Pääomaverotus ja EK:n ylläpitämät katteettomat uhkakuvat
Suomessa on jostain syystä onnistuttu pitämään yllä mielikuvaa yritysten ja pääoman verotuksen korkeasta tasosta vaikkei tämä ole pitkään aikaan pitänyt paikkaansa. Lisäksi on tehokkaasti luotu uhkakuva siitä, että niihin tehdyt korotukset ajaisivat Suomen perikatoon ja ulkomaiset investoinnit häviäisivät. Suurimpana rummuttajana näille ovat EK sekä sitä sitten tahdissa komppaavat Kokoomus ja Keskustan Sipilä-siipi. Kumpi noista on kitaristi ja kumpi basisti olkoon kunkin päätettävissä – Siniset vaikuttaa lähinnä bändin roudarilta.
Tarkastellaampa hetki nykytilaa ja jatkuvasti hoettuja väittämiä. Pääomaverotuksen osalta viittaan VATT:n tutkimusjohtajan tutkimukseen, josta uutisoitiin mm Taloustieto-lehdessä. Kyseisessä tutkimuksessa vertailtiin osinkoverotusta sekä ns voitonjaon kokonaisveroastetta, jossa tarkastellaan sekä yhtiön että omistajan veroja. Kyseisessä vertailussa mukana olivat Suomen lisäksi Pohjoismaat, EU:n suurimmat jäsenmaat sekä kolme suurta OECD:n jäsentä USA, Japani ja Kanada.
Väite 1: Osinkoverotus on Suomessa jo nyt korkea
Ei ole – kyseisen selvityksen mukaan Suomi on pörssiosakkeiden osinkojen verotuksessa kansainvälistä keskitasoa tai jopa sen kevyemmällä puolella.
Väite 2: Niin mutta jos lasketaan mukaan yhteisövero, niin kokonaisveroaste on kansainvälisesti todella korkea
Ei ole – kyseisen selvityksen mukaan voitonjaon kokonaisveroasteen vertailussa Suomen verotus oli kolmanneksi kevein. Kevein verotus oli edelleen Virolla ja toiseksi kevyin Puolalla. Eli tilanne muuttuu vertailussa aivan toiseen suuntaan kuin väitetään.
Väite 3: Suomen yhteisövero on korkea
Ei ole – 20%:n yhteisöverolla Suomi on reilusti EU-maiden keskiarvon alapuolella. EU-maiden keskiarvo vuonna 2016 oli 22,10%. EU:n ulkopuolelta esimerkiksi USA:n yhteisövero on 35%, joka on OECD-maiden korkein.
Väite 4: Jos osinkoverotusta kiristetään, ulkomainen pääoma häviää Suomesta
Ei häviä. Viimeistään hallintarekisteriväännöissä luulisi tulleen selväksi, että Suomeen verovelvollinen maksaa osingoistaan verot Suomeen myös silloin kun ne on saatu ulkomailta. Sama toimii kääntäen eli esimerkiksi muussa EU-maassa verovelvollinen maksaa veronsa tuohon maahan. Tällöin ulkomaisiin sijoittajiin osinkoveron suuruus Suomessa ei käytännössä vaikuta mitenkään.
Väite 5: Suomeen saadaan huonosti ulkomaisia investointeja, ne vähätkin voi loppua
Ei vaikuta siltä – Talouselämä-lehti kertoi heinäkuussa: "Suomi on edelleen Pohjoismaiden suosituin suorien ulkomaisten investointien kohdemaa, käy ilmi EY:n European Investment Monitorista. Positiivinen kehitys on jatkunut jo viisi perättäistä vuotta. Pohjoismaisesta EY Nordic Attractiveness -raportista ilmenee, että Suomi lukeutui viime vuonna Euroopan suurimpien kasvajien joukkoon, sijalle 7. Suorat ulkomaiset investoinnit lisääntyivät Suomessa 27 prosentilla edellisvuoden 105 projektista 133 projektiin."
Ketä mielikuvien ylläpitäminen palvelee?
Uhkakuvien ylläpito palvelee erityisesti suuryritysten ja pääoman tarpeita. EK niiden merkittävimpänä edustajana lobbaa todella tehokkaasti – heidän puolellaan olevat tai asioista ymmärtämättömät poliitikot toistelevat samoja uhkakuvia. Sipilän hallitus on ollut lähes täysin EK:n linjoilla, ja itse väitän että tämä hallitus ei ole ollut edes yrittäjien asialla vaan suurten pääomien ja suuryritysten. Erityisesti suhtautuminen yritystukiin eroaa merkittävästi Suomen Yrittäjien ja EK:n välillä. Nykyisellä politiikalla hallitus tukee pysähtyneisyyttä kasvun ja uudistumisen sijaan säilyttäen lähinnä olemassaolevien isojen yritysten ja omistajien etuja sekä asemaa. Näin ei luoda uutta kasvua sekä vientiä eikä talouden rakenne uudistu riittävästi avoimella kilpailulla.
Ansiotuloverotuksen taso verrattuna pääomaverotukseen on arvovalinta
Tänään Arno Kotron blogissa nostettiin esille ansiotuloverotus ja verrattin sitä pääomaverotukseen. Suomessa pääomaverotus on siis kansainvälisessä vertailussa alhaisella tasolla. Toisaalta ansiotuloverotuksemme on vertailussa aivan toisella suunnalla. Miksi näin?
Mielestäni tämä on arvovalinta eikä vain noiden uhkakuvien luoma pakkotilanne. Suomessa halutaan näköjään ennemmin korkeat verot työstä ja pääomille taas kevyemmät verot.
Onko tämä enemmistön tietoinen valinta vai onko siihen nöyrrytty uhkakuvien toteutumisen pelossa?
Olennaista on se että työllä ja sijoittamisella saa riittävästi etua verrattuna siihen että jättää ne tekemättä. Kyllä minäkin periaatteessa siirtäisin verotuksen painopistettä mieluummin pääomatulojen suuntaan mutta kuitenkin varovaisesti ja tilannetta seuraten.
Suomen kohdalla pitää vain muistaa että eläkerahastot saavat yhtä paljon Pääomatuloja kuin kaikki suomalaiset yhteensä, ja ne rahastot tuskin edelleenkään joutuisivat verotetuksi.
Sinänsä runsaammin progressiivinen pääomatulon verotus voisi Suomen oloissa olla positiivinenkin että se joustaisi myös automaattisesti alas tulojen tippuessa. Tämä vakauttaisi sijoitusten nettotuottoja. Suomessa jossa pääomat ovat jakautuneet hirveän laajalle, sijoitusten vakaa tuotto voisi houkutella lisää tavan kansalaisia sijoitusten tekemiseen.
Joka tapauksessa työn verotuksen alentaminen pääomatulojen verotuksen kustannuksella voisi olla kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto. Työllisyysasteen koheneminen voisi pitkällä tähtäimellä kasvattaa myös sijoitusten nettotuottoja.
Ilmoita asiaton viesti
Ei toki voi lähteä suuria liikkeitä tekemään ja varovainen on oltava. Toisaalta näitä asioita pitäisi arvioida ja arvottaa.
Noi eläkerahastot on toki hankala alue. Itse olisin sen kannalla, että mm yleishyödylliset säätiöt ja myös ay-liike yms tulisivat verotuksen piiriin. Paljon on puhuttu ay-liikkeestä, mutta erilaiset säätiöt hallitsevat valtavaa omaisuutta ja osa tuntuu vain pyörittävän omaisuutta aika vähällä yleishyödylllisyydellä. Tarjoavat hyväpalkkaisia hommia monille ja omistajan puutteessa päättävät niistä käytännössä usein itse.
Kun sitä osaisi ennustaa eri ratkaisujen seuraukset, niin olisi paljon helpompaa, mutta kun ei onnistu. Jotain silti tarttis tehdä eikä vaan tuijottaa nykysysteemiä.
Ilmoita asiaton viesti
Asioita voi jahkata loputtomiin, mikä on ainoa varma tapa olla löytämättä parempaa vaihtoehtoa. Aina parempi tehdä se muutos parempaan päin ja sitten korjata kurssia, jos ei kerralla osunut.
Ilmoita asiaton viesti
Ja siis onhan muitakin vaihtoehtoja. Euroopassa esim Englannissa ja Ranskassa on käytössä leimavero pörssiosakkeiden kaupoille. Tämähän on nimenomaan pörssikeinottelijoihin kohdistuva vero, joka voisi olla helpompi niellä eri puolilla kuin investoivaa sijoittajaa kourivan pääomatuloveron korotus.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta pitäisi menetellä päinvastoin. Yritys- ja pääomaverotus yhteisöverotus mukaan luettuna pitää lopettaa kokonaan. Kaikkien kansalaisten kaikki tulot niiden tulolähteestä riippumatta on ensin laskettava yhteen ja verotus on kohdennettava progressiiivisesti tuohon kokonaistuloon. Kaikien henkilöiden kaikki tulot on saatava samalle viivalle, eikä pääomatulolla saa olla mitään erityiskohtelua.
Yritykset eivät nytkään minkään sortin veroja maksa. Ne ovat verojen ja maksujen kerääjiä. Lopullinen maksaja on aina yksityinen henkilö, joka tuotteen tai palvelun ostaa. Yrityksen (yrittäjän) on pakko sisällyttää valmistamansa tuotteen tai palvelun hintaan kaikki siihen kohdentuvat kulut. Ellei se näin tee, on yritys pikavauhtia entinen yritys.
Ilmoita asiaton viesti
Maksaja ei ole niinkään se ostaja vaan ne työntekijät ja yrittäjät jotka tuottavat tuotteita. Täytyy syntyä jotakin uutta jotta valtio voi ylipäätään ottaa siitä osan. Henkilö joka ei tuota, ei myöskään voi antaa siitä ei-tuotoksesta mitään valtiolle.
Ilmoita asiaton viesti
Sinällään mielenkiintoisen radikaali ehdotus, mutta…
Mielestäni tämä voisi jollain tasolla toimia mikäli Suomi olisi oma riippumaton kuplansa. Kun sitten otetaan huomioon ulkomaankauppa, ulkomainen omistus, kansainväliset verosopimukset jne ollaan käytännön suhteen aika hankalassa tilanteessa.
Kun ulkomaiset omistajat eivät maksa veroja tänne voitoistaan vaan omiin maihinsa, niin yhtälöstä voisi tulla mahdoton.
Tämä noin ajatuksena pikaisesti. Mä olen vähän huono pragmaattisena käytännön toteutettavissa olevia ratkaisuja hakevana pohtimaan näitä radikaaleja muutoksia, joita en näe käytännössä mahdolliseksi esim poliittisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Käsitelläänpä väittämä- ja vastausrakenne käänteisessä järjestyksessä.
Vastauksesi ovat loogisia ja paikkaansapitäviä. Eivät ne tuon kummempia perusteluja edes kaipaa, melkein overkill näinkin. Ovathan asiat lähinnä yleissivistystason asioita.
Mistä ihmeen harhaisten hoitokodista löysit väitteiden esittäjät? Eihän noita kukaan täyspäinen vakavissaan voi esittää. Jonkun muun kirjoittamana olisin olettanut olkiukoiksi, mutta oletan sinun kyseessä ollessa jonkun tosiaan esittäneenkin noita.
Tuloverojen korkea taso on todellakin arvovalinta. Politiikassa on perusasenteeltaan kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, joiden mielestä ihmisen tienistit kuuluvat hänelle itselleen, kuten myös vastuu hyvinvoinnistaan. Toisia, joiden mielestä ihmisen tienistit kuuluvat kollektiiville, kuten myös vastuu hänen hyvinvoinnistaan. Korkean tuloverotuksen ja rajun progression ajaminen tukee jälkimmäisten tarkoitusperiä.
Ilmoita asiaton viesti
Sulla on Max suurempi usko ihmisiin ja yleissivistykseen. Voit olla toki olla oikeassa ja vain harhaisten hoitokodissa näitä esitellään, mutta aktiivisesti niitä tuntuu sieltä luikertelevan lehtiin ja verkkoon, kun hitusenkin ruvetaan puhumaan ko asioiden muuttamisesta. Ei ne suoria sitaatteja ole, mutta niihin törmää usein. Jos mietin vaikkapa keskusteluja tuon hallintarekisterisäädön yhteydessä, niin kyllä kansainvälisten rahamarkkinoiden tuntemus on monella aika hutera. eikä siinä mitään, mutta käytyäni kesksusteluja esim asiasta osavastuussa olleen puolueen eduskunatryhmän pj:n kanssa meinasi mennä usko kokonaan.
Jaottelusi perusasenteeltaan varmaan pitää paikkansa, mutta toki varmaan paljon heilutaan noiden välillä. Itselläni on fiilis, että koko Suomen järjestelmä on aikaa myöten kasvanut monimutkaiseksi himmeliksi, josta ei enää oikein ota pirukaan selvää. Olkoon kyseessä yritystuet tai sosiaaliturvajärjestelmä, niin asioista on tehty hemmetin monimutkaisia. Śitten ollaan vähän vähän samassa lirissä, kun vanhan tietojärjestelmän kanssa, jota on vuosikausia muokattu ja räätälöity aina lisäten jotain ottamatta mitään pois. Kukaan ei enää ymmärrä kokonaisuutta ja korvaaminen on hankalaa – eikä kukaan tiedä mitä käy, jos jotain sorkkii. niin kauan kuin se jotenkin toimii niin ei kosketa ja toivotaan parasta.
Sote on hyvä esimerkki. Niillä riskeillä ja olemattomilla laskelmilla, jotka ovat vielä jo ennen alkua epärealistisia, ei lähdettäisi tuntmissani yrityksissä tekemään yhtään mitään. Homma palaisi kokonaan suunnittelupöydälle.
Ilmoita asiaton viesti
Joo EK:n parkuosasto on tosin hiukan hiljentynyt verrattuna muutaman vuoden takaiseen. Silti mikään ei tunnu riittävän, vaikka verotus esim. pääomatuloissa ja yhteisöverotuksessa on maassamme vähintäänkin kohtuullinen.
Pitää mainita vielä eräs seikka. Useiden suuryritysten omistajat nauttivat vielä lisäansioita kakkostyössään eli toimivat kuukausipalkalla hallintoneuvostojen puheenjohtajina tai peräti operaativisessa toiminnassa toimitusjohtajina.
Toisaalta moni palkka TJ saa optioina edustamansa yrityksen osakkeita, vaikkei pääomistaja olekkaan. Luulisi näillä työkaluilla jo jotenkin pärjäävän…..
Osa ns. suurituloisista on tolkun ihmisiä. Harmittaa vain heidän puolestaan kun näissäkin asioissa yleistetään syyttä suotta.
Ilmoita asiaton viesti
Suattaa tuo olla hiljentynnä vähän, mutta toisaalta heidän kanssa tiiviisti yhteistyötä tekevä EVA sai johtajakseen Apusen ja hän on taitava tuomaan julkisuuteen asioita eri väyliä.
Onhan noita hallitushommia ja aika rouheat on välillä korvaukset sekä piiri tuntuu olevan aika pieni. Toisaalta hyvä hallitus on varsinkin kasvua hakevalle firmalle elintärkeä, joten perusteetkin hyville osaajille annettaville korvauksille on.
On toki tolkun ihmisiä vaikka kuinka paljon ja tunnen muutamia. Ei tarkoitukseni ole toki syyllistää ja väittää että suurituloiset ovat pahoja ihmisiä. Vähän kuten ay-liikkenkin tapauksessa niin ihmiset edunvalvojien takana tuntuvat olevan paljon yhteistyökykyisempiä ja -haluisempia.
Ilmoita asiaton viesti
Toki aina vero on maksajalleen liian korkea, mutta en nyt suoranaisesti muista nähneeni ihan näin suoraviivaisia väitteitä. Työn verotus on viime päivinä ollut paljon framilla, mutta ei niinkään pääoman verotus, jos nyt perintöveroa ei lasketa. Tietysti ei se pääomaverotuksen laskeminenkaan huono vaihtoehto ole, mutta ei ehkä kuitenkaan kohteista ensimmäinen. Pääomaverotuksen pohjaa laajentamalla olisi toki mahdollista tehdä leikkauksia verotukseen, mutta sekin kannattaisi ensisijassa kohdentaa ansiotuloihin. Tosin jos pääomaverotusta leikattaisiin, tietäsin heti muutaman vuokralaisen, jotka tästä hyötyisi.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tarkeämpää saada pääomaveroa kireämmäksi vai saada vakaampi veropohja ja enemmän veroja? Jos jälkimmäinen, niin nykyisellä tasolla oleva pääomavero on mennyt jo kannattavan veroprosentin yli ja veroprosentin laskeminen voisi hyvinkin tuoda lisää verotuloja, koska veropohjasta tulisi vakaampi ja laajempi. Vai joko on unohdettu viimeisimmän korotuksen vaikutukset?
”Pääomatuloverojen määrä aleni, vaikka verovuodesta 2012 alkaen verokantaa korotettiin 28 prosentista 30 prosenttiin ja yli 50 000 euron pääomatulojen osalta 32 prosenttiin. Veronalaisten pääomatulojen määrä tippui peräti 1,3 mrd. (-16,2 %).”
http://www.vero.fi/fi-FI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Uutisia/Verohallinnon_tilastoja_Henkiloasiakkaid(29445)
Kumpi blogin kirjoittajalle on tärkeämpää?
Ilmoita asiaton viesti
Suoraan tuo linkkisi ei toimi ja copypastattuna verohallinnon sivuilta sivua ei löydy joten olen hitusen arvailujen varassa.
Arvailujeni pohjalta tulkintasi veronnoston vaikutuksesta tuntuu yksipuoliselta ja tarkoitushakuiselta eikä ota huomioon talouden suhdanteita.
Jos katsotaan tilastoista henkilöasiakkaiden osinkotuloja vuosilta 2011-2015 voidaan havaita seuraavaa:
2011: 4,1 miljardia
2012: 3,7 miljardia
2013: 4,0 miljardia
2014: 3,9 miljardia
2015: 3,8 miljardia
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilasto…
Jos katsotaan pääomatuloverojen määrää vastaavilta vuosilta, niin ne ovat seuraavat:
2011: 2,0 miljardia
2012: 1,8 miljardia
2013: 2,2 miljardia
2014: 2,5 miljardia
2015: 2,6 miljardia
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilasto…
Ennenkuin joku vetää suoran johtopäätöksen, että nuohan on yli puolet osinkotuloista niin jälkimmäisessä on myyntivoitot yms. En tiedä olevan tilastoa, joka kertoo osingoista saadun pääomatuloveron osuuden.
Mielestäni ei voida vetää pelkän Suomelle taloudellisesti surkean vuoden 2012 ja tehdyn korotuspäätöksen välille suoraa yhteyttä. Kun asioita tarkastelee pitemmällä aikajänteellä ja suhteuttaa taloustilanteeseen, niin tilanne on toinen. Valitettavasti verohallinto räknää vuotta 2016 marraskuulle asti, joten sitä ei ole käytettävissä vaan 2015 on viimeisin.
Toteat: ”veroprosentin laskeminen voisi hyvinkin tuoda lisää verotuloja, koska veropohjasta tulisi vakaampi ja laajempi”
Mulla on hankaluuksia löytää suora yhteys sille että veron laskeminen lisäisi suoraan veropohjaa. Voisitko avata tätä?
Kirjoittajalla elikkäs minulla ensisijainen tavoite on alentaa työn verotusta. Pääomatuloverotus on suomalaisittain erittäin kilpailukykyisellä tasolla alle kansainvälisen keskiarvon. Työn verotus taas on sitten maailman kärkipäätä. Tähän haluan muutosta ja tuon tekemiseksi verotuloja tarvitaan muualta. Itse kannatan mm yleishyödyllisten säätiöiden ottamista verotuksen piiriin ennemmin kuin suoraan pääomaverojen korotuksia.
Toki myös valtion menoja pitäisi saada alemmas, jottei tarvitsisi kerätä niin paljon veroja.
Ilmoita asiaton viesti
”Suoraan tuo linkkisi ei toimi ja copypastattuna verohallinnon sivuilta sivua ei löydy joten olen hitusen arvailujen varassa.”
Äh, miun moka. Pitäisi aina tarkistaa, että onko linkki lähtenyt alta.
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilasto…
”En tiedä olevan tilastoa, joka kertoo osingoista saadun pääomatuloveron osuuden.”
Tuolla ei ole niin väliä. Pääomaveroa kannetaan sijoittamisesta yleensä. Eli siihen kuuluu ainakin myyntivoitot, osingot ja vuokrat. Jälkimmäistä ei kovin moni edes ajattele. Nykyisellä systeemillä siis pääomaveron nosto vaikuttaa myös asuntojen vuokran suuruuteen.
”Mulla on hankaluuksia löytää suora yhteys sille että veron laskeminen lisäisi suoraan veropohjaa. Voisitko avata tätä?”
Suurin osa sijoituksista on yleisesti ottaen rahaa, joka kaikkien menojen jälkeen jää vielä ylimääräiseksi. Eli pääomatuloveroja alentamalla ylimääräistä rahaa on enemmän ja päinvastoin kiristämällä pääomatuloveroa ylimääräistä rahaa on vähemmän. Mitä enemmän siis kiristetään veroprosenttia, sitä hitaammin sijoitukset kasvavat. Tämä vaikuttaa myös siihen miten paljon verotuloja saadaan, koska mitä enemmän sijoituksia, niin sitä enemmän verotuloja.
Otetaan vielä yksinkertaiset esimerkit. Jos yhdeltä ryhmältä kerätään 5% pääomaveroa ja toiselta ryhmältä 90%. Olkoon alkusumma kummallekin ryhmälle vaikka 100€ ja tuottoprosentti 50%.
Ensimmäisenä vuonna siis valtio saa ensimmäiseltä ryhmältä 5% 50€:stä eli 2.5€ ja toiselta ryhmältä 90% 50€:stä eli 45€. Yleensä ajatteluketju katkeaa tähän ja ei siis ajatella yhtään pidemmälle.
Jos ajatellaan vuodenkin pidemmälle, niin huomataan mielenkiintoinen trendi verotulojen suhteen noissa kahdessa eri tapauksessa.
Toisena vuonna ryhmä 1.
Pääoma: 147.5
Vero: 3.687
Verojen nousu vuodessa: 47.48%
Toisena vuonna ryhmä 2.
Pääoma: 105
Vero: 47.25
Verojen nousu vuodessa: 5%
Tuosta päästään prosenttihippaan, jossa voittaa se, joka nousee nopeiten. Skipataan vaikka vuoteen 20.
Ryhmä 1.
Pääoma: 50196.37
Vero: 1254.909
Kumulatiivinen vero: 3891.56
Ryhmä 2.
Pääoma: 148.45
Vero: 70.51
Kumulatiivinen vero: 991.07
Esimerkissä ei ole otettu huomioon inflaatiota, eikä markkinoiden nousua jotka yhteenlaskettuna vaudittaisivat ryhmän 1 tulosta entisestään. Tuosta voi myös miettiä mitä tapahtuu kummassakin ryhmässä sukupolven vaihdoksessa perintöveron muodossa tai tuhlaavan sukupolven sattuessa. Esimerkin prosentit ja summat esimerkin laskennallisuuden vuoksi mitä ovat. Voin tehdä oikeaakin maailmaa heijastavan esimerkin, jossa näkee saman tuloksen koskevan myös oikeaa mailmaa.
Ilmoita asiaton viesti
”Voin tehdä oikeaakin maailmaa heijastavan esimerkin, jossa näkee saman tuloksen koskevan myös oikeaa mailmaa.”
Ei tarvinnut tehdä kun vanhakin löytyi. 5% erolla(30% vs 35%) 20% tuotolla verotuloissa pienempi prosentti kiilaa ohi noin 19 vuoden kohdalla. Kumulatiivisia veroja tuossa ei näköjään ollutkaan, mutta tuon käännekohdan jälkeen välimatka alkaa niissäkin kuroutumaan pienemmän prosentin hyväksi.
https://docs.google.com/spreadsheets/d/1gGg0EN0_vt…
Ilmoita asiaton viesti
nou hätä, linkkien kanssa homma aina samaa säätöä..
Esimerkin osalta on se haaste, että se olettaa saadun pääomatulon palaavan täysimääräisenä takaisin sijoitettavaksi pääomaksi. Kuitenkin varsinkin piensijoittajilla suuri osa menee kulutukseen ja muuttaa yhtälöä merkittävästi.
Verotuksen yhteydessä puhutaan suurimman verokertymän tuottamasta optimiverosta, jonka jälkeen verokertymä ei veroprosenttia nostamalla enää nouse. Teoriassa kohtuullisen helposti ymmärrettävä, mutta käytännössä varsin hankala laskettava. Toinen haaste tai ongelma (sen riippuu puhutaanko konsulttikieltä) on se, että optimiveroaste on eri lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Jos kiinnostaa, niin teoreetista pohdintaa tuosta ns Lafferin käyrästä wikipediassa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lafferin_k%C3%A4yr%C…
Toisaalta valtion ja poliitikkojen olisi hyvä ajatella pitkäjänteisesti, mutta usein lyhyemmän aikajänteen etu ratkaisee. Nyt tuskin lähdetään tekemään ratkaisuja, joiden vaikutus näkyy vasta useamman vuoden päästä. Jos pieniä muutoksia tehtäisiin, niin sehän ei lukitse tilannetta ikuisiksi ajoiksi. Talouden suhdanteiden yms muuttuessa voidaa näitä säätää. keskeistä toki on, että liikkeet ovat kohtuullisen pieniä eikä koko jaa sahata suuntaan ja toiseen, jotta ennustettavuus säilyy.
Toisaalta voi ajatella myös, että osittain pääomatuloverojen kasvulla rahoitettu ansiotuloverojen kevennys ohjaisi rahaa osakesijoittamiseen, kun siitä työstä jäisi enemmän käteen.
Vaikea yhtälö, johon miun kyvyt ei riitä. kristallipallokin on sumeana. 😉
Ilmoita asiaton viesti
”Esimerkin osalta on se haaste, että se olettaa saadun pääomatulon palaavan täysimääräisenä takaisin sijoitettavaksi pääomaksi. Kuitenkin varsinkin piensijoittajilla suuri osa menee kulutukseen ja muuttaa yhtälöä merkittävästi.”
Yleensä sijoittamaan ruvetaan, kun huomataan että töistä jää ylimääräistä rahaa tilille. Jos elämä jatkuu samankaltaisena, niin pääoma kasvaa nopeammin kuin pelkästään sijotuksista saatavien tulojen verran. Toki poikkeuksia on ja jotkut voivat laittaa rahaa kulutukseen tai muuhun, mutta sitten voidaan miettiä, että onko kulutuskaan pahasta? Ainoa ei positiivinen asia, jonka verovelvollinen voi tuossa tapauksessa tehdä, on kulutus, josta ei valu valtiolle veroja(harmaa työ ja ulkomailta ostaminen).
Lafferin käyrä on tuttu.
”Toisaalta valtion ja poliitikkojen olisi hyvä ajatella pitkäjänteisesti, mutta usein lyhyemmän aikajänteen etu ratkaisee.”
Valitettavasti äänet ja suosio myös painaa enemmän kuin kansan asioiden hoito järkevästi.
”Toisaalta voi ajatella myös, että osittain pääomatuloverojen kasvulla rahoitettu ansiotuloverojen kevennys ohjaisi rahaa osakesijoittamiseen, kun siitä työstä jäisi enemmän käteen.”
Totta, mutta jos vertaa pääomaveron laskuun, niin kumpi ryhmä sijoittaa todennäköisemmin – lisää rahaa saavat sijoittajat vai työläiset?
Ilmoita asiaton viesti
Aika moni osakesijoittaja on myös palkansaaja ja varsinkin ylemmissä palkkaluokissa voisi niitä osakkeisiinkin valua. Kuinka paljon ja miten merkittävää se olisi, niin ei kyllä hajuakaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Toki myös valtion menoja pitäisi saada alemmas, jottei tarvitsisi kerätä niin paljon veroja.”
Sosiaaliturvaan menee lähes puolet veroeuroista ja se on suurin ja nopeiten kasvava sektori. Voiko sillä sektorilla sitten mistään mitään nipistää onkin eri asia.
https://www.veronmaksajat.fi/globalassets/tilastot…
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkis…
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kulupuoli on niin laaja kysymys, että ansainnee toisen pohdinnan. Muistin kuitenkin tekemäni yhden kevyen analyysin tammikuulta vertaillessani Suomen sosiaaliturvamenoja muihin ja copypastasin:
Katsoin vertailukuja sosiaaliturvasta Talouselämän artikkelin taulukon pohjalta, kun muita Pohjoismaita kehutaan.
http://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-se-on-tutkit…
Suomessa sosiaalimenojen osuus valtion menoista oli 25,4%, Ruotsissa 21,3%, Norjassa 18,1% ja Tanskassa 24,5%.
Taulukko jaoittelee nämä osuudet eri kohteiden mukaan:
Sickness & Disability: Suomi 4,7%, Ruotsi 4,6%, Norja 3,0% ja Tanska 5,0%
Old age: Suomi 12,2%, Ruotsi 11,0%, Norja 6,5% ja Tanska 8,4%
Survivors: Suomi 0,8%, Ruotsi 0,3%, Norja 0,2% ja Tanska 0,0%
Family & Children: Suomi 3,3%, Ruotsi 2,5%, Norja 3,4% ja Tanska 4,8%
Unemployment Suomi 2,5%, Ruotsi 1,4%, Norja 0,4% ja Tanska 3,1%
Others: Suomi 1,9%, Ruotsi 1,5%, Norja 1,6% ja Tanska 3,2%
En ryhdy suunnattoman viiltävää analyysiä tekemään, mutta muutamia asioita
– korkeat kulut vanhuksiin sekä suhteellisesti että yli puolet koko sosiaalimenoista, ylivoimaisesti merkittävin kustannus
– Norjan noin 5% alempi osuus vanhuksissa selittynee öljyomaisuuteen liittyvillä jaoilla, itse en muuta keksi, ero Suomeen -5,7%, selittää maidemme kokonaiseron lähes pelkästään yksinään
– muilla ei juuri veteraaneja, ero Tanskaan on tällä kuitattu 0,1 prosentiksi eli ab tasoihin
– työttömyyteen kuluu rahaa korkean työttömyysasteen vuoksi, kuitenkin täytyy muistaa että tämän osuus valtion menoista on siis 2,5%, ei enempää. Tanska meitä korkeammalla.
Kuvittelisi että tätä on jossain paremminkin tutkittu. Tärkeää olisi katsoa asiaa tarkemmin eri kohteiden perusteella eikä pelkkänä kokonaiskönttinä.
Työttömät on helppo mostaa tikun nokkaan, mutta se selittää vain osan erosta. Lisäksi johtuu korkeasta työttömyysasteesta, työmarkkinoiden toipuessa tämän pitäisi korjaantua.
Työttömät saavat suhteessa tähän aivan liikaa lokaa niskaan. Sosiaalimenoista heidän osuutensa ei ole yhtä merkittävä kuin annetaan ymmärtää. Olisi hyvä ymmärtää tausta ja kokoluokat, kun asioista keskustellaan.
Kehuttuun Iso-Britanniaan sosiaaliturvamenojen ero on merkittävä seuraavissa: Suomen vanhuksiin kohdistetut menot ovat 3,7% enemmän ja lapsiin kohdistuvat 1,7% enemmän, työttömiin 2,2% enemmän.
Ilmoita asiaton viesti
”Kuvittelisi että tätä on jossain paremminkin tutkittu. Tärkeää olisi katsoa asiaa tarkemmin eri kohteiden perusteella eikä pelkkänä kokonaiskönttinä.”
Tuossahan nuo toisessa laittamassani linkissä on eroteltu kivasti ja interaktiivisesti. Sosiaaliturvan alta paljastuu, että vanhuuteen menee suurinosa sosiaaliturvasta.
https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkis…
”Työttömät on helppo mostaa tikun nokkaan, mutta se selittää vain osan erosta. Lisäksi johtuu korkeasta työttömyysasteesta, työmarkkinoiden toipuessa tämän pitäisi korjaantua.
Työttömät saavat suhteessa tähän aivan liikaa lokaa niskaan. Sosiaalimenoista heidän osuutensa ei ole yhtä merkittävä kuin annetaan ymmärtää. Olisi hyvä ymmärtää tausta ja kokoluokat, kun asioista keskustellaan”
Työttömiä en syyllistä muusta kuin Suomen asioita huonosti ajavien äänestämisestä. Samalla tavalla toki muitakin syyllistän täysin samasta asiasta.
Itse näen työttömyyden yksinkertaisesti kannattamattomuutena, jossa vipuna toimii verot, maksut, säännöt sun muut, joita yrittäjien pitää noudattaa ja maksaa. Jos sääntöjä, veroja ja maksuja lisätään, niin työttömyys lisääntyy. Jos niitä taas höllennetään, niin työttömyys laskee.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla tarkemmin tutkimisella tarkoitin maiden välisiä eroja. Kyllä mä sen uskon että Suomessa osataan kastoa minne fyrkat menee.
Maita pitäisi katsella kokonaisuutena erilaiset järjestelmät huomioon ottaen ja porautua syihin syvemmälle. Suomen sosiaaliturvahimmelistä todetaan aina EU:n tai OECD:n tutkimusten jälkeen, että ne eivät ymmärrä tätä meidän mallia. Pitäisiköhän sitä vetää johtopäätöksiä vai kuvittelemmeko olevamme muita parempia nerokkaalla mallillamme..
Ilmoita asiaton viesti
Sosiaaliturvamenot vähenee kun työllisyys lisääntyy mutta vahvistuvassa eurossa taitaa työttömyys lisääntyä.
Ilmoita asiaton viesti
Muuten lukaisin uudemmatkin kommentit blogissa viitatusta artikkelista. Siellä yksi kommentti pisti silmään ja nosti kysymyksen lähteessä ilmenevän taulukon tarkoituksenhakuisuuteen.
”20 maata on pudotettu vertailusta pois ja mukaan on valittu erittäin osuvasti juuri ne harvat maat joissa pääomaverotus on Suomen tasoa tai kireämpää.”
Onkohan tutkimuksessakin tehty näin?
Ilmoita asiaton viesti
Ikävää jos näin olisi. En tiedä, mutta muistaakseni ollaan laajemmisakin OECD:n tarkasteluissa inhan hyvin pärjätty.
En osaa sanoa löytyykö itse tutkimus jostain ilmaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti