*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Suomen sähkösyöpöt - tomaatteja sähköllä

Mitä tarvitsee suomalainen tomaatti kasvaakseen? Perinteisten veden, valon ja ravinteiden lisäksi sähköä. Närpiö yllätti kaupunkien sähkönkulutuslistauksessa olemalla erittäin korkealla - kulutukseltaan viisi kertaa suurempi kuin kooltaan vastaava Hyvinkää.

Tekniikka ja talous -lehti kertoi Energiateollisuus ry:n listauksesta, jossa muutoin ei kovin suuria yllätyksiä itselleni ollut. Helsinki tarvitsi sähköä 4 500 gigawattituntia, mikä on vajaat kuusi prosenttia Suomen koko kulutuksesta. Tornio nielaisi 3 400 GWh, joka selittyy maan suurimmalla sähkön kuluttajalla eli Tornion terästehtaalla sen tarvitessa tuosta potista 95 prosenttia.

Teollisuuden yhteenlaskettu sähkön käyttö Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on laskenut 2010-luvulla neljänneksen, joka kertoo teollisuuden vähenemisestä pääkaupunkiseudulla. Hamina taas on Googlen konesalien myötä tuplannut energiantarpeensa. Yleisesti paperitehdaskaupungit kuten Kouvola ja Lappeenranta ovat korkealla.

Energiateollisuuden tilasto sähkönkäytöstä kunnittain löytyy täältä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (22 kommenttia)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Niin paljon kuin pidänkin tomaateista ja yleensä myös inhoan lentorahtina tuotuja Espanjan tomaatteja, niin tuossa olen kyllä samaa mieltä? Ei ole mitään järkeä kasvattaa tomaatteja sähköllä.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Älähän nyt, kyllä niitä jäteöljylläkin lämmitetään. Tai jos käytetään poliittisesti korrektia termiä, niin "moniöljylämmittimillä".

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Ja jäteöljyn polttaminen on kielletty alle 5 MW voimaloissa ?!

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Nyt kun omasta kasvihuoneesta vihdon tulee satoa täytyy sanoa että epsanjan ja närpiön sähkötomaateissa on samaa vain väri ja muoto, maku niistä puuttuu täysin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Niin. Oikeasti Närpiö on sähkönkulutuksessa sijalla 40 eikä kuluttamallaan (465 GWh) sähköllä ole mitään kansantaloudellista tai muutakaan vaikutusta. Närpiön tuottamat tomaatit syödään mm. Helsingissä ja Vantaalla. Jostain syystä Tektal nosti sen klikkiotsikkoonsa ja Kaistakorpi toistelee. On sen nyt saatana kun joku tomaatinkasvattaja käyttää liikaa sähköä. Kuitenkin erityisesti led-tekniikka on leikannut kasvihuoneiden talviaikaisen valontarpeen kulutusta merkittävästi samalla kun tuotantomäärät ovat nousset.

Väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki Kaskinen on Närpiötä kovempi sähkönkuluttaja, mutta sehän ei hetkauta. Koska tomaatteja ei nyt vaan saa kasvattaa Suomessa. Ainakaan sähkövalolla talvisin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Itse en pidä yli 10 prosenttia Helsingin sähkönkulutuksesta olevaa kulutusta pienenä. Kaskisissa on sellutehdas, joka on aina suuri energiankuluttaja.

Närpiö on tukialueella C saaden ns pohjoista tukea, joka on 9,9 euroa elikkä noin kympin per neliömetri.

Kun sitten lasketaan erilaisia energiaan liittyviä alennuksia yms, niin voi kukin pohtia onko se sen arvoista. Ilmeisesti on.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Helsingissä tuotetaan aika snadisti elintarvikkeita, kulutetaan sitäkin enemmän, joten vertailu on aika epäreilu.

Tietenkin jos mielummin syö Espanjasta lentokoneella tuotuja ja siellä sähköllä kasvatettuja EU-tukia saavia tomaatteja. Ainakaan eivät ole Suomesta sitten, kun se on vihreille kauhistus.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Tehkööt siellä näytteet päässä kaupungissa niin paljon kuin joku vaan ostaa. Ihmettelen miten nekin on onnistunut jalostamaan sen tuotteen niin mauttomaksi. Käyttääkö ne sattumavoimaa jota länsirannikon hulluuen toteemit tuottaa silloin kun sattuu tuulemaan ja tomskuista tulee sen makuisia kuin sattuu tulemaan.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Espanjasta tuotetut tomaatit joudutaan koko kuuman ajan keinokastelemaan ja sitten rahtaamaan lentokoneilla ja kuormureilla pohjoiseen. Miten on, kumman tomaatin hiilijalanjälki on suurempi?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kerrohan ihmeessä, jos sulla on todellista tietoa hiilijalanjäljestä. Pelkkä arvaus ei riitä. Ei niitä tomaatteja tänne kesällä kuumaan aikaan juuri rahdata, joten siinä ajatuskehitelmä ontuu.

Närpiössä on 10 000 asukasta ja karkeasti kymmenesosa Helsingin sähkönkulutuksesta. Helsingissä on noin 639 000 asukasta ja kaupan päälle työssäkäyviä ympäriltä aika paljon. Aika paljon on kauppoja, valoja, ratikkaa yms, joten kyllä minua kulutus hätkähdyttää.

Kasvihuoneet saavat energiaverotukea lisäksi s.e. niillä on sama veroprosentti kuin teollisuudella eli 0,703 snt/kWh, kun kotitalouksilla ja palvelutoiminnoilla vero on 2,253 snt/kWh.

Lieneekö sitten vain sattumaa, että kannattavuudessaan kasvihuonetilat ovat kärjessä kannattavuudessa. Huippuvuotena 2014 kannattavuuskerroin oli noin 0,85, kun lähimmäksi pääsi lypsykarjatilat 0,6. Keskiarvo oli noin 0,4.

Näistä voi sitten laskeskella ja peilata tuon maukkaan talvitomaatin hintaan. Ja kasvihuone 15 asteen pakkasessa vaatinee energiaa sen verran, ettei kastelujärjestelmät paljon paina.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"Ja kasvihuone 15 asteen pakkasessa vaatinee energiaa sen verran, ettei kastelujärjestelmät paljon paina."

Kerrohan ihmeessä, jos sulla on todellista tietoa tästä. Pelkkä arvaus ei riitä.

Ei niitä teollisia kasvihuoneita sähköllä lämmitetä. Yleensä kai hakkeella mikä on 100% uusiutuvaa energiaa, ainakin toistaiseksi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #11

En viitsi ruveta laskenaan, veikkaan useimman vähänkään energiankulutuksesta ymmärtävän, että yhtälön tulos on selvä. Vielä ku otetaan huomioon se, ettei suurin osa tomaateista lentorahdilla tule. Ja sen, että se hakekin painaa silti hiilidioksidia taivaalle ihan huolella. Toki sitäkin hallitus sitten tukee 80 miljoonalla vuosittain.

Mutta ole toki sitä mieltä, että tämä on energiatehokasta ja maukasta tomaattia syntyy. Ehkä niitä viedään kohta Italiaankin, kun homma toimii niin hyvin.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #12

En ole väittänyt että toiminta on energiatehokasta.
Komppaan kotimaista ruoantuotantoa siitä huolimatta, "energiatehokkuus" nyt vaan on aika huono mittari asiaa arvioitaessa.

Minusta olisi järjetöntä viedä tomaatteja Italiaan, olkiukko.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Vähän vanha tieto, mutta tomaattikilon tuottamiseen tarvitaan kilo polttoöljyä, mistä syntyy noin kahden kilon co2-päästöt. Tonni lentorahtia taas tuottaa 0,5 kg CO2 per km. Joten aikalailla tasoihin menee.

Toki öljyn korvaaminen hakkeella, LED-valaistus yms. kehitys parantavat kotimaisen tomaatin syntisäkkiä. Mutta mielestäni koko ongelma on aika turha. Miksi pitäisi helmikuussa syödä tuoretta tomaattia, mitään makua siinä ei kuitenkaan ole.

Tuore tomaatti on (/pitäisi olla) sesonkituote.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Helmikuussa syödään joka tapauksessa tuoretta tomaattia, vaihtoehtoina ovat että se kasvatetaan Suomessa tai että se tuodaan ulkomailta. Ihan kuten syödään banaania, ananasta ja rumeliineja (Ugli fruit) tai juodaan lattea Punavuoren kahviloissa.

En oikein usko että meillä on paluuta ruokakulttuuriin, jossa talvisin syötäisiin vain juureksia. Järkeväähän se olisi mm. hinnan vuoksi. Eikä blogissa taida olla siitä kysekään, onpahan taas löytynyt yksi näkökulma jolla piestä kotimaista ruoantuotantoa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Koittakaa jo uskoa, että lentorahtina tuonti on pelkkä myytti, jota halutaan ylläpitää. Ehkä kallein erikoistomaatti tulee niin, mutta peruskama ihan muilla rahdeilla.Yhtälökin muuttuu sitten kummasti.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Etenkin tomaattien, banaanien ja muiden laivan ruumassa kypsyvien kohdalla näin todella on.

Kyllä lentorahtiakin käytetään, mutta ei bulkkihevissä, jonka ideana on kypsyä matkalla ruumassa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Seuraavaksi voi varmaan ruveta tarinoimaan selkä hiestä märkänä painavista suomalaisista maanviljelijöitä ja kuinka muualla käytetään vierastyövoimaa. Mutta hups, käytetäänhän niitä täälläkin:

"Närpiö tunnetaan kasvihuoneistaan. Suomen tomaateista 60 prosenttia ja kurkuista yli 30 prosenttia tuotetaan täällä. Valtaosa kasvihuoneissa työskentelevistä noin 1200 hengestä on työluvalla Suomeen tulleita maahanmuuttajia, erityisesti vietnamilaisia ja entisen Jugoslavian maista tulevia."

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ja kun kukaan ei tuonut tuota pointtia esille niin Kaistakorpi varmuuden vuoksi närkästyy etukäteen.

Hyvähän se on kun maahanmuuttajat työllistyvät. Täällä Kemiönsaaren pelloilla on paljon kausityövoimaa erityisesti Ukrainasta ja kaikki ovat ilmeisen tyytyväisiä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei enää jaksa närkästyä, parempi kirjoittaa samantien Maaseudun tulevaisuus -lukijoiden propaganda, kun se on jo nähty sen verran useasti.

Maahanmuuttajan työllistäminen ei ole muuten sama asia kuin tuoda ulkomaista työvoimaa.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #20

Työluvalla Suomeen tulleen maahanmuuttajan työllistäminen ei ole maahanmuuttajan työllistämistä?

Huomaatko että kinastelet jo itsesikin kanssa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Jatka ihmeessä saivarteluasi aivan kuin et ymmärtäisi eroa. CCL.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset