Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Älämölö Hiilamon veronkorotuksista

Samalla sekunnilla, kun joku mainitsee veronkorotukset, alkaa älämölö Suomen kokonaisveroasteesta peittäen kokonaan alle tarkemman tarkastelun verotuksen rakenteesta verrattuna muihin maihin. EK ja Kokoomus ovat loistavasti saaneet mantransa läpi Suomessa ja enää heidän ei edes tarvitse itse kummemmin vastustaa, kun suuri osa ihmisistä uskoo, ettei veroja voi korottaa tai tulee perikato.

Jos lähdetään purkamaan kokonaisveroastetta osiin, niin sieltä voidaan erottaa EU:n käyttämän jaottelun mukaan työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot. EU julkaisee statistiikkaa näistä merkittävällä viiveellä, mutta verotuksen rakenne ei tietääkseni ole merkittävästi muuttunut Suomessa. 

Tilastokeskuksen Olli Savela avaa näitä kirjoituksessaan Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi. Kirjoituksessa kerrotaan:

"Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia."

"Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän."

Kun muistetaan Hiilamon raportin tarkoituksena olleen pohtia keinoja tuloerojen kaventamiseksi, niin asiaa voidaan tarkastella eri verojen kautta tarkemimin kuin jankkaamalla kokonaisveroasteen korkeudesta. Hiilamon ehdotukset eivät välttämättä nosta kokonaisveroastetta mikäli vastaavasti toisilla alueilla tehtäisiin verohelpotuksia. Kyse on painopisteistä ja siitä, mistä verotulot kerätään.

Itselleni nousee pari kysymystä:

Miten ja miksi Suomessa on päädytty tilanteeseen, jossa pääomaan kohdistuvat verot ovat EU:n keskiarvon alapuolella ja kaksi muuta reilusti yläpuolella?

Miksi pääomatulojen verotus on merkittävästi alhaisempaa kuin työn?

Hiilamo ottaa esimerkiksi raportissaan esille listaamattomien yritysten osinkoverotuksen:

"Tuloerojen kannalta erittäin tärkeä tekijä on se, miten muiden kuin pörssiyhtiöiden osinkoja verotetaan. Tuloerojen kasvu 1990-luvun lopussa liittyi ennen muuta verouudistukseen, joka teki mahdolliseksi progressiivisesti verotettujen ansiotulojen muuntamisen kevyesti verotetuiksi pääomatuloiksi henkilöyhtiöiden kautta.12 Myöhemmin henkilöyhtiöiden verotusta on kiristetty hieman, mutta edelleen henkilöyhtiöiden omistajat voivat saada osinkoja 150 000 euroon asti vain 7,5 prosentin verolla. Tämä edellyttää, että yhtiöllä on huomattavan paljon nettovarallisuutta. Järjestelmä ohjaakin yritysten omistajia kasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta ja jakamaan yrityksen voitosta vuosittain osinkona se enimmäismäärä, jonka omistaja voi saada lähes verovapaasti. Kaikki asiaa laajemmin katsovat asiantuntijat pitävät järjestelmää surkeana. Verotus ei kannusta riskinottoon, laajentumiseen eikä uuden työ- voiman palkkaamiseen."

Hallituksen asettama yritysverotusta tutkinut työryhmä päätyi samaan tulokseen, mutta hallitus päätti olla tekemättä mitään asialle. Tästä kirjoitin taannoin blogissani Kaikenmaailman dosenttien osinkoveroehdotus.

Olisi hyvä, että pelkän kokonaisveroasteen kauhistelun sijaan keskittyisimme tutkimaan, millainen on verotuksemme rakenne ja kohdistuuko se oikeudenmukaisesti. Nyt keskustelu junnaa heti paikoillaan.

Kokoomus taustapirunaan EK näyttää onnistuneen täydellisesti luodessaan mielikuvan siitä, että mitään veroja ei voi nostaa (paitsi tietysti tupakkaa ja viinaa). Kokonaisveroasteen ei todellakaan pidä nousta, mutta verotuksen kohdistamista on syytä arvioida ja uudistaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Niko "...henkilöyhtiöiden omistajat voivat saada osinkoja 150 000 euroon asti vain 7,5 prosentin verolla. Tämä edellyttää, että yhtiöllä on huomattavan paljon nettovarallisuutta. Järjestelmä ohjaakin yritysten omistajia kasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta ja jakamaan yrityksen voitosta vuosittain osinkona se enimmäismäärä, jonka omistaja voi saada lähes verovapaasti. Kaikki asiaa laajemmin katsovat asiantuntijat pitävät järjestelmää surkeana. Verotus ei kannusta riskinottoon, laajentumiseen eikä uuden työ- voiman palkkaamiseen."

Tämä onkin ollut jo vuosia keskustelunaiheena, koska se ei todellakaan ole oikeudenmukainen muita veronmaksajia kohtaan. Miksi hallitus ei tee mitään tämän epäkohdan poistamiseksi, vaikka sen on heidän itsensäkin asettama työryhmä todennut huonoksi?

Mitä virkaa on ylipäätään työryhmien tutkimuksilla, jos se ei aiheuta mitään muutoksia vallitsevaan tilanteeseen? Aikaa vain kuluu turhiin selvityksiin ja antaa kuvan, että jotain tässä sentään tehdäänkin...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vastaus löytynee Kokoomuksen sekä Sipilän intresseistä. Sinällään tämä vääristymä aiheuttaa haittaa työllisyys- ja kasvutavoitteille, mutta ei näemmä haittaa.

Asiantuntijat päätyvät kerta toisensa jälkeen vääriin tuloksiin ja Orpo&Sipilä tietää totuuden tutkimatta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"EK ja Kokoomus ovat loistavasti saaneet mantransa läpi Suomessa ja enää heidän ei edes tarvitse itse kummemmin vastustaa, kun suuri osa ihmisistä uskoo, ettei veroja voi korottaa tai tulee perikato."

Noam Chomsky on kirjoittanut kirjan ja pitänyt luentoja tästä tärkeästä teemasta (tosin Suomea erikseen mainitsematta). Hakufraasi "manufacturing consent" vie jäljille.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jep, esim hänen Requiem for the American Dream käsittelee USAa, mutta yhtymäkohtia Suomeen löytyy paljon. Hieno termi tuo manufacturing consent.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kärsivällisyyttähän henkilöyhtiön kautta tuolla tavalla veronvälttely kysyy. Sen jälkeen kun pystyt tuon 150 000 vuodessa yhtiöstä nostamaan kestää 12 vuotta ennen kuin veroja on mennyt kokonaisuudessaan vähemmän, kuin pääomaverotuksen kautta. Itse asiassa kestänee yli 10 vuotta ennen kuin veroja menee vähemmän kuin tuloverotuksen kautta nostettuna.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Täytyypä ihmetellä asiaa tarkemmin. Pakko linkata sulle Seuran artikkeli tältä päivältä iittyen Sipilään ja Chempolisiin yms. Spekulaatio jatkuu ja saa vahvistusta.

https://seura.fi/asiat/seuran-selvitys-juha-sipila...

Ei ihme ettei yritystukin puututa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Siellä näyttäisi siis olleen muutakin suhmurointia, kuin yritystuet. Kuten aiemmin totesin, on naurettavaa spekuloida jostain Intianreissusta, kun nenän edessä on ilmeinen jääviysongelma - biotalouden määritteleminen kärkihankkeeksi. Ikävä nähdä, että valtio on noin kädetön neuvottelija, se vie kyllä vahvasti pohjaa kannattamaltani ajatukselta sijoittaa osakepääomaa tuen antamisen sijaan. Mikäli Seuraan on luottaminen, valtion edustajia viedään niissä neuvotteluissa kuin litran mittaa. En ihan heti usko, että valtio pystyisi houkuttelemaan töihin parempaa talenttia.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset