*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Palkkamaltti edellyttää osinkomalttia ja investointeja kasvuun

Hallitus koittaa luoda kuvaa, jossa olisimme kaikki samassa veneessä Suomea pelastamassa. Minulle tulee mieleen ennemminkin lentokone, jossa on business- ja turistiluokka erillään. Nyt kiivaana käyvä keskustelu vaadittavasta maltista tuntuu tuntuu ulottuvan vain palkansaajiin ja ay-liikkeeseen. Kiky-sopimuksen tarkoituksena oli luoda kasvua, lisätä investointeja sekä parantaa työllisyyttä. Tuloksista ollaan montaa mieltä - tavoitteena ei ainakaan julkisesti ole kuitenkaan ollust tulonsirto palkansaajilta yritysten osinkoihin.

Osinkokevään 2017 on jälleen kuvattu olevan varsin tuottoisa ja edellinenhän oli erittäin hyvä. eli osinkomittarilla katsottuna monilla aloilla ja yrityksillä ei mene ollenkaan huonosti. Onko tämä sitten näkynyt hyvin investointien kasvussa? Itselleni ei ole muodostunut vielä tällaista kuvaa vaan niitä tehdään edelleen varsin matalalla tasolla. Kun pyydetään palkansaajia luottamaan yrityksiin korotusten osalta nyt, pitäisi pystyä osoittamaan askelia, joiden pohjalta myös palkansaajilla on usko oikeasta suunnasta - ja siten sen maltin tuomien säästöjen kohdentumisesta oikeisiin asioihin.

Osinkoveroselvityksen satoa

Suomessa on pystytty sinnikkäästi pitämään yllä mielikuvaa siitä, että osinkoverotuksemme taso olisi jotenkin eityisen korkea.  Kun otetaan huomioon muut verot puhtaaseen osinkoveroon liittyen kuten yhteisöveron varsin alhainen taso, niin OECD-maista Suomessa osingoista maksettu vero on hieman alle keskitason eikä siis mikään suuri.

Hallituksen asettama työryhmä lausui selvityksessään mm seuraavaa listaamattomista yrityksistä:

"Luonnollisten henkilöiden listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verojärjestelmän on sen sijaan arvioitu sisältävän useita vääränlaisia kannustimia investointien, tuottavuuden ja talouskasvun kannalta."

"Osinkoverotus saattaa myös ohjata yrityksiä investoimaan varoja vähäriskisiin ja bruttotuottomielessä vähemmän tuottaviin investointeihin korkeampiriskisten, mutta enemmän tuottavien investointien kustannuksella. Tällä tavoin osinkoverotus voi heikentää terveen ja liiketoimintalähtöisen riskinoton kannustimia listaamattomissa yhtiöissä ja latistaa investointien tuottoprofiilia taloudessa."

Varsin selvästi ollaan tultu johtopäätöksiin, joiden mukaan nykymalli ei tue kasvua ja tuottavuutta. Kuitenkin aivan kuten yritystukien osalta päädyttiin olemaan tekemättä mitään. No, se oli taas niitä kaikenmaailman dosenttien höpinöitä.

Hallitus toimii kuten näivettyvä yritys

Hallitus on käytännössä valinnut linjan, jossa se puutu mihinkään rakenteisiin ja nykymalleihin yrityksiin liittyen eli ollaan hallituskausi pysähtyneisyyden tilassa uskaltamatta ottaa mitään riskejä. Ainoa mitä viilataan ovat kustannukset ja erityisesti työn aiheuttamat kustannukset. Yritystuista pdetään leikkaamattomina nykyistä toimintaa säilyttävät tuet ja otetaan pois niistä tavoitteita aidosti auttavista tuista kuten Tekesiltä - aivan hölmöläisten hommaa. Ikäänkuin ei haluttaisi tukea uutta luovia ja uuden menestyksen syntyä vaan ylläpidetään vanhaa omistajuutta, vaurautta ja valtaa.

Yritys joka neljä vuotta vain viilaa kustannuksia ja karsii esimerkiksi tuotekehitystään on väistämättä näivettymisen tiellä. Hetkellisesti tulos voi parantua, mutta pitkällä aikajaksolla uutta ei synny ja katteet laskevat - pahimmillaan muut menevät tuotteillaan ohi laadussa ja kehittyneisyydessä eikä edes säästöillä saavutettu halpa hinta enää riitä.

Joku on sanonut, että yrityksen pahin riski toteutuu varmasti, jos se ei uskalla ottaa riskejä.

Kadehdin Ruotsin solidaarisuutta

Ruotsilla on varaa suurempiin palkankorotuksiin enkä missään nimessä moisia Suomeen halua. Ruotsin päätöksissä kadehdin paljon enemmän saatua sopua matalapalkka-alojen suuremmasta korotuksesta: 

"Suurin ammattiliitto LO sai myös läpi oman vaatimuksensa, jonka myötä matalapalkka-aloille tulee erillinen korotus. Tämä tarkoittaa, että alle 24 000 kruunua eli noin 2 400 euroa kuukaudessa saavat sopimusaikana 1 500– 1 600 kruunun korotuksen kuukausipalkkaansa."

Verrattuna Suomessa käytävään keskusteluun ollaan toisella mielestäni paljon paremmalla suunnalla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ruotsissa palkkahaitari on isompi kuin Suomessa. Ja muutenkin pitäisi valita tasataanko tuloja keinotekoisesti palkkoja tasaamalla vai verotuksen ja tulonsiirtojen kautta. Jos valitaan molemmat, systeemistä tulee taas monimutkainen ja ongelmallinen. Tästä syystä keskitetystä sopimisisesta pitäisikin luopua ja rakentaa tasaus yksin verotuksen kautta.

Osingoista kannattaa edelleen muistaa että ne ovat hyvin keskittyneitä. Viisi firmaa jakaa niistä puolet ja näistä viidestäkin kaksi on ruotsalaisia ja yksi vain omistaa ruotsalaisia firmoja. Suomessa on joku 300.000 yritystä, joten ei nyt tehdä osingoista hirveitä johtopäätöksiä - paitsi niiden osinkofirmojen kohdalla.

Muuten kannatan ajatusta että palkkamaltti sidottaisiin (yrityskohtaisesti tietenkin) esimerkiksi investointeihin. Sehän on vain sopimuskysymys. Duunari ja firma pöydän ääreen juttelemaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En tiedä mitä tarkoitat palkkahaitarilla, mutta muistaakseni palkkaerot Ruotsissa ovat maailman pienimmät.

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001918136.html

Onsinkojen osalta pitänee paikkansa, pitäisi kaivaa jostain tilastoja, jos niitä on olemassa. Johtopäätöksiä pitäisi voida tehdä tilastoista, joten jos sellaisia ei ole, niin pitäisi tehdä. Pörssinkin osalta on toki tarpeen katsoa jaettuja summia per yritys eikä kokonaisummaa, kyllä osinkojen trendi viime vuosilta kertonee jotain.

Itse olen paikallisen sopimisen kannattaja ja esim Suomen Yrittäjien kannat ovat tässä terveemmällä pohjalla kuin EK:n. EK:lle tuntuu olevan suunnaton ongelma se, että työntekijän edustajat pääsisivät vaikkapa Saksan ja Ruotsin mallin mukaisesti yrityksen hallitukseen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Totta, Ruotsissa onkin nyt pienemmät palkkaerot. Vielä pari vuotta sitten tuo oli toisinpäin. Voi tosin olla ostovoimakorjattuna edelleen Suomi edellä sillä Ruotsin veroaste on matalampi. PT ei yleensä huomioi näitä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Duunari ja firma pöydän ääreen juttelemaan."

Oli varmaan tarkoitettu vitsiksi, EK ei hyväksy mitään neuvotteluja duunarien kanssa kuten Ruotsissa ja Saksassa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ek on keskusjärjestö. Sillä ei vain ole mandaattia keskustella tuollaisesta. Henkilöstöedustus voidaan tarvittaessa kirjata lakiin ja jokainen fiksu yrittäjä tekee sen kyllä ihan oma-aloitteisestikin. Mikä se formaali tapa sitten on, en tiedä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #5

Ek on ainoa jota hallitus viitsii kuunnella.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #6

Itse toivoisin, että EK:n lobbaukset jätettäisiin nyt vähemmälle huomiolle. Jättäydyttyään itse neuvottelupöytien ulkopuolelle siitä tuli pelkkä vastuuton sivustahuutelija. Voivat laukoa mitä vaan ja niin tuntuvat tekevätkin kuten Mattilan esimerkki osoitti.

Käyttäjän VesaPeltola kuva
Vesa Peltola

Minulle pienosakesäästäjänä olisi kyllä sopinut kiky:n palkankorotuksista luopumisen liitteeksi esimerkiksi se, ettei osinkoja palkkojen jäädytyksen vuoksi suositeltaisi korotettavaksi yhtiöissä. Pienissä yhtiöissä osinko on voimakkaasti kytköksissä yrittäjäperheen omaan talouteen,joten asia on monimutkaisempi. Kansainvälisen omistuksen takia sinänsä hyvä ja reilulta tuntuva ajatus ei ole helposti toteutettavissa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset