*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

EU-pakko taktisena keinona - ensin hallintarekisteri ja nyt VR:n kilpailutus

Ylen uutiset kertovat, ettei EU välttämättä velvoitakaan Suomea raideliikenteen kilpailutukseen. Europarlamentaarikko Pietikäinen tuo esille asetuksen kohdat, jotka jättävät valtioille hyvinkin paljon harkinnanvaraa.

Asetus kertoo:

Jos tätä ei ole kielletty kansallisessa lainsäädännössä, toimivaltainen viranomainen voi päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia rautateiden julkisista henkilöliikennepalveluista:

a) jos se katsoo, että sopimuksen teko ilman tarjouskilpailua on perusteltua ottaen huomioon asianomaisten markkinoiden ja verkon asiaankuuluvat rakenteelliset ja maantieteelliset ominaispiirteet ja erityisesti koko kysynnän ominaispiirteet, verkon monitahoisuus, tekninen ja maantieteellinen eristyneisyys sekä sopimuksen kattamat palvelut; ja

b) jos tällainen sopimus parantaisi palvelujen laatua tai kustannustehokkuutta taikka molempia aikaisempaan sopimukseen verrattuna"

Kyllä tuota lukiessa aika selväksi tulee, että suoraa pakkoa ei ole ja harvaanasutun Suomen erityispiirteet jättävät mahdollisuuden päättää asioista ihan itse.

Berner kertoi esityksestä seuraavaa: "EU on saanut päätökseen neljännen rautatiepaketin, joka lähtee liikkeelle siitä, että silloin kun valtio hankkii liikennettä, se ei sitä voi jatkossa tehdä suorahankintana, vaan se tulee kilpailuttaa."

Itse en ole edes muodostanut vahvaa kantaa siitä, mikä tässä lopulta kannattaa enkä nyt erityisesti ole tätä vastustamassa. Kuitenkin keinot arveluttavat - hallintarekisteriasiassa EU-pakkoa käytettiin ja selvisi, ettei sitä oikeasti ole. Tässä näyttäisi olevan vastaava tilanne.

Pitääkö jatkossa aina tarkistaa, etteivät ministerit puhu palturia EU-pakosta? Kovin usein EU näyttäisi jättävän liikkumavaraa valtioille eikä suinkaan jyrää täysin niiden yli kuten usein annetaan ymmärtää.

Tarkoitus pyhittää keinot tuntuu olevan varsin jatkuva tapa - tällainen toiminta heikentää entisestään uskoa poliitikkoihin. Odotellaan seuraavaksi sitten huomista liikenneväliraporttia ja ihmetellään, mitä sinne on keksitty ja millä pakolla..  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Asetuksen 4 a kuuluu hiukan pitemmälle siteerattuna:
”4 a. Jos tätä ei ole kielletty kansallisessa lainsäädännössä, toimivaltainen viranomainen voi päättää tehdä ilman tarjouskilpailua julkisia palveluhankintoja koskevia sopimuksia rautateiden julkisista henkilöliikennepalveluista:
a) jos se katsoo, että sopimuksen teko ilman tarjouskilpailua on perusteltua ottaen huomioon asianomaisten markkinoiden ja verkon asiaankuuluvat rakenteelliset ja maantieteelliset ominaispiirteet ja erityisesti koko,
kysynnän ominaispiirteet, verkon monitahoisuus, tekninen ja maantieteellinen eristyneisyys sekä sopimuksen kattamat palvelut; ja
b) jos tällainen sopimus parantaisi palvelujen laatua tai kustannustehokkuutta taikka molempia aikaisempaan sopimukseen verrattuna.

Toimivaltaisen viranomaisen on tältä pohjalta julkaistava perusteltu päätös ja ilmoitettava siitä komissiolle kuukauden kuluessa sen julkaisemisesta. Toimivaltainen viranomainen voi jatkaa sopimuksen tekemistä.

Jäsenvaltioiden, joissa vuosittainen enimmäisvolyymi on enintään 23 miljoonaa junakilometriä ja joilla on ainoastaan yksi toimivaltainen viranomainen kansallisella tasolla ja yksi julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus, joka kattaa koko verkon, katsotaan täyttävän a alakohdassa säädetyt edellytykset. Jos jonkin tällaisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen päättää tehdä julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen ilman tarjouskilpailua, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava tästä komissiolle. Yhdistynyt kuningaskunta voi päättää soveltaa tätä alakohtaa Pohjois-Irlantiin."
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/...

Pietikäinenkin myöntää, että meillä "rajat paukkuvat" ja että se on Suomelle sopinut:
"Asetuksen mukaan kilpailutuksen välttämisen edellytykset täyttyvät esimerkiksi silloin, jos jäsenvaltion junaliikenteen vuosittainen enimmäismäärä on enintään 23 miljoonaa junakilometriä. Suomen junakilometrien määrät menevät yli 30 miljoonan. Jos Suomi olisi halunnut, se olisi voinut vaatia kilometrimäärän nostamista tasolle, joka olisi antanut Suomelle pysyvän poikkeusaseman, Pietikäinen näkee.

– Tätäkin keskustelua käytiin, mutta Suomi ei nähnyt sitä tarpeelliseksi."
https://yle.fi/uutiset/3-9780437

Meillä radanpito erotettiin liikennöinnistä vuonna 1995 juuri sen takia, että toiset rautatieliikennöitsijät olisivat mahdollisia. Ja jo sitä ennen VR:ää oli alettu siirtää virastomuodosta joustavampaan järjestysmuotoon, eli tällä tietoa vuoteen 2026 jatkuva siirtymäaika on ruhtinaallinen. Sen "autuutta" vaan ei Pietikäinenkään avaa.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

OK, kiitoksia valaisevista lisätiedoista. Niiden jälkeen katse siirtyy enemmän EU-neuvottelijoihin, joissa voi olla samoja virkaiehiä yhdessä poliitikkojen kanssa, jotka haluavat tämän toteutuvan. Se että on tuollainen 23 miljoonan raidekilometrin kriteeri, joka rajaa muita asioita pois on erikoista. Se että ei oteta huomioon liikennemääriä ja harvaanasuttujen alueden erityispiirteitä kuulostaa oudolta. Joten joko joku puusilmä on neuvotellut tai sitten on haluttukin luoda mieluummin ajolähtötilanne.

Mieleuiten neuvottelut EU:ssa hoidettaisiin niin, että asiat olisivta enemmän omissa käsissämme - muutetaan mallia tai sitten ei.

Perinteeksi tuntuu muodostuneen tuo EU-tuomioistuimella pelottelu. Montako kertaa Suomi on siellä ollut tällaisista asioista? Ja kuinka usein muut maat? (Tämä nyt vähän ohi vastauksesta ja yleisempänä ihmettelynä, jos jollain on tietoa)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

En tiedä neuvotteluiden yksityiskohdista, mutta joka tapauksessa on korkea aika päästää muitakin henkilöjunaoperaattoreita kiskoille - onhan niitä osittain meidän olojamme vastaavassa Ruotsissakin.

Terveisin Kalevi Kämäräinen
www.rautatiematkustajat.fi

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #3

Noh, ei auta kuin toivoa, että tämä kannattaa - automaattista se ei ole. Kilpailun vapautuksesta kerrotaan aina esim telemarkkinoista menestyksenä. Mikä sitten on tianne tänään? Suomessa on kolme 4G-verkkoa: Telia, DNA ja Elisa. Niillä on lain mukainen velvollisuus vuokrata haluttaessa verkkoaan ns palveluoperaattoreille. Näitä on nykyään tasan yksi eli Moi eikä sen osuus markkinoista päätä huimaa.

Katsotaan nyt sitten miten kaluston vuokraus, raiteiden käytön hinta yms muodostetaan. Voi olla etä onnistuu, toivotaan niin. Toki tällaisista pitäisi olla oletuslaskelmat olemassa ja skenaariot siitä, mitä toivotaan käyvän ja mitä taas pahimmassa tapauksessa käy. Muutoin ollaan uskon varassa ja se ei riitä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset