*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Juosten loroteltu ympäristölakiluonnos - ei näin, ei taas!

Luulin hallituksen jo oppineen kritiikistä kohdistuen heikkoon lainvalmistelun tasoon ja perustuslain noudattamiseen, mutta tämä oli näköjään turha luulo. Hallituksen luonnos ympäristönsuojelulain muuttamiseksi saa voimakasta kritiikkiä sekä korkeimmalta hallinto-oikeudelta että Suomen luonnonsuojeluliitolta.

Osana hallituksen kärkihankkeista se on siirtämässä suuren osan ympäristölupaa vaativista toiminnoista ilmoitusmenettelyn piiriin samalla vähentäen kuultavia osapuolia rajaten sen käytännössä naapureihin. Tätä kutsutaan komeasti säädösten sujuvoittamiseksi.

Sujuvoitettavien hankeluettelossa on useita toimintoja, jotka voivat vaikuttaa mm. vesien hyvään tilaan (esim. kullankaivuu, jätevedenpuhdistamot, kalanviljely ja eläinsuojat). Useimpien näiden hankkeiden vaikutus ulottuu selkeästi rajanaapureita kauemmas esimerkiksi vesistövaikutusten, melun tai hajuhaittojen osalta.

KHO tyrmää hallituksen esityksen

Yle kertoo Korkeimman hallinto-oikeuden lausunnosta seuraavaa:

"KHO toteaa lausunnossaan, että luonnos on viimeistelemätön, riittämättömästi perusteltu ja osin virheellinen."

"KHO:n mukaan uusi ilmoitusmenettely ei ratkaisisi nykyiseen lupasäädäntöön mahdollisesti liittyviä ongelmia, vaan synnyttäisi runsaasti uusia ongelmia, joita lakiesityksessä ei ole mietitty."

Lisäksi kritisoidaan voimakkaasti sitä, että ennen lausuntokierrosta ei olla tehty ehdotettujen muutosten vaikutusarviota vaan lausunnoilla lähetetyssä luonnoksessa kerotaan niitä täydennettävän myöhemmin. On todella hankalaa arvioida päätösten vaikutuksia ilman kunnollisia arvioita ja tämä asettaa lausuntojen antajatkin hankalaan asemaan. SLL vaatiikin uutta lausuntokierrosta vaikutusarvion valmistumisen jälkeen. Lisäksi luonnoksessa kerrotaan mm myöhemmin tehtävistä tarkemmista asetuksista, joiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.

SLL: Ehdotus vaarantaa merkittävällä tavalla perustuslain mukaiset osallistumisoikeudet

SLL kertoo tiedotteessaan:

"Luonnonsuojeluliiton lausunnon mukaan esitys vaarantaa merkittävällä tavalla osallistumisoikeuksien toteutumista ja on sisällöllisesti epäselvä. Luonnonsuojeluliitto esittääkin ehdotuksen hylkäämistä."

Varsinaisessa lausunnossaan SLL toteaa:

"Luonnonsuojeluliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota ehdotuksen sisältämiin huomattaviin heikennyksiin kuulemismenettelyn osalta. Perustuslain 20.2 §:n ympäristöperusoikeus edellyttää nimenomaisesti osallistumisoikeuksien turvaamista, eikä salli niiden heikentämistä. Tästä huolimatta luonnoksessa ehdotetaan, että ilmoituksesta olisi tarpeen kuulla vain rajanaapurit ja ne, joita asia erityisesti koskisiNäin ollen muut kuin naapurit eivät saisi välttämättä edes tietoa heihin potentiaalisesti kohdistuvan hankkeen vireilletulosta. Tätä kuulemismenettelyn huomattavaa kaventamista ei ole ehdotuksessa perusteltu juuri lainkaan. Yksityiskohtaisissa perusteluissa (115 e §) todetaan, että ”ilmoitusasiassa lupaa suppeammalla kuulemisella tavoiteltaisiin sujuvampaa menettelyä”. Tämä ei voi olla peruste heikentää osallistumisen perusoikeuksia."

"Koko ajatus on täysin virheellinen, sillä usein hankkeiden vaikutukset ulottuvat rajanaapureita kauemmas, kuten veden (esimerkiksi jätevedenpuhdistamot ja kullankaivuu), hajun (eläinsuojat) tai melun (ampumaradat) kautta. Esimerkiksi kullankaivuun haitat voivat liittyä myös yleisempiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeisiin etuihin, kuten NATURA 2000 -alueisiin ja saamelaisten oikeuksiin. Lisämääreenä käytetty ”ne, joita asia erityisesti koskee”, on myös liian epämääräinen. Esimerkiksi ko. pykälän perusteluiden pohjalta se näyttäisi mahdollistavan hieman laajemmankin kuultavien piirin, mutta varsinaisessa pykälässä tämä ajatus ei kuitenkaan näy. Joka tapauksessa kuultavien piiri on määritelty aivan liian suppeaksi, minkä lisäksi pykälän muotoilut ovat muutoinkin varsin epämääräisiä ja tulkinnalle alttiita."

"Perustuslain 20.2 §:n mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tämä ns. perustuslaillinen toimeksianto edellyttää sekä aineellisen ympäristölainsäädännön kehittämistä ympäristöä suojelevaan suuntaan että menettelyllisen sääntelyn muokkaamista yksilön vaikutusmahdollisuuksia edistävään suuntaan. Käsillä oleva luonnos on tavoitteiltaan päinvastainen, eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä."

Lisääkö tämä valituksia tuottaen lopulta kuitenkin lisäkustannuksia

Valitusoikeutta koskeva säännös on ulottuvuudeltaan osin kuulemisvelvoitetta laajempi eli esimerkiksi ympäristöjärjestöt voivat valittaa asiasta hallinto-oikeuteen, mutta eivät siis tule kuulluksi ilmoituksen käsittelyn aikana. Onko tämä varmasti kustannustehokas ja järkevä tapa toimia? Kyllähän pelkästään yksittäisen asian käsittely hallinto-oikeudessa on aikaa ja rahaa vievä prosessi.

Kuitenkin uudessa mallissa ilmoituksen vireilletulosta tarvitse käytännössä ilmoittaa muille kuin naapureille, jolloin valitusoikeus menettää merkitystään, koska tietoa koko hankkeesta ja aikaa siihen perehtymiseen ei ole riittävän ajoissa saatavilla. Valituksillehan aina annetaan määräaika - jos tietoa ei ole ajoissa, niin se kuluu umpeen eikä valitusmahdollisuutta enää ole.

Ongelmallista on lisäksi se, että ehdotuksen mukaan toiminnan saa aloittaa 90 vuorokauden kuluttua vaikka viranomainen ei olisi antanut asiassa päätöstä.

Miltä sinusta tuntuisi iso eläinsuoja kuten sikala, kalankasvattamo tai saha lähistölle ilman kuulemista?

Hallituksen esityksessä vapautetaan ympäristöluvasta varsin isoja toimijoita, esimerkiksi eläinsuojista kerrotaan lakiehdotuksessa seuraavaa:

"Ilmoitusmenettelyyn ehdotetaan siirrettäväksi kohdan 11 alakohdassa a tarkoitetut eläinsuojat lukuun ottamatta suuria nautatiloja, jotka ympäristövaikutuksiltaan vastaavat vähintään laitosluettelon direktiivilaitoksia koskevan taulukon 1 kohdassa 11 alakohdassa a lueteltuja siipikarjakasvattamoja ja sikaloita. Nautatilojen luvanvaraisuusrajoja esitettäisiin muutettavaksi siten, että jatkossa vähintään 400 lypsylehmän, vähintään 800 lihanaudan ja vähintään 1 000 emolehmän eläinsuoja edellyttäisi aina ympäristöluvan."

"Ilmoitusmenettelyyn siirrettäväksi ehdotettuja eläinsuojia on arviolta noin 3 900 kappaletta, joista noin 3 100 kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan ja 800 valtion ympäristölupa- ja valvontaviranomaisten toimivaltaan."

Hallituksen esityksessä on tarkemmin kuvattu eri toimintojen kokoluokkia.

Näihin sitten pääosin riittäisi naapurien kuuleminen ja kunnan viranomaisen päätös ilmoitusmenettelyn perusteella - sujuvaa eikö? Sama koskisi mm osaa ampumaradoista.

Todellinen tavoite vaikuttaa olevan kaventaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on erittäin ongelmallista toiminnanharjoittajien ja haitankärsijöiden oikeusturvan, osallistumisen turvaamisen sekä ympäristövaikutusten osalta.

Ministeri Tiilikainen jatkaa hallituksen lainvalmistelun linjaa juoksemalla ja lorottamalla pitkin pellon laitaa - toivottavasti ei osu sähköpaimeneen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

" Ministeri Tiilikainen jatkaa hallituksen lainvalmistelun linjaa juoksemalla ja lorottamalla pitkin pellon laitaa - toivottavasti ei osu sähköpaimeneen. "

Tulee sattumaan ja oikein kunnolla, keskusta lorottelee omille kintuilleen. Keskustalaisillakin on mennyt usko omaan puolueensa, tuskin tuolta enään nousee.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Luulisi tuon esityksen olevan keskustalaisille isännille mieleinen?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Monia asioita tässä maassa olisi hyvä sujuvoittaa. Ihmetyttää kuitenkin miten tämä hallitus kerta toisensa jälkeen esittelee huonosti valmisteltuja lakiehdotuksia. Tulee väkisin tunne, että virkamiehet ovat ministeriöissä laajalla rintamalla päättäneet tehdä sutta ja sekundaa. Pitäisihän osaavan kansliapäällikön osata kertoa ministerille, että "tämän raakileen jos lähetät lausuntokierrokselle, niin tulee lunta tupaan".

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Kyllä on taas asialla ministeri. Esimerkki mihin lain valmistelu johti vaikka Ympäristöministeriöllä on ollut tiedossa, että ko. asetus VNA 2010/800 on ristiriidassa voimassa olevien lakien kanssa. Asetus hyväksyy louhinta toiminnan 300 metrin päähän asutuksesta, mutta siinä ei huomioida sitä, mitä laki edellyttää räjähdysaineen käytöltä, käsittelyltä ja varastoinnilta suojaetäisyyksiä asutukseen. 

Turvatekniikan keskus; Tukesilta pitäisi olla ennakkoon haettu lupa räjäytystoiminnalle, mutta turvamääräykset estävät luvan hakemisen. Räjähdysaineen käyttöä ja varastointia saa harjoittaa vain Turvatekniikan keskuksen luvalla.

Ympäristöministerinä ollessaan Paula Lehtomäki allekirjoitti asetuksen Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 9.9.2010/800,joka sallii suoraan murskaamon perustaa 300 metrin päähän asutuksesta (ainoastaan melu ja pöly ymp.haittana). Asetus on hyväksytty ilman räjäytystoimintaa ja siihen liittyvää lain säädännön vaatimuksia.

Käyttömäärät räjähteille ovat 10 000 kiloa ja jopa 13 000 kg /kerta, tästä syystä louhijat kautta maan eivät tuo esille räjäytystoimintaa lupahakemuksissa eikä oikeus-asteet huomioi päätöksissään.  Mutta ko. asetusta käytetään hyväksi päätöstä tehtäessä louhinta voi olla 300- 500 metriin asutuksesta.

Asetus 2010/800 on myös vastoin 16:0 normeja. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1993/19930495   . mm. 16:0 normit sirpalevaara 0,5 kg/ 500 m ja paine aaltovaara 25 kg/ 1000 m. Mitä se on tuhansista yli 10 000 kg ????/ kerta paukku.

Luvan saamisen edellytykset räjäytystoiminnalle olisivat:

Toiminnanharjoittajan on osoitettava, että varasto täyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset ja että varasto on toimintaa koskevien standardien mukainen. Varastojen sijainnille on annettu räjähdemäärästä riippuvia suojaetäisyysvaatimuksia eri kohteista.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) käsittelee räjähteiden valmistusta ja varastointia koskevia lupia sekä valvoo räjähdevarastoja. Lupa voidaan antaa siksi ajaksi, jonka räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä, kuitenkin enintään kahdeksi vuodeksi.

Jos räjäytys- ja louhintatyö on käynnissä kahta vuotta pitemmän ajan, voidaan lupa uusia tarkastuksen perusteella enintään kaksi kertaa vuodeksi kerrallaan. Pitempi aikaisesta varastoinnista on voimassa, mitä pysyvistä varastoista säädetään ja määrätään.

Asetuksessa ei ole huomioitu mitä määräykset ilmoitusvelvollisuudesta ja luvanvaraisuudesta on määritetty laissa Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005). Valtioneuvoston asetuksilla säädetään tarkemmin myös lupamenettelystä.

Toiminnanharjoittajan on osoitettava, että varasto täyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset ja että varasto on toimintaa koskevien standardien mukainen.

Näin Tukesin ylitarkastaja Timo Kukkola tuo verkkolehdessä esille: ”Räjähteisiin on suhtauduttava kunnioittavasti ja niitä on käsiteltävä hyvin varovaisesti. Kaikki räjähteet ovat vaarallisia ja erityisen vaarallisia ne ovat onnettomuuksissa.” ”Räjähteiden varastointiin tarvitaan lupa. Ennen luvan myöntämistä on arvioitava riskit ja selvitettävä varaston turvallinen sijoittaminen ja rakennevaatimukset. Ennen kuin Tukes voi myöntää luvan varastoinnin aloittamiselle, hakijan on osoitettava, että varasto on asianmukainen”.

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/234242-mur...

http://sanna50.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237636-sat...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo-o, en pikaluvulla törmännyt lakiluonnoksessa muutoksiin räjähteiden osalta. Sen sijaan vaarallisten kemikaalien suhteen oltaisiin merkittävästi nostamassa rajoja ja siirtämässä ilmoitusmenettelyn piiriin. Saa sitten nähdä mitä valvonnalle tehdään jatkossa, ilmeisesti siirtyvät ELYiltä kunnille, mutta en ole varma. Huonosi ELYTkin valvoo omavalvontaan nojaten, mutta mikään ei viittaa asioiden parantumiseen tässäkään mallissa.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Räjähteet ovat huomioimatta, koska lainsäädäntö ei mahdollista asutuksien vieressä niin mittavia määriä käyttää ja lainsäädännön määräämä turvallisuus ei ole toteutettavissa. Räjähdysaineen käyttö ja varastointi olisivat edellyttäneet Turvatekniikan keskuksen lupaa, mutta suojaetäisyydet ja turvamääräykset estävät sen hakemisen, joten lainsäädäntö on sivuutettu kokonaan.Lakia rikotaan avoimesti.

Suomi jäsenvaltiona ei noudata direktiivin edellyttämiä lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä avolouhinnassa kivilouhimoilla ja murskaamoilla. Kysymyksessä ei ole mikään Suomen sisäinen lainsäädäntö, vaan Seveso- direktiiviin perustuva.

Tämän ns. Seveso II -direktiivin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus on Suomessa saatettu voimaan kemikaali-, maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöllä sekä osin pelastuslailla ja työturvallisuuslailla.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

"Perustuslain 20.2 §:n mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon".

Räjäytystoimintaan ei voi saada lupia Tukesilta eikä ympäristöluvissa ole huomioitu räjäytystoimintaa. Hallintolain mukaan asukkailla olisi oikeus valittaa Tukesin luvista, mutta mistä valitamme lupia ei edes haeta.

Direktiivi
on otettu osaksi Suomen kansallista lainsäädäntöä vuonna 1999 tehdyllä teollisuuskemikaaliasetuksen muutoksella.
Asetus säätää mm. nykyisen kemikaaliturvallisuuslain 390/2005 edellyttämien lupamenettelyjen ja vastaavien sisällöstä.

Kemikaaliturvallisuuslaki toteuttaa Suomessa Seveso II- direktiivin muutoksen, jossa korostetaan maankäytön suunnittelua. Laitoksen suuronnettomuusvaarallisuus määritellään vaarallisten aineiden käyttö- tai varastomäärien perusteella, ja laitoksia valvoo Turvatekniikan keskus TUKES. Keskeinen valvontaväline on kemikaaliturvallisuusasetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys.

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Vihdin Hankasalonmäellä alkoi myös louhinta ja räjäytystoiminta huomioimatta.

Talot tärisee, kivet lentää ja kukaan ei toimi laiton toiminta saa jatkua.

Tukes vastasi kuitenkin seuraavasti: ”Tukes 10.4.2017 antanut vastauksen, Hankasalonmäelle ei ole haettu varastolupaa. Toiminnanharjoittaja tietää, että varasto vaatisi Tukesin luvan. Asia on varmistettu toiminnanharjoittajan edustajalta 7.4.2017. Toiminnanharjoittajan hakiessa mahdolliselle räjähdevarastolle lupaa, tullaan turvallisuusvaatimusten täyttäminen (mm.suojaetäisyydet) selvittämään siten kuin säädökset edellyttää. Lisäksi laitetaan kuuleminen, johon asianomaiset voivat antaa muistutuksen ja mielipiteen asiasta”.
Allekirjoituksella Ylitarkastaja Timo Kukkola

Koskahan Tukes puuttuu ja selvittää!

Käyttäjän Sanna50 kuva
Sanna Tenkula

Ympäristöluvat ilmoitus menettelyllä sivuuttaisi taas todelliset ympäristö ongelmat/vaarat.

"KHO:n mukaan uusi ilmoitusmenettely ei ratkaisisi nykyiseen lupasäädäntöön mahdollisesti liittyviä ongelmia, vaan synnyttäisi runsaasti uusia ongelmia, joita lakiesityksessä ei ole mietitty."

Tätä se on ollut jo nyt esimerkiksi kotimaisen lain rinnalle on tullut direktiivejä ja EU:n asetuksia. Suomi ei niitä noudata! SUOMI RIKKOO KAIVANNAIS DIREKTIIVIÄ:
Euroopan komissio käynnisti kesäkuussa 2012 Suomea kohtaan rikkomusmenettelyn antamalla virallisen huomautuksen kaivannaisjätedirektiivin täytäntöönpanosta.

8.2.2013 – tarkistustarpeen taustalla on direktiivin täytäntöönpanoa koskeva ... Euroopan komissio käynnisti kesäkuussa 2012 Suomea kohtaan rikkomusmenettelyn antamalla virallisen huomautuksen kaivannaisjätedirektiivin ... säännöstä lukuun ottamatta tyydyttänyt komissiota, vaan se jatkoi rikkomusmenettelyä ...

Ympäristösuojelulaissa on myös vaatimukset kaivannaisdirektiivistä. Miksi Suomessa niitä ei noudateta? Mihin unohtuu direktiivien vaatimukset, kun ymp.lakiluonnoksia tehdään. Murskaamoilla/louhimoilla ymp.suojelulaissa on myös vaatimukset kaivannaisdirektiivistä. mm. kotini vieressä on laiton ja lupa ehtojen vastaisesti toiminut kivilouhimo. Pihapiirissämme on n. 5 ha jätekiveä.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisupyyntö:
Kukaan viranomainen ELy, poliisi eikä kunnan viranomaiset puutu asiaan vaikka ennakkopäätös.
KHO:2002:82 Antopäivä 25.11.2002 Vuosikirjanumero KHO:2002:82, Taltionumero 3055, Diaarinumero 2079/4/96.

Kaivannaisjätteet
Kaivannaistoiminnassa syntyy suuria määriä pinta- ja irtomaata, sivukiveä ja rikastushiekkaa, jotka luokitellaan käytöstä poistettuina kaivannaisjätteiksi. Kaivannaisteollisuuden jätehuoltoa säännellään yhteisön direktiiviin 2006/21/EY perustuvin, lähinnä ympäristönsuojelulakiin ja maa-aineslakiin sisältyvin erityissäännöksin.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisupyyntö:
Korkein hallinto-oikeus on asettanut Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vastattavaksi seuraavat kysymykset:
”Onko tarvekivenlouhinnassa syntyvää sivukiveä pidettävä jätteistä 15.7.1975 annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY, sellaisena kuin direktiivi on muutettuna 18.3.1991 annetulla neuvoston direktiivillä 91/156/ETY, 1 artiklan a alakohdassa tarkoitettuna jätteenä ottaen huomioon seuraavat seikat a-d ?
3.3.2. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisu
Näillä perusteilla Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on ratkaissut korkeimman hallinto-oikeuden 31.12.1999 tekemällään välipäätöksellä esittämät kysymykset seuraavasti:
1) Tarvekiven louhinnassa syntyvän, mahdollista myöhempää käyttöä varten varastoidun ja toistaiseksi alueelle jäävän sivukiven haltija hävittää tai aikoo hävittää sivukiven, minkä vuoksi sitä on pidettävä jätteistä 15 päivänä heinäkuuta 1975 annetussa neuvoston direktiivissä 75/442/ETY tarkoitettuna jätteenä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset