Juha Sipilä, useimmiten asiat ovat sitä miltä näyttävät

Pääministeri Sipilä vaikuttaa nousseen vielä yhden tason korkeammalle tekopyhyydessään ja ylimielisyydessään uhriutuessaan Ylen ykkösaamussa. Sipilän kehumissa kipeissä päätöksissä on yksi yhteinen piirre: ne kohdistuvat eniten puolustuskyvyttömiin vähäosaisiin ja tekevät sitä kipeää lähinnä heille. Talkoisiin osallistujat hänen keinovalikoimassaan ovat löytyneet täysin muualta kuin omista etupiireistä ja hyväveliverkostosta.

Vanhan sanonnan mukaan aamiaispöydässä kana osallistuu ja sika sitoutuu. Siat ja kanat on löydetty muualta ja aamiaispöydän ääressä syöjinä istuu oma etupiiri ja hyväveliverkosto.

Ensivaikutelma prioriteetteineen merkittävä

Koko kiky-sopimuksen synty oli farssi ja kaikkine uhkauksineen viitoitti tietä hallituskaudelle. Mahtipontinen "valtiomiespuhe" Ylen Jääskeläisen suomana oli lähinnä koominen osoittaessaan millaiseksi Suomen pelastajaksi ja valtiomieheksi Sipilä itsensä kuvittelee. Peilattuna tuohon uhriutuminen hallituskauden puolivälin jälkeen on säälittävän ja huvittavan rajamailla. Koko Ylegate osoitti miten herra kokee olevansa kritiikin yläpuolella ja muiden tulisi häntä totella mediaa myöten.

Hallituskauden alussa ajettiin mm kiireellisenä perustuslakiin kaatunutta tehokkaan katumisen mallia, jolla varojaan verottajalta ulkomailla piilottelevat olisivat ilman rangaistusta voineet palauttaa rahoja Suomeen. Lieneekö sattumaa, että tätä oltiin heti kiireellisenä ajamassa puoltatoista vuotta ennen kuin automaattinen verotietojen vaihto valtioiden välillä käynnistyy ja kiinnijäämisen uhka kasvaa merkittävästi?

Puolustuskyvyttömät vähäosaiset kyykkyyn

Teot ja niiden vaikutukset ovat osoittaneet keltä niitä uhrauksia Suomen nostamiseksi on vaadittu. Kun puhutaan vaikkapa työttömistä, niin hallituksen "aktivointi", "kannustaminen" ja "osallistaminen" ovat jatkuvaa kepin heiluttelua. Välillä kovin asiantuntijavastainen Sipilän hallitus nojaa tässä työryhmien pohdintoihin (jotka olivat muuten erimielisiä esim aktivointimallista). On kuitenkin hyvä huomata, että työryhmälle oli annettu ennakkorajauksena ehto, että ratkaisujen on oltava kustannusneutraaleja. Tämä rajasi pois käytännössä porkkanat ja investoinnit keinovalikoimasta kokonaan.

Aktivointimallillakin vaikuttaisi olevan tavoitteena vain luoda tilastoharha, sillä työttömän tehdessä yksi tunti viikossa työtä tulee hänestä työllisyysasteen laskennassa kuin taikaiskusta työllinen ja hallitus pääsee kehumaan kehityksestä kohti tavoitteitaan. Ei se mitään, että vaikutus reaalitaloudessa on olematon.

Puolustuskyvyttömille eläimille katastrofaalinen hallituskausi

Hallitus asetti eläinsuojelulain ja muiden toimenpiteiden rajaukseksi samat eli ne eivät saa aiheuttaa kustannuksia. Tällä on sitten ollut suuret vaikutukset, sillä harva asia on nykymaailmassa ilmainen.

Hallituskauden aluksi lopetettiin kokonaan jo pitkälle valmisteltu uusi turkiseläinasetus, jonka tulolla aikanaan perusteltiin sitä, että maan ensimmäinen kansalaisaloite turkistarhauksen lopettamisesta ei johtanut mihinkään. Samassa yhteydessä tehtiin varmaan "kipeä" päätös olla jatkamatta eläinsuojeluasiamiehen tointa – tällä varmaan saatiin massiivisia säästöjä aikaan?

Maaliskuussa 2017 hallitus päätti jatkaa 7 vuodella siirtymäaikaa sikojen karsinakoon muutokselle, jonka piti olla edllisen siirtymäajan mukaan tehtynä 2018. Samalla muutettiin laskentakaavaa s.e. vaatimus pieneni. Tästä Yle kertoi: "Taustalla on sianlihan tuotannon taloudellinen kriisi, perustelee maa- ja metsätalousministeriö. Sen mukaan nykylain vaatimuksia on pakko muuttaa."

Tämä taloudellinen kriisi alkoi kiinnostaa ja tein siitä oman bloginkin: LUKE:n sikatilojen yrittäjätuloennusteessa 1700%:n ero todelliseen.

Miten MMM voi perustella päätöksiä karsinakokoihin liittyen sikatillallisten kriisillä ja taantumalla, kun tilanne on päinvastainen eli heillä menee parhaiten koko 2000-luvulla? 2015 yrittäjätulossa tehtiin ennätys ylittäen vuoden 2007 yrittäjätulo noin 12 tuhannella eurolla ja samalla noustiin tilalajien kärkeen ohi kasvihuonetilojen. Nousua vuodesta 2013 on 350% ja ennuste vuodelle 2016 näyttää olevan vuoden 2015 tasolla. Totaalista harhaanjohtamista mielikuvilla ahdingossa olevista tilallisista.

Pitkään valmisteltu eläinsuojelulakikin on kepu-johtoisesti muuttunut takista liiviksi ja lopulta kukkaroksi, joka sekin on tehty eläinten nahasta. Matkan varrella on lukuisia keskeisiä uudistuksia pudotettu pois samalla periaatteella – muutokset eivät saa aiheuttaa kustannuksia tuottajille. Raha on asetettu kaiken edelle.

Samaan aikaan toisaalla – yritystuet kasvaneet lähes miljardilla vuodessa

VTV:n tarkastuksen yhteydessä kerrottiin kuinka yritystukien määrä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten lukumäärä on laskenut. Vuonna 2016 valtion talousarviosta maksettiin tukia elinkeinoelämälle yhteensä 4,136 miljardia euroa, vuonna 2015 3,265 miljardia euroa.

Tuet ovat siis kasvaneet hallituskaudella vuodessa lähes miljardin ja lukuunottamatta hyödyllisimmän eli Tekes-tuen leikkauksia ei olla saatu tehtyä yhtään "kipeää" leikkausta. Puoliväliriihen yhteydessä Petteri Orpo totesi kuinka kaikilla tuilla on puolustajansa – kuka puolustaisi puolustuskyvyttömiä hallituksen toimilta?

Viimeisimpänä viivytyskeinona hallitus keksi tänä syksynä perustaa yli kahden vuoden jälkeen parlamentaarisen työryhmän pohtimaan yritystukia. Tästä Erkki Virtanen totesi Ylen kolumnissaan osuvasti: "Arkisuomeksi käännettynä tämä tarkoittaa, että asia haudattiin kuuden metrin syvyyteen." Näin mennään neljä vuotta tukien kasvaessa edelleen, vaikka niiden hyödyttömyydestä ja jopa haitallisuudesta on runsaasti tutkimustuloksia ja näyttöä.

Pääministerin lähipiiriä etujen saajina

Hallitus on tehokkaasti selvityksissä jättänyt pois EU-osarahoitteiset alueelliset tuet, joita jaetaan ELY:n ja maakuntaliittojen kautta. Näitä jaetaan tänä vuonna 346 miljoonaa suoraa tukea, joka on enemmän kuin Tekesin tälle vuodelle varattu 317 miljoonaa. Hallituksen esityksen mukaisesti näitä jakaisivat tulevaisuudessa maakunnat, minkä kilpailua vääristävästä vaikutuksesta jopa EK on huolissaan.

Näistä alueellisista tuista löytyy hyötyjinä myös Sipilän lähipiiriä. Soiten kyytikeskuksiin liittyvän kilpailutuksen kyseenalaisesti voittanut veljen Jouko Sipilän Speys Oy sai Keski-Suomen ELY:ltä 110 900 euron tuen hankkeelle, jossa on tarkoituksena toteuttaa digitaalinen logistiikan ohjauskeskus, joka sisältää ohjelmisto- ja palveluratkaisun.  Kestävän kehityksen tavoitteeksi hankekuvauksessa on ilmoitettu reittioptimointi ja tyhjien kilometrien minimointi vähentäen polttoaineen käyttöä merkittävästi. Samoja asioita tehdään kyytikeskuksen ratkaisussa.

Terrafamen yhteydessä esille tulleelle Sipilän serkkujen Katera Steelille taas myönnettiin maaliskuun alussa Pohjois-Pohjanmaan ELY:n toimesta tukea 195 930 euroa hankkeelle, jonka kuvaus on: "Tuotannon lisääminen uusien tuotantokoneiden hankkimisella."

Tuo yritys teki liikevaihtoa 2016 5,1 miljoonaa euroa tuplaten sen edellisestä vuodesta. Liiketoiminnan tulos oli 496 000 euroa, jossa kasvua oli Asiakastiedon mukaan 744%. Kyseessä on siis konepaja Kajaanissa. Sillä ei ole mitään erityisiä innovaatioita vaan se tekee osin alihankintana ja osin suoraan komponentteja sekä koneita kuten nuo Terrafamen tilaukset kuljetushihnoista.

Miksi ihmeessä vakavaraiselle merkittävästi liikevaihtoaan ja voittoaan kasvattaneelle yritykselle annetaan parisataa tonttua uusien tuotantokoneiden hankkimiseen suorana tukena? En ymmärrä.

Vastaavia konepajoja on Suomessa useita ja ne kilpailevat tilauksista. Millä perusteella Kajaanissa toimivalle annetaan tällainen etu uusien koneiden hankintaan? Saavatko muut konepajat saman muualla, jos pyytävät?

Kokonaan oma lukunsa on se, että biotalouden ja cleantechin kärkihankkeiden myötä Sipilän lasten omistama Fortel Invest saa kenties nostetta tekemiselleen. Kertoohan se sivuillaan seuraavaa: "Olemme erityisen kiinnostuneita kehittämään puhtaan energian- ja ympäristöteknologioiden liiketoimintoja." Suoraa tukea se tuskin saa, mutta hyötyy kyllä alan nosteesta, jota hallitus voimakkaasti toimillaan tukee.

Ketä sattuu ja kuinka paljon, siitä kysymys tässä enää kai on (Apulanta)

Juha Sipilä, teot ratkaisevat eivätkä sanat. Kun minä katson teitä puhumassa kipeistä ratkaisuista ja kuinka nyt laitetaan painopistettä eriarvoisuuden vähentämiseen, en usko enää sanaakaan. Tekee kipeää, mutta ei haittaa, totesi Mertaranta aikoinaan. En usko että teille ja lähipiirillenne tekee kipeää lainkaan.

Pohjanmaalle itsellenne ja lähipiirillenne on katettu pöytä, jossa ei ole puutetta eikä kipeitä leikkauksia. Poliittisen toimintanne loppuessa on hyvä taas palata liiketoimintaan hyvien veljien ollessa kiitollisia ja tyytyväisiä – piditte edut voimassa ja saitte jopa kasvatettua niitä. Kärkihankkeilla ja maakuntaratkaisuilla saatte luotua yhä voimakkaammin tuetun liiketoimintaympäristön lempialueillenne biotalouteen ja cleantechiin. Silloin on hyvä ottaa kymmenet miljoonat kapitalisaatiokuoresta ja jatkaa toimintaa niiden parissa sijoittajana.

Taustanne kautta luulin ennen pääministeriyttä, että toiminnassanne näyttäytyisi jollakin tasolla kristilliset arvot ja niiden myötä pyrkimys oikeudenmukaisuuteen sekä myös empatiaan. Olin täysin väärässä.

Itse en voi ymmärtää kuinka me suomalaiset nielemme kiltisti tämän politiikan niin vähällä protestoinnilla. Kauniista korulauseista huolimatta Sipilän hallituksen teot kertovat arvomaailmasta, jonka osa ainakaan minä en halua olla.

 

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu