Miksi työttömyyslukujen syitä joudutaan jatkuvasti arvailemaan?
Miksi ekonomistien ja muiden tarvitsee edelleen arvailla työttömyyslukujen taustoja ja paikkansapitävyyttä? Jo pitkään on ollut olemassa välineitä, joilla voitaisiin tarjota tarkempaa tietoa arvailujen sijaan. Vai onko sittenkin poliitikkojen etu, että asioissa on jatkuvasti suuri määrä tulkinnanvaraisuutta – silloin ne voidaan kääntää osoittamaan kehitystä aina jollakin keinolla. Tai sitten opposition suunnalta kääntää toiseen suuntaan. Lopulta tämä johtaa siihen, että keskustelu jää ratkaisemattomana junnaamaan paikalleen ja kaikki jatku kuten ennenkin.
Tietoa TEM:illä on saatavilla vaikka kuinka, jota kunnolla analysoimalla voitaisiin tietää, mitä on summalukujen taustalla. Erilaisten big datan ja dtata miningin keinoilla voitaisiin olemassaolevista tietokannoista analysoida, mistä lukujen kehitys johtuu oikesti. Luomalla tehokkaita keinoja ja malleja voisimme jättää spekulaation vähemmälle.
Esimerkiksi Taloussanomissa ekonomistit spekuloivat ilmiöllä: "Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy. Työpaikkoja on enemmän tarjolla, työtä on saatavilla, joten työvoimakin kasvaa. Työttömät, jotka ovat menettäneet toivonsa eivätkä ole edes viitsineet hakea töitä, koska ovat nähneet, ettei työtä ole saatavilla, ovat nyt palanneet työmarkkinoille ja näkevät toivoa, Wessman kertoo."
Kuulostaa erikoiselta, eli suuri joukko työttömiä ei olisi ollut työnhakijoina jättäen itsensä samalla pois työttömyystuen tuen piiristä vain koska ovat olleet turhautuneita ja toivottomia? Kun ekonomisti näin sanoo, niin varmaan se sitten on totta.
Teemu Muhosen kolumnissa taas kerrotaan: "Tilastokeskuksen luvuista käy ilmi, että työllisyyden kasvun selittää yksinomaan osa-aikatyön kasvu. Osa-aikaista työtä tekevien määrä kasvoi 42 000:lla, joten kokoaikaisten työpaikkojen määrä itse asiassa laski vuodentakaisesta. Tilastokeskukselta pyytämistämme tarkemmista tilastoista käy ilmi, että erityisen paljon – peräti 50 prosenttia – osa-aikatyö yleistyi 25–34-vuotiaiden naisten keskuudessa: kun vuosi sitten heitä oli osa-aikatöissä 41 000, nyt luku oli 60 000."
Tämäkin selittävä tekijä löytyy tietopyyntöjen kautta eikä sitä tuoda julkisuuteen oma-aloitteisesti.
Ministeriön ja tilastoivien tahojen olisi mahdollista tuottaa materiaalia, joka jättäisi spekulaation paljon vähemmälle mahdollistaen keskittymisen ratkaisuihin eikä arvailuihin. Miksi näin ei toimita?
Hyvä ja ajankohtainen aihe, kiitos.
Statistiikkaa voi tosiaan toteuttaa aina tekijän oman halun mukaan. Hypetyksen avulla saadaan aikaan mukavia mielikuvia, mutta mikä on sitten oikeasti totta ja mikä ei. Minä en sitä osaa sanoa, mutta kaivelin kuitenkin aihetta hiukan.
Vapaita työpaikkoja on tänään Suomessa kaikkiaan tarjolla TE palveluiden sivuilla 18.907 kpl. Määrä on pysynyt lähes samana jo kuukausia, tai jopa vuosia ?
http://paikat.te-palvelut.fi/tpt/
Onko sitten jossain muualla, nimeämättössä paikassa, ylimääräinen työpaikkavarasto ? Siis sellainen runsaudensarvi, josta löytyy vakituisia oikeita töitä, normaalipalkalla ja oikealla työsopimuksella. Kurkkasin ohimennen myös kaupallisen Monsterin sivujen kautta. Ei suuria paikkamääriä sielläkään. Kumma juttu. Juttelin äsken erään tuttavani kanssa. Hän on toiminut headhunterina jo yli 20 vuotta. Näkemyksensä oli, että liikkumista eri työpaikkojen välillä on ihan paljon kuin ennenkin ja ylempien päällikötason tehtäviä on jonkinverran tarjolla. Mutta minkäänlaista massavolyymia noistakaan ei saa aikaan.
Missä ne duunimestat sitten luuraa ? Hämmentävää on tämä kyllä.
Ai niin, näinkin lähellä muuten on oikeita töitä tarjolla. ( just nu har vi 126.446 lediga platser )
https://www.arbetsformedlingen.se/Tjanster/Arbetss…
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, hämmennys on usein päällimmäisenä mielessä näitä katsellessa ja tulkintoja ihmetellessä.
On veikeää, kun sitten esiin astuvat nämä ns ekonomistit antamaa arviitaan tilanteesta. tokihan heillä on ammattitaitoa tavallista kadun tallaajaa enemmän, sitä ei käy kiistäminen. Kuitenkaan he eivät ole liikkeellä vain objektiivisesti vailla esimerkiksi työnantajiensa pankkien tavoitteista. Joskus lobbbausen tavoitteena on myös pyrkiä näyttämään tilanteen paranemista talouden elpymiseksi.
Suomalaiset tuntuvat luottavan auktoriteetteihin ja titteleihin, kyllähän ne ekonomistit ovat oikeassa. Hetken päästä poliitikot sitten käyttävät seuraavaa: johtavat ekonomistit ovat todenneet, että..
Kaikki hyvin – hajaantukaa, täällä ei ole mitään nähtävää.. 😉
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi työttömyyslukujen syitä joudutaan jatkuvasti arvailemaan?”
Suomi on karu maa.
Suomessa elää yksinkertainen ja nöyrä kansa.
Älykkäät ovat muuttaneet pois Suomesta jo vuosisatojen ajan.
Ilmoita asiaton viesti
#10
Harvoissa valtioissa tulee toimeen tekemättä mitään, kuten Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
”Harvoissa valtioissa tulee toimeen tekemättä mitään, kuten Suomessa.”
Joo oli aikoinaan mielenkiintoista seurata Kiinassa kun siellä pienimuotoinen yksityisyrittäjyys sallittiin sen jälkeen kun Kiinan valtion tehtaat potkivat pois miljoonamääriä työntekijöitään.
Rakennettiin tehdasta Wuhanissa ja alkoipa työpäivien aamuina näkymään tehtaan tien varressa limukan ja tupakan myyjiä. Monesti ostinkin jopa itsensä Deng Xiaopingin mainostamaa tupakkaa liian kovalla hinnalla, että polkupyörän selästä myyneet yrittäjät ajettiin pois asemapaikaltaan. Olin kuulemma tullut petetyksi kun ostin tupakkaa ja limukkaa liian kovalla hinnalla. Noin se markkitalous välittömästi alkoi toimimaan kun sille vaan annettiin mahdollisuus.
Mutta mites Suomessa nykyisin on, voiko työtön mennä tuosta vaan myymään vaikkapa tupakkaa ja limukkaa laillisesti ohitsekulkevilleen siten, että myynnillään kattaa vuokransa ja ruokansa.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta mites Suomessa nykyisin on, voiko työtön mennä tuosta vaan myymään vaikkapa tupakkaa ja limukkaa laillisesti ohitsekulkevilleen siten, että myynnillään kattaa vuokransa ja ruokansa.”
Suomessa aika harva alue on vapaana yrittämiselle. Siksi on parempi olla tekemättä mitään ja fatta maksaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aikaisemmin kaksi ministeriötä laski työttömät ja saivat erilaisen tuloksen.
Mitenkähän nykyään?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikuttaisi ainakin olevan niin, että TEM ja Tilastokeskus laskevat omiansa ja varmaan eriävillä perusteilla. Mitä sitä päällekkäisyyksiä purkamaan, tällä saadaan aikaan riittävää epävarmuutta omia tulkintoja varten. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tuossa ole mitään ongelmaa niin kauan kuin tilastointi on avointa ja erot selitetty. Pähkinänkuoressa, kyse on erilaisesta määritelmästä sille mikä on työtön.
Tilastokeskus tuottaa kansainvälisesti vertailukelpoisia lukuja.
http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2015-04-…
Tulkinta että käytäntöjen eroavaisuuden tarkoituksena olisi saa aikaan epävarmuutta on, hmm, mielenkiintoinen.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen pysyn tulkinnassani, olet eri mieltä – ei siinä mitään. Itse kyseenalaistan monien tahojen kuten esimerkiksi Luonnovarakeskuskuksen eli Luken tilastoinnin ja varsinkin tiedottamisen, joka sitten on se osuus joka pääsee uutisiin.
Samalla tavalla kyseenalalaista erityisesti työttömyyttä tilastoivien tahojen tiedottamisen silloin, kun tilastot valmistuvat. mitä tuodaan esille ja missä valossa. Mediaanhan päätyy pääosin se, mitä niissä kerrotaan. Harva toimittaja tai poliitikko ryhtyy tutkimaan taustojja ja tilastointiperusteita sekä niidne mahdollisia muutoksia. Rauno Lintunen tuossa esittää varsin päteviä kommentteja.
Kuinka monella kansalaisella on kykyä, halua, aikaa ja osaamista lähteä tilastokeskuksen perusteita tutkimaan? Tuskin kovin monella. Mielestäni olisi kohtuullista, että tilastoiva taho toisi esille analyyseihin pohjautuvaa objektiivista tietoa tiedottamisessaan.
Kirjoitin taannoin bloginkin aiheesta Suomen tukijärjestelmien monimutkaisuus, jossa väitän että tukijärjestelmien kuten yritystukien ja maataloustukien monimutkaisuus palvelee osittain sitä, että niistä kekusteleminen ja siten muuttaminen on erittäin vaikeaa – nykytila säilyy. Samoin vaikuttaa sekava tilastointi ilman kunnollista analyysiä tialstoja tekeviltä tahoilta.
Olisi hyvä laajemminkin herättää keskustelua siitä, missä märin vaikka työllisyyden tai sitten esim metsätalouden lukuja tuottavan Luken viestintä on objektiivista ja missä määrin taas hallituksen linjaa ja strategiaa tukevaa. VM on ollut jossain määrin poikkeus, se usein julkaisee myös karuja tietoja, jotka ovat vastoin ”virallista” linjaa, mutta kertovat objektiivisesti taloustilanteesta.
Ilmoita asiaton viesti
#6
>Eihän tuossa ole mitään ongelmaa niin kauan kuin tilastointi on avointa ja erot selitetty. Pähkinänkuoressa, kyse on erilaisesta määritelmästä sille mikä on työtön…..
ooo
ollaan aika kaukana sitä, että saadaan työttömälle töitä
Ilmoita asiaton viesti
Miksi työttömyyttä ylipäätään ylläpidetään? Mehän voisimme milloin vain enemmistönä päättää ettei työttömyyttä ole lainkaan eli kaikille työikäisille ja työkykyisille järjestettäisiin tuottava työpaikka.
Syy työttömyyden ylläpitoon löytyy tavallinen kansalaisen halusta päästä ansiosidonnaiselle. Ellei työttömyyttä ylläpidettäisi, ei voisi päästä ansiosidonnaiselle, eikä pitää välillä palkallista lomaa vuoden parin kerrallaan. Enemmistö siis haluaa ansiosidonnaisen ja äänestävät päättäjät, jotka tämän järjestävät. Näin se menee.
Työttömyyden ylläpitohan meillä tapahtuu estämällä kansalaisten itsensä työllistäminen ja yritysten perustaminen. Jos joku työllistää itsensä, hän menettää välittömästi työttömyysturvansa. Jos työllistäminen jossakin vaiheessa ei onnistu, tällöin on tyhjän päällä, ei saa mistään työtä eikä rahaa. Sama käy jos perustaa yrityksen.
Työttömyysturvan lopettaminen on tehokas tapa estää kansalaisten synnyttämästä työtä itselleen ja toisille. Sillä ylläpidetään suuri työttömyys ja senkin suuruudesta ollaan eri mieltä.
Työttömyys saadaan siis poistettua helposti kun muutetaan työttömyysturvalakia niin että työttömyysturva on kaikilla, myös yrittäjillä:
{2 luku, 1 §, Työttömänä pidetään henkilöä, joka ei saa, tai ei todennäköisesti tule saamaan, ammattitutkintonsa mukaisia kuukausituloja tulevalla kuukaudella.}
ja
{1 luku, 2 §, Työttömälle tarjotaan riittävä määrä työtunteja tehtäväksi ammattinsa mukaisella tuntipalkalla, jotta hän kuukausitulonsa saavuttavat ammattitutkintonsa mukaisen kuukausitulon. Siirtymäkaudella niin monta tuntia että työtön saa työnsä avulla riittävän toimeentulon.}
Mutta tätä enemmistö suomalaisista ei halua. Muuttamalla työttömyysturvalaki kerrotuksi, hoituisi myös työttömien määrän näkeminen kun katsotaan monelleko kansalaiselle maksetaan palkkaa perustyöstä. Jos jollekin maksetaan palkkaa perustyöstä, hän on silloin työtä vailla eli työtön. Jos ei makseta, hän ei ole työtön, vaan saa tulonsa yksityiseltä tai julkiselta sektorilta.
Ilmoita asiaton viesti
Olen seurannut työttömyyttä ja siitä kertovia tilastoja jo vuosikymmenien ajan. Tilastokeskus on rukannut kyselyään ja ministeriö luopunut laajan työttömyyden kertomisesta.
Tilastokeskuksen kyselyä, sehän on todellisuudessa mielipidetiedustelu, on rukattu jo 1990 luvun alusta. Kyse oli EU-jäsenyyden valmistelusta ja EU:n tilastovirasto Eurostatin normien hyväksymisestä. Rukkaus alensi tilastotyöttömyyttä 1,5-3,0%.
Jos työttömyydestä haluttaisiin antaa edes jonkinlainen todellinen kuva suurelle yleisölle, pitäisi ministeriön ottaa käyttöön laajan työttömyyden luku. Eli kuukauden lopussa työttömyyskortistoissa olevat ja piilotyöttömät. Piilotyöttömyyteen olisi laskettava työllisyystoimien piirissä olevat.
Tätä ei haluta, koska tieto olisi liian karmaisevaa ja aiheuttaisi liiallista poliittista kuohuntaa, ja ainakin eduskunnan konsensus alkaisi rakoilla.
Ilmoita asiaton viesti