Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Hämmentävä hallituksen työttömien aktivointimalli

Olen koittanut ymmärtää ministeri Lindströmin linkkaamista dokumenteista hallituksen ajaman työttömien aktivointimallin käytännön toteutusta enkä oikein meinaa saada siitä täysin kirkasta kuvaa. Aluksi ymmärsin väärin kun luulin, että työttömille oltaisiin osoittamassa yleishyödyllisiä ilmaistöitä tuon 18 tunnin aktiivisuusvelvoitteen täyttämiseksi - näin ei ilmeisesti ole.

Vaadittava 18 tunnin aktiivisuus kuten minä sen ymmärrän

Tekemällä palkkatyötä 18 tunnin ajan 65 päivän ajanjaksona välttyy 4,65%:n tuen alentamiselta. TE-toimisto ei näitä siis tarjoa tai järjestele vaan työttömän tulee itse hankkia palkkatyötä tuo aika 65 päivän aikana säilyttääkseen ansiosidonnaisen tai työmarkkinatuen täysimääräisenä seuraavan 3 kuukauden ajan.

STM:n materiaalissa kerrotaan seuraavaa riittävaksi aktiivisuudeksi tuen säilyttämiseksi:

  • työttömyysetuuden hakija on 4 peräkkäisen kalenteriviikon aikana ollut työssä palkansaajana niin, että yhden viikon sisällä tehtynä työ kerryttäisi työssäoloehtoa tai 
  • ansainnut yritystoiminnasta vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävästä kuukausitulosta tai
  • 5 päivää työllistymistä edistävässä palvelussa

Ellei TE-toimisto yhtäkkiä lisää suurta määrää noita työllistäviä toimenpiteitä kuten kursseja tms, niin valtavan määrän työttömiä tulisi normaalin työnhaun lisäksi hankkia itselleen jotain pätkätöitä tuon 18 tunnin kattamiseksi. 

Tavallaan työtön siis hakisi yhtä aikaa sekä vaikkapa koulutustaan vastaavia hommia pysyvää työllistymistä varten ja toisaalta sitten jotain lyhyitä hommia. Ei kuulosta kovin tehokkaalta. Sinällään tämä on jännää, kun median kertoman mukaan kaikkien vapaaehtoistyön jne kanssa TE-toimisto on ollut kärkäs keskeyttämään tuen sillä perusteella, että se vie työttömältä aikaa pois hänen päätehtävästään eli työn hakemiselta. Nyt sitten pitäisi sivussa haeskella joitain lyhyitä hommia jostain, jottei menettäisi rahaa.

Tuleeko tällaisia töitä olemaa tarjolla riittävästi eri puolella Suomea ja mitä se vaatii työnantajilta?

Minua askarruttaa, ketkä tarjoavat tällaisia pätkähommia (2,5 työpäivää neljän viikon sisään), ja mitä se vaatii yrityksiltä tai vaikkapa kunnilta työnantajina. Kaiketi lyhyydestään huolimatta kyseessä on määräaikainen työsuhde, jota varten tulee tehdä työsopimus, järjestää palkanmaksu sekä sitten lopussa hoitaa palkkatodistus yms. Pystytäänkö nämä tekemään riittävän vähällä vaivalla, jotta se kannattaa. Millaiset yritykset oikeasti siihen ryhtyvät ja mitä töitä tulee olemaan tarjolla?

Millaista lisätyötä tämä tuo työttömyyskassoille ja Kelalle?

Ansisidonnaisella ollessa kaikki tulot vaikuttavat tuen suuruuteen ja työttömän tehdessä joitain lyhytaikaisia palkallisia töitä joudutaan tekemään arvio maksettavasta tuesta eikä se mene käsittääkseni suoraan automaattikäsittelyssä. Automaattinen käsittely ja maksatus on nykyään melko nopeaa, mutta heti muutostapauksissa homma alkaa kestää. Lisäksi tulee toimittaa yleensä joitain dokumentteja kuten palkkatodistus kassalle.

Työmarkkinatuen tapauksessahan 300 euroa on mahdollista ansaita ilman että tukea alennetaan. Tähänkin liittynee joitain ilmoittamisia ja byrokratiaa. Jos sitten ei olekaan 18 tuntia tarjolla vaan vaikkapa hitusen pidempi aika ja mennään yli 300:n euron aletaan säätämään eikä käsittely olekaan automaattista. Toimeentulon rajoilla taisteleville viivästykset ovat oikeasti todella hankalia.

Molemmissa aiemmissa tapauksissa on mahdollista, että samalla henkilöllä ja hänen kotitaloudellaan on toimeentulotukea ja asumistukea. Näissä kaikki vaikuttavat toisiinsa ja jälleen tehdään harkinnanvaraisia ratkaisuja sekä toimitellaan todistuksia - sitten odotellaan päätöstä ja maksatusta.

Kun muistelee Kelan alkuvuoden rumbaa, niin kuulostaa aika huolestuttavalta. Eikä tuo varmaan ihan ilmaista ole.

Mallin esittelydokumentit listaavat vain säästöjä, eikö kuluja ole?

Kun katselin noita dokumentteja, niin niissä puhutaan jälleen lähinnä säästöistä eikä ollenkaan mallin aiheuttamista kuluista. Tämä on valitettavan yleistä hallituksen suunnitelmien kohdalla - esimerkiksi Sotesta ei ole kunnon laskelmia ja lopputulema on lähinnä uskon asia.

Kun katselee noita kuvaamiani asioita, niin niillä on hintansa. Ei tuo rumba toimi ilman työtä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.

Aktivoituvien määrää ei osata arvioida, joko säästöjä tai nollatulos

Dokumenteissa arvioidaan vaikutuksia, jos kaikki aktivoituisivat tai kukaan ei aktivoidu.

Näistä sitten todetaan: "Kumpikaan laskelmista ei ole todennäköinen vaan uudistuksen työllisyysvaikutus asettuu johonkin vaihteluvälin väliin. Mallin arvioinnin vaikeus ei voi olla este toteuttaa uudistusta, jos sellainen katsotaan oikean suuntaiseksi."

Mikäli kaikki työttömät aktivoituisivat, niin julkinen talous ei säästä mitään - etuudethan säilyvät ennallaan.

Mikäli kukaan ei aktivoidu, niin julkinen talous säästää vuodessa 89 miljoonaa euroa.

Eli julkisen talouden kannalta päästään joko nollatulokseen tai säästöihin. Kukin voi sitten miettiä tavoitellaanko säästöjä vai aktivoitumista.

Illuusio työttömien etujen vähentämättömyydestä, alkukarenssin lyhennys kahdella päivällä

Hallitus varsin taitavasti on niputtanut tähän uudistuksen, jolla se lyhentää työttömyyden alkaessa tulevaa karenssia kahdella päivällä seitsemästä viiteen. Tämä aiheuttaa kustannuksia noin 35,8 miljoonaa euroa. Tällä sitten perustellaan sitä, että samalla myös annetaan työttömille.

Mietitäänpä tätä hetki, miksi tämä on erityisen tarpeellista? Itse en ymmärrä.

Jos ajattelee henkilön rahatilannetta ja asemaa, niin oltueaan työssä ja juuri työn loputtua saatuaan lomakorvaukset yms, niin ei mielestäni ole niin suurta merkitystä onko tuo 5 vai 7 päivää?

Vai onko? Se että otetaan ennemmin pitempään työttöminä olleilta kuvittelisi aiheuttavan enemmän hätää ja ongelmia ihmisille. En oikein tiedä mihin tämä porkkana tuo merkittävää paranusta suhteessa kustannukseen.

Koska muutos tulee voimaan ja ketä se koskee?

STM:n esitys toteaa:

"Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2018 niin, että ensimmäinen jakso, jolla aktiivisuutta tarkastellaan, olisi 1.10.-31.12.2017. Työttömyysetuus voisi alentua 1.1.2018 alkaen, jos tämän vuoden puolella olevalla tarkastelujaksolla ei olisi riittävää aktiivisuutta. Aktiivimalli koskisi kaikkia työttömiä."

Ollaan syyskuussa eikä virallista päätöstä kaiketi olla tehty. Kuitenkin muutos olisi tulossa voimaan vuoden alusta ja ensimmäinen tarkastelujakso alkaisi jo noin kahden viikon päästä. Eli työttömien pitäisi ryhtyä silloin jo noudattamaan tätä tai vuoden alussa lähtee osa etuuksista? Aika erikoista säätämistä. Voisiko millekkään muulle porukalle kuin työttömille runnoa asiaa läpi näin?

Aktiivimallia pohtinut työryhmä oli vahvasti erimielinen

Tuo VM:n asettama työryhmä ei pystynyt saamaan aikaan yhteistä esitystä ja useita erimielisiä lausumia jätettiin sen yhteyteen. Työryhmän mietinnössä todetaan:

"Työryhmä on tunnistanut mallissa kannustavia elementtejä. Toisaalta työryhmässä on todettu mallissa olevan ominaisuuksia, jotka saattavat heikentää työttömän asemaa. Lisäksi työryhmässä on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan malli ei ole riittävän pitkälle menevä sekä se on liian monimutkainen ja hankala toimeenpanna. Pääosin näistä syistä työryhmä ei löytänyt yhteistä näkemystä mallista."

Itse asiassa mikään työmarkkinajärjestö ei sitoutunut aktiivimalliin. Kuitenkin sillä rymistellään vauhdilla eteenpäin.

Mallia on julkisuudessa muuten perusteltu paljon muilla mailla, mutta STM:n Q&A toteaa kysymykseen onko tämä muissa maissa käytössä seuraavaa.

"Työttömyyden kestosta johtuva porrastus on tyypillisempi tapa kannustaa työllistymiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Alankomaissa etuus voi laskea aktiivisuudesta huolimatta, kun työttömyys on kestänyt heidän omassa laissaan määritellyn ajan. Meillä Suomessa etuuden määrä vaihtelisi henkilön oman aktiivisuuden perusteella. Tanskassa on tarkoitus siirtyä 1.7.2017 alkaen hieman Suomen ehdotusta muistuttavaan järjestelmään."

Tämä oli paras ymmärrykseni pikaluvulla, jeesatkaa mikäli olen metsässä

Koitin nyt aika pikaisella aikataululla hahmottaa esityksen taustoja ja tämä oli minun ymmärrykseni aiheesta. Monasti olen pohdinnoissani vankemmilla vesillä, mutta tässä aktiivimallihässäkässä viestintä on ollut varsin sekavaa eikä tuo työryhmän dokumenttikaan kaikista selkein ole. Tässä tuntuu olevan piiloagendoja, joita en välttämättä edes tunnista.

Itse en tuota mallia pidä kovin onnistuneena ja luulen lopullisena tavoitteena kuitenkin olevan säästöjen saavuttaminen eikä aktivoinnin kautta saadut hyödyt. Oma lukunsa sitten on miten nuo lyhyet pestit näkyvät työlisyystilastossa, varmaan nostavat mukavasti kohti tavoitteita. Onko reaalitalouden maailmassa hyöty sitten vastaava onkin jo eri juttu. Valhe, emävalhe, tilasto...

 

Tässä vielä materiaaleja, jotka ministeri Jari Lindström blogikommentissaan linkkasi aiheesta:

Erimieliseksi jääneen työryhmän selvitys

STM:n muistio

STM:n Q&A

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Ihmettelen vain, ovatko nämä ihmiset aivan täysjärkisiä, jotka näitä monimutkaisia ja sekavia systeemejä suunnittelevat. Tarkoituksena on ilmeisesti vain taata työpaikkojen säilyminen TE-toimistoissa ja Kelassa. Taatusti tulee valtava määrä erilaisia rajatapauksia, joiden selvittelyyn menee kaikki aika. TE-toimistoille ei jää mitään resursseja varsinaisen tehtävänsä eli ihmisten työllistämisen hoitoon. Nykyistenkään tehtävien hoitamiseen eli työttömien haastattelemiseen kolmen kuukauden välein ei näytä riittävän aikaa.

Ainoa mihin TE-toimistot ja Tilastokeskus kykenevät, on työttömyys- ja työllisyystilastojen siivoaminen erilaisten kikkailujen avulla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset