Suomen muutos tytäryhtiötaloudeksi – ruotsalaiset ostoksilla
Suomea on myyty koko 2000-luvun ulkomaille ja erityisesti Ruotsiin. Oikeiston taholta on luotu uhkakuvaa ulkomaisten investointien häviämisestä Suomesta. EU:n tutkimus kuitenkin taannoin kertoi, että Suomi on Euroopan houkuttelevin maa investoinneille. Suomesta on vähitellen tullut tytäryhtiötalous, jossa lukuisten yritysten omistajat ovat muualla ja päätökset tehdään emoyhtiöissä Suomen ulkopuolella.
Ovatko kaikki investoinnit hyviä Suomen kannalta?
Näin usein ajatellaan, mutta onko todella näin – minusta ei. Useat yritysostot tavoittelevat ainoastaan markkinaosuuden ostoa. Karuimmillaan se tarkoittaa sitä, että joku jätti ostaa Suomesta tehtaan ja liiketoiminnan, jonka jälkeen ajaa sekä tuotemerkin että tehtaan alas. Näin kävi kahdessa vuodessa Gorenjen ostamalla Upon tehtaalle Lahdessa – kaikki irtisanottiin. Moni muistaa Nokia Bochumin tapauksen ja sen vaikeuden, Suomessa tehtaan sulkeminen onnistuu paljon helpommin.
Jos ajattelee vaikkapa Hartwallin myyntiä Heinekenille ja Sinebrychoffin Carlsbergille, niin näillä tanskalaisyhtiöt ostivat Suomen markkinat itselleen. Onko tämä johtanut siihen, että näille olisi avautunut merkittäviä mahdollisuuksia vientiin tai niiden tuotteita olisi laajemmin saatavissa maailmalla? Ennemminkin ostajien tuotteita on rantautunut Suomeen ja tuotantoa tällä on viilattu kustannussäästöjä tavoitellen. Sama on tapahtunut esimerkiksi makeis- ja jäätelöteollisuudessa. Lisäksi leipomoteollisuudessa Vaasan osto on johtanut samaan – yt-ilmoituksia tasaisin väliajoin.
Käytännössä tällaiset ostot ovat torpanneet suomalaisten yhtiön tien vientiin ja kansainvälisille markkinoille. Voi toki olla ettei niin olisi tapahtunut muutenkaan, mutta nyt ei ainakaan.
Positiivinen puoli on, että pääosin tuotantoa on jäänyt Suomeen ja sitä kautta työtä. Jos ajattelee verotuloja, niin voitothan tytäryhtiöistä valuvat ulkomaille eikä niistä EU:n emo-tytäryhtiödirektiivin vuoksi saada ollenkaan osinkoveroja Suomeen. Yhteisöveroa saadaan jonkin verran, tosin usein emoyhtiön pääomalainoilla ja konsernin sisäisillä veloituksilla voittoa pienennetään siirtäen tuloja emolle ilman veroja. Esim Caruna käyttää näitä pääomalainoja korkealla korolla.
Ruotsalaiset Suomessa ostoksilla
Eniten Suomessa ostoksilla on käynyt rakas naapurimaamme Ruotsi, jonka sijoituskulttuuri on Suomea pitkänjänteisempi katsoen yli kvartaalitalouden.”Ehkä siellä on toisentyyppistä tuntumaa siihen, mistä kannattaa pitää kiinni ja mitä kannattaa hankkia”, sanoo professori Markku Kuisma MOT:lle.
Mikä yhdistää seuraavia yrityksiä: Artek, MTV, Partioaitta, Sato, Rautaruukki, Sonera (kykyinen Telia), WSOY sekä Musti ja Mirri? Kaiikki ovat ruotsalaisomistuksessa.
Hannu Krogerus toteaa: ”Jos puhutaan skandinaavisista fuusioista, niin kyllähän niiden pääpaikat ovat yksi kerrallaan valuneet Ruotsiin. Suomen rooli on hiipunut kaikissa niissä."
Lisäksi hän kertoo: "Me olemme hukanneet hirvittävän määrän potentiaalisia työpaikkoja tästä maasta. Eihän ne kaikki siemenrahoitus- ja innovaatiorahoituksen hedelmät onnistu, mutta meillä on sadoittain yhtiöitä, jotka on myyty ulos viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Kyllähän se on ihan hirveätä."
Vaikutukset työllisyyteen ovat olleet merkittäviä. Esimerkiksi Soneralla oli myyntihetkellä noin 7000 työntekijää ja nykyään jonkin verran yli kolme tuhatta. Yli puolet työpaikoista on siis hävinnyt.
Erityisesti itseäni surettaa Mustin ja Mirrin meno ruotsalaisomistukseen. Sillä vaikuttaisi olevan hyvät kasvumahdollisuudet ulkomaila ja brändi kehittyy. Ruotsalaiset tuntuvat osaavan haistaa kuluttajamarkkinoiden trendit sekä brändien kehittämisen pajon meitä paremmin. Tämä on toki vanha asia, mutta voisi toivoa tilanteen hiljalleen kehittyvän. Miksei tällaisille löydy kotimaista sijoittajaa?
Suomella on erittäin harvoja merkittäviä kuluttajabrändejä Nokian hiivuttua. Pari muuta itseäni surettanutta myyntiä oli Fiskarsin Busterin myynti japanilaiselle Yamahalle sekä Lumenen Britanniaan.
Suomi kvartaalitalouden mallioppilaana
MOT:n ohjelmassa professori Markku Kuisma puhuu Suomesta kvartaalitalouden mallioppilaana ja olen kuullut tämän luonnehdinnan yhä useammassa yhteydessä. Meillä tuijotetaan lyhyen aikavälin tulosta sekä maksimoidaan osinkoja pitkäjänteisen kehittämisen ja yrityksen kasvun sekä arvonnousun sijaan. Talouselämän 500 suurinta yritystä -analyysissä kerrottiin, että yrityksiemme kannattavuus on hyvällä tasolla, mutta ne eivät kasva. Tämä on taloutemme keskeinen ongelma, emme katso kvartaalien yli pitemmälle vaan haetaan pikavoittoja joko osinkojen tai ulkomaisille toimijoille myynnin kautta.
Miten tämä saataisiin muutettua? Mielestäni ei ole kysymys yrityksien toimintaedellytysten ongelmista, jotka useissa tutkimuksissa on todettu Suomessa jopa erinomaisiksi.
Voimmeko politiikan keinoin muuttaa tilannetta? Itselleni tulee ensimmäiseksi mieleen tukeeko nykyinen massiivinen yritystukijärjestelmämme kasvua ja vientiä vai aiheuttaako se jumiutumista kotimarkkinoille mukavalla tasaisella tuotolla.
Suurin muutos lähtee kuitenkin omistajista sekä yrityksistä – elleivät ne ala ajatella pitkäjänteisemmin sekä ryhdy esimerkiksi panostamaan jälleen tuotekehitykseen olemme näivettymisen tiellä. Ei synny uutta myytävää ja vanhentuneiden tuotteiden hintakilpailussa emme tule pärjäämään.
Miten muutos saataisi aikaan? Tämä on keskeinen kysymys Suomen 2020-luvun kilpailukykymme kannalta. Vai olemmeko suosiolla vain kansainväliset markkinat osaavien ruotsalaisten tytäryhtiötalous?
PS.Moni näistä oli tuttuja, mutta paljon oli ainakin itselleni yllätyksiä: MOT:n lista kiinnostavimmista yrityskaupoista.
Ruotsalaiset ( Kährs ) ostivat taanoin Kuopiosta Euroopan nykyaikaisimman parkettitehtaan Karelia Parketin koneineen ja siirsivät tuotannon liki heti Ruotsiin jättäen jälkeensä tyhjän vain liki uuden ison teollisuuskiinteistön. Siirto vapautti 150 paikallista työntekijää kilometritehtaalle.
Miksi, jos Suomi on EU:n houkuttelevin maa investoinneille ?
Itse olen lukenenut monistakin ulkomaisista lähteistä, että pieni Viro olisi suositeltavin investointikohde EU:n alueella.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa-a, kenties siksi että Suomi on myös Euroopan helpoimpia maita lopettaa tuotanto ja laittaa porukkaa pellolle. Yksittäisen työntekijän irtisanominen on vaikeaa, massojen taas ei.
En tunne tätä tapausta, mutta ilmeisesti saivat mitä halusivat halvalla ja koneiden siirto kannatti.
Ilmoita asiaton viesti
Kauppalehti kertoo lokakuussa 2016:
Tutkimus: Suomi on houkuttelevin maa investoida EU:ssa
Suomessa on Euroopan paras poliittinen, regulatiivinen ja juridinen ympäristö suorille ulkomaisllle investoinneille.
Suomi on houkuttelevin EU-valtio suorille ulkomaisille investoinneille, osoittaa Euroopan komission tilaama raportti. Kolmen kärkeen kuuluvat myös Irlanti ja Alankomaat.
Suomessa on selvityksen mukaan koko Euroopan paras poliittinen, regulatiivinen ja juridinen ympäristö suorille ulkomaisllle investoinneille. Se olennaisesti yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviä riskejä ja kustannuksia, kertoo talouspoliittisen konsulttiyritys Copenhagen Economicsin toteuttama tutkimus.
Suomi pärjäsi hyvin myös tieto- ja innovaatiokapasiteetin vertailussa. Taitavaa työvoimaa on hyvin saatavilla.
Tutkimuksessa käytetyllä FDI Attractiveness Scoreboardilla mitattiin kaikkiaan 44 eri valtion houkuttelevuutta suorille ulkomaisille investoinneille 18 eri avainindikaattorin avulla vuosina 2014 ja 2009.
”Tulokset osoittavat sen, että kansainväliset yritykset nauttivat Suomessa korkeasta sijoitetun pääoman tuotosta. Meillä on yksi Euroopan matalimmista yhteisöverokannoista – vain 20 prosenttia – ja työvoima, joka on korkeasti koulutettua ja englannin kielen taitoista. Liiketoiminnan aloittaminen Suomessa on nopeaa ja helppoa”, arvioi Finpron Invest in Finland -yksikön johtaja Antti Aumo tuloksia tiedotteessa.
Tottakai toimialakohtaisia eroja syntyy ja on toisenlaisiakin tilanteita, mutta kokonaisuus tutkimuksessa on katsottu näin. Esim Virolla alkaa olla ongelmia osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuuden kanssa. suomessa koulutettujen osaajienpalkat eivät ole eurooppalaisittain korkealla tasolla.
Ilmoita asiaton viesti
Maailman talousfoorumin kilpailukykyvertailut eivät maalaa ihan yhtä ruusuista kuvaa. Vailla niissäkin yhteiskuntainfra sekä inhimillinen pääoma ovat maailman kärjessä, palkkajoustot sekä investointeihin kannustavuus ovat sijoittuneet hyvin heikosti.
Suomi on kuin parhaassa kunnossa oleva, parhailla varusteilla varustettu kilpaurheilija joka jostain syystä useimmiten hyytyy kesken kisan. Vaikka edellytykset olisi voittaa aina.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvästä vertauksesta tuli mieleen Suomen aina ennakoitu euroviisumenestys.. Pitäisiköhän taloudestaan yrittää jotenkin hevillä ja maskit päällä? 😉 Jotain muutosta pitäisi saada aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulisin oikeastaan mielelläni hieman lisää tuosta Kuopion tehtaasta. Sehän ehti toimimaan ennen sulkemistaan alle 20 vuotta? Karelian ja Upofloorin yhdistymisellä kai yritettiin hakea jotain, joka ei sitten kuitenkaan toiminut. Pisimpäänhän Kareliasta ymmärtääkseni pysyi pystyssä Tuupovaaran tehdas.
https://yle.fi/uutiset/3-9544064
Suomalaisten ongelmana tuntuu olevan markkinointi. Tuupovaarassa oli nähdäkseni erinomainen tuote, Saima Design parketti.
http://news.cision.com/fi/karelia-upofloor-/r/saim…
Koivu on ehkä hieman vaikea materiaali lattiaparketin pinnaksi mutta mikä pakko parkettia on lattialle laittaa.
Vaikka rakentamisen ammattilaiset epäilivät, niin itse olen laittanut Saima Lumi parkettia olohuoneen korkeaan tilaan yhden seinän ja aulatilan kaiteen verran. Ei ollut halpaa mutta toimii. Vaikka ulkonäkö onkin makuasia ja pintamateriaalienkin välillä kilpailu on varmasti maailmalla kovaa, olisin uskonut, että tuotteella olisi ollut oikein markkinoituna mahdollisuuksia.
Käykö niin, että muutaman vuoden kuluttua samaa huipputuotetta myydään Ruotsissa valmistettuna. Ilmeisesti kuitenkaan Suomesta ei riittävää pääomaa ja uskoa löydy design-tason pintamateriaalin tuotantoon ja markkinointiin.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen kysymys, johon itse en osaa casea tuntematta sanoa mitään. Toivottavasti joku osaa.
Pääoman osalta korottaisi sitä uskoa ja riskinottoa. Pääomaa on kyllä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa olisi varmaan ollut ns. tuhannen taalan paikka ostaa tuotanto ja tuotteiden oikeudet Kährsiltä. Jos vain olisi ollut uskoa ja halua ottaa riski ja alkaa markkinoimaan palkittua designia.
Tai sitten yli 50 €/m2 loppukuluttajan hintataso on mahdoton myytäväksi.
Ilmoita asiaton viesti
Minua häiritsee näissä suomalaisen myyjätahon hyväuskoisuus. Vakuuttelua tuotannon säilymisestä eivät ole minkään arvoisia globaalissa taloudessa. Sana tai lupaus ei takaa mitään.
Myydessään on mahdollisuus asettaa ehtoja sopimukseen. Joko näin tehdään tai sitten ei välitetä tulevasta.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään uutisoitiin, että Northvoltin 4 miljardin euron jätti-investointi 3.000 työpaikkoineen meni Ruotsiin . Northvolt valitsi kahdesta kilpailijasta paremmin tuotannolleen sopivan Suomen ja Ruotsin kohteiden välisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Se että ruotsalaisyritys valitsee kuitenkin kotimaan ei nyt ole suuri yllätys. Toivottavasti Suomikin toimii niin.
Täällä taas tykätään tehdä kaikesta vaikeata, kuten nyt lääkeviraston paikasta aluepolitiikkaa. Kannattaisi ajatella tulijoita ennemmin..
Ilmoita asiaton viesti
Noin naiivi ei tarvitse olla. Miljardi-investoinnit tehdään käyttäen perusteita ja riskianalyyseja varsin laajasti. Suomi ei vain ollut kilpailukykyinen ja mielekäs yhtiölle Ruotsiin verraten. AY- liikeen toimeliaisuus näkyy nyt aivan selvasti mm. Ranskan ja Suomen talouksissa, joissa ei ole pystytty tekemään kaistanvaihtoa globaalin maailman markkinoiden vaatimiin suuntiin. Saksassa ja Ruotsissa nämä asiat hoidettiin hyvin jo yli vuosikymmen takaperin. Täällä kinastellaan alkoholipolitiikasta ja SOTE:sta, eikä valmista synny mistään.
Mitä ihmettä lääkevirasto nyt kuuluisi asiaan ? Ajattelitko, että EU antaisi painoarvoa periferian Helsingille tai muille ”vähäjäsenille ” tässä asiassa. Lääkevirasto löytyy Ranskasta v. 2025.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi ja Ruotsi ovat monessa asiassa varsin tasaväkisiä, ja jos laskelmat ovat lähellä toisiaan, niin kyllä kotimaalla on merkitystä. Eikä Ruotsikaan nyt mikään yritystukivapaa vyöhyke ole ja valtioilla on tapana pyrkiä vaikuttamaan. Mielestäni siinä ei ole mitään naiivia.
Tarkoittavat nämä esille tuomari tapaukset sitten sitä mielestäsi, että vastoin tutkimuksia Suomen investointiympäristö on Euroopan tasolla huono?
Ruotsi ei mielestäni juurikaan investoi tehdäkseen uutta vaan poimii olemassaolevia yrityksiä. Jotain tuo pitkä lista toteutuneista kaupoista kertoo.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen arvaamaton veropolitiikka tekee sijoittamisesta epätoivottavaa, kotimaisia pääomia taas ei löydy kun sosialistiset hallitukset (aivan sama mikä vasemmistopuolue sdp:stä kokoomukseen on vallassa) verottaa tuloja niin rankasti ettei mitään pääomia pääse syntymään.
Perheyritykset joilla taas olisi mahdollisuus kasvaa isoksi, myydään että saadaan perintöverot maksettua. Ja ulkomaille tietenkin koska ne suomalaiset pääomat, olivat sitten tuloja tai perintöjä, on jo mennyt valtiolle.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen pääomaveroaste on Euroopan keskiarvon alapuolella samoin kuin yhteisöverotus. Yritystuet taas ovat Euroopan kärkipäässä. En kyllä oikein tunnista väittämääsi verotuksesta todelliseksi vaan perinteiseksi mantraksi, jota on jauhettu kymmeniä vuosia tilanteen muututtua olennaisesti vuosia sitten.
Myöskin väite siitä ettei Suomessa olisi pääomia ei pidä enää paikkaansa. Niitä vain sijoitetaan turvallisuushakuisesti ottamatta riskejä, joita kasvu vaatii väistämättä.
Ilmoita asiaton viesti
Toki, sitten kun on sitä pääomaa niin sitä verotetaan ”kevyesti”, täällä etelämmässä osinkojen vero tosin on 0, yhteisövero sama 20. Suomessa niitä verotetaan vaihtelevin ehdoin myös progressiivisen tuloveron kautta mikä nyt ei ole kevyttä nähnytkään. Yritystuet taas ovat cronykapitalismia jotka pitäisi kaikki poistaa, se on iso kasa tulonsiirtoja vanhoille isoille yrityksille joissa on poliitikkojen kaverit töissä.
Eikä Suomessa ole vieläkään isoja pääomia (miljardöörit per capita?), riskiä otetaan sitten kun siihen on varaa ja se kannattaa. Suomessa verotus on sen verran ankaraa ettei välttämättä riskisijoitusta kannata tehdä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen -90 luvulta asti ollut yritystoiminnassa mukana ,Ruotsissa, en nykyisin enää omistajana, mutta muuten vieläkin.
Alkuaikoina kysyin, kun Ruotsissa valtio on mukana joka paikassa miten uskaltaa investoida ja yrittää.
Vastaus oli että jos paikkakunnalla on toimivaa yritystoimintaa sitä ei missään tapauksessa saa haitata perustamalla avustusten ja tukien kanssa uutta saman alan toimintaa, jos niin tehdään ollaan heti oikeudessa ja korvaukset tulee.
Tästä voi vetää monta johtopäätöstä mutta yksi tärkeä on se että siellä yritystoimintaa kunnioitetaan kuitenkin sen verran että ei tehdä niinkuin Suomessa, täällä jos on tukia ja avustuksia jakamatta tai on muuten sopiva saamaan avustuksia tai sopivampi yrittäjäksi entinen tai entiset toimijat pyyhkäistään pois armotta vaikka olisivat kuinka hyvin hoitaneet tehtävänsä.
Raaka-aine toimittajana ja tytäryhtiönä on helpompaa.
Ilmoita asiaton viesti
Yritystukien vähentämisestä olen kirjoittanut monta blogia, mutta kuten Orpo sanoi: jokaisella tuella on puolustajansa. Sisämarkkinoita vääristävät alue- ja rakennetuet pitäisi minimoida. Viimeisin lakiesitys antaisi kuitenkin päätösvallan niistä maakunnille, mikä tuskin parantaa tilannetta.
Ilmoita asiaton viesti
Jos firmaa ei myydä, niin poliitikot lahjoittavat:
http://sibilyanev.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236031-…
Poliittista jatkoa ilmeisesti seuraa:
http://karirajamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23961… ja
http://ilgron11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239381-sk…
Vuoroaan odottavat metsämme, tieverkkomme, rautatiemme ja kaikki muukin yhteinen omaisuus.
Nykyhallituksen meno on kuin banaanivaltioissa. Kaikki ryöstetään ja kansa palkitsee ryöstäjänsä äänestämällä ne valtaan kerta toisensa jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen muutos tytäryhtiötaloudeksi – ruotsalaiset ostoksilla”
Unohdit virolaiset. Esim. koko Suomen kalastuslaivasto on virolaisilla.
Ilmoita asiaton viesti