Allekirjoita vammaisten kansalaisaloite avun kilpailutuksen lopettamisesta
Hieman yli viikko tauolle siirtymisestäni koen moraaliseksi velvollisuudekseni kirjoittaa tämän vetoomuksen, sillä mikäli se saa yhdenkin teistä allekirjoittamaaan kansalaisaloitteen on se arvokasta. Pyydän Sinua allekirjoittamaan kansalaisaloitteen, jonka mukaan vammaisten palveluja ei pitäisi kilpailuttaa siinä määrin, kun nyt ollaan tekemässä.
Aloitteen sisältö
"Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttaminen on vastoin YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. Esitämme, että julkisia hankintoja koskevan lain (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista) 9 §:ään lisätään 16. kohdaksi soveltamisalueen seuraava rajaus: "Tätä lakia ei sovelleta sellaisten vammaispalveluiden hankintaan, joissa on kyse vammaisten henkilöiden välttämättömän huolenpidon ja tuen tarpeista ja tarpeisiin liittyvistä palveluista asumisessa ja jokapäiväisessä elämässä."
Avustettavan tuntemisella on merkitystä
Vaikka kaikkea voi kilpailuttaa, niin joskus se on väärä ratkaisu. Mikäli ajattelet vammaisuuden kirjoa ja tarpeita apuun päädyt nopeastii siihen, että pelkän kustannusajattelun sijaan on merkitystä sillä, että avustajat tuntevat henkilön ja hänen tarpeensa. Jos mietit itseäsi vaikkapa lääkäriä vaihtaessa niin potilastiedot harvoin riittävät kertomaan koko tarinaa. Kun kyseessä on vammainen henkilö huomattavasti vaikeammassa tilanteessa, korostuu tämä entisestään.
Ihmisyytemme määrittelee kuinka kohtelemme apua tarvitsevia
Kansalaisaloite on ollut avoinna kesäkuusta lähtien ja allekirjoittajia on noin 35 000 ja siten noin 15 000 tarvitaan vielä. Tässä kilpailutus ja säästöt ovat menneet jo yli ja meidän pitää puolustaa näitä ihmisiä. Meidät ihmisinä pohjimmiltaan määrittelee se kuinka kohtelemme ihmisiä, jotka välttämättä tarvitsevat apua. mutta eivät kenties voi antaa meille mitään takaisin.
Joten allekirjoita hyvä ihminen kansalaisaloite ja auta näitä ihmisiä!
Minä palaan tauolle blogaamisesta ja kommentoinnista. Haukkukaa tätä takinkääntäjää kuten haluatte, mutta auttakaa näitä ihmisiä tässä tärkeässä asiassa.
Kahden vaiheilla. Ymmärrän kyllä tarpeen pitää tuttuja ihmisiä mahdollisuuksien mukaan ympärillä, mutta kysyisin samalla että mikä on se vaihtoehto? Jos vammaispalveluja ei kilpailuteta niin millä tavalla se toimittaja sitten valitaan? Arvalla?
Jaaa sitten vielä se kustannuspuoli. Kun Suomessa hoitajille pitää maksaa palkkaakin (saatanan riistäjät muuten kun rahastavat toisen vammaisuudella!) Melkoisen paljon, niin se että yhdelle maksetaan ylihintaista palvelua tarkoittaa sitten että joku toinen jää ilman niitä palveluita.
Mikä olisi mielestäsi oikea tapa
– tuottajan valintaan
– kustannusten pitämiseen siedettävinä
Ilmoita asiaton viesti
(Parempana?) ratkaisuna tuohon kai olisi, että STM antaisi erityisten toimintojen kilpailutuksen ohjeita. Niissä määriteltäisiin, mitä seikkoja vaikkapa vammaispalveluiden kilpailutuksessa on erityisesti painotettava. Miksei vaikkapa myös, että missä tilanteissa ei voi kilpailuttaa vaan on haettava (välimiesmenettelyllä?) kohtuullinen korvaus palvelun toimittamisesta.
Näkyyhän täälläkin väitteitä (varmoja tietoja?), miten erilaisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla tehdään vain erinomaista, ylihintaista bisnestä. Kilpailutuksen puutteellakin on omat haittansa.
Yhtään kansalaisaloitetta en ole allekirjoittanut ja sen linjan pyrin pitämään. Vaikka kieltämättä tämä aloite voisi olla sieltä parhaasta päästä oikein ymmärrettynä ja lakiin vietynä.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni kilpailuttaminen sinänsä ei ole paha asia.
Tarjouspyynnössä pitäisi vain selkeästi mainita ne tekijät, joiden mukaan ostopäätös tehdään.
Luetteloitaisiin vaikuttavat tekijät ja niiden painoarvot. Tarjouksia vertailtaisiin antamalla pisteitä tarjoajien mahdollisuuksista täyttää vaikuttavat tekijät. Jos näin ei tehdä, silloin päättäjien on pakko ottaa halvin tarjous. Muuten halvimman tarjouksen tekijä voi vaatia korvauksia kärsimästään tappiosta. Näin ovat monet tehneekin.
Oikein tehtyyn tarjouspyyntöön ei koijarit lähtisi edes mukaan.
Kilpailuttamisen kieltäminen palvelisi vain yhtä joka saisi monopolin.
Ilmoita asiaton viesti
Vammaisuuden eri kirjoihin työelämässä tutustuneena voin vain todeta, että kaikki muutokset asuinympäristössä ja avustavan henkilöstön kokoonpanossa ovat riski vammaisen yksilön turvallisuudentunteelle ja hyvinvoinnille. Toiminnan on oltava pitkäjänteistä. Kapitalismi ei ole sopiva ratkaisu kaikkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Niin… tällä saralla olen työskennellyt vain kunnallisissa yksiköissä. Tarviiko niitä edes yksityistää?
Ilmoita asiaton viesti
@5. Siinä olet oikeassa, että vammaisten pitää saada turvallisuuden tunnetta ja niin, että pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin missä vaan. YK:n vammaissopimus koskee ihan kaikkia toimijoita aina henkilöstä, järjestöistä, yksityisistä, hallinnoista aina poliitikkoihin myöten.
Minä tässä työstän juuri LibreOfficessa vähän kattavampaa syitä, että miksi kansalaisaloite https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2538 pitäisi allekirjoittaa.
Huomasin tässä, että vain muutama media on tuonut Kelan suunnitelman tulkkien määrän vähentämisestä mutta ei ole kertonut pintaa syvemmälle, että mitä näistä vähennyksistä seuraa. Tästä syystä ajattelin tuoda omaan blogiini vähän kattavamman, muutamaia poimintoja mieltä herättäviin tapauksiin.
Netissä sitten löytyy paljon enemmän esimerkkitapauksia enkä halunnut tehdä liian pitkää bloggausta ja yhdenvertaisuusvaltuutettu kertoi sivuillaan uuden julkaisun tilastoinnista, että vammaisiin kohdistuneet syrjinnät vuonna 2016 on tuplaantunut vuoteen 2015.
Jos pitempiä juttuja haluaa lukea, ne löytää sitten pian blogistani linkeistä.
Ilmoita asiaton viesti