Palkkamaltti edellyttää osinkomalttia ja investointeja kasvuun

Hallitus koittaa luoda kuvaa, jossa olisimme kaikki samassa veneessä Suomea pelastamassa. Minulle tulee mieleen ennemminkin lentokone, jossa on business- ja turistiluokka erillään. Nyt kiivaana käyvä keskustelu vaadittavasta maltista tuntuu tuntuu ulottuvan vain palkansaajiin ja ay-liikkeeseen. Kiky-sopimuksen tarkoituksena oli luoda kasvua, lisätä investointeja sekä parantaa työllisyyttä. Tuloksista ollaan montaa mieltä – tavoitteena ei ainakaan julkisesti ole kuitenkaan ollust tulonsirto palkansaajilta yritysten osinkoihin.

Osinkokevään 2017 on jälleen kuvattu olevan varsin tuottoisa ja edellinenhän oli erittäin hyvä. eli osinkomittarilla katsottuna monilla aloilla ja yrityksillä ei mene ollenkaan huonosti. Onko tämä sitten näkynyt hyvin investointien kasvussa? Itselleni ei ole muodostunut vielä tällaista kuvaa vaan niitä tehdään edelleen varsin matalalla tasolla. Kun pyydetään palkansaajia luottamaan yrityksiin korotusten osalta nyt, pitäisi pystyä osoittamaan askelia, joiden pohjalta myös palkansaajilla on usko oikeasta suunnasta – ja siten sen maltin tuomien säästöjen kohdentumisesta oikeisiin asioihin.

Osinkoveroselvityksen satoa

Suomessa on pystytty sinnikkäästi pitämään yllä mielikuvaa siitä, että osinkoverotuksemme taso olisi jotenkin eityisen korkea.  Kun otetaan huomioon muut verot puhtaaseen osinkoveroon liittyen kuten yhteisöveron varsin alhainen taso, niin OECD-maista Suomessa osingoista maksettu vero on hieman alle keskitason eikä siis mikään suuri.

Hallituksen asettama työryhmä lausui selvityksessään mm seuraavaa listaamattomista yrityksistä:

"Luonnollisten henkilöiden listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmän on sen sijaan arvioitu sisältävän useita vääränlaisia kannustimia investointien, tuottavuuden ja talouskasvun kannalta."

"Osinkoverotus saattaa myös ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Tällä tavoin osinkoverotus voi heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa."

Varsin selvästi ollaan tultu johtopäätöksiin, joiden mukaan nykymalli ei tue kasvua ja tuottavuutta. Kuitenkin aivan kuten yritystukien osalta päädyttiin olemaan tekemättä mitään. No, se oli taas niitä kaikenmaailman dosenttien höpinöitä.

Hallitus toimii kuten näivettyvä yritys

Hallitus on käytännössä valinnut linjan, jossa se puutu mihinkään rakenteisiin ja nykymalleihin yrityksiin liittyen eli ollaan hallituskausi pysähtyneisyyden tilassa uskaltamatta ottaa mitään riskejä. Ainoa mitä viilataan ovat kustannukset ja erityisesti työn aiheuttamat kustannukset. Yritystuista pdetään leikkaamattomina nykyistä toimintaa säilyttävät tuet ja otetaan pois niistä tavoitteita aidosti auttavista tuista kuten Tekesiltä – aivan hölmöläisten hommaa. Ikäänkuin ei haluttaisi tukea uutta luovia ja uuden menestyksen syntyä vaan ylläpidetään vanhaa omistajuutta, vaurautta ja valtaa.

Yritys joka neljä vuotta vain viilaa kustannuksia ja karsii esimerkiksi tuotekehitystään on väistämättä näivettymisen tiellä. Hetkellisesti tulos voi parantua, mutta pitkällä aikajaksolla uutta ei synny ja katteet laskevat – pahimmillaan muut menevät tuotteillaan ohi laadussa ja kehittyneisyydessä eikä edes säästöillä saavutettu halpa hinta enää riitä.

Joku on sanonut, että yrityksen pahin riski toteutuu varmasti, jos se ei uskalla ottaa riskejä.

Kadehdin Ruotsin solidaarisuutta

Ruotsilla on varaa suurempiin palkankorotuksiin enkä missään nimessä moisia Suomeen halua. Ruotsin päätöksissä kadehdin paljon enemmän saatua sopua matalapalkka-alojen suuremmasta korotuksesta: 

"Suurin ammattiliitto LO sai myös läpi oman vaatimuksensa, jonka myötä matalapalkka-aloille tulee erillinen korotus. Tämä tarkoittaa, että alle 24 000 kruunua eli noin 2 400 euroa kuukaudessa saavat sopimusaikana 1 500– 1 600 kruunun korotuksen kuukausipalkkaansa."

Verrattuna Suomessa käytävään keskusteluun ollaan toisella mielestäni paljon paremmalla suunnalla.

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu