Epilogi: 129 blogia ja 293 päivää Puheenvuorossa
Laskujeni mukaan 129 blogin ja 293 päivän jälkeen vetäydyn määrittelemättömälle tauolle Puheenvuorosta. Mietin päätökseni jälkeen häivynkö vähin äänin, mutta tuntui oikealta kirjoittaa vielä jotain. Tuolla tahdilla tulee blogi joka kolmas päivä tai vähän nopeammin, lisäksi kommentteja lienee satoja ellei tuhatkin niissä ylity.
Olen viime aikoina huomannut, että aika ei riitä tähän harrastukseen tavallani, johon kuuluu taustatietojen ja faktojen tarkastaminen sekä pyrkimys osallistua keskusteluun ja vastata mahdollisimman usein. Olen sen verran on/off-tyyppi, että en oikein sitten osaa puolikaasullakaan asioita tehdä – mieluummin sitten kompromissien sijaan suurempi muutos kuin himmailu.
Kuormittavuuden lisäksi suurimpia vaikuttavia tekijöitä on se, että olen turhautunut toimituksen linjaan ja mm tapaan poimia kirjotuksia. Merkittävänä osana tähän on se, että omat kirjoitukseni eivät pääse täältä juuri koskaan poimituiksi ja sitä kautta laajempaan jakeluun – viimeinen kerta taitaa olla toukokuun puolivälin tienoilta. Se kertonee kirjoitustapani tai aiheiden huonoudesta tahi sitten näkökulman olemisesta väärä – yhtä kaikki keväällä tilanne muuttui huonompaan ja kirjoitukseni eivät enää kelvanneet poimintoihin.
Itselläni on halu vaikuttaa yhteiskunnan ja talouden asioihin, mikä ohjailee tekemistäni. Halutessani tuoda omasta mielestäni tärkeitä asioita esiin pyrin, että ne vaikuttaisivat jotenkin ja saavuttaisivat kenties jopa jonkun päättäjän saaden hänet miettimään asiaa. Tämän vuoksi koen, että esim karusellilla on merkitystä sen näkyessä myös Iltalehden ja Talouselämän sivuilla. On ihan mukava pelkästään keskustellakin, mutta vaikkapa kertoessani kuinka tuo työllisyysaste keinotekoisesti nousee aktivointitoimien kautta en tuo sitä tänne sillä ajatuksella, että keksinpäs nyt tämmöisen. Tarkoituksenani on ollut, että lopulta joku päättäjiä lähellä oleva tai vaikkapa toimittaja huomaa sen sekä kysyy hallitukselta asiasta.
Kun katson vaikkapa viimeisen viikon poimintoja, niin huomaan ettei tämä ole enää minun paikkani. Lisäksi mun hihat käryää mm katsoessani jatkuvaa Kärnän tai Jaskarin puffausta, missä ensin nostetaan juttu poimintoihin, tehdään siitä vielä Usarin uutinen ja laitetaanlisäksi facebookiin. Tästä on tullut joidenkin poliitikkojen propagandakanava varauksemattomalla toimituksen tuella. En koe haluavani tukea tällaista olemalla osa sitä. Homma pysyy pystyssä mainostuloilla ja kenties poliitikkojen tuomalla näkyvyydellä, mutta se on johtanut jotenkin ikävään tapaan toimia.
Määrittelemätön tauko tarkoittaa, ettei ole hajuakaan kestosta eikä siitä palaanko. Kenties routa ajaa porsaan tai tällaisen jo karjuikään ehtineenkin kotiin. Kirjoittamistani jatkan toistaakseni varmaan osoitteessa linnearsan.blogspot.com jonkun ajan päästä, mutta sillä näkyvyys lähentelee nollaa ja keskustelen varmaan lähinnä itsekseni. Muutoin koitan vaikuttaa esim talous- ja teknologialehtien kautta. Paljon on avoinna ja vaatii pohdintaa. Kuvauksessani mainitsen taistelevani oikeudenmukaisuuden puolesta – se jatkuu joillakin toisilla rintamilla vaikka täällä nyt taukoaakin.
Menemättä liikaa gaalapuhemeininkiin niin haluan sanoa muutamat kiitokset. Huippuhetki täällä osui alkuvuoden sarjaan Bernerin liikenneyhtiöhankkeeseen liittyneitä blogeja ja keskusteluja. Silloin yhteisöllisesti mietittiin eri kulmilta ratkaisua erityisesti Jouni Suonsivun, Juhani Pirin, Jussi Linjaman ja Jari Ojalan kanssa löytäen porukalla paljon tietoa suunnitelmista ja vaikuttimista sekä sitten kehitettiin vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kiitos siitä herrat!
Kiitos lisäksi pitkän linjan bloggarit Martti Asikainen ja Kaija Kelhu, jotka olette tarjonneet tukea ja kertoneet Puheenvuoron tavoista pitemmältä ajalta noviisille. Kiitos vielä Max Stenbäck pitkistä väittelyistä ja väännöistä – joskus on hermotkin mennyt, mutta hienoa on ollut ja helpolla et ole päästänyt.
Kiitos kaikille lukijoille, kommentoijille, suosittelijoille sekä kanssabloggareille! Paljon olen oppinut täällä erilaisista mielipiteistä ja ihmisistä sekä uutta monista asioista.
Kunnioittakaa ja kuunnelkaa toisianne!
PS. Viimeiseksi asiablogiksi toistaiseksi jäi tuo aamulla tekemäni Panem et circenses – leipää ja sirkushuveja. Linkki siksi, että se häipynee tuoreimmat-fiidistä, kun kirjoittaa kaksi blogia samana päivänä.
Minä luultavasti tulen poistumaan lopullisesti Puheenvuorosta.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en vielä sano lopullisesti, mutta tarkennan sen verran että poistun myös kommentoijana. Lukijana varmaan en voi välttää kiusausta joskus vilkaista, mutta sidon sormet nippusiteillä siksi aikaa ellei päätös muuten pidä. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin näen samalla tavalla, että karuselliin pääsee vain ne, mitkä juuri tällä hetkellä on aiheena koko viikon uutisvirrassa ja sitten tulee niitä julistajia karuselliin, ketkä eivät koskaan edes vastaile vuorovaikutteisesti.
Tällaisia viranhaltijoilta tai poliitikoilta pitäisi kieltää kokonaan. US:n pitää ymmärtää, että tämä on tarkoitus olla keskustelukanava eikä mikään ilmoitus pelkästään.
US:lta on kadonnut se punainen lanka, että uutisiinkin pitäisi laittaa tavallisten ihmisten havaitsemia uutisia useamminkin, sillä mitä muuta kanavaa kautta pystyisi edes tuomaan näkemyksiään, jossa sisältää lähteitä todistaakseen kirjoitukseensa liittyen?
Minä bloggailen vain silloin tällöin omia juttujani. Silloin ei minua paljoa harmittaisi vaikka ei pääsisi koskaan karuselliin ja voin lopettaa koska tahansa.
Se on vaan harmi, että moni hyvä kirjoittaja on lopettanut täällä tai heidät on bannittu aiheetta ja koskaan ei ole tullut US:n ylläpidolta selityksiä vaan ovat olleet aina hiljaa.
Ilmoita asiaton viesti
Bänniä ei ole tullut, taitaa olla yksi varoitus epäasiallisesta komentista, kun joskus vuoden alussa jostain kimpaannuin – opin siitä.
Mua kiinnostaisi markkinoinnin näkövinkkelistä tietää mikä on tämän foorumin kohderyhmä. Toisaalta keitä täällä on, mutta toisaalta mitä Almamedia/Usari tavoittelee. Yhtään pyrkimystä aktiivisesti hankkia tänne lisää kirjoittajia en ole nähnyt – tämä vain on. Enkä myöskään ole nähnyt yhtään käytettävyysparannusta tahi uudistusta tänä aikana – nykymaailmassa se on pitkä aika enkä nyt alaa jonkun verran tuntevana tätä varsinaisesti suitsuttaisi käytettävyyden ja moderniuden suhteen.
Markkinoinnin näkemyksen kannalta lisäksi itseäni tuotekehityksen ammattilaisen kiinnostaisi yksinkertainen peruskysymys: kelle tämä on tarkoitettu? Ja joku yelinen diibadaaba kaikille kiinnostuneille kaikista ikäryhmistä on vain sanahelinää.
Oma tuntumani on että 47-vuotiaana poistuessani keski-ikä täällä nousee. Keväällä oli muutamia kohtuunuoria 20-30 v kirjoittajia täällä mutta he vaikuttavat nostaneen kytkintä. Jos itse olisi parikymppinen vaikka vihreisiin kallellaan oleva nurin, niin ei menisi kauaa todetessani ettei tämä ole se paikka. Heti kärsään kuultuaan olevansa stasin perua ja ensin mietittyään mikä se on, varmaan lähtisi jonnekin muualle. Vastassa tervehtisi raikas tullahdus viime vuosituhannelta.
US näyttää tehneen valinnan, jossa se on lähinnä poliitikkojen viestintäkanava sotkien mukaan muutamia luottokirjoittajia ja melkoisesti nykyään toimituksen omia blogeja. Poliittisesta linjastakin minulla on kuva, mutten siihen viitsi mennä.
Tämä vaikuttaisi olevan valinta, jos tavoite olisi muu uskoisin toimenpiteiden ja suunnankin olevan toinen esim uudistusten osalta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä minä sitten teen, kun kaikki erimieltä kanssani olevat ovat poistuneet?
Toivon blogistin pitävän vain riittävän tauon ja palaavan sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Nautit voitosta? 😉 Kiitos toivotuksesta!
Ilmoita asiaton viesti
US:n Puheenvuoro ja Vapaavuoro toimivat alustoina monille ajatussuunnille.
Olen itse ollut näillä foorumeilla vuosia. Luulen, että mainostajat rakastavat mielenkiintoisimpia. Silti, aina ei voi voittaa.
Toisaalta, palsta tarjoaa mahdollisuuden omien ajatustensa ilmituomiseen.
Kaupallinen alusta on kuitenkin vahva. Kirjoittajille näistä ei makseta, joten kirjoittaa saa maksutta.
Ylläpitäjä kirjaa tuotot mainostuloista.
Ilmoita asiaton viesti
Totta, kyllä on paljon positiivistakin ja hienoa että tällainen paikka on. Vapaavuoro on vielä harkinnan alla, siihen minulla on jotenkin erilainen fiilis ja siellä ollaan positiivisempia ja vähemmän pahansuopia sekä sinne ei päde haluni vaikuttaa tai saada muutosta aikaan.
Mitä toisaalta olisi alusta ilman kirjoittajia ja lukijoita – mielipide-eroista huolimatta arvostanjokaista kirjoittajaa, joka laittaa tuotoksensa ruodittavaksi. On aina helpompi tarttua jo kirjoitettuun tekstiin ja kritisoida se kappaleiksi kuin tuottaa itse.
Ilmoita asiaton viesti
Mä sitten vaan annan tulla tajunnanvirtaa ja mielipiteitä, mulla ei ole yhtään taustatietoa mistään. Sen voivat monetkin persut todeta, kun ovat kommenttejani lukeneet 🙂
Minä sitten taas arvostan blogejasi, koska tekstit ovat niin analyyttisia ja huolella koottuja, harmi, että hyviä kirjoittajia poistuu.
Minä en poistu kirveelläkään ja kommentoin aina kun sellainen olo on. Toisaalta nykypersut ja maahanmuuttovastaiset ovat tulleet niin herkkänahkaiseksi, että eivät kestä oiken keskustelua.
Onneksi vielä on kuitenkin paljon blogeja, jota virittävät hyvää keskustelua ja mielipiteidenvaihtoa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, tapoja osallistua on monia ja hyvä niin.
Ne ei ole vielä keksineet virtuaalikirvestä siun hätistämiseksi, varo vaan 😉 Joku taisi varoittaa mua josssain blogissa, että varo etten tuu ritalaksi tai jotain sellaista. Susta on tullut jo käsite! 🙂
Kyllä blogeja riittää ja eri näkökulmia. Joskus kun näkisin yhden, jossa mielipiteet lähetyisivät ja syntyisi ratkaisuja, niin olisin iloinen.
Ilmoita asiaton viesti
Olen oikeasti pahoillani lähdöstäsi, mutta toivon mukaan se ei kestä kovin kauaa. Tunnetusti tämä on lajina hyvin koukuttavaa ja minunkin on hillittävä itseäni, etten kirjoita blogia juuri enempää kuin korkeintaan yhden viikossa.
Totta on, että usein niitä tylsempiä blogeja nostetaan karuselliin ja liiankin usein juuri näiden poliitikkojen, joiden omat vastauskommentoinnit ovat vielä lähes olemattomia, jos yleensä vaivautuvat kertaakaan vastaamaan edes kysymyksiin.
Mitä se sellainen vuoropuhelu on? Kuitenkin minun mielestäni vasta kommentoinnit nostavat kaikki blogit kukkaansa, jos siihen tulee mielenkiintoista dialogia. Sehän on nähty monta kertaa ja niitä väittelyitä on ilo seurata, vaikka ei niihin itsellä edes olisi mitään kunnollista sanottavaa.
Kyllä, itsekukin tässä välillä väsyy liian samoihin aiheisiin ja vielä jos niitä tulee useampia peräkkäin, niin silloin vetäydyn minäkin aina vähäksi aikaa takavasemmalle.
Kiitos Niko itsellesi näistä kaikista mielenkiintoisista blogeistasi, joista heti näki, ettet vedä vain nopeasti lonkalta jotakin, jonka takana et myös vakaasti seisoisi. Toivon vain pikaista paluutasi, kivaa syksyä ja mukavia lenkkejä komeiden koiriesi kanssa. Halit teille kaikille kolmelle!!
Ilmoita asiaton viesti
Vielä pieni lisäys, kun jäin pohtimaan, että miksi minä suosittelen nyt ”lähtijän blogia”, joka myöskin surettaa… Vain siksi, että minusta oli hyvä kun kerrot siitä ja kerrot myöskin avoimen rehellisesti, että miksi niin teet.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia Kaija ja halaus takaisin. Koirat on tähän tyytyväisiä eikä tarvi odotella niin paljon kun isäntä on kirjoittamassa jotain. Reklamoivat välillä haukkumalla, mutta se haukku on erilaista – isot koirat ei sitäpaitsi räksytä.. 😉
Toki tämä on koukuttavaa ja saattaa tulla vieroitusoireita, mutta kokeillaan nyt näin.
Edelleen seison kirjoitusteni takana. Kommenteista vajaan kymmenen olisi voinut jättää sanomattakin, mutta tekevälle saattuu ja jos ei virheitä tee, niin ei tee mitään muutakaan.
Ilmoita asiaton viesti
US-blogistan on kerrassaan hieno foorumi, jossa voi dokumentoida (vuosien saatossa) omat ajatukset/kiinnostukset, ilman turhaa painetta karuselliin pääsystä. Lukijoiden kommentit ovat blogien suolaa ja pippuria. Tämä on muutenkin maratonlaji mukavimmasta päästä.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä tuossa se vika, kestävyysurheilu ei ole ikinä ollut lajini. Nuorena matkan varrella olen pelannut kilpaa tennistä, jääkiekkoa ja koripalloa ja uinut pikamatkaa vapaata. Tarvitaan pallo tai kiekko tai sitten lyhyt matka. En ole maratonmiehiä.. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Hyvän bloginpidon ohje Puheenvuoroon:
Älä mieti millä pääsee karuselliin.
Kirjoita aiheista, joista itse välität.
Perustele asiasi riittävän perusteellisesti.
Kehitä oma tyyli.
Älä pelkää leimautumista.
Osallistu aktiivisesti.
Kohtele vieraitasi kunnioituksella.
Ethän sinä Niko riko noista kuin yhtä. Se on vaivannut sinua aiemminkin, mutta kun vain tekee hyvää duunia, homma lähtee aikanaan pyörimään. Olisin tuon toki jo puolestasi suonut. Martti Asikainen on hyvä esimerkki. Mielestäni häneltä tulee 4/5 hyvää blogia ja ne ansaitsevat paikkansa karusellissa. Olen sitä mieltä, vaikka tuppaan olemaan edes osittain samaa mieltä vain 1/5. Martin agendaa ei kuitenkaan voi parhaalla tahdollakaan pitää yhteneväisenä toimituksen linjan kanssa.
Jos päätät palata, jatkan ilolla kiusaamistasi. Kiitos hyvistä aiheista, mutta ennen kaikkea keskusteluista. Varsinkin niistä tiukoista väännöistä. On ilo keskustella kun asia etenee, eikä keskustelu jää pelkäksi vakioargumenttien toistoksi. Ja kuten Kaija osuvasti sanoi, moni blogi puhkeaa kukkaansa keskustelun myötä.
Ilmoita asiaton viesti
Tänks, en kirjoittaessani karusellia mieti ja kirjoitan vain minulle tärkeistä asioista. En voi olla huomioimatta linjaa ja yhtenä tavoitteenani kuitenkin on vaikuttavuus ja siksi huomioin asian enkä ole immuuni sille.
Martin linja ja on pitkä ja täällä tunnettu sekä kirjoitukset hyviä.
Pidä faktat jossain ruodussa ja jatka nerokkaita kyseenalaistamisia.
Ilmoita asiaton viesti
Poistumisessa on ikävintä jos kukaan ei huomaa, kaiketi siksi näitä jäähyväisblogeja aina toisinaan näkyy. Taisi olla Nikolta toinen samasta aiheesta?
Karusellissa pyörii yleensä samat naamat ja niin, että kun näkee tietyiltä kirjoittajilta uuden blogin tietää samalla että se menee nostoksi sisällöstä riippumatta. Kaikki kunnia heille, ei ole blogistin ”vika” että on toimituksen suosiossa eikä meidän muiden siitä kannata närkästyä.
Tervetuloa takaisin kun siltä tuntuu, jos tuntuu. Kyllä maailmaan ääntä mahtuu.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos täälläolostasi!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos!! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tottahan tuo on että tuonne ”karuselliin” korotetut kirjoitukset ovat jokseenkin poikkeuksetta konformististen konservatiivien kaavamaisia raapustuksia, tyhjänpäväisyydessään kyllästyttäviä kuin kissanristiäisten kokouspöytäkirjat. En muista että siellä koskaan olisi mitään nerokasta tai edes yhteiskunnallisesti todella tärkeää — eli kipeää — esiintynyt.
Pönäkkää pöhötystä, pääasiassa.
Nytkin siellä on hyvin tyypillinen tilanne. Varsin edustava valikoima lehden linjauksista. Ja ”keskustelua” nämä esimerkkiblogit ovat onnistuneet herättämään 2 – 123 kommentin haarukalla. Eikä ole keskustelussa kehumista.
Mutta eipä millään kirjoittelulla kyllä mitään yhteiskuntaa ole koskaan miksikään muutettu. Ehkä on pikemminkin päinvastoin: keskustelut vain sementoivat rintamalinjoja ja tekevät itsekullekin mahdottomaksi minkään uuden asian omaksumisen. Kas, niin hirveä on ihmisen oikeassa olemisen tarve.
Blogikirjoittelua kannattaa tehdä vain oman itsen takia — siis jos motiivina on ajatella kirjoittamalla, ja jos oman yksityisen työn haluaa asettaa julkisesti näytteille. Itse olen sitä mieltä, että yhteiskunta, jossa kaikenlainen ajattelu on julkisesti esillä, on parempi kuin yhteiskunta, jossa kaikki esilläoleva on tavalla tai toisella valikoitunutta. Sitä valikoitumista ei nimittäin mikään erota sensuurista ja itsesensuurista.
Ilmoita asiaton viesti
Joo-o, tuo kokkaripoliitikon Valkosen blogin osto puolessa tunnissa poimintoihin ainoana liittyen tämän päivän budjettikeskusteluihin ja siitä vielä uutisen teko otsikolla kokoomuspoliitikko jyrähti sinetöi pohtimani päätöksen.
Toimituksen poliittinen suuntaus näkyy ja tuossa kirjoituksessa ainoastaan provokatiiviesti vietiin keskustelu harhaan siitä tosiasiasta, että nyt tehtiin budjettia vuodella 2018 ja vähempiosaisten asema ei ainakaan parane ja hyvätuloisten paranee. Kun tuo kattaa ensi vuoden niin hallituksella ja Sipilällä on enää 2019 nelisen kuukautta aikaa tehdä sitten ne toimenpiteet, joilla heikompiosiaiset otetaan messiin. Tekopyhää lätinää. Seannetaanko vai ei rikkaille ei ole ydinkysymys vaan se mitä asia reaalitaloudessa tarkoittaa sen suhteen paljonko kullakin on käytettävissä. Harhaanjohtamisen kritiosintia tarkoituksenaan johtaa itse keskustelu sivupoluille harhaan pääasiasta.
Vaikka Jaskarin ulostuloissa tämä toistuu kerta toisensa jälkeen ja tuki on taattu.
On hyvä ymmärtää poimintojen ja niista tehtyjen uutisten suhteen se, että tavallinen tallaaja vaikkapa iltalehden puolella useimmiten katsoo vain otsikon, pieni osa lukee blogin ja prosentti katsoo kommentteja. Sama pätee usarin uutiseen: uutisen lukee osa, harva katsoo blogin ja juuri kukaan ei katso kommentteja. Näin se tässä nopeassa maailmassa menee ja mielikuvat muodostuvat otsikoista ja pikavilkaisuista. Täällä itse Puheenvuorossa maailma on toinen, mutta laajempi vaikutus tapahtuu muualla, jos tapahtuu.
Blogikikirjoittelua jollain tasolla jatkan jossain ja kirjoitusta muuten pöytälaatikkoon, tarvitsee pohtia omien arvojen kautta mitä ovat muut keinot.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan kirjoittaminen sen verran addiktoivaa, että pian taas tavataan. Itse olen hiukan harventanut omia blogiavauksiani, koska aika vaan ei tahdo riittää kommenttien kommentointiin. Samoin vaalien alla olen jättänyt enemmän tilaa pyrkyreille, koska oma teksti katoaa parissa tunnissa kuin pieru Saharaan. Silloin on hyödyllisempää pyöriä vaaliteltoilla tai vinoilla muiden blogeissa. Vuosien varrella olen myös oppinut kiteyttämään sanottavani aika lyhyeen perustekstiin ja yhteen perustelulinkkiin. Lisäinfoa voi sitten tuoda kommentoidessa jos aihe näyttää purevan lukijoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Kahtotaan.. Taktiikkasi voi olla hyvä. Itse huomaan selkeän eron kirjoittaessani vaikkapa yritysmaailmassa esityksiä, jossa nimenomaan tiivistän ja taustametriaali on sitten taustalla mikäli tarvitaan. Siellä on kuitenkin se ero että yleensä väki on hyväntahtoista, haluaa löytää ratkaisun ja kokemuksen kautta luottaa minuun.
Täällä on oikeastaan tilanne se, että niitä usein tarkastellaan pahansuovasti etsien virheitä ja tukiten pahimman kautta, ei toivoakaan ratkaisuhakuisuudesta ja lähtökohtaisesti ole epäilyttävä.
Sen vuoksi kirjoittelen lähempänä aukotonta todisteluketjua kuin tiivistettyä tekstiä. Pidentää tekstiä ja voi olla väärä valinta, mutta minun tapani olla perinpohjainen asioissa. Provokaatio varsinkin otsikossa toimii usein, mutta ei anna luonto myöten.
Ilmoita asiaton viesti
En paljon välitä näiden perusvänkääjien kommenteista. Ei heillä näkökanta muutu millään faktapohjaisella perustelulla. Niiden lisäarvo on lähinnä se, että tuovat selkeän paikan tarjota muille lukijoille sitä lisätietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Perusvänkäys on oikeastaan helppo sivuuttaa. Tuskallisempaa on sitten tämän mainion skepsiksen virheellisen argumentoinnin listan keinojen käyttö joko tahallisesti tai tahattomasti. Aikaa kuluu näiden kumoamiseen paljon ja sivuuttaminen saattaa jättää nuo ”totuudeksi”.
http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html
Ilmoita asiaton viesti
#13
Olen joskus miettinyt puheenvuoron suuntaa ja olenko täällä, kirjoittanutkin siitä. Samoin kuin olen pohtinut toimituksen linjaa ja kyseenalaistanut tapoja toimia. Vt päätoimittajana olleen Jenni Tammisen kanssa siitä syntyi aikanaan keskusteluakin, sen koommin en ole saanut yhtään kommenttia.
Oli miten oli – ehkäpä useimmat meistä haluavat tulla huomatuiksi vaikka muuta väittäisivätkin, niin minäkin.
Kiitoksia takaisintulotoivotuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tervemenoa! Silloin on lähdettävä, jos siltä alkaa tuntumaan (liian usein). Ja tervetuloa takaisin, jos taas siltä alkaa tuntumaan. Olen aina viihtynyt tekstiesi ja kommenttisi parissa, vaikka olisin ollut eri mieltäkin. Voi olla, että joskus olen ottanut opiksikin, vaikka en tunnusta.
C’est la vie…
Ilmoita asiaton viesti
Tänks, arvostan.
Ilmoita asiaton viesti
Sinulla on ollut hyviä blogeja. Eipä niiden kirjoittamiselle muuta ohjetta voi antaa kuin saman minkä kaikelle kirjoittamiselle: kirjoita niin hyvin kuin osaat ja uskallat. Joskus sillä pääsee karuselliin, yleensä ei. Jos on kansanedustaja tai meppi, pääsee melko varmasti heppoisemmallakin kyhäelmällä. Meiltä taviksilta se onnistuu jos sattuu juuri oikealla hetkellä kirjoittamaan siitä aiheesta joka nousee kaikkien huulille – siis vähän ennen kuin kaikki muutkin jo siitä kirjoittavat, ja vielä parempi jos siinä on jokin oma näkökulma. Yleensä sitä yllättyy suuntaan jos toiseenkin: puheenvuoro jota itse ei niin ihmeellisenä pidä saakin runsaasti huomiota, ja omasta mielestä onnistunut kirjotus ei kiinnitä kenenkään huomiota. Siksikin on ihan turha miettiä etukäteen lukijoiden reaktiota. Kirjoita mitä kirjoitat, toiset reagoivat niin kuin reagoivat.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, ei karuselli oikeastaan ohjaile kirjoittamista, mutta joskus sitä jälkikäteen pettyy kun kuvitteli saaneensa aikaan jotain merkityksellistä.
Mutta täytyypi koittaa kehittää itseään kirjoittajana, nuo kirjoitukset viime joulukuussa olivat kuitenkin oikeastaan ensimmäiset yhteiskunnalliset kirjoitukseni sitten vuoden 1988 ylioppilaskirjoitusten – välissä on vain yritysmaailman dokumentteja läjä ja pääosin englanniksi. Toki niilläkin kirjoitustatsi säilyy, mutta aika lailla eri on tuo maailma.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ajattele karusellia mutta nyt kun sanot niin kertoohan se jotain ympäristöstä johon kirjoittaa. Jos toimitus ei huomaa ja ”palkitse” erilaisia Niko Kaistakorpia niin onhan se vähän masentavaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kanssasi oli mukavaa kirjoitella ja kommentoida. Monesti tosin kävi niin, että ajattelin jonkin blogin luettuani kommentoida jotain nasevaa ja kommenttiketjua tavattuani huomasin Kaistakorven käyneen jo keskustelua itselleni heränneestä kommentointiin kannustaneesta teemasta.
Tuntui siltä, että ajatuksemme menevät kovin yksiin, vaikkakaan en isoista linjoista jaksakaan Kaistakorven tavoin innostua (esim. liikennekaari).
Itse muuten valikoin lukemani blogit suosituimmista, nuo karusellin jutut eivät juuri jaksa kiinnostaa. Jos karusellikaan ei blogia nosta suosituimpien listaan, ovat tehneet karuselliin nostamisessa jonkinmoisen mokan. Tuskinpa nuo tuollaista kuitenkaan huomioivat.
Mutta ole siis Niko huoletta! Vaikka poistut taustajoukkoihin, minä jatkan valitsemallani linjalla ja kommentoin edelleen – sinunkin puolestasi!
Rupeankohan käyttämään Kämäräisen tavoin jokaisen kommenttini lopuksi:
”Terveisin Kaitsu ja Niko”?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, arvostan. Arvostan paljon bloggaajia, jotka täällä tukeva toisiaan ja osoittavat eräänlaista solidaarisuutta ja kollektiivisuutta. Näkökantojen osuessa yhteen osoittavat he tukensa ja kommenteilla ikäänkuin jakavat taakkaa varsinkin mikäli joutuu epäoikeudenmukaisen hyökkäyksen kohteeksi. Tällaista toimintaa soisi näkevän paljon nykyistä useammin.
Tunnistettava ilmiö tuo, että keksittyään jotain nasevaa huomaa toisen jo tarttuneen asiaan. Itse kuitenkin lopulta huokaisen helpotuksesta, kun asia on käsitelty ja ollaan paremmassa tilanteessa vähemmällä vaivalla.
Meikäläistä ei ehkä näillä saavutuksilla kannata sotkea mukaan – pitäisi olla oikeita saavutuksia. Isoisoisäni Oskari Lylykorpi oli aikananaan kansanedustaja ja Hämeen voiman päätoimittaja sekä torpparien asioiden ajaja. Hän kuoli jo 36-vuotiaana, mutta kerkesi jättämään Mäntsälään jäljen ja pitkään yhteiskunnallisissa asioissa mietittiin kysyen: mitähän Oskari Lylykorpi olisi tästä sanonut. Hän teki oikeasti duunia paremman Suomen puolesta ja vaikutti. Omat teot ovat vasta pientä kohinaa. Jotain oikeudenmukaisiksi kokemisensa asioiden puolustamisesta lienee geeneissä seurannut, sillä koen siihen suorastaan pakottavaa tarvetta.
Kiitos samoin, mukava oli osua keskusteluihin samojen asioiden äärellä. Hyvä että jatkat ja tsemppiä vääntöihin! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän tunteen Niko. Ja jotenkin minusta tuntuu että sinullakin on tunne että parhaiden blogiesi taso yhteiskunnallisesta kannalta ei korreloi ollenkaan sen kanssa miten niistä keskustellaan.
Ehkä sinä saat kuitenkin enemmän anteeksi kuin minä, sattuneesta syystä? ;-))
En ole kovin lukenut sinun blogeja kun energia vääntää omaakin juttua on rajallinen. Mutta nyt tsekkasin ja positiivisesti yllätyin miten haastat systeemiä.
Siitäpä kutsu lähti parissa somemediassa ja linkki http://www.nukkuvat.fi – ota hiukan haltuun niin jutellaan kahdestaan lisää!?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, täytyypi tutustua nukkuviin kunhan yö koittaa.. 😉
Toinen somemedia ok, sitten tuota Facebookkia arvioin lähiaikoina uudestaan. Tähän astinen FB-lähestymiseni on ollut se, että mulla on kymmeniä ystäviä, jotak ovat lähipiiristä enkä esim lähtokohtaisesti jaa näitä juttujani siellä. Harva heistä on kiinnostunut näistä asioista ja siellä olen toistaiseksi lähinnä noudattanut tiukkaa linjaa ja asiat ovat ennemmin kalastuksesta, luonnosta, koirista ja henkilökohtaisesta elämästä.
Joten tehtyäni päätöksen muuttaa tekemistäni jollain aikavälillä arvioin myös tuota uudestaan ja katson mikäli lisään julkisemman puolen sinne. Sovitaan niin että pidän kutsun voimassa ja mikäli muutan asiaa enemmän tuonne suuntaan niin ilman muuta hyväksyn.
Ilmoita asiaton viesti
Jep. Laita kuitenkin minulle sähköpostiosoitteesi jos yhtään Nukkuvat nappaa. Mun on petri.hirvimaki@gmail.com FB käytän nykyisin paljon vain viesteihin niin ei tarvii muistaa/kaivaa ihmisten sähköposteja.
Tämänpäiväisen blogini jälkeen Nukkuvat toivottavasti kiinnostaa vähän enemmän – http://petrihirvimki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2432…
t- Petri
Ilmoita asiaton viesti
Kiitokset Nikolle laadukkaista kirjoituksista!
–
Itsellenkinään ei ole vielä selvinnyt miksi tänne kirjoittelen, mutta olen kuitenkin ajatellut jatkaa entiseen, satunnaiseen tahtiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos!
Jatkakaa harjoituksia ja haastakaa, on hyvä kun osaa satunnaisesti osallistua – mun pirtaan se jostain syystä sopii huonosti, siksi näin.
Ilmoita asiaton viesti
US tarjoaa blogipohjan ja sillä on oikeus nostaa ns. ”karuselliin” ketä haluaa – ja niin se tottamaar tekeekin – poliittiset näkemykset sekä jo aikaisempi tunnettavuus mm. ratkaisevat. Lehdellä on vahva linja tuossa. Jos on asioihin perehtynyt ja ilm. periaatteen ihminen, kuten Niko (blogiesi peruteella) olet, tuo varmasti on kiusallista.
Tosin tuota ”karua-selliä” ei ehkä pitäisi ottaa vakavasti – jos on asiaa ja sen takana; kyllä tänne kinastelun ja inttämisen väliin mahtuu. Tuossakin olet oikeassa; Puheenvuoro ja Vapaavuoro tarjoavat aivan erilaisen,sanoisinko arvopohjan kirjoittamiselle. P-vuoro on kova, poliittinen, kinasteleva, V-vuoro pehmeä ja humaanimpi.
Luin kauan blogeja ennen muutamaa kirjoitustani ja kommenttiani, osa kirjoittajista tuli jo ”tutuksi”. Kivaa on se, että voi kirjoitusten ja kommenttien perusteella profiloida kirjoittajia; kirjavaa on, kyllä tänne olisit mahtunut.
Olen miettinyt, perustellako poistumista vai vain kadota – kuten tänne tullaankin – pyytämättä ja ylätyksenä. Kyllä sinun osaamisellesi vahvempiakin alustoja on olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, katsotaan millaisia alustoja keksin.
Kunnallivaalien lähestyessä pohdin huhtikuussa poliittisen kannan vaikutusta poimintoihin. Sanoisin ettei silloin keräämäni tiedot poikkea paljoa nykyisestä.
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23…
Jos itse tiivistäisin, niin toimitus on kallellaan kokoomukseen, antivihreä ja -vasemmisto sekä valtavan PS-bloggaajien kautta pitää myös heitä näkyvillä.
Vaikkapa vasemmisto tulee poimituksi, jos blogi on sopivan harmiton kuten tapahtui viisi päivää sitten, kun sen Teemu Hiilisen blogi Pääsykoeuudistus vaarantaa tasa-arvon muutama päivä sen jälkeen, kun Jaskari Kokoomuksesta oli myös kritisoinut uudistusta. Viiden minuutin luvun jälkeen aloin miettiä, että blogin ”faktoissa” on jotain mätää. Lyhyellä tutkimuksella selvisi, että kaikki ne perustuivat pääsykoevalmennusyritysten tilaamaan selvitykseen eli niiden, joilta häviäisi lähes koko liiketoiminta uudistuksen myötä. Luulisi ammattitoimittajien huomaavan moisen.
Alusta tarjoaa kaikille mahdollisuuden kirjoittaa ja saada tasa-arvoisesti täällä näkyville. Täältä laajempaan julkisuuteen vietävät asiat ovat sitten nähdäkseni vahvasti poliittisesti värittyneitä. Oma lukunsa on myös mistä toimitus itse tänne kirjoittaa, esim nythän viimeisestä kymmenestä poimitusta kolme on toimituksen omia blogeja, jotka toimitus poimi.
Katsotaan miten ja mitä kautta keksin jatkaa vaikuttamista. Kenties käy kuten Pauli Hanhiniemi laulussaan kuvaa:
”Kuinka malttamaton,
korska nulikka on,
jonka tie kyllä kouluttaa,
ennen pitkää pistää käymään polvillaan.”
Ilmoita asiaton viesti
Itselläkin on kirjoittaminen jäänyt vähemmälle, monestakin syystä. Muun poliittisen aktiivisuuden hiljeneminen on varmasti ollut osaksi syynä.
Ehkä tahtisi on hieman liian kova. Pidä taukoa, ja tule sitten takaisin ilman suorituspaineita ja kirjoita asioista jotka kiinnostavat silloin kuin haluat.
Ilmoita asiaton viesti