*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Kasvavan metsien käytön vaikutukset vesistöihin ja luonnon biodiversiteettiin

LUKE:n tutkimuksen mukaan metsäojituksien kuormittavuus vesistöille on jopa kymmeniä kertoja suurempi kuin on aiemmin arvioitu. Suomen metsäalasta noin 25 prosenttia on ojitettua ja tutkimuksen mukaan avohakkuut sekä metsien käsittely lisäävät entisestään haittoja vesistöille. Näin ollen metsätalouden merkitys vesistöjemme rehevöitymiselle on huomattavasti suurempi kuin on aiemmin luultu.

Lisääntyvät hakkuumäärät pahentavat ongelmia

Ylen artikkelissa kerrotaan:

"Nyt näiltä 1960–80 -luvuilla ojitetuilta soilta hakataan puuta entistä enemmän, kun puun tarve kasvaa metsäteollisuuden investoitua uusiin tuotantolaitoksiin muun muassa Äänekoskelle."

"Ojitusalueen hakkuu on LUKEn Mika Niemisen mukaan hyvin intensiivinen toimenpide. Samaan aikaan tehdään avohakkuu ja maanpinnan käsittelyä sekä kunnostusojitusta."

"Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että nämä lisäävät hyvin paljon kuormitusta. Esimerkiksi kangasmaiden hakkuisiin verrattuna moninkertaisesti, enimmillään jopa kymmenkertaisesti lisäävät niitä ravinnepäästöjä."

EU:n kanssa käytävään vääntöön liittyen kerrotaan kuinka avohakkuut ovat hyvä tapa uudistaa metsää. Ilmastovaikutus ei ole ainoa asia, johin kasvavilla hakkuumäärillä on vaikutusta. Vaikka on tutkittu erilaisia tapoja kestävämpiin ja vähemmän kuormittaviin korjuutapoihin, on avohakkuu edelleen kiistatta käytetyin tapa. Tällä hetkellä LUKEn tutkijat selvittävät siirtymistä jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon, mutta sen vaikutukset tulevat näkymään vasta myöhemmin - varsinkin kun on selvää, että nuo tavat aiheuttavat enemmän kustannuksia. Jo alkaneeseen hakkuumäärän nopeaan nousuun näillä ei ole vaikutusta. Tutkijoita huolettaa, että vesistökuormitukset voivat tulevaisuudessa kasvaa entisestään.

Luontomme biodiversiteetti heikkenee

Suomen lajiston uhanalaisuusarviointi on käynnistynyt, mutta tämän kymmenen vuoden välein tehtävän arvioinnin tulokset saadaan vasta vuonna 2019.  Edellinen arvio valmistui vuonna 2010 ja tällöin saimme ilahduttavia uutisia metsäluonnon osalta, keskimääräisesti katsottuna lajien häviämisriski oli säilynyt samana kymmenen vuoden välillä. Muiden luontotyyppien kohdalla kehitys jatkui huonompaan suuntaan.

Suojelutoimenpiteillä sekä nykyistä pienemmillä hakkuumäärillä lienee ollut tähän keskeinen vaikutus, myös säästöpuiden jättämisellä on ollut lahopuuta käyttävien lajien kannalta selkeä merkitys.

Näistä uutisista MTK:n Esa Härmälä kerkesi vetää johtopäätöksen, jonka mukaan Suomi on saavuttanut YK:n tavoitteen pysäyttää monimuotoisuuden köyhtyminen. Asia ei ole aivan näin yksinkertainen, SYKE:n asiantuntija Saija Kuusela kertoi Suomen Luonnonsuojeluliitolle:

"Vuonna 2010 tehdyn uhanalaisuusarvioinnin mukaan joka kymmenes suomalainen laji on uhanalainen ja melkein joka neljä silmälläpidettävä, eli vaarassa taantua uhanalaiseksi. Luontotyypeistä eli erilaisista lajien elinympäristöistä hieman yli puolet arvioitiin uhanalaisiksi vuonna 2008. Jo näiden tietojen valossa voidaan todeta, että Suomi on vielä kaukana tavoitteestaan pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä."

Joka tapauksessa aikana, jolloin hakkuut olivat alhaisella tasolla ja tehtiin runsaasti suojelutoimenpiteitä, saatiin kehitystä parempaan suuntaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etteikö edelleen toimenpiteitä tarvita.

Miten sitten vaikuttaa hakkuumäärien kaavailtu merkittävä lisäys? Lienee selvää, että tällä tulee olemaan negatiivinen vaikutus saavutettuun kehitykseen. Hakkuumäärät 2000-2010 olivat merkittävästi alemmat kuin kaavailtu tulevaisuuden käyttö. Samalla ollaan yhä tehokkaammin hyödyntämässä kaikki puuaines, jolloin eri lajeille tarpeellista ainesta jää metsään yhä vähemmän.

Oma merkityksensä lienee myös sillä, että Metsähallitus on lisännyt voimakkaasti hakkuitaan ja osa niistä kohdistuu vanhoihin metsiin. Suomen Luonnonvarakeskus LUKE tilastoi todella erikoisesti hakkuita: kaikissa tilastoissa on niputettu yhteen metsäyritysten ja valtion hakkuut, niin ettei niistä selviä kuin kokonaismäärä. En ymmärrä, miksi näin tehdään. Mielestäni kansalaisten tulisi saada tietää selkeästi valtion metsien käytöstä - nyt on mahdotonta erottaa sitä. Mielestäni selvä on, että jo tehtyjen hakkuiden kautta metsäyritysten omien metsien osuus järeästä tukkitavarasta laskee ja valtion metsien kasvaa.

Metsähallituksen kasvava hakkuumäärä valtion metsissä

Olen tarkoituksella jättänyt tästä blogista pois hiilinieluväännön ja tuonut esiin muita näkökulmia, joita varsinkin Suomen Luonnonsuojeluliitto on pyrkinyt tuomaan esille mm vastustaessaan Metsähallituksen hakkuita viimeisimpänä Oulunjärven retkeilysaarilla:

"Metsähallituksen hakkuusuunnitelma on retkeilyalueen perustamissäädöksen ja osittain myös luonnonsuojelulain vastainen. Saaret kuuluvat retkeilyalueen lisäksi Natura 2000 -verkostoon ja UNESCO:n Geopark-verkostoon. Kaarresalon ja Kuostonsaaren hakkuut on tarkoitus aloittaa jo lähiviikkoina.

"Metsähallituksen hakkuusuunnitelma rikkoo perustamissäädöksen tavoitteita räikeästi. Metsänkäsittelyn pitäisi sen mukaan olla pienialaista, mutta hakkuita on suunniteltu pelkästään Kuostonsaaressa yhtenäisesti yli 160 hehtaarin alueelle", sanoo metsätalousinsinööri Jyri Mikkola, joka on tehnyt saarissa luontokartoituksia Luonnonsuojeluliitolle.

Metsähallitus tuntuu olevan valjastettu tuottamaan kunnon tiliä valtiolle uuden metsästrategian nojalla ja LUKE tukee tätä jukaisemalla puutteellisia tilastoja, jolloin valtion hakkuiden määrä ei aukea kansalaisille.

Kun tällaisiinkin alueisiin kajotaan on helppo kuvitella, että vähemmän kiistanalaisilla alueilla vauhti on kova. Mikä sitten on taloudellisen kasvun ja luonnonsuojelun sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen merkitys? Sen kukin pohtikoon tahollaan - itse saattaisin tällaisten asioiden puolesta harkita sitä kauhisteltua kansalaistottelemattomuuttakin. 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Lainaus Metsäntutkimuslaitokselta. " Uusimman valtakunnan metsien inventoinnin (VMI11) mukaan metsätalouden maahan luettavaa ojittamatonta suota oli 4,1 miljoonaa ja metsänkasvun parantamiseksi ojitettua suota 4,7 miljoonaa hehtaaria."

Lainaus tekniikka ja talos lehdestä." Turvetuotannon pinta-ala kuvitellaan valtavan suureksi

Suomalaiset olettavat, että 17 prosenttia kaikista Suomen soista on turvetuotannossa. Samalla he toivovat, että osuus olisi 18 prosenttia.

Todellisuudessa vain 0,7 prosenttia Suomen turvemaista ja soista on turvetuotannossa. Tämä riittää tuotannolle jatkossakin, mutta uutta tuotantopinta-alaa tarvitaan poistuvien tuotantoalueiden tilalle.

Viime vuosina Suomen energiankulutuksesta noin 5 prosenttia on katettu turpeella."

Olen aina ihmetellyt vihreiden meuhkaamista turvetuotannosta, soiden ja metsien ojitukset ovat vesittömme saastuttaneet. Latvavesistöjen järvet ja joet ovat humusta ruskeana, vaikka turvetuotannossa ei ole lähistöllä ainoatakaan suota.

Tämän olen laittanut merkille jo 40 vuotta sitten. Meillä suot kasva vain näretä, vaikka ojoituksista lähemmäs 50 vuotta, ilmeisesi liian hapan maaperä.

Valtaojiin pitäis rakentaa kosteikot joihin humus pysähtyisi, saisimme taas kirkkaat vesistöt jossa kalatkin viihtyisivät.

Vinkki vihreille, olisiko tämä seuraava vihreä agenda.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Paksuturpeisten soiden ojittaminen oli virhe, ei kasva mänty, eikä kypsy hilla.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Ne oli senaikaisten kirjaviisaiden ja konsulenttien ylilyöntejä ne, vaan nyt on ihan muut meiningit ;)

Eero Mattila

Turpeennoston jälkeen metsä kasvaa. Ja hiilidioksidipäästöt näin menetellen vähenevät turvetuotannon ansiosta, siinäpä onkin Vihreillä ihmettelemistä..

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #8

"Ja hiilidioksidipäästöt näin menetellen vähenevät turvetuotannon ansiosta"

Ei pidä uskoa kaikkea Kepun propagandaa.

Suohon sitoutunut hiili on hiilivarasto, vastaavalla tavalla kuin kivihiilikin on hiilivarasto. Jos suo poltetaan taivaan tuuliin, on varasto menetetty, täysin riippumatta siitä, mitä suolle sen jälkeen tapahtuu.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #11

Älä anna Kepukammon sumentaa järkeäsi. Ojitetusta suosta vapautuu kovalla vauhdilla hiilidiksidia (tätä sinun hiilivarastoasi), koska turve alkaa hapen vaikutuksesta hajota. Hiilidioksi siis vapautuu jokatapauksessa taivaalle - fiksumpaa se olisi nostaa ja polttaa energiaksi ja istuttaa tilalle metsä, joka taas sitoo hiilidioksidia.

Punavihreässä ideologiassa on se ongelma (sama kommunismissa), että se estää yksilöiltä luovan ajattelun ja ongelman ratkaisukyvyn. Muisteleppa miten tehokas Ville Niinistö oli Talvivaaran vierailulla...

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #16

Suon voi polttaa kahdella tavalla: joko otetaan se ylös ja viedään polttolaitokselle, tai ensin ojitetaan, sitten otetaan ylös ja viedään polttolaitokselle. Ilmaston kannalta eroa ei ole, mutta tätä jälkimmäistä tapaa kovasti koitetaan viherpestä.

Ne ojat voisi myös tukkia.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Mielestäi aivan mieletöntä, kansakoulupohjalta näki että metsään mentiin.

Metlan tehtävä oli ilmeisesti tuottaa metsätalouden kehittämisen asiantuntijoita, maistereita ja tohtoreita.

Ilmeisesti heistä on tullut LUKEn asiantuntioita, koulutusta en tosin aliarvioi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Metlan väki taisi kokonaisuudessaan siirty LUKEen. Tekevälle sattuu ja toki kaikkia kauaskantoisi vaikutuksia ei aina osata nähdä. Nyt kuitenkin pitäisi pohtia, miten lisävahikoja voidaan välttää varsinkin, kun käyttö lisääntyy.

Ensimmäisen kommentin ehdotuksesi on varmaan yksi käypä ja toimiva ratkaisu. Samalla kun hakkuita tehdään, niin pitäisi ottaa asia huomioon. LUKEn tutkija totesi Ylen haastattelussa. "Nykyiset vesiensuojelumenetelmät ovat joko tehottomia tai eivät kovin hyvin sovellu alavien suomaiden ojavesien puhdistamiseen."

Kun nyt on selvinnyt kuormituksen määrä, niin pitäisi mieluusti saada nopeasti muutoksia aikaan eikä kovin pitkään ihmetellä. järvet ovat kuitenkin jo melkoisen rehevöittämisannoksen saaneet.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Mielestäni vesiensuojelumenetelmiä on vain 0.7 prosentilla jotka ovat turvetuotannossa.

"Nykyiset vesiensuojelumenetelmät ovat joko tehottomia tai eivät kovin hyvin sovellu alavien suomaiden ojavesien puhdistamiseen."

Itse en ole koskaan nähnyt näitä vesiensuojelumenetelmiä, laittakaa edes muutama valokuva, saisin minäkin nähdä.

Eero Mattila

Turvesoilla on erittäin hyviä vedenpuhdistusmenetelmiä käytössä. Näitä menetelmiä tulisi soveltaa myös metsäojissa, mutta koska Vihreät haluaa demonisoida kaiken turvetuotantoon liittyvän ei VAPOn kehittämien menetelmien toimivuutta voi tuoda esille.
Nyt samoja ajatuksia hyödynnetään myös asutuskeskusten hulevesipuhdistuksessa... mutta kaiken kaikkiaa Vihreiden politisointi on karmeaa... luonnonvarojen järkevä ja kestävä hyödyntäminen on elinehto nykyisen elintason ylläpitämiseksi, ennallistamalla täytyisi Linkolan oppien mukaan vähentää myös ihmisten määrää ja kuka siihen on valmis?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En nyt kyllä usko etteivätkö kehitetyt menetelmät kelpaa ja niitä voi nostaa esille. Hulevesipuhdistuksessa tiedän näitä käytetyn ja siinä käyttötarkoituksessa olen tutustunut niihin.

Tutkimus kertoo karua kieltään tilanteesta. Herää kysymys, kuinka suuressa määrin puhdistusmenetelmiä on käytetty ja kuinka kauan? Pidetäänkö niistä huolta tai tehdäänkö niitä myös jo käytöstä poistuneille alueille?

Turvetuotanto oli pieni osuus tutkitusta ja siis noin neljäsosa metsä-alast aon ojitettua. Itse en ole nähnyt niissä itää erityisiä ratkaisuja. Puhdistuksen rakentaminen on joka tapauksessa kustannustekijä enkä itse usko, että rtakaisuja juuri tehdään vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti. Turvesoiden tapauksessa ELY/AVI vaatinee joitain ratkaisuja, mutta metsien kannalta näin tuskin on. Kuinka hyvä kuva meillä yleensä on tilanteesta varsinkin, kun ojien kautta tuleekin paljon enemmän j akauemmin rehevöittävää ainesta kuin aiemmin kuviteltiin.

Järkevä ja kestävä hyödyntäminen on tarpeen - erilaisia näkemyksiä on sitten siitä, mitä se käytännössä on.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #14

Ai jaa miksiköhän niistä ei julkisuudessa puhuta mitään?

Ihan perinteisin menetelmin metsätalous voisi olla huomattavasti kestävämmällä pohjalla. Jostain syystä maatalouden, metsätalouden ja rakentamisen ongelmat paisuvat juurikin nyt kun niitä tutkitaan enemmän kuin koskaan. Puuttuukohan tutkijoilta jotain sellaista kuten käytänön järki?

1. Palaamalla takaisin talvihakkuisiin saataisiin hyvin merkittävä vaikutus ravinnekulkeutumaan. Samalla ehkäistäisiin huomattavasti jäävän puuston vaurioita, tauteja ja tuholaisvahinkoja.

2. Jo ojitetut suot turvetuotantoon ja turpeen noston jälkeen metsän istutus muuttaisi hiilidioksidi lähteet hiilidioksidiniuluiksi. Vihreille vaan ei mahdu kalloon kun yhdensuuntaisia ajatuksia - heillä on tarve leimata asiat hyviin ja pahoihin eikä kantti kestä muuttaa ajatuksia.

3. Metsäojiin samanlaisia hyväksi havaittuja suodatinjärjestelmiä kuin turvesoille. Tulisi työtä, toimeentuloa ja kestävää kehitystä. Mutta tällainen järkevä ajattelu on punavihreiltä tiettävästi kielletty.

Jokainen käytänönjärkinen ymmärtää, että kun puu kasvaa, neulaset tippuu ja maassa on hajotustoimintaa niin tottakai ravinteet liikkuu. Jos vesi virtaa estoitta - ravinteet kulkevat eteenpäin. Ravinteiden kiertokulku on täysin luonnonmukaista - kaikki ravinteet ovat vesiliukoisia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #19

Toteat: "3. Metsäojiin samanlaisia hyväksi havaittuja suodatinjärjestelmiä kuin turvesoille. Tulisi työtä, toimeentuloa ja kestävää kehitystä. Mutta tällainen järkevä ajattelu on punavihreiltä tiettävästi kielletty"

Mikä ihme saa sinut kuvittelemaan, että tämä asia on jotenkin vihreiden käsissä? Metsäojiin ei tällä hetkellä tehdä mitään suodatusjärjestelmiä eikä niitä tietääkseni vaadita. Ja jos ei vaadita, niin niitä eivät metsänomistajat tee. Ketä he ovat? Pääosin keskustan kannattajia. Kuka sitten näitä sääntöjä tekee? Maa- ja Metsätalousministeriö, jolla on Keskustalainen ministeri. Kuka alkaa ulvoa, jos metsänomistajille tulee jotain velvotteita? MTK ja Keskusta.

Itseäni alkaa tympiä tapasi laittaa kaikkea johonkin vihervasemmiston päätösten ja tekemisten piikkiin. Jos olet huomannut, niin he eivät ole hallitusta johtaneet kaiketi ainakaan vuosikymmeneen. Kokoomus on istunut siellä 10 vuotta ja Keskusta hyvät siivut.

Blogini tutkimukset ovat tehneet LUKE yhteistyössä SYKEn kanssa, ei vihervasemmisto. Tulokset puhuvat puolestaan. Vihervasemmistoa ei ole hallituksessa, joten kannattanee kysellä sen perään, mitä hallitus aikoo tehdä asialle? Veikkaan ettei mitään, koska se toisi kustannuksia - mieluummin lasketaan ravinteita järviin.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #23

Minäpä selitän:
Turpeen käyttö ajettiin Suomessa alas vihreiden toivomuksesta jo aikaisempien hallituksien aikana. Vihreiden mantra on ollut vuosikausia turvetuotannon vahingollisuus. Vihreässä ideologiassa on vaan hyviä asioita kuten saimaan norppa ja pahoja asioita kuten turpeen nosto. Roskien polttoakin vihreät onnistuivat hidastamaan 10 vuotta ja kaatopaikat kasvoivat ja niistä vapautuu hiilidioksidia edelleen...

Eli kun asiat nähdään vaan läpeensä pahoina ja sitten vielä hyvin tehokkaasti levitetään tätä mantraa - kaikki turvetuotantoon liittyvä nähdään pahana esim. VAPOn kehittämä vesien puhdistustekniikka. Jos asiaan suhtauduttaisiin järkevästi VAPOa kannustettaisiin kehitystyöhön laajemminkin, sitä otettaisiin laajemmin käyttöön (metsissä) ja sitä markkinoitaisiin ulkomaille. Suomen punavihreät voisivat aivan hyvin markkinoida Suomea kestävän turvetuotannon edelläkävijämaana ja markkinoida vesiensuodatustekniikoita myös ulkomailla, sen sijaan he joka käänteessä parjaavat Suomea sekä metsätalouden ongelmilla että turvetuotannon ongelmilla ja molemmissa tapauksissa hyvinkin virheellisesti. Estävät samalla useiden tuhansien työpaikkojen syntymisen ja kestävämpien tuotantotapojen kehityksen.

Keskustassa on puolestaan henkisesti kuollut ja hukannut oman ideologiansa kokonaan. Välillä he yrittävät olla muodikkaita ja ajavat lakeja kuten "paskalaki", koska luulevat siten saavansa vihreiltä ääniä. Samasta syystä he eivät uskalla/osaa edistää kestävää alkutuotantoa järkevästi. Galluppeja miellyttääkseen on otettu käyttöön kaiken maailman sertifikaatteja, joilla metsätalouden menetelmät eivät ole muuttuneet mihinkään - korkeintaan huonommiksi luonnon kannalta. Maataloudessa lisätään tarkastuksia ja kirjoitellaan lausuntoja, mutta ei kehitetä menetelmiä. Pienet innovaatiot koetaan häiriötekijöinä ja niistä pyritään eroon sen sijaan, että kannustettaisiin keksimään uusia keinoja.

Vihreillä on suuri vastuu alkutuotannon demonisoinnista. Yhtä suuri vastuu Keskustalla on kyvyttömyydestä viedä asioita eteenpäin. Keskusta ajaa käytännössä ihan samaa punavihreää politiikkaa kuin vihreät: suuria yksiköitä maataloudessa, metsätaloudessa ja energiataloudessa. Tuet on johdonmukaisesti kohdennettu suuryrityksille. Pienet kekseliäät yritykset, joissa uudet innovaatiot useimmin syntyvät jätetään johdonmukaisesti tukien ulkopuolelle. Suuret yksiköt keskittyvät valta-asemansa vaalimiseen eivät tuotekehitykseen.

Hallituksella ei ole kovin paljon vaikutusta sen kokoonpanosta riippumatta koska sen jäsenet eivät yleensä osaa ajatella muuta kuin seuraavia vaaleja. Käytännön toimet tapahtuvat kentällä.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #23

Kyllä nykyään kaivetaan laskuojaan iso monttu lietten laskeutumista varten.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #23

Kyllä nykyään kaivetaan laskuojaan iso monttu lietten laskeutumista varten.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Turvetta syntyy vuodessa enemmänkuin sitänostetaan.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

" Metsänkasvun parantamiseksi ojitettua suota 4,7 miljoonaa hehtaaria."

Olisiko syytä ennallista jo ojitetuista soista 2.7 miljoonaa hehtaaria, niillä ei tule koskaan kasvamaan kunnollista metsää.

Eero Mattila

Niistä tulisi ensin nostaa turpeet pois, koska nyt hajoava turve on selkeä hiilidioksidin lähde. Kun turve poistetaan saadaan metsä kasvamaan ja sitomaan hiilidioksia - ihan Win Win -lopputulos olisi saavutettavissa jos käytetään järkeä eikä pelkästään politikoida punavihreillä arvoilla.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Niin. Mihin me sellainen energiamäärä tarvitaan, tosin voisi nostaa jonnekkin 10-15 tasolle, vihreät verot eivät tee turpeen poltosta kannattavaa. Vihreät haluavat että poltetaan kivihiiltä, näillä mennään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #13

Turvetta tuetaan alemmalla verokannalla ja sitä on jopa kritisoitu, sillä turpeen poltto tuottaa jopa enemmän hiilidioksidia suhteessa saatuun energiaan kuin kivihiili.

Turpeen verotus on 1,9 euroa/MWh.
Kivihiilen verotus on ensin 191,02 euroa per tonni ja sitten käytettäessä 2,253 euroa/MWh.

Turpeen energiakäyttöä on haluttu tukea, koska sillä on positiivisia vaikutuksia työllisyyteen, kotimaisuuteen ja huoltovarmuuteen.

Hakkeen tukea on taas nostettu, jotta se olisi kilpailukyvyltään lähellä turvetta, sitä taas pulestaan tuetaan 18 euroa/MWh.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #15

Ensinnäkin alempi verokanta ei ole tukea. Jos olisi voidaan varmaan sitten sanoa, että matalapalkka-aloille maksetaan tukea, koska niiden palkansaajilla on alhaisempi veroprosentti kuin paremmin ansaitsevilla.

Esimerkkinä ruoan alempi ALV-prosentti. ALV veroalennus on nimenomaan kuluttajan kukkaroon päätyvä etu ei ruoan tuottajan.... haluatko itse maksaa elintarvikkeista enemmän veroa? Haluatko maksaa energian käytöstä lisäveroa?

Kuten jo aiemmin viestiketjussa mainittu vihreän veropolitiikan vuoksi kivihiilen käyttö kääntyi nousuun ja osa nyt turvevoimaloista on säädetty polttamaan kivihiiltä. Varsinaista luonnonsuojelua!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #17

Alempi verokanta on tukea silloin, kun lopputuote on sama eli energia. Ruoka verrattuna johonkin muuhun ei ole sama asia.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #18

Ai niinkun miten niin?

Erilaiset verokannat ovat itsenäisen valtion ohjauskeinoja ei tukimuoto.

Tuulivoima saa rahallista tukea.

Valtiovallan kannattaa ohjata kulutusta kotimaista työllisyyttä lisäävästi. Normaalisti valtiot tekevät näin (paitsi Suomi). Punavihreän ideologian ansiosta Suomessa on käynyt juurikin päinvastoin.
- Osaatko sanoa toisen valtion jossa tehdään kansantaloudellisesti yhtä älyvapaata energiapolitiikkaa?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #21

Otetaanpa esimerkki ruoasta: Ulkomaiselle tomaatille lätkäistäisiin 30%:n tuontivero ja sitten sille laitettaisiin arvonlisäveroksi 15% eli sen vero olisi yhteensä 45%. Kotimaista tomaattia verotettaisiin arvonlisäverolla, joka olisi 8%. (näin ei siis ole, vaan kyseessä esimerkki)

Toki tällä siis ohjattaisiin ostamaan ennemmin kotimaista tomaattia. Miten voit kuitenkaan väittää ettei tällöin kotimaista tomaattia tuettaisi suhteessa ulkomaisiin?

Tämä loisi kotimaisten tomaattien tuottajille merkittävän kilpailuedun suhteessa ulkomaisiin.

Ei siinä mitään, kyllä turvetta voidaan halutessa suosia eri syistä. En sitä ole itse erityisesti vastustanut - kunhan lyön faktoja pöytään erilaisesta energiantuotannon kohtelusta.

Erilaiset alennetut verokannat lasketaan aivan yleisesti yritystukiin.

Hyvä on myös huomata, että hallituksessa ei liene yhtäkään punavihreän ideologian edustajaa.

En ala ihmetellä eri maiden energiapolitiikkaa, ollaan jo riittävän kaukana blogin aiheesta muutenkin.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #22

Tomaatti on siitä hyvä esimerkki, että sitä voi kauppias tuoda Suomeen kotimaista kalliimmaalla ja myydä halvemmalla ihan vaan pitääkseen kotimaisen tomaatin tuottajahinnan alhaalla. Myyntikate voi olla ja onkin tarpeen mukaan negatiivinen. Samalla tavalla menettelee suomalainen metsäteollisuus...ulkomaisella tuonnilla painetaan kotimainen raakapuun hinta alas. Kansantalouden tappio on huomattava vuosittain.

Tomaatti on siinäkin hyvä esimerkki, että jos halutaan olla oikeudenmukainen pitäisi verrata kaikkien tuotantopanosten verokantoja sekä työvoimakustannuksia. Eli koneet, laitteet, sähkö, polttoaine, työvoiman sivukulut. Pelkästään tomaatin verokantaa vertaamalla ollaan vain totuuden syrjässä kiinni. Espanjassa tomaattia tuotetaan hyvin laajasti laittoman työvoiman turvin, pienet maatilat saavat huomattavia verohelpotuksia. Suomessa tomaatin tuottajahinnassa on huomattavan paljon tuotantopanosten veroa espanjalaiseen tomaattiin verrattuna...

Mutta verotetaan tuotteita miten tahansa vero ei ole tuki, vaikka näin vasemmistovetoinen tiedemaailma haluaa ihmisten uskovan. Näin tulkiten voidaan väittää, että yrityksiä tuetaan huomattavilla summilla vuosittain.

Asumistuki, työttömyyskorvaus, sairaspäiväraha, telakkatuki, tuulivoimatuki ovat rahallisia maksuja, joita voi nimittää tueksi. Ikävä kyllä erilaisia verokantoja ja rahallisia tukia vertailemalla saadaan mittasuhteet näyttämään hyvin kummallisilta. Moninkertaisilta todellisuuteen verrattuna ja kansalaisia voidaan johtaa harhaan...

Blokin aiheeseen palatakseni. Maatalouden on väitetty tutkijoiden toimesta aiheuttavan 70 prosenttia vesistöjen ravinnekuormasta. Nyt yks kaks metsätalouden osuus kasvaa - mistä se on pois? Uskotko, että muut prosenttiluvut pitävät paikkaansa? Minä väitän että tutkimukset ovat jo pitkään olleet poliittisesti tarkoitushakuisia eivät totuudenmukaisia. Samanlaisilla tutkimuksilla perustellaan yksikkökoon kasvattamista, mutta siltikään taloudellinen tulos ei kasva.

Eero Mattila Vastaus kommenttiin #13

Turpeesta voisi tehdä myös dieseliä, kuten aatu aikoinaan.
- Pakko sanoa, että jos Suomessa olisi vähääkään norjalaisten kaltaista itsenäistä ajattelukykyä, meillä olisi kukoistava turveteollisuus, paljon turvepohjaisia tuotteita ja turvetuotantoon liittyvää teknologiaa vietäisiin kaikkialle maailmaan. Me voisimme olla energian suhteen täysin omavaraisia.

Nyt punavihreän demonisoinnin vuoksi meille tuodaan turvetta Kanadasta ja Eestistä. Ei ole ihme, että Suomi velkaantuu.

Käyttäjän MarkkuJohannesLikitalo kuva
Markku Likitalo

https://www.sttinfo.fi/tiedote/avosoiden-kuivaus-k...

Kumma homma, että soiden ennallistamista tehdään suomessa vain lähinnä vapaaehtoisella talkoopohjalla. Aika noloa.

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Soiden ojituksella lienee ollut ajatus että kuivatetaan suot kasvamaan puuta. Mitä tässä ajattelussa unohtui, veden kierron ymmärtäminen ja sen vaikutus sekä soihin että myös suon ympärillä olevaan metsämaisemaan. Unohtui myös suon vaikutus kasvillisuuteen ja eläinten hyvinvointiin. Ennen ojittamisia suot oli selkeärajaisia. Pieni luontainen puro kulki suoketjujen välillä. Puron laitamilla ja soiden reunoilla kasvoi luonnonruohoa ja pienkasvillisuutta. Soilla maroja. Tämä suosi monia eläinlajeja, esimerkiksi riekkoa ja jäniksiä. Mutta myös vesikko, lumikko, yms, purolajit eli näissä ympäristöissä. Tammukoista puhumattakaan.
Ennen ojittamista suot toimi tehokkaina vesivarastoina joista vesi-kosteus siirtyi suon ympärillä oleviin metsämaisemiin ja puihin, kuivuus ei päässyt niin helposti yllättämään puiden kasvun mahdollisuuksia.
Puut toimii myös suurena vesivarastona.
Avohakkuu ja soiden ojittaminen yhdessä aiheutti sen että sadevesi siirtyy avohakkuualueilta (ja jos vielä on kynnetty niin vielä paremmin), siirtyy suolle joka on ojitettu, jolloin vesi kulkee suoraan jokiin, järviin, ja mereen. Tästä seuraa totta kai että siellä missä on avohakattu, kynnetty, suot ojitettu, maaperä kuivuu, myös siltä metsäalueelta.
Samaten siitä seuraa lampien ja järvien rehevöityminen kun ravinteet valuu sinne.

Metsätalouden suurimpia virheitä on ollut soiden ojittaminen Suomen maassa. Se on tehty kattavasti,,sen näkee tästä karttalinkistä kun suurentaa. Vaikea on löytää sellaista suota jossa ei ojaa olisi vedetty.
Järkyttävä ympäristömoka loppujen lopuksi.

https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/

Soiden ojittaminen on ollut virhe. Samaten avohakatun maapohjan kyntäminen.

Mahdollisuus toki on, virheen voi vielä korjata ja palauttaa suurimman osan soista ja sen vesistötasapainosta ennalleen. Jos näin tehtäisiin suot palautuisi 50 vuodessa lähemmäs sitä toimintatasoa mitä ne on olleet vuosituhansia, jälkeen jääkauden kehittyessään omanlaiseksensa veden kierron mukana.

Kyllä valtion pitäisi käynnistää soiden laajamittainen ennallistamisohjelma jossa tavoitteena olisi karttapohjassa näkyvän ojitusmäärän supistaminen enintään 20% nykyisestä seuraavan 10 vuoden aikana. Se tukisi luonnon monimuotoisuutta, metsätaloutta, eläinlajeja, marjastusta, sekä myös sitä tärkeintä, luonnon pysymistä paremmin luontaisena.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset