska puolustaessaan valinnanvapautta: "Lisäksi valinnanvapauskokeiluista saatava tieto on ensiarvoisen tärkeää ja sen hyödyntäminen kansallisella tasolla korostuu tietojärjestelmiin liittyvien epävarmuustekijöiden hallitsemisessa." Häh?

Olen lähes parisenkymmentä vuotta työssäni yritysmaailmassa arvioinut liiketoimintasuunnitelmia ja niihin liittyviä tietojärjestelmähankkeita. Tänä aikana en ole siellä nähnyt, että näillä oletuksilla ja riskeillä lähdettäisiin etenemään toteutukseen.

Kalliiksi saattaa muodostua tämän valinnanvapauden tuominen väkisin mukaan vaiheistamatta tämän hallituskauden aikana. Tuhot nähtäneen kunnolla vasta 1.7.2017 lähtien, sillä lakiesityksen mukaan monen maakunnan  aloitus on siirtynyt: "Ne maakunnat, jotka eivät ole mukana pilottihankkeissa, aloittaisivat sote-keskusten perustoiminnan viimeistään 1.7.2019."

Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että kunnon hässäkkä alkaa vasta huhtikuun 2019 eduskuntavaalien jälkeen eli emme näe tämän alkutaivalta vuoden 2019 alusta vaan vasta vaalien jälkeen - kätevää eikö? Jännityksellä seuraan miten tämän elefantin nielaisu yhtenä palana toimii.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ministeri Juha Rehula ( kesk.) on toistuvasti kehottanut kaikkia Sote-epäilijöitä lukemaan läpi uudistusta koskevat lakiesitykset, sillä ne lukemalla ja valmiita lakeja aikanaan noudattamalla ei ongelmia hänen lupaustensa mukaan esiinny.

Kepu pettää aina.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jepjep, en nyt lukemalla oikein vakuuttunut. ;-) Uskoni on kai vaan liian heikko poliittisen päätöksenteon ihmeitä tekevään vaikutukseen tietojärjestelmähankkeissa. ;-)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Lisätään vielä vuoden tuulivoimatuki ja on miljardi täynnä. Ei hätää!

Nostetaan veroja.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Heh, en olisi uskonut, että saadaan tuulivoima tähänkin mukaan, mutta mikä jottei.. :-)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#4
Saatiin Niko miljardi täyteen.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

”Saman potilastietojärjestelmän sovittaminen
kaikkiin terveydenhuollon ympäristöihin
ja yksiköihin on erittäin vaikeaa.

Pidemmälle menevät tavoitteet uusien tietojärjestelmien
myönteisestä vaikutuksesta lääkärintyöhön
ovat vielä realisoitumatta. Tällainen
on esimerkiksi integroitu päätöksentuki,
jota pidetään eräänä tärkeimmistä sähköisen
järjestelmän tarjoamista eduista (17,18).

Potilaskertomusjärjestelmien kehitystyötä
on vaikeuttanut se, ettei niihin liittyvien ongelmien
yleisyydestä ja vaikutuksista ole ollut riittävästi
tietoa. Tähän tutkimuksemme tulokset
antavat nyt työvälineitä järjestelmien valmistajille.
Onnistumisen edellytykset ovat parhaimmat
silloin, kun käyttäjät itse ovat aktiivisesti
mukana kehitystyössä (10).

Kaikkien terveydenhuollon tietojärjestelmien
käytettävyydessä ja toimivuudessa osoittautui
olevan ongelmia. Niiden yhteydet potilasturvallisuuteen
tulee selvittää lisätutkimuksissa.
Tietojärjestelmien kehittäminen nykyistä
paremmin potilaiden hoitoa palvelevaksi on
niin potilaiden ja lääkärien kuin järjestelmien
tuottajien ja hankkijoidenkin yhteinen etu.”

Täältä löytyy kaikki ne terveydenhuoltojärjestelmät, jotka olivat pääsääntöisesti käytössä Suomessa perusterveyden huollon ja erikoisterveyden huollon osalta käytössä vuonna 2010.

https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/126...

Eikä tuo tutkimus luonut mitään mairiteltavaa kuvaa sen hetkisestä tilanteesta, eikä välttämättä antanut myöskään suotuisaa kuvaa mahdollista kehityshankkeista.

”Esimerkiksi eri puolilla Suomea on rakennettu ilman yhteistä näkemystä päällekkäisiä ja keskenään keskustelemattomia tietojärjestelmiä ja perusrekistereitä. Suomalaista tietoyhteiskuntaa on kehitetty hajautetusti, ylhäältä alaspäin. Tietoyhteiskunnassa on panostettu teknologiaan, mutta liian vähän sisältöihin, käyttäjiin ja kokonaisuuden toimivuuteen. (Turkki 2009, 30–31.) Julkisella sektorilla tulee siirtyä yhteisen kansallisen järjestelmäarkkitehtuurin, yhteisten rajapintojen, perus-rekisterien ja tietovarantojen käyttöön pikaisesti (mt., 9-10).

Tieto on merkittävä tekijä terveydenhuollossa ja potilastietojen hallinnassa. Potilaan hoidon järjestäminen ja toteuttaminen edellyttävät potilastietojen hallintaa: tietojen tuottamista, säilyttämistä sekä jakamista. Tietojen hallinta vaatii myös tarvittavia välineitä, menettelytapoja ja ohjeita sekä ihmisiä toimijoina. Tiedon, osaamisen ja teknologian avulla pyritään jatkuvaan uudistumiseen, palvelun parantamiseen, tuloksellisuuden lisäämiseen sekä kilpailukyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Osaamiseen liittyen kyky käyttää informaatioteknologiaa edellyttää muutoksia koulutuksessa, työnteossa, toiminnan organisoinnissa sekä johtamismenetelmissä. (Saranto ym. 2007, 219; STM 2006, 41.)

Perusedellytys, että organisaatioiden käytössä olevat sähköiset potilastietojärjestelmät olisivat sisällöltään, rakenteeltaan ja tekniseltä toteutustavaltaan riittävän yhdenmukaisia, ei ole kuitenkaan täyttynyt tässä suunnitellussa aikataulussa, vaan sähköisen potilastiedon arkiston kehittäminen jatkuu. Julkisen terveydenhuollon palvelujen antajan on velvollisuus liittyä valtakunnallisten”tietojärjestelmäpalveluiden käyttäjäksi eli ottaa potilastiedon arkisto käyttöön 1.9.2014 mennessä ja yksityisen terveydenhuollon palvelujen antajan 1.9.2015 mennessä. (L1227/2010; KanTa 2013a.).”

http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-201...

Uskoisin kuitenkin, että nykyiset päättäjät ovat näitä ja mahdollisesti uudempia tutkimuksia terveydenhuoltoon ja siten soteen liittyvän tietojärjestelmien kehittämisen kustannuksista ja aikatauluista ennättäneet lukemaan. Olisihan heidän ainakin täytynyt perehtyä ja hyvin huolellisesti.
Nyt tässä yritetään taas kerran kauhialla kiireellä saada aikaiseksi maakuntia, joilla olisi valmiit järjestelmät, joilla käyttöön otettava sote-uudistus vuonna 2019 pystytään toteuttamaan. Eihän nämä järjestelmät ole valmiina vuonna 2019 eikä edes vuonna 2020, mutta kyllä se töitä tietää vielä hyvin monelle, toivottavasti myös vielä tällä hetkellä työttömänä olevallekin eikä pelkästään niille, joilla jo töitä on.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Terveystietojärjestelmän pyörää on mitä ilmeisemmin keksitty uudestaan ja uudestaan. Yritän välttää sitä ja linkitän Amos Aholan blogiin:
http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192392-a...

Jos toimintaa ohjaisi järki, soten aloitusta ilmeisestikin lykättäisiin hieman tahi hieman enemmän.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

HUS on suurin toimija terveydenhuollon pelikentällä ja heidän järjestelmäuudistuksensa ei noudata Sipilän soteaikatauluja. Lisäksi väittäisin, ettei meneillää oleva määrittelyvaihe kykene vieläkään huomioimaan mitä järjestelmän pitäisi sotetulevaisuudessa kyetä tekemään.

http://www.apotti.fi/hankkeen-seuranta/

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset