*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Onko hallituksen usko biotalouteen ja cleantechiin suhteettoman suuri?

Pelaako hallitus uhkapeliä panostaessaan ja uskoessaan niin vahvasti biotalouteen ja cleantechiin? Hallituksen toimintaohjelman ja kärkihankkeiden puolivälitarkastelun tulokset eivät itseäni oikein vakuuta. Veikataanko varmasti oikeaa hevosta vai voivatko kasvun avaimet löytyä muualta? Riskienhallinnan ja -hajautuksen kannalta näen tässä Suomen kasvun kannalta merkittäviä ongelmia.

Hallituksen toimintaohjelman ja kärkihankkeiden puolivälitarkastelu

Hallituksen raportissa todetaan seuraavaa:

"Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista."

On ilman muuta huomioitava, että kahden vuoden aikajänne on vielä varsin lyhyt, mutta suhteessa merkittäviin panostuksiin tämä herättää huolta. On muistettava, että näihin investoidut rahat ovat ainakin osittain poissa muiden teknologia-alueiden kehityksestä.

Tuo jälkimmäinen osuus herättää myös huolta, sillä itse tulkitsen niin, että yhtenä tukimuotona lähdettäisiin aiemman lisäksi julkisten hankintojen kautta tukemaan näitä aloja. Näin itse tulkitsen tuota markkinoiden avaamista julkisilla hankinnoilla. Tällöin lisättäisiin edelleen julkisilla rahoilla biotalouden ja cleantechin tukemista.

Kokonaistuen määrä on arvoitus

Kärkihankkeiden osalta on tehty merkittäviä panostuksia, mutta myös mm Tekesin tukistrategiaan painotukset ovat voineet vaikuttaa ja on oikeastaan mahdotonta tietää paljonko alueellisia investointi- ja rakennetukia kohdistuu tälle alueelle suhteessa muihin.

Suomesta puuttuu suosituksista huolimatta edelleen kunnollinen yritystukien tulosten ja vaikuttavuuden arviointikehikko ja -menetelmä, minkä vuoksi emme käytännössä tiedä vaikuttavatko annetut tuet halutusti ja tavoitteita tukien. Mennään siis aika lailla uskon varassa ja jopa tehdyt hyödyttömyyden tai haitallisuuden osoittaneet tutkimukset sivuutetaan.

En ymmärrä miten teemme valtavia panostuksia vain sokean uskon ja kenties omien mieltymysten varassa. Yritysmaailmassa tällainen ei olisi pääsääntöisesti mitenkään mahdollista - toki joitakin tapauksia löytyy ja metsään on silloin yleensä menty.

Teknologiateollisuuden kannanotto budjettiriihen päätöksistä

Teknologiateollisuus ry toteaa tiedotteessaan hallituksen antavan niukat eväät kasvuun:

Budjettiriihi oli pettymys teknologiateollisuudelle. Hallitus ei halunnut palauttaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kestävälle tasolle, vaikka se parantaisi tehokkaimmin Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä ja työllisyyttä”, toteaa Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.

"Talouskasvu on vihdoin käynnistynyt vuosia kestäneen laman jälkeen. Yritysten kyky investoida tutkimukseen ja kehitykseen on kuitenkin heikentynyt merkittävästi pitkittyneen taantuman myötä. Nyt olisi tarvittu selkeää tki-rahoituksen lisäystä kasvun ja uudistumisen turvaamiseksi."

Valitettavasti sekä taantuman vuoksi vähentynyt uskallus että Tekes-rahoituksen väheneminen yhdessä ovat luoneet todella ongelmallisen tilanteen. Tärkeää on huomata että näiden väheneminen näkyy usein vasta vuosien viiveellä ja vaikutus kestää pitkään.

Eri tutkimukset kuten mm VATT:n tekemä ovat osoittaneet, että yritystuista Tekesin kaltaiset tuet oikeasti luovat kasvua ja vientiä sekä parantavat työllisyyttä. Hallituksen olisi nyt myönnettävä virheensä ja pienten palautusten sijaan nostaa TEKES-rahoitus aiemmalle tasolle sen sijaan, että se mieluummin jakaa erilaisia aluetukia ja käyttää kärkihankerahaa omien arvioidensa pohjalta.

Ohjaako strategisia valintoja liikaa Sipilän ja Keskustan mieltymykset?

Juha Sipilä on vuosia ollut innostunut näistä alueista ja aiemmin omistamansa ja nykyisellään lasten omistuksessa oleva Fortel Invest on toiminut juuri tällä alueella. Yritys kertoo sivuillaan toiminnastaan seuraavaa:

"Olemme aktiivinen pääomakumppani eri toimialojen kasvuyhtiöissä – mielenkiintoinen liikeidea ratkaisee. Olemme erityisen kiinnostuneita kehittämään puhtaan energian -ja ympäristöteknologioiden liiketoimintoja."

Tiedossahan on myös että viimeisinä vuosina Sipilän itse vielä ollessa ruorissa yritys teki raskaasti tappiota tällä startegiallaan. Sijoitukset mm Chempolisiin ovat kaikkien tiedossa.

Jonakin päivänähän Sipilä todennäköisesti palaa vielä liike-elämään ainakin sijoittajana - nyt näyttää siltä, että silloin lempialueen valtion tuet on kauniisti katettu pöytään liiketoiminnan tueksi. Nyt tehdyt päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja muokkaavat markkinaa sekä kilpailua.

Nyt olisi aika pohtia tarkkaan onko valittu strategia realistinen vai painottuuko se liikaa pelkkään uskoon!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Jottei olisi pelkkää epäilystä, niin tämä on mainio uutinen siitä, kuinka työ myös tuottaa hedelmää. Tällä teknologialla on mahdollisuuksia maailmanlaajuisesti.

"Maailman suurin lämpöyhtiö ranskalainen Dalkia tilaa jyväskyläläis-turkulaiselta Caligo Industrialta savukaasupesurijärjestelmän."

"Caligo Industria on savukaasupesurien tuotekehitys-, markkinointi- ja myyntiyhtiö, jossa on töissä viisi henkilöä. Järjestelmän valmistaa tamperelainen Hanlog."

"Pesuri ottaa talteen hukkalämmön biolämpölaitosten savukaasuista. Talteen otettu energia palautetaan kaukolämpöverkkoon hyötykäyttöön.
Lämmönsiirtoa tehostetaan savukaasupesuriin yhdistetyllä teollisuuslämpöpumppujärjestelmällä. Caligon pesuri vähentää lämpölaitosten polttoaineen käyttötarvetta."

"Caligon järjestelmä soveltuu myös hyvin lämpölaitoksiin, jotka käyttävät kosteaa haketta tai turvetta."

"Järvenreuna arvioikin, että hakekasat ja energiapuun tienvarsivarastot saattavat pian hävitä suomalaisesta maisemasta uuden teknologian ansiosta.

"Uskomme vakaasti siihen, että tuoteperheemme mullistaa kaukolämpömarkkinat kansainvälisesti. Konkreettinen esimerkki markkinoiden nopeasta muuttumisesta on se, että järjestelmämme mahdollistaa kostean hakkeen polton lämpölaitoksissa ilman energiahäviöitä. Polttoainelogistiikassa muutokset ovat dramaattisia, sillä enää ei ole tarvetta kuivattaa ja varastoida haketta", hän sanoo.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/su...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kirjoitukseeni ajatus lähti siitä, että hämmästelin teknologiapiireissä hämmästelyä aiheuttanut Suomen Akatemian päätös olla rahoittamatta tutkimusta koskien robottiautojen erityistarpeita Suomen oloissa.

LinkedInissä Tero Heinonen kertoo seuraavaa:

"Suomen Akatemian Strateginen neuvosto vastaanotti tohtori Anttoni Jaakkolan hakemuksen automaattiliikenteen soveltamisen selvittämisestä Suomen oloihin. Hankkeen tavoitteena on selvittää automaattiajamisen erityispiirteet Suomalaisissa olosuhteissa, joihin Kalifornian auringossa kehitetyt järjestelmät tuskin suoraan sopivat. Marraskuinen vaakasuora räntäsade kaamoksessa vaatii erityistä teknologiaa ja kyvykkyyttä. Hankkeen tarkoitus on laaja-alaisesti selvittää automaattiajamisen todelliset kyvyt ja soveltuvuus ja kehittää teknologioita kotimaisin voimin täyttämään mahdollisia havaittuja puutteita ja myös arvioida automaattiseen ajamiseen liittyviä psykologisia seikkoja."

"Hankkeessa oli tarkoitus olla mukana ja osallistumista koskevan kirjeen oli antanut yhteensä 99 organisaatiota kattaen koko suomalaisen yhteiskunnan: useimmat ministeriöt, tärkeimmät valtion organisaatiot (Liikenteen Turvallisuusvirasto Trafi, Liikennevirasto) ja yli 40 yritystä (esimerkiksi Nokia, Here, Bosch, Sick, Ibeo, Suomen valmistava autoteollisuus, noin 10 start-up yritystä), ja hankkeen vuorovaikutuksessa ovat mukana Yle, useat mediayhtiöt ja myös puolustusvoimat ja rajavartiolaitos. On vaikea kuvitella toista hanketta joka tärkeydeltään ja laajalta kiinnostukseltaan olisi niin kriittinen yhteiskunnan kestävän kasvun kannalta kuin tämä automaattisen liikenteen hanke. Tästä syystä niin moni yritys ja organisaatio tahtoi olla hankkeesta mukana ja siitä oppimassa."

"Kaikesta edellä olevasta huolimatta Suomen Akatemian Strateginen Neuvosto (STN) teki kielteisen päätöksen perusteluna, että hankkeessa ei ole riittävää yhteiskunnallista relevanssia ja vaikuttavuutta."

Mielestäni tässä on hevonen, jota kannattaa veikata ja olla ohjastamassa. Ottaen huomioon osaamisemme ja mm Uudenkaupungin autotehdas sekä sitten liikennekaaren kaavailut, niin tämä tuntuu järjettömältä päätökseltä.

https://www.linkedin.com/pulse/finnish-academy-app...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olen tainnut aiemminkin kommentoida, että pidin hallituksen biotalouden nostoa kärkihankkeeksi alunperin outona. Vähintäänkin se on niin ilmeinen kepulainen kotiinpäinveto, ja pahimmillaan pääministerin lemmikkiprojektien tekohengitystä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos kun kommentoit. Aihehan oli ennen sinua kiinnostanut kahden kirjaimen ja pisteen verran. Tarvinnee keksiä uusi paikka höpöttää näitä talousjuttuja, joilla on mielestäni suuri merkitys tulevaisuudellemme.

Sanomasi tiivisti asian hienosti.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset