Juha Sipilä, useimmiten asiat ovat sitä miltä näyttävät
Pääministeri Sipilä vaikuttaa nousseen vielä yhden tason korkeammalle tekopyhyydessään ja ylimielisyydessään uhriutuessaan Ylen ykkösaamussa. Sipilän kehumissa kipeissä päätöksissä on yksi yhteinen piirre: ne kohdistuvat eniten puolustuskyvyttömiin vähäosaisiin ja tekevät sitä kipeää lähinnä heille. Talkoisiin osallistujat hänen keinovalikoimassaan ovat löytyneet täysin muualta kuin omista etupiireistä ja hyväveliverkostosta.
Vanhan sanonnan mukaan aamiaispöydässä kana osallistuu ja sika sitoutuu. Siat ja kanat on löydetty muualta ja aamiaispöydän ääressä syöjinä istuu oma etupiiri ja hyväveliverkosto.
Ensivaikutelma prioriteetteineen merkittävä
Koko kiky-sopimuksen synty oli farssi ja kaikkine uhkauksineen viitoitti tietä hallituskaudelle. Mahtipontinen "valtiomiespuhe" Ylen Jääskeläisen suomana oli lähinnä koominen osoittaessaan millaiseksi Suomen pelastajaksi ja valtiomieheksi Sipilä itsensä kuvittelee. Peilattuna tuohon uhriutuminen hallituskauden puolivälin jälkeen on säälittävän ja huvittavan rajamailla. Koko Ylegate osoitti miten herra kokee olevansa kritiikin yläpuolella ja muiden tulisi häntä totella mediaa myöten.
Hallituskauden alussa ajettiin mm kiireellisenä perustuslakiin kaatunutta tehokkaan katumisen mallia, jolla varojaan verottajalta ulkomailla piilottelevat olisivat ilman rangaistusta voineet palauttaa rahoja Suomeen. Lieneekö sattumaa, että tätä oltiin heti kiireellisenä ajamassa puoltatoista vuotta ennen kuin automaattinen verotietojen vaihto valtioiden välillä käynnistyy ja kiinnijäämisen uhka kasvaa merkittävästi?
Puolustuskyvyttömät vähäosaiset kyykkyyn
Teot ja niiden vaikutukset ovat osoittaneet keltä niitä uhrauksia Suomen nostamiseksi on vaadittu. Kun puhutaan vaikkapa työttömistä, niin hallituksen "aktivointi", "kannustaminen" ja "osallistaminen" ovat jatkuvaa kepin heiluttelua. Välillä kovin asiantuntijavastainen Sipilän hallitus nojaa tässä työryhmien pohdintoihin (jotka olivat muuten erimielisiä esim aktivointimallista). On kuitenkin hyvä huomata, että työryhmälle oli annettu ennakkorajauksena ehto, että ratkaisujen on oltava kustannusneutraaleja. Tämä rajasi pois käytännössä porkkanat ja investoinnit keinovalikoimasta kokonaan.
Aktivointimallillakin vaikuttaisi olevan tavoitteena vain luoda tilastoharha, sillä työttömän tehdessä yksi tunti viikossa työtä tulee hänestä työllisyysasteen laskennassa kuin taikaiskusta työllinen ja hallitus pääsee kehumaan kehityksestä kohti tavoitteitaan. Ei se mitään, että vaikutus reaalitaloudessa on olematon.
Puolustuskyvyttömille eläimille katastrofaalinen hallituskausi
Hallitus asetti eläinsuojelulain ja muiden toimenpiteiden rajaukseksi samat eli ne eivät saa aiheuttaa kustannuksia. Tällä on sitten ollut suuret vaikutukset, sillä harva asia on nykymaailmassa ilmainen.
Hallituskauden aluksi lopetettiin kokonaan jo pitkälle valmisteltu uusi turkiseläinasetus, jonka tulolla aikanaan perusteltiin sitä, että maan ensimmäinen kansalaisaloite turkistarhauksen lopettamisesta ei johtanut mihinkään. Samassa yhteydessä tehtiin varmaan "kipeä" päätös olla jatkamatta eläinsuojeluasiamiehen tointa – tällä varmaan saatiin massiivisia säästöjä aikaan?
Maaliskuussa 2017 hallitus päätti jatkaa 7 vuodella siirtymäaikaa sikojen karsinakoon muutokselle, jonka piti olla edllisen siirtymäajan mukaan tehtynä 2018. Samalla muutettiin laskentakaavaa s.e. vaatimus pieneni. Tästä Yle kertoi: "Taustalla on sianlihan tuotannon taloudellinen kriisi, perustelee maa- ja metsätalousministeriö. Sen mukaan nykylain vaatimuksia on pakko muuttaa."
Tämä taloudellinen kriisi alkoi kiinnostaa ja tein siitä oman bloginkin: LUKE:n sikatilojen yrittäjätuloennusteessa 1700%:n ero todelliseen.
Miten MMM voi perustella päätöksiä karsinakokoihin liittyen sikatillallisten kriisillä ja taantumalla, kun tilanne on päinvastainen eli heillä menee parhaiten koko 2000-luvulla? 2015 yrittäjätulossa tehtiin ennätys ylittäen vuoden 2007 yrittäjätulo noin 12 tuhannella eurolla ja samalla noustiin tilalajien kärkeen ohi kasvihuonetilojen. Nousua vuodesta 2013 on 350% ja ennuste vuodelle 2016 näyttää olevan vuoden 2015 tasolla. Totaalista harhaanjohtamista mielikuvilla ahdingossa olevista tilallisista.
Pitkään valmisteltu eläinsuojelulakikin on kepu-johtoisesti muuttunut takista liiviksi ja lopulta kukkaroksi, joka sekin on tehty eläinten nahasta. Matkan varrella on lukuisia keskeisiä uudistuksia pudotettu pois samalla periaatteella – muutokset eivät saa aiheuttaa kustannuksia tuottajille. Raha on asetettu kaiken edelle.
Samaan aikaan toisaalla – yritystuet kasvaneet lähes miljardilla vuodessa
VTV:n tarkastuksen yhteydessä kerrottiin kuinka yritystukien määrä on noussut viime vuosina, mutta tukea saaneiden yritysten lukumäärä on laskenut. Vuonna 2016 valtion talousarviosta maksettiin tukia elinkeinoelämälle yhteensä 4,136 miljardia euroa, vuonna 2015 3,265 miljardia euroa.
Tuet ovat siis kasvaneet hallituskaudella vuodessa lähes miljardin ja lukuunottamatta hyödyllisimmän eli Tekes-tuen leikkauksia ei olla saatu tehtyä yhtään "kipeää" leikkausta. Puoliväliriihen yhteydessä Petteri Orpo totesi kuinka kaikilla tuilla on puolustajansa – kuka puolustaisi puolustuskyvyttömiä hallituksen toimilta?
Viimeisimpänä viivytyskeinona hallitus keksi tänä syksynä perustaa yli kahden vuoden jälkeen parlamentaarisen työryhmän pohtimaan yritystukia. Tästä Erkki Virtanen totesi Ylen kolumnissaan osuvasti: "Arkisuomeksi käännettynä tämä tarkoittaa, että asia haudattiin kuuden metrin syvyyteen." Näin mennään neljä vuotta tukien kasvaessa edelleen, vaikka niiden hyödyttömyydestä ja jopa haitallisuudesta on runsaasti tutkimustuloksia ja näyttöä.
Pääministerin lähipiiriä etujen saajina
Hallitus on tehokkaasti selvityksissä jättänyt pois EU-osarahoitteiset alueelliset tuet, joita jaetaan ELY:n ja maakuntaliittojen kautta. Näitä jaetaan tänä vuonna 346 miljoonaa suoraa tukea, joka on enemmän kuin Tekesin tälle vuodelle varattu 317 miljoonaa. Hallituksen esityksen mukaisesti näitä jakaisivat tulevaisuudessa maakunnat, minkä kilpailua vääristävästä vaikutuksesta jopa EK on huolissaan.
Näistä alueellisista tuista löytyy hyötyjinä myös Sipilän lähipiiriä. Soiten kyytikeskuksiin liittyvän kilpailutuksen kyseenalaisesti voittanut veljen Jouko Sipilän Speys Oy sai Keski-Suomen ELY:ltä 110 900 euron tuen hankkeelle, jossa on tarkoituksena toteuttaa digitaalinen logistiikan ohjauskeskus, joka sisältää ohjelmisto- ja palveluratkaisun. Kestävän kehityksen tavoitteeksi hankekuvauksessa on ilmoitettu reittioptimointi ja tyhjien kilometrien minimointi vähentäen polttoaineen käyttöä merkittävästi. Samoja asioita tehdään kyytikeskuksen ratkaisussa.
Terrafamen yhteydessä esille tulleelle Sipilän serkkujen Katera Steelille taas myönnettiin maaliskuun alussa Pohjois-Pohjanmaan ELY:n toimesta tukea 195 930 euroa hankkeelle, jonka kuvaus on: "Tuotannon lisääminen uusien tuotantokoneiden hankkimisella."
Tuo yritys teki liikevaihtoa 2016 5,1 miljoonaa euroa tuplaten sen edellisestä vuodesta. Liiketoiminnan tulos oli 496 000 euroa, jossa kasvua oli Asiakastiedon mukaan 744%. Kyseessä on siis konepaja Kajaanissa. Sillä ei ole mitään erityisiä innovaatioita vaan se tekee osin alihankintana ja osin suoraan komponentteja sekä koneita kuten nuo Terrafamen tilaukset kuljetushihnoista.
Miksi ihmeessä vakavaraiselle merkittävästi liikevaihtoaan ja voittoaan kasvattaneelle yritykselle annetaan parisataa tonttua uusien tuotantokoneiden hankkimiseen suorana tukena? En ymmärrä.
Vastaavia konepajoja on Suomessa useita ja ne kilpailevat tilauksista. Millä perusteella Kajaanissa toimivalle annetaan tällainen etu uusien koneiden hankintaan? Saavatko muut konepajat saman muualla, jos pyytävät?
Kokonaan oma lukunsa on se, että biotalouden ja cleantechin kärkihankkeiden myötä Sipilän lasten omistama Fortel Invest saa kenties nostetta tekemiselleen. Kertoohan se sivuillaan seuraavaa: "Olemme erityisen kiinnostuneita kehittämään puhtaan energian- ja ympäristöteknologioiden liiketoimintoja." Suoraa tukea se tuskin saa, mutta hyötyy kyllä alan nosteesta, jota hallitus voimakkaasti toimillaan tukee.
Ketä sattuu ja kuinka paljon, siitä kysymys tässä enää kai on (Apulanta)
Juha Sipilä, teot ratkaisevat eivätkä sanat. Kun minä katson teitä puhumassa kipeistä ratkaisuista ja kuinka nyt laitetaan painopistettä eriarvoisuuden vähentämiseen, en usko enää sanaakaan. Tekee kipeää, mutta ei haittaa, totesi Mertaranta aikoinaan. En usko että teille ja lähipiirillenne tekee kipeää lainkaan.
Pohjanmaalle itsellenne ja lähipiirillenne on katettu pöytä, jossa ei ole puutetta eikä kipeitä leikkauksia. Poliittisen toimintanne loppuessa on hyvä taas palata liiketoimintaan hyvien veljien ollessa kiitollisia ja tyytyväisiä – piditte edut voimassa ja saitte jopa kasvatettua niitä. Kärkihankkeilla ja maakuntaratkaisuilla saatte luotua yhä voimakkaammin tuetun liiketoimintaympäristön lempialueillenne biotalouteen ja cleantechiin. Silloin on hyvä ottaa kymmenet miljoonat kapitalisaatiokuoresta ja jatkaa toimintaa niiden parissa sijoittajana.
Taustanne kautta luulin ennen pääministeriyttä, että toiminnassanne näyttäytyisi jollakin tasolla kristilliset arvot ja niiden myötä pyrkimys oikeudenmukaisuuteen sekä myös empatiaan. Olin täysin väärässä.
Itse en voi ymmärtää kuinka me suomalaiset nielemme kiltisti tämän politiikan niin vähällä protestoinnilla. Kauniista korulauseista huolimatta Sipilän hallituksen teot kertovat arvomaailmasta, jonka osa ainakaan minä en halua olla.
”Tulos tai ulos” huusi Sippe aikoinaan oppositiosta. Jätti vain onneton määrittelemättä pitääkö tuloksen olla positiivinen…….ja jätti ulostumatta!
Ilmoita asiaton viesti
Asiat näyttävät siltä ja todella velkarahaa pumpataan kiihtyvässä määrin tukina –
verotulot eivät enää riitä. Työttömyyskään ei ole oikeasti laskenut.
Ilmoita asiaton viesti
Helsingin Sanomat 4.10.2017: ”Sijoittaja saa veroedun vakuutuskuoren avulla.”
Ilmoita asiaton viesti
Joo-o, tuossa artikkelissa oli minulle uutta, että sijoittaja voi nostaa ensin pääomannsa verran kuoresta ja veroa menee vasta sitten, kun sen ylittävältä osalta otetaan tuottoja.
Tämä kapitalisaatiokuori mahdollistaa käsittääkseni jopa sen, että muuttaessasi vaikkapa Portugaliin eläkkeelle, niin voit silloin realisoida kapitalisaatikokuoren tun maan verotuksella, jolloin Suomen verottaja jäisi nuolemaan näppejään.
Professori Rothovius toteaa: ”Ei myydäkään enää näitä veroparatiisiratkaisuja vaan siirrytään tänne toiselle puolelle, joka on periaatteessa ehkä hyväksytympää kuin nämä veroparatiisit. Aika moni on sitä mieltä, että tämä on moraalisesti väärin. Nyt pidetään sitä, että ne rahat kumminkin on edelleen Suomen sisällä, moraalisesti parempana, vaikkei niistä täälläkään makseta lainkaan veroa. Tämä on tavallaan veroparatiisi Suomen sisällä.”
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/06/valtiovar…
Aletaan muuten olemaan siinä vaiheessa hallituskautta, että nyt aloittavilla kuten tuo HS:n mainitsema työryhmä ei tulla enää saamaan lakiesityksiä aikaan vaan jää selvitykseksi. Tämä on yleisesti käytettyä taktiikkaa. VM totesi jo 2016 ettei ko kapitalisaatiosopimuksille ole peusteluja, mutta selvitys alkaa vasta nyt.
Ilmoita asiaton viesti
Kiva kuva tuossa. Pojat fistaa ja aisuri hymyilee sisäänpäin. Hyvinhän Sipilä on saanut, mistä se kiukuttelee…?
Ilmoita asiaton viesti
Huomasi että stubukalla on isompi nyrkki? 😉
Ilmoita asiaton viesti
Jep, isompi taitaa olla 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää tekstiä kyllä. Kiitos.
Noin ylimielistä ja itseään turvoksissa olevaa pääministeriä erikoisine touhuineen saa kyllä hakea pitkältä historiasta. Ei tule ihan heti mieleen vastaavaa omaan pussiin pelaajaa.
Holkerinkin ääliömainen silakkakommenttikin on täysi vitsi Sipilän tekoihin verrattuna.
Ilmoita asiaton viesti
Keskustan Pekkarinen hankki mojovat tuet aikanaan tuulivoimalle, sukulaisia on näet alalla.
Ilmoita asiaton viesti
Sipilän hallitus on saanut talouden selvään nousuun. Ensi vuodeksi ennustetaan yli 3%:n talouskasvua ja tuokin saattaa vielä parantua.
Hyvin on pullat uunissa.
Ilmoita asiaton viesti
Sitten kun ois vielä varaa ostaa noita pullia- Noi voi tietenkin olla syömättäkin..
Ilmoita asiaton viesti
Mitä sitte?
Talous kasvaa, työttömyys vähenee jne.
Köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuu
Onko joku muuttunut Suomessa?
Vaaleissa sitten kansa antaa tuomionsa, ja näemmä kokoomus on tällä hetkellä galluppien mukaan se, joka köyhän pelastaa.
Ilmoita asiaton viesti
Karusellikamaa. Sipilän touhu toki näyttää härskimmältä kuin Kokoomuksen lähinnä odotusarvojen vuoksi. Jokainen tietää, että Orpo noudattaa pilkulleen EK:n ohjeistusta, eikä siitä olla pahoillaan. Se vastaa odotuksia. Se, että Sipilä tekee jonkin verran siltarumpupolitiikkaa mm. turhanpäiväiväisen maakuntauudistuksen suhteen ei herätä närää, koska sekin vastaa odotuksia. Se, että Sipilä kurmuuttaa kaikkia vähäosaisia jakaen voitot kavereilleen ei sitten enää menekään odotusten mukaan. Silti ei yllätä. Kristillinen tasajako kun menee niin, että jakaja ottaa minkä katsoo tarvitsevansa ja antaa loput muille. Lahkolaispiireissä on aina pidetty omien puolta ja sieltä Sipilän moraaliarvot ovat peräisin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitti, mutta ei sitä nyt sentään karuselliin, sinne nousi juuri Jaskari. 😉
Jostain tuli fariseukset mieleen tuosta kirjoituksesi lopusta. 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Missäs piireissä ei pidetä omien puolta? …
Ilmoita asiaton viesti
Omien puolen pitäminen häiritsee minua huomattavasti vähemmän mikäli se tehdään omalla fyrkalla eikä valtion. Yritysmailmassakin tosin jonkun suosiessa vaikkpa muita tarjokkaita huonompaa teknologiaa ja valitessa sen suosimisen perusteella saattaa firman hallitus tai johto kypsähtää. Tällaisiakin on matkan varrella tullut eteen.
Ilmoita asiaton viesti
Firmoilla meneehyvin saavat tukia yhäenemmän ja vähentävät väkeä ja jakavat suurempia osinkoja niille joilla on jo ennestään sekä köyhät köyhtyvät yhä enemmän ja osalla teetetään ilmaistyötä niin ovat poissa työttömyystilastoista.
Ilmoita asiaton viesti
”Speys Oy sai Keski-Suomen ELY:ltä 110 900 euron tuen hankkeelle, jossa on tarkoituksena toteuttaa digitaalinen logistiikan ohjauskeskus, joka sisältää ohjelmisto- ja palveluratkaisun”
Ei ole ihme, että ELY-keskukset eivät tiedä, missä mennäään, kun ilmeisesti eivät yrityksetkään. Tukirahathan kannattaa ottaa, jos niitä on saatavilla. Niin tekevät monet muutkin. Onhan noita logistiikan optimointiratkaisuja tehty jo vuosikymmenet, joten sikäli kyse ei (luultavasti) ole mistään suuresta kehitysaskeleesta.
Tosin on se TEKESkin jakanut rahaa erikoisille hankkeille. Ensimmäisenä tulee mieleen tuo VALKEE korvavalo… Tukihakemusten laatiminen on oma taiteen lajinsa ja yritystenkin kannattaa miettiä, kumpi kannattaa paremmin kehittäminen vai tuen hakeminen kehitykselle…
Oulussa oli 1990-luvun alussa koodiautomatisoinnin työkaluja tuottava yritys ja samanaikaisesti siellä VTT:llä tehtiin myös erinomaista työtä automaattisen koodigeneroinnin kanssa. Ilmeisesti näitä taitoja ei koskaan saatu yhdistetyksi. Vaikea sanoa, olisivatko IDE-ympäristöt joka tapauksessa jyränneet. Joka tapauksessa tuotteet olivat 1990-luvulla erinomaisia automaatiojärjestelmien kehittämiseen.
1990-luvun alussa ostimme jenkeistä ohjelmakomponentteja, jotka tarvitsimme kehitystyön nopeuttamiseksi. Ajoaikaisten lisenssien hinta oli kuitenkin niin sairas, että teimme välittömästi kokonaisuuden valmistuttua omat komponentit. Joten ei se ole pelkästään suomalaisten ominaisuus, että yritysten välinen yhteistyö katkeaa hinnoittelun takia ja sen takia tehdään päällekkäistä työtä.
Käypä katsomassa työ- ja elinkeinominiseriön Ammattinetti-palvelua. Se on kehitetty ESR-rahalla varmaan reilu 10 vuotta sitten.
Moittiminen on helppoa. Itse tekeminen hieman vaikeampaa.
Ilmoita asiaton viesti
Juho, aihe oli sellainen, että kerkesin jo sinua odotellakin.. 😉
Avaan tuota Speys-asiaa laajemmin tuossa blogista linkatussa aiemmassa blogissa:
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24…
Tokihan tukirahoja kannattaa ottaa mikäli niitä on saatavilla, ongelma on enemmän miten ja millä perusteilla niitä on saatavilla – ja ovatko ne perusteet objektiivisia eivätkä sotke esim maan sisäistä kilpailua, minun on helpompi puoltaa niitä vientiyrityksille.
Epäonnistuuko myös Tekes? Toki. Kuitenkin sen toiminta vaikuttaisi olevan paremmin toteutettua ja esimerkiksi yleensä on tapana selvittää ratkaisun ainutlaatuisuutta ja uutuutta yms eikä suosia alueellisesti.
Voin taata että olen tehnyt laajojakin ratkaisuja ja on se ollut vaikeampaakin. Tekes-anomuksiakin on tullut tehtyä, sen sijaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla toimineena aluetukia en ole ollut koskaan hakemassa. 95 prosenttisesti onlen ollut tekemässä ihan yrityksen omilla rahoilla. Uskon että moittimiseni takana on myös asiantuntemusta.
Palataan sitten tuohon Speys-asiaan. Viittaamassani blogissa kerron yhteyksistä Ahola Transportin omistaman Attracsin ja Speysin välissä. Vaikuttaa siltä, että Speysillä ei ole omaa teknologiaa vaan taustalla on Attracs. Joten haettu tuki valunee teknologiatoimittajalle. Kun tähän yhdistetään tuo ammattikorkeakoulu Centrian saama tuki tätä sivuavaan hankkeeseen, joka on yli 300 tuhatta euroa ja tavoite on yli 500 tuhatta, niin siinä edunsaajana on mahdollisen tuotteistuksen yhteydessä Speys. Mikäli ammattikorkean hankkeessa käytetään samaa Attracsin teknologiaa, joka vaikuttaa todennäköiseltä, niin kyseessä on suljettuun teknologiaan perustuva ratkaisu. Tällöin hyötyjänä merkittävältä osin olisi lähinnä ko yritykset.
Yhdistetään tähän sitten vielä Jukka-Pekka Kukkosen kommentti tulevasta:
”Kela tulee kilpailuttamaan kaikki kyydit 1.7.2018 lähtien. Se irtisanoo kaikki sopimukset 31.6.2018 mennessä. Sopimusten arvo n. 200 miljoonaa euroa / vuosi.”
”Olenko yllättynyt, jos tulevan kilpailutuksen voittaa esim. Speys Oy:n tapainen yhtiö? Jolla lonkeroja ulottuu päättäjiin asti. Läheisiin suhteisiin. Tuleeko tuleva kilpailu olemaan markkinaehtoista vai jotain ihan muuta?!”
No niin, meillä on siis maanlaajuinen markkina avautumassa, jonka kilpailutukseen varautumiseen Speysillä ja Attracsilla on satojen tuhansien etu alueellisten tukien muodossa. Tuet eivät ole mitenkään vastikkeellisia eikä yritystuki vaikuta palveluista maksettavaan hintaan.
Kuulostaako terveeltä ja reilulta kilpailulta?
PS.VTV:n tuoreessa tarkastusraportissa muuten kritisoitiin Elyjä siitä, että siellä ei tunneta Tuki2014-järjestelmän takaisinperintämahdollisuuksia muutostilanteissa eikä osata niitä käyttää. Tämä kertonee samalla jotain siitä, kuinka usein näitä tapahtuu vaikka kovin harvat hankkeet eivät muutu matkalla.
Ilmoita asiaton viesti