Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

SOTE:n valinnanvapausmalli ei ole vapaata kilpailua

Kokoomus pyrkii tuomaan esille kuinka vapaa kilpailu tuo kustannussäästöjä. Vapaa kilpailu usein näin tekeekin, mutta valinnavapausmallin mukainen toiminta ei ole vapaata kilpailua. Ymmärtääkseni kaikille palveluntarjoajille maakunnan maksama hoitopaketin hinta on sama jokaiselle. Silloin ei oikeastaan kilpailuteta, vaan kysytään haluatko tuottaa näitä palveluita tähän hintaan. Miten tuo hinta sitten koitetaan määritellä on sitten minulle vielä arvoitus.

Valinnanvapaus oikeastaan johtaa tähän kilpailun rajoittumiseen, koska asiakkaan valitessa itse palveluntarjoaja ei maakunta voi ohjata käyttämään halvinta vaihtoehtoa. Jos olisi ratkaistu asia kilpailuttamalla palveluntarjoajat ja maakunta voisi itse ohjata käyttäjiä ennemmin edullisille palveluntarjoajille, niin säästöjä olisi helpompi saavuttaa.

Tämä siis mielestäni johtaa yhden keskeisen kilpailun komponentin eli hinnan lukittumiseen pitkillä sopimuksilla samaksi kaikille palveluntarjoajille. Tällöin kilpaillaan lähinnä laadulla ja palvelulla, jotka ilman muuta ovat tärkeitä asioita. Samalla kuitenkin menetetään tavoiteltuja kustannussäästöjä kilpailun rajoittumisen vuoksi.

Harri Jaskari toteaa tänään blogissaan SOTE:sta:  "Avoimessa kilpailussa tarjonnan on vastattava kuluttajien tarpeita." Kokoomus on näennäisesti kannattamassa vapaata ja avointa kilpailua, mutta kun tulee kyse vaikkapa yritystukien poistosta, niin aate kummasti hukkuu jonnekin.

Valinnanvapaudessa on kiistattomia hyötyjä, jotka viehättävät asiakkaita. Kuitenkin tavoiteltujen säästöjen kannalta sen vaikutukset eivät mielestäni tule olemaan positiivisia.

Uusi raportointivelvollisuus aivan liian epämääräinen

Hallitus kehuu sillä, että lisätyt raportointivelvoitteet estäisivät ylisuurien voittojen syntymisen sekä verojen välttelyn. Kun tämä yrityskokemusta omaava hallitus näin väittää, niin en tiedä ovatko he tietämättömiä tahallaan vai eivät oikeasti ymmärrä, kuinka näitä hommia pyöritetään.

Otetaan esimerkki terveysjätti Sairaushuussi Oyj, joka raportointivelvotteiden vuoksi sekä toiminna eriyttämiseksi perustaa soteen tytäryhtiön Sotekupru Oy. Tällöin syntyy konserni-tytäryhtiömalli. Tytäryhtiön vastatessa toiminnasta se sitten raportoi asiat maakunnalle.

Kuinka sitten saadaan voitto vaikkapa näyttämään jatkuvasti samaa maltillista viittätoista prosenttia? Esim konsernin sisäisillä veloituksilla seuraavasti:

  • tytäryhtiö käyttää tällöin väistämättä emoyhtiöltä mm kiinteistöjä ja tiloja, joista emo perii haluamaansa vuokraa
  •  välillä se tarvii työvoimaa emolta, joista sitten maksetaan joku korvaus
  • toiminnassaan se käyttää konsernin sisäisiä palveluita kuten tietojärjestelmiä ja taloushallintoa, joista sitten peritään joku korvaus
  •  mahdollisesti konserni voi lainata tyttärellle pääomaa, josta sitten peritään korkoa
  • näitä riittänee lisääkin

Tämän kaltaisia konsernin sisäisiä veloituksia käyttämällä saadaan sitten luvut näyttämään miltä halutaan. Tuntuu kummalta, ettei hallitus ja valmistelevat virkamiehet ymmärrä tällaisia aivan normaaleja keinoja, jolla konserneissa voidaan hallita taloustietoja, joita näkyy ulospäin. Vai onko tämä tahallista?

Aivan kuten hallintarekisteriasiassakin, pihvi piilee asioiden detaljeissa ja käytännön toteutuksessa. Katsomatta ja pohtimatta niitä ei voida varmistua mallin otimivan halutusti. Kiireessä tarkka työ on mahdotonta ja siihen ehkä jopa pyritään.

PS. Kun toisen blogin kirjoittaa saman päivänä, niin aiempi häviää käytännössä näkyvistä Tämä johtuu siitä, että tuoreimmat-fiidissä on vain yksi per kirjoittaja Jos se jotakuta kiinnostaa, niin löytyy täältä:

Harha terveydenhuollon kustannuksista, valtion menot 10% Ruotsia pienemmät

EDIT 19.5.2017 klo 19.28 Lisätty asiaa konserniveloitusten käytöstä raportoinnin manipulaatiossa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

Konsernin sisäiset kaupat ovat tosiasia, mutta ne eivät toimi kovin kauaa veronkiertotarkoituksessa. Verottaja on hyvin herkkä reagoimaan niihin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei välttämättä veronkierrossa, mutta verottajaa ei kiinnosta maan sisäiset siirrot, sillä saavat omansa joko emolta tai tyttäreltä. Sen sijaan näihin kapeisiin vaatimuksiin sote-palveluntarjoajan vuosiselvityksistä ne sopii hyvin. Siten voidaan vääristää sitä, miltä asia näyttää.

Merkitys ei ole oikeastaan niin suuri verotuksessa vaan tulevissa hintaneuvotteluissa. Jos tuotto nähdään kohtuulliseksi, niin se viittaa oikeaan hintatasoon.

Käyttäjän AOBrusi kuva
Antti Brusi

Ensiksi Pekalle kyllä ne toimivat vilkaiseppa vaikka Kohlberg Kravis Roberts & Co:n sivuilta. On siinä pelikenttää mistä ostaa, myydä tai lainata toimialoilta toiselle, Ei verottajallamme ole mitään mahdollisuuksia, eikä resursseja selvittää ko. konsernin sisäisiä pääomasiirtoja.

Niko on eittämättä oikeilla jäljillä. Kiteyttäen voisi koko himmelin tiivistää. Tulevaisuudessa terveyspalvelun tuottajia on kahdenlaisia. Niitä jotka tuottavat ja samalla maksimoivat parhaan mahdollisen tuoton sijoittajille. Sitten on niitä jotka vain tuottavat palveluita ilman ylimääräisiä rasitteita.

Valinnanvapaus on toki hieno juttu palveluita käyttävän kannalta. Kyse on kuitenkin verovaroista Sinun ja minun sijoituksesta yhteiseen kassaan, josta terveydenhoidon kulut maksetaan. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että yksityinen sektori ei saisi toimia ilman tiukempaa täsmäkohdistettua lainsäädäntöä ja valvontaa. Tietysti seuraamuksien pitää olla vastaavasti rajummat....kuten joulurauhan aikana.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitoksia hyvistä huomioista.
Kuviossa ja mallissa on suhteessa käytettävään aikaan paljon liikkuvia komponentteja. Itse olen mm kirjoitellut blogeissa noista tietojärjestelmistä, joiden suunnitelma perustuu melkoiseen yltiöoptimismiin ja kokemukseni mukaan on erittäin epätodennäköistä, että ne valmistuisivat ajoissa.

Markkinan avautuminen on kriittinen hetki, jolla tulee olemaan kauaskantoisia vaikutuksia. Pahaa pelkään, että vaikka esitys mahdollistaa pienemmille mahdollisuuden liittoutua osuuskuntamallilla sote-tarjoajaksi, niin tässä aikataulussa niitä muodostuu vähän. Pienillä ei myöskään ole yhteistä koneistoa tekemään tarjous maakunnalle puhumattakaan siitä, että niillä kaikilla on omat tietojärjestelmänsä, jotka pitäisi edes osin integroida. Lisäksi asioiden valmistelu tulee menemään niin lähelle käynnistymistä, että kuinka joku pieni lääkärikeskus muun toiminnan ohessa pystyisi resursoimaan tähän.

Minulle on arvoitus kuinka maakunta muodostaa erilaiset tarvittavat hoitopaketit ja miten se koittaa arvioida niille käyvän hinnan, jolla palveluntarjoajien tulee olla valmiita palveluita tuottamaan. Isoilla terveysyrityksillä on koneisto näitä analysoimaan ja henkilökuntaa tai mahdollisuus käyttää rahaa konsultteihin, joten reagointikyky on paljon parempi.

Veikkaan että ellet pääse mukaan täydellä teholla ensimmäiseen aaltoon, niin myöhemmin on vaikeampaa tulla mukaan, asiakkaat on jo pääosin jaettu ja kiinnitetty vuodeksi kerrallaan yhteen palveluntarjoajaan.

Olen ollut yritysmaailmassa tekemisissä isojen hankkeiden kanssa Jos arvioisin tämän hankkeen riskejä ja aikatauluja siellä, ei sitä lähdettäisi tekemään näillä oletuksilla ja aikatauluilla. Riskien toteutumistodennäköisyys ja vaikutus olisi liian suuri. Mutta valinnanvapauden aikataulun määritteleekin vaalit eikä realismi, järkevän vaiheistuksen sijasta sen on käynnistyttävä kokoomuksen ollessa varmasti vallassa. Nyt kun annettiin mahdollisuus siihen, että homma pääosin alkaa vasta kesällä 2019, ajoittaa se hässäkän vaalien jälkeen eli emme näe tämän tuloksia ennen. Kätevää

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset