*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Euroopan monimutkaisimpien tukijärjestelmien Suomi

Suomi vaikuttaa aikaa myöten kehittäneen Euroopan monimutkaisimman tukijärjestelmäkonaisuuden, jonka pyörittäminen vaatii järkyttävän virkamieskoneiston tarveharkintoineen ja eri tukilajeineen. Yritystukien on VATTin tutkimuksessa havaittu olevan vaikeasti hahmotettavia, maataloustukia on yli 200 erilaista ja sosiaaliturva tarveharkintoineen on erittäin monimutkainen. OECDn vertailuja tekevät tutkijat eivät näitä ymmärrä ja EU:n tehdessä vertailua esimerkiksi sosiaaliturvasta käytetään usein puolustuksena sitä, että he eivät ymmärrä tukikokonaisuuttamme. Voisiko se tarkoittaa, että se on liian monimutkainen ja hankala - vai kuvittelemmeko sen olevan kaikkia muita maita parempi?

En ole haluamassa tukien poistoa, joten vaikkapa suomalaisen yritystoiminnan tappamisväitteet tai maatalouden tuhoaminen ei ole peruste sille, etteikö näitä kaikkia asioita voi tarkastella kriittisesti. Haen radikaalia yksinkertaistamista, joka tekee tukimalleista helpommin ymmärrettäviä, vaikuttavat halutulla tavalla sekä niiden onnistumista voidaan tehokkaasti seurata.

Sosiaaliturvahimmeli virkamieskoneiston työllistäjänä

Keskustelu sosiaaliturvasta tuntuu olevan jumittunut kahteen vaihtoehtoon: joko nykymalli tai sitten perustulo. Miksi Suomi on luonut tukimallin, joka tuntuu olevan ainutlaatuisen hankala ja kuormittava suhteessa esim muihin Pohjoismaihin? Miksi vaihtoehtona ei ole nostaa peruspäivärahaa tasolle, jolla voisi olettaa pääosin pärjäävän ilman harkinnanvaraisia toimeentulotukia ja asumistukea?

Toistuvasti esimerkiksi EU:n vertailuihin liittyen ja mm Suomen EU:lta saamaan varoitukseen liittyen todetaan, etteivät tutkijat ymmärrä Suomen kokonaismallia? Olisiko tähän olemassa joku syy? Esimerkiksi se, että malli on niin hemmetin monimutkainen, ettei sitä ole kohtuullisella perehtymisellä helppo ymmärtää? Kenen etu on se, että malli on monimutkainen ja työllistää virkamieskoneistoa järkyttävällä määrällä byrokratiaa? Tämä tuo mukanaan suuren koneiston merkittävät kustannukset.

Esimerkiksi Tanskassa yli 30-vuotiaat työttömät saavat 1440 euroa kuussa. Jos alle kolmikymppinen on aktiivinen, niin tuki voi siis nousta tuohon 1440 euroon kuussa ollen minimissäänkin 790 euroa.

Perustulokokeilun mukainen malli ei tuo juuri mitään uutta niin kauan kuin summa pyörii tuolla 520 eurossa. Samalla tavoin ollaan siellä fattan luukulla täyttelemässä lomakkeita eri lisätukiin selvitäkseen.

Suomen mallissa kustannukset hajautuvat vaikeasti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Nyt tuntuu olevan muotia puhua asumistuen tasosta ja kyllä siinä onkin ongelmia. Sitä ei voi kuitenkaan erottaa tukikokonaisuudesta. Esim muissa Pohjoismaissa kuten Tanskassa olevan perusturvan tason vuoksi tarveharkintaisia tukia ei välttämättä tarvita. Meidän pitää jatkuvasti tarkastella kokonaisuutta eikä katsoa yhtä momenttia kerrallaan kuten nyt. Montako virkamiestä tekee tarveharkintaa järjestelmän vuoksi ja paljonko se aiheuttaa kustannuksia?

Maataloustukimuotoja yli 200 erilaista

Tämän asian esille nostaminenkin on kuin heittäisi lantaa tuulettimeen, laitan suojapuvun päälle ja teen sen silti. Pärjääkö Suomessa viljelijä, jolla on tehokkain tuotanto vai se, joka osaa parhaiten hyödyntää tuet? Toivottavasti se tehokkain ja työteliäin maanviljelijä eikä tukiviidakon expertti.

Maataloustukien määrässä Suomi on Euroopan kakkonen Ranskan jälkeen - ei per tila tai per hehtaari vaan siis absoluuttisessa määrässä. Maataloustukia löytyy noin 200 erilaista eikä niistä ota enää kukaan selvää paitsi kenties neuvokkain viljelijä MMM:n tukipalvelujen avulla. Jostain kumman syystä kattavaa listaa ei ole saatavilla mistään edes ministeriön sivuilta, tätä on kritisoitu avoimuuden kannalta, mutta tilanne ei ole muuttunut - tämän pitää muuttua.

Tässä muutamia esimerkkejä: Eläinten hyvinvointikorvaus, Kasvihuonetuotannon tuki,Kriisituet, Lammas- ja vuohipalkkiot, Lypsylehmäpalkkio,Maidon pohjoinen tuotantotuki, Metsämarjojen ja -sienten varastointituki, Nautapalkkio, Peltokasvipalkkio, Pohjoinen kotieläintuki, Puutarhatuotteiden varastointituki, ​Sokerijuurikkaan kuljetustuki, Sokerijuurikkaan kansallinen tuki, Tilapäinen tuki hedelmien ja vihannesten tuottajille 2015–2017, Viherryttämistuki, Yleinen hehtaarituki, peltokasvien erityinen aluetuki (ns. kuivauskorvaus), teurastuspalkkio ja sen lisätuet, laajaperäistämispalkkio...

Itse en missään nimessä kannata maataloustukien poistoa vaan edelleenkin niiden tarkastelua ja pohdintaa järjestelmän yksinkertaistamiseksi sekä sitten kohdentamiseksi mahdollisimman oikeudenmukaisella tavalla. En näe että tällainen tukiviidakko palvelee edes maanviljelijöiden etua.

Kukaan ei tiedä yritystukikonaisuuden vaikutuksia suhteissa tavoitteisiin

Ei liene yllätys, että yritystukijärjestelmästäkin on kasvanut monimutkainen kokonaisuus, jonka käytännön tehokkuutta ei pystytä seuraamaan. Yritystukiin, joihin edellä mainitut maataloustuetkin lasketaan kuluu 15% Suomen valtion budjetista, joten pienistä summista ei puhuta. Tarvitsemme tukia, mutta niitä on yksikertaistettava ja seurattava.

Tekesin rahoitus on todettu VATTin  tutkimuksessa positiivisesti vaikuttavaksi - tästä hallitus sitten leikkasi. Erilaiset alue-, rakenne ja investointituet ovat suuri tuntematon. Näitä tukia jaellaan ties millä perusteella esimerkiksi ELY-keskusten ja maakuntaliittojen kautta.  Jo VATTin selvitys 2015 totesi, että nämä ovat ongelmallisimpia tukia, joiden vaikuttavuus on täysin epäselvä ja niiden jakoperusteet vaihtelevat alueellisesti. Näillä voi olla Suomen markkinoilla todella pahasti kilpailua vääristävä vaikutus. Ei ole kyse siitä, että nämä edistäisivät lähimainkaan kaikki vientiä vaan jotkut johtavat alueellisilla perusteilla eriarvoiseen asemaan Suomen sisämarkkinoilla. Esimerkiksi samankaltaisia tuotteita tekevät konepajat saattavat olla erilaisessa asemassa tuen suhteen pelkästään siksi, että toimivat eri maakunnassa.

En todellakaan tarkoita, että kaikki tuet pitäisi poistaa, mutta koko järjestelmä on arvioitava uudelleen vaikuttavuuden kautta. Nykymallilla Suomi ei nouse ja vaikutukset jäävät vähäisiksi. Kenties yritystenkin osalta tarvitaan sitä kannustamista ja osallistamista vastikkeettoman rahanjaon sijaan?

Radikaaleja muutoksia puuhastelun sijaan

Hallituksen puoliväliriihen tulokset yritystuista olivat surullinen osoitus siitä, että näille asioille ei olla aidosti tekemässä oikein mitään. Orpon perusteena käyttämä "kaikilla yritystuilla on puolustajansa" oli osoitus kyvyttömyydestä tehdä tarpeellisia päätöksiä. Kuinka nykytilaan ollaan päädytty on lukuisine hallitusten toiminnan seurausta eikä yksikään puolue ole syytön. Nyt on kuitenkin aika tehdä niitä byrokratiatalkoita luvatusti ja se ei tarkoita mitään pientä näpertelyä. Yksinkertaistettaessa asioita virkamieskoneistossa olevien työntekijöiden määrä vähenisi, joten sieltä ei välttämättä ehdotuksia tule - poliitikkojen on vietävä asioita eteenpäin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itse ehdottaisin valtionpalkintoa tai jopa Nobelin sille, joka kuvaa havainnollisesti kuinka tämä Suomen malli toimii kokonaisuutena.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Suomen sosiaaliturvamallilla pidetään hyvätuloisten elintasoa yllä verovaroilla .
On yrittäjille eläkkeet,luopumistuet,takuueläkkeet,lomittajat.
On ansiosidonnaiset Kela-etuudet hyvätuloisten palkkojen mukaan.

Häviäjänä köyhimmät ja tulottomat.Joiden tukiin tehtiin muutos -94. Toinen tuki vähentää toisen tuen. Ansiosodonnainen kela-etuus joko minimi (pienestä palkasta) ,tai tulottomalla täysi 0 euroa.
Pientätyöeläkettä saavan takuueläkettä vähentää asumistuki ja parisuhde.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Tässä yksi hyvä esimerkki miten tuet on sormeiltu hyvätuloisten hyödyksi.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/220981-hallitukse...

Ns."kannustinloukkuja" on pienituloisimmille ,tulottomille tehty useampikin vuosien varrella.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Oletan kysymyksen olleen retorinen, kun kysyit kuka hyötyy monimutkaisesta järjestelmästä. Sanon sen nyt kuitenkin varmuudeksi. Virkamies kiittää varmasta ja lisääntyvästä savotasta. Poliitikko kiittää mahdollisuudesta ratsastaa juuri hänen kannattajilleen räätälöidyllä tuella.

Itse kannatan perustuloa juuri sen selkeyden vuoksi. Minun mallissani perustulo korvaa sekä perusterveen ihmisen tuet että tuloveron progression.

Yritystuet voidaan kaikki lopettaa ja korvata yhteisöveron poistolla. Valtiolla voisi toki olla pääomarahasto, jonka varoja sijoitettaisiin kasvuyrityksiin osakepääoman muodossa.

Maataloustukiin en koske pitkällä kepilläkään. Jätän ne sinulle, kun sinulla on jo suojapukukin päällä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo, enempi retorisen puolella oltiin. :-) Tekesissäkin on varmaan kritisoitavaa, mutta se sentään pääosin vaikuttaisi edistävän ja myös seuraavan asioita. Spekulaatioihin ajoittain taipuva meikäläinen veikkaa, että noiden alue- ja rakennetukien kanssa meno on villimpää.

Joskus tammikuussa niitä jaeltiin EU:n rahoittamana 346 miljoonaa. Alkuun näytti siltä, että ne menivät todella oudosti nykyisien ja vaihtuneen elinkeinoministerin kotiseudulle. Sitten kun ryhdyin kaivelemaan dokumentteja, niin selvisi että vaikka ELY-keskuksia on monia alueellisesti, niin vain viisi niistä jakaa tuet koko maahan. Ja taisi olla niin, että esim Pohjanmaan ELY jakeli mm Varsinais-Suomen tuet. Tämä sekoitti asioita niin paljon, että luovutin. Enkä päässyt edes siihen, että millaisille tahoille ja millä perusteilla niitä oikein jaetaan.

Tulevan maakuntahallinnon myötä veikkaan vielä tapahtuvan kaikenlaista tällä alueella.

Jotenkin ymmärrän, kun kehitetään uutta ja vientikelpoista, niin tuetaan. Kuitenkin tämä maan sisäisen kilpailun vääristäminen kaiken maailman tuilla ei nappaa.

Sinällään yritystukien poisto olisi mielenkiintoista ja kenties toimivaa, mutta ei siihen tule kantti riittämään. Jotain kuitenkin tarttis tehdä sen sijaan, että ihmetellään kun näyttää vaikealta. Jos se ois helppoo, oisit tenyt sen jo, lauleskeli Pauli Hanhiniemi joskus. Joskus pitäisi vaan kääriä hihat ja aloittaa jostain päästä.

Maataloustukien osalta taidan olla suojassa, kun Juhana Vartiainen eilen ryhtyi istumaan tuulettimen edessä. Ja voi pojat, että sitä lentää. Siihen liittyen toimitus olisi voinut olla nostamatta poimintoihin tuon Vihreiden Kiesiläisen jutun valtionosuuksista. Samaa skeidaa kuin Kärnä taas toisesta suunnasta eikä vie asiaa yhtään eteenpäin.

Perustulo lienee toimiva hyvin suunniteltuna. Itse en vielä oikein ole tutustunut aiheeseen riittävästi, vähän harmittaa se, että uudistukset odotavat sitä kuin kuuta nousevaa, vaikka pienempiäkin säätöjä voisi alkaa tehdä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

En oikeastaan usko perustulon juurikaan antavan mitään ilman verotuksen täysremonttia. Odotusarvoni hallituksen perustulokokeilulle on pyöreä nolla. Vähenevät tuet ja nouseva progressio on jo lähtökohtaisesti niin hirvittävä ajatusvirhe, etten tajua kuinka sellaiseen on koskaan lähdetty. Tai siis tajuanhan minä, mutta en näe miten se järjestelmänä voisi tehdä muuta kuin tappaa motivaation pyrkiä eteenpäin.

Yritystuissa Orpo selvästi kertoi syyn leikkaamisen vaikeudelle. Yhteisöveron poiston kuitenkin luulisi miellyttävän sen verran montaa, että muutama tuen lypsäjä ei kauheasti enää paina. Suuret, kuten joku Nokia suostuisivat varmasti vaihtokauppaan ilomielin... Järjestelmä palkitsisi yrityksiä siitä, että ne käyttävät tuloksen investointeihin. Ekstra bonuksena suuri syy veroparatiisiyhtiöiden käyttämiselle katoaisi.

Molemmissa on vähän sellainen ongelma, että asteittainen muutos on hankalaa (ja tehotonta). Kysyy siis todellakin kanttia, kun kertarysäyksellä pistetään valtavat apparaatit ihan uusiksi.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Ei se yhteisöveron poisto tukien tilalle sovi virkamiehille kun siinä fiksumpi ja ahkerampi voi saada enemmän hyötyä.
Politrukin pitää saada määrätä tarkkaan mikä se summa on, ja kenelle.
Sähköposti on täynnä tarjouksia kursseista ja koulutuksista joissa yleensä on 50 prosenttia tai yli tukia ja avustuksia, se on kauppatavaraa konsulttitoimistoille, voipi olla tiukassa tukien vähentäminen mutta pidä ihmeessä keskustelua yllä.
Jokaiselle joka ei halua tehdä töitä, olipa syy mikä hyvänsä, perustulo voisi olla hyvä, se pitää olla sen verran paljon että karkeasti ottaen, jos töitä tekemätön haluaa harrastaa oopperaa se pitää voida tehdä, mutta jatkuvasti lomalla olevalle ei lomaltapaluurahaa pidä maksaa.
On aivan turha pakottaa sellaista ihmistä töihin joka ei halua, niille töitä jotka haluaa tehdä.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Saahan tuosta maataloutukilistasta pitkän, jos siihen luettelee tukia joita ei ole kohta 10 vuoteen maksettu. Jos en väärin muista niin esim. tuo kuivaustuki on loppunut noin 10 vuotta sitten.

Tosiasiassa perus peltojussille ei tuo tukiviidakko nyt niin kauhea ole mitä annetaan ymmärtää. ATK kun oiva apuväline. Sanktiot vain ovat mielenkiintoisia ja miten ne voivat syntyä. Toki yksinkertaistaminen olisi kohdallaan mutta siinä on myös omat riskinsä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En ole pyrkinyt listalle tuomaan mitään epkuranttia, tuo on koostettu joltain viljelijän ohjesivulta, jossa oli linkkejä eri tukien ohjeistukseen. aika ei riitä tarkistamaan jokaisen linkin takaa kaikkea.

Jotta näistä saataisiin kuva, niin jossain pitäisi olla koostettuna kaikki olemassaolevat tuet ja muutama lisätieto kuten
- tuen tarkoitus, mitä sillä taovitellaan
- tärkeimmät perusteet tuen myöntämiselle ja suuruuden määärytyminen
- miten sen onnistumista seurataan
- paljonko tukea maksetaan vuodessa
- kuinka monelle tilalle tukea maksetaan

Keskustelua vaikeuttaa se, että tieto on hajallaan ja vaikeasti hahmotettavissa. Palataan jälleen monimutkaisuuden teemaan..

Jotta asiasta voidaan kunnolla keskustella ja sitä pohtia, on ensimmäinen askel kuvata nykytila kattavasti.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

Koneiston tukijärjestelmissä on paljon turhaa läskiä. - 67 käynnistetty puoluetuki esimerkiksi.
Suomessa puoluetuki on 12,67 € / äänestäjä. EU ssa km n. 3,67 €

Samoin eräänlaiseksi kalliiksi tueksi voidaan laskea myös nämä ministerien ja kansanedustajien avustajat, joiden määrä on näppärästi noussut. Samanaikaisesti kuitenkin nk. digisointi on helpottanut elämää, vähentäen yksityispuolella mm ssa sihteerien määrän olemattomiin.

Ja valtion velka se vaan kasvaa, mutta sepä ei hallitusta kiinnosta.

Velkakello.fi

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Hankalia ovat yleensäkin kaikki yritystuet, ja on hyvä, että niistä on syntynyt keskustelua. Tämän hallituksen aikeet ovat hyvät, mutta toteutus puuttuu.

Ainahan näistä tuista on puhuttu, ei tämä mikään uusi asia ole, eipä kauheasti ole asian eteen ennenkään tehty, eipä viime hallituskaudella siihen pystyneet oppositiopuolueetkaan.

Käyttäjän eiltanen kuva
Eero Iltanen

Verot ja maksut tappiin ja sitten tukia. Lannoitetuotanto yms. kannattaa myös myydä ulkomaille ja erityisesti verottaa öljyä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset