*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Onko Speys Oy kehittänyt Soiten ostamaa kyytikeskuspalvelua yritystuilla?

Viime päivinä kohuttua Soiten vammaisten ja vanhusten kyytikeskusta on kehitetty Keski-Suomen ELY:n myöntämällä tuella. ELY on myöntänyt yritykselle 110 900 euron tuen hankkeelle, jossa on tarkoituksena toteuttaa digitaalinen logistiikan ohjauskeskus, joka sisältää ohjelmisto- ja palveluratkaisun. Näin ollen muut halvemmalla tarjouksella voittanut yritys on saanut merkittävää alueellista tukea kehittäessään ratkaisua. Kestävän kehityksen tavoitteeksi hankekuvauksessa on ilmoitettu reittioptimointi ja tyhjien kilometrien minimointi vähentäen polttoaineen käyttöä merkittävästi.

Speys Oy:n omistajuus ja Mika Sorviston kaksoisrooli

Löysin edellä mainitun tiedon sattumalta katsottuani muita tietoja Euroopan alukehitysrahaston yritystukien jaosta. Ko tuki on merkitty Ridaco Oy:lle, joka myöhemmin vaihtoi nimensä Speys Oy:ksi. Alkuperäinen omistaja Mika Sorvisto oli yhtä aikaa sekä Oy Attracs Ab:n toimitusjohtaja että Ridacon ainoa omistaja ja työntekijä. 

Sittemmin nimi siis vaihtui ja omistuksissa tehtiin muutoksia. Iltalehti kertoi kuinka ensin Jouko Sipilä osti puolet osakkeista ja myös Oy Attracs Ab:n omistava Ahola Transport sijoitti yhtiöön 100 000 euroa saaden noin neljänneksen osakkeista. Myöhemmin jostain syystä Ahola Transport ostettiin ulos, mutta omistuksia selvitettäessä toimittaja huomasi, että omistajiksi olivatkin tulleet yksityishenkilöinä Ahola Transportin pääomistajat Rolf, Hans, Nils ja Lars Ahola. Mielenkiintoisia veivauksia, joilla tuntuu olevan tarkoitus peittää yritysten selviä kytkentöjä. Tein huvikseni haun koko Speys Oy:n sivustolle hakusanalla attracs, jotta selviäisi kertooko yritys mitään teknologiatoimittajastaan - ei kerro. Erikoista kun Soiten tarjouskin nimenomaan perustuu Attracsin teknologiaan ja siellä asiaa korostetaan. Vaikuttaa siltä, että Speysillä ei ole mitään omaa teknologiaa vain kaikki perustuu Attracsin toimitttamiin ratkaisuihin.

Kokkolan ammattikorkeakoulu Centria käynnisti tuetun hankkeen samaan aikaan

Varsin näppärästi paria viikkoa myöhemmin hyväksyttiin jälleen Euroopan Aluekehitysrahaston tukirahaa Keski-Pohjanmaan liiton jakamana hankkkeelle nimeltä VASTE - Vähähiilisen logistiikan palvelualusta.Tuolle hankkeelle on myönnetty rahaa investointiosioon 119 000 euroa ja kehittämisosioon 195 790 euroa eli yhteensä 314 790 euroa. Lisäksi kehittämisosiossa tavoitteeksi suunnitellulle julkiselle rahoitukselle on ilmoitettu 403 903 euroa, sen toteutuessa yhteissumma nousisi yli puoleen miljoonaan.

Katsottaessa hankekuvausta sieltä löytyy tuttu nimi, sillä hankkeeseen osallistuvista tahoista kerrotaan ensimmäisellä rivillä:

- Speys Oy (yhteistyöstä sovittu, mahdollinen tuotteistaja, sitoutunut rahoitukseen)

Myöhemmin löytyy toinen tuttu taho:

- Kokkolan kaupunki / Soite

Yhteistyössä on muitakin, mutta mielenkiintoista on, että nämä tahot ovat mukana ja Speys merkittävänä edunsaajana mikäli se voi tuotteistaa ratkaisun myytäväksi palveluksi. Lisäksi luulen että ratkaisu perustuu osittain Speysin kautta tuotavaan Attracsin teknologiaan. Tätä en voi toki vahvistaa, kun tietoja ei ole avoimesti saatavilla.

Kun katsotaan kehitettävää palveluratkaisua, niin näitä teknologia-aloja tuntevana on pakko ihmetellä, minne puoli miljonaa oikein laitetaan. Kehitettävässä toteutuksessa yhdistetään kaksi asiaa: IoT ja kuljetuslogistiikka.

  1. Jäteastioita valvotaan sensorilla, joka verkon kautta lähettää tiedon täyttymisasteesta palvelualustalle.
  2. Palvelualusta analysoi sensorien datan, jonka perusteella lasketaan kustannustehokkain ja vähähiilisin ajoreitti.
  3. Tieto toimitetaan autoille sovellukseen ja tiedon pohjalta jäteautot tyhjentävät oikea-aikaisesti jäteastiat.

Sinällään ihan hyödyllistä ja kannatettavaa toimintaa, mutta... Tässä ei vaan ole enää oikeastaan mitään sellaista uutta, jolla voitaisiin perustella moiset panostukset. Jäteastioiden IoT:ta hyödyntäviä sensoreita on ollut käytössä jo vuosikymmenen alusta ja ratkaisujakin on käsittääkseni tehty. Kuljetusten ja reittien optimointia on tehty todella pitkään, itse olin mukana reitit autoon toimittavassa ratkaisussa jo 15 vuotta sitten. Näiden yhdistely ei ole oikeasti noin vaikeaa ja kallista.

En usko, että esim Tekesiltä tällainen olisi mennyt millään läpi, mutta Keski-Pohjanmaan liitolle tämä on ilmeisesti fantastista uutta ajattelua ja teknologiaa ollen jo tässä vaiheessa yli 300 tuhannen euron panostuksen arvoinen?

Miksi sitten rinnastan tätä tuohon kuljetuskeskusratkaisuun? Niin brutaalilta kuin se kuulostaakin, niin ihmisten kuljettamisen optimointi ei eroa tekniikaltaa suuresti tästä jäteastaicasesta. Palvelultaan toivottavasti kuitenkin.. Sama teknologia on käytössä kuljetusten optimoinnin osalta, tarve kuljetukselle vain syntyy eri asiasta.

Minusta tämä näyttää todella pahalta eikä ole tervettä kilpailua

Kilpailun voittanut Speys Oy on rakentanut ratkaisuaan alueellisen yritystuen avulla ja samalla on saamassa todella mittavan ammattikorkeakoulun hankkeen hyödyt itselleen mahdollisena uutena palveluna. Todennäköisesti se ja käytännössä teknologiatoimittajana toimiva Attracs tulee toimittamaan sekä teknologiaa että työtä ammattikorkeakoulun hankkeeseen saaden sitäkin kautta merkittäviä tuloja. Ja lopulta siis jopa palvelun tuotteistettavakseen ja myytäväkseen.

Kuten koitin kuvata, niin tämä ratkaisu ei ole mitään rakettitiedettä ja perustuu pääosin jo olemassa olevan tekniikan hyödyntämiseen. Toimijoita tällä alueella on sekä kotimaassa että ulkomailla runsaasti. Täten Speys Oy sekä sen kautta teknologiatoimittaja Oy Attracs Ab sekä Ahola Transportin omistajat saavat merkittävää kilpailuetua verrattuna muihin toimijoihin. Lisäksi minusta vaikuttaa siltä, että Aholoiden roolia asiassa on pyritty peittelemään.

EU:n rahoja annettiin tänä vuonna 346 miljoonaa ELY-keskuksille ja maakuntaliitoille jaettavaksi alueillaan. Olen jo aiemeinkin kirjoittanut siitä, että nämä ovat ongelmallisia eivätkä kovin läpinäkyviä. Tämän asian tutkiminen vahvisti epäilykseni ja mietityttää, mitä kaikkea maakunnissa oikein tapahtuu.

Suomen nousua ei auta alueellisten yritystukien kohdentaminen hankkeisiin, jotka eivät tuo merkittäviä uusia innovaatioita. Parhaillaan on käsittelyssä vielä lakiesitys, jossa nämä tuet jakaisivat jatkossa maakunnat. Esitys sisältää kasvavan uhan maan sisäisen kilpailun vääristymiselle maakuntien kilpaillessa toistensa kanssa ja käyttäessä erilaisia jakoperusteita.

Jotain tarttis tehdä!

 

Eilinen blogi samasta aiheesta: Virkamiesten loputon hyväuskoisuus - typeryyttä, laiskuutta vai korruptiota?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

11Suosittele

11 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kun totesin, että näitä ollaan tehty pitkään, niin tuossa esimerkki, hommaa tehtiin jäteastioiden kanssa Suomessa jo 2012..

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/2012-1...

Tammikuussa 2017 yritys sai palkinnon:
"Suomalainen Enevo on rankattu maailman parhaaksi Rising Star of the Year -cleantech-yritykseksi Yhdysvalloissa. Yrityksen ratkaisu hyödyntää langatonta anturiteknologiaa ja optimoi jätekeräyksen."

"Jäteastioihin asennetut ja 3G-mobiiliverkossa toimivat anturit ilmoittavat itse, milloin säiliöt pitää tyhjentää. Samalla järjestelmä ennustaa astioiden täyttymistä ja antaa jäteautoille reittisuosituksia. Enevon IOT-ratkaisu on raadin mukaan älykästä kaupunkia parhaimmillaan. Samalla se tehostaa jätehuoltoa, logistiikkaa ja kaupungin viihtyisyyttä."

Tekes tätä rahoitti kauan sitten, kun se oli vielä uutta. Nyt Centria laittaa julkista rahaa Speysin hyödyksi kilpailevan ratkaisun kehittämiseen aluetuilla, reilua eikö? Ei mitään tolkkua..

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kaikkea se hiilihumppa teettää ja vieläpä samaa asiaa moneen kertaan, oikeaa kierrätystoimintaa vai olisiko uusiorahastusta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Heh, kierrätystä se toki tuokin ja läpi menee kun perusteluissa on tarpeeksi sitä humppaa ja kliintekkiä.. ;-)

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Pelottava ajatus! Kaikki maakunnat vetämässä kotiinpäin erilaisilla hankkeilla, joita eivät tukien jakajat edes välttämättä ymmärrä, mihin tarkoitukseen rahaa oikeasti pitäisi jakaa. Moni "riittävästi sotkettu" anomus vaatisi myös juuri tuota rakettitiedettä:)

Niko: "Suomen nousua ei auta alueellisten yritystukien kohdentaminen hankkeisiin, jotka eivät tuo merkittäviä uusia innovaatioita. Parhaillaan on käsittelyssä vielä lakiesitys, jossa nämä tuet jakaisivat jatkossa maakunnat. Esitys sisältää kasvavan uhan maan sisäisen kilpailun vääristymiselle maakuntien kilpaillessa toistensa kanssa ja käyttäessä erilaisia jakoperusteita."

Kiva Niko, kun tulit taas takaisin, sillä jaksat tehdä perusteellisia tutkimuksia epäkohtien paljastamiseksi. SE on ennen kaikkea hyvä meille veronmaksajille!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos, aika pelottavalta tuhlaukselta tuo vaikuttaa..

Kun tuommoisen tietokannan löysin niin katosin huvikseni otsikoissa taannoin pyörineen Katera Steelin tiedot. Sille näemmä myönnettiin maaliskuun alussa Pohjois-Pohjanmaan ELY:n toimesta 195 930 euroa hankkeelle, jonka kuvaus on:
"Tuotannon lisääminen uusien tuotantokoneiden hankkimisella."

Ko yritys on teki liikevaihtoa 2016 5,1 miljoonaa euroa tuplaten sen edellisestä vuodesta. Liiketoiminna tulos oli 496 000 euroa, kasvua 744%.

Kyseessä on siis konepaja Kajaanissa. Sillä ei ole mitään erityisiä innovaatioita vaan se tekee osin alihankintana ja osin suoraan osia ja koneita kuten nuo Terrafamen tilaukset kuljetushihnoista.

Miksi ihmeessä vakavaraiselle, merkittävästi liikevaihtoaan ja voittoaan kasvattaneelle yritykselle annetaan parisataa tonttua uusien tuotantokoneiden hankkimiseen suorana tukena? Ei ymmärrä.

Vastaavia konepajoja on Suomessa useita ja ne kilpailevat tilauksista. Millä perusteella Kajaanissa toimivalle annetaan tällainen etu uusien koneiden hankintaan? Saavatko muut saman muualla, jos pyytävät?

Se mitä ei oikein ymmärretä on, että tämä EU-rahoituksen määrä vuodella 2017 eli 346 miljoonaa on enemmän kuin koko Tekesin T&K-rahoitus, joka on tänä vuonna 317 miljoonaa!!
Eli tulevaisuudessa maakunnat jakavat suurempaa pottia kuin Tekes omilla perusteillaan. Mielestäni tätä pidetään tarkoituksellisesti pimennossa.. :-(

PS. Katera tuskin on mikään poikkeus, sattui nyt vaan eteen ja toimii esimerkkinä.

Käyttäjän lassinpalsta kuva
Lauri Turpeinen

Ennen oli lisenssit, tuonti ja vienti ei ollut ollenkaan vapaata, nyt on tuet ja avustukset joilla ohjataan rahavirtoja sopiville.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri

Niko!
Onkos tämä Jouko sama mies, jota myös pääministerin veljeksi kutsutaan?

Ja onko Speys sama firma, josta kerrotaan mm. Iltalehdessä omituisia taustoja Kokkolan ja sen ympäristöseutujen kuljetuspalveluiden yhteydessä?

Käyttäjän Jukka-PekkaKukkonen kuva
Jukka-Pekka Kukkonen

Suomessa liikenneala muuttuu. Taksialan sääntelystä luovutaan 7/2018. Lupien myöntäminen helpottuu, ja mm. myös hintasääntelystä luovutaan.

Kela tulee kilpailuttamaan kaikki kyydit 1.7.2018 lähtien. Se irtisanoo kaikki sopimukset 31.6.2018 mennessä. Sopimusten arvo n. 200 miljoonaa euroa / vuosi.

Olenko yllättynyt, jos tulevan kilpailutuksen voittaa esim. Speys Oy:n tapainen yhtiö? Jolla lonkeroja ulottuu päättäjiin asti. Läheisiin suhteisiin. Tuleeko tuleva kilpailu olemaan markkinaehtoista vai jotain ihan muuta?!

Suomen sijoitus laskee. Valvonta olematonta--> realistinen lopputulos? Kuka valvoo mm. ministeriöitä? Päättäjiä?

https://yle.fi/uutiset/3-9420593

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos valaisevasta tiedosta, en tuota tiennytkään - tämä kasvattaa asian mittasuhdetta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset