Juosten loroteltu ympäristölakiluonnos – ei näin, ei taas!

Luulin hallituksen jo oppineen kritiikistä kohdistuen heikkoon lainvalmistelun tasoon ja perustuslain noudattamiseen, mutta tämä oli näköjään turha luulo. Hallituksen luonnos ympäristönsuojelulain muuttamiseksi saa voimakasta kritiikkiä sekä korkeimmalta hallinto-oikeudelta että Suomen luonnonsuojeluliitolta.

Osana hallituksen kärkihankkeista se on siirtämässä suuren osan ympäristölupaa vaativista toiminnoista ilmoitusmenettelyn piiriin samalla vähentäen kuultavia osapuolia rajaten sen käytännössä naapureihin. Tätä kutsutaan komeasti säädösten sujuvoittamiseksi.

Sujuvoitettavien hankeluettelossa on useita toimintoja, jotka voivat vaikuttaa mm. vesien hyvään tilaan (esim. kullankaivuu, jätevedenpuhdistamot, kalanviljely ja eläinsuojat). Useimpien näiden hankkeiden vaikutus ulottuu selkeästi rajanaapureita kauemmas esimerkiksi vesistövaikutusten, melun tai hajuhaittojen osalta.

KHO tyrmää hallituksen esityksen

Yle kertoo Korkeimman hallinto-oikeuden lausunnosta seuraavaa:

"KHO toteaa lausunnossaan, että luonnos on viimeistelemätön, riittämättömästi perusteltu ja osin virheellinen."

"KHO:n mukaan uusi ilmoitusmenettely ei ratkaisisi nykyiseen lupasäädäntöön mahdollisesti liittyviä ongelmia, vaan synnyttäisi runsaasti uusia ongelmia, joita lakiesityksessä ei ole mietitty."

Lisäksi kritisoidaan voimakkaasti sitä, että ennen lausuntokierrosta ei olla tehty ehdotettujen muutosten vaikutusarviota vaan lausunnoilla lähetetyssä luonnoksessa kerotaan niitä täydennettävän myöhemmin. On todella hankalaa arvioida päätösten vaikutuksia ilman kunnollisia arvioita ja tämä asettaa lausuntojen antajatkin hankalaan asemaan. SLL vaatiikin uutta lausuntokierrosta vaikutusarvion valmistumisen jälkeen. Lisäksi luonnoksessa kerrotaan mm myöhemmin tehtävistä tarkemmista asetuksista, joiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.

SLL: Ehdotus vaarantaa merkittävällä tavalla perustuslain mukaiset osallistumisoikeudet

SLL kertoo tiedotteessaan:

"Luonnonsuojeluliiton lausunnon mukaan esitys vaarantaa merkittävällä tavalla osallistumisoikeuksien toteutumista ja on sisällöllisesti epäselvä. Luonnonsuojeluliitto esittääkin ehdotuksen hylkäämistä."

Varsinaisessa lausunnossaan SLL toteaa:

"Luonnonsuojeluliitto haluaa erityisesti kiinnittää huomiota ehdotuksen sisältämiin huomattaviin heikennyksiin kuulemismenettelyn osalta. Perustuslain 20.2 §:n ympäristöperusoikeus edellyttää nimenomaisesti osallistumisoikeuksien turvaamista, eikä salli niiden heikentämistä. Tästä huolimatta luonnoksessa ehdotetaan, että ilmoituksesta olisi tarpeen kuulla vain rajanaapurit ja ne, joita asia erityisesti koskisiNäin ollen muut kuin naapurit eivät saisi välttämättä edes tietoa heihin potentiaalisesti kohdistuvan hankkeen vireilletulosta. Tätä kuulemismenettelyn huomattavaa kaventamista ei ole ehdotuksessa perusteltu juuri lainkaan. Yksityiskohtaisissa perusteluissa (115 e §) todetaan, että ”ilmoitusasiassa lupaa suppeammalla kuulemisella tavoiteltaisiin sujuvampaa menettelyä”. Tämä ei voi olla peruste heikentää osallistumisen perusoikeuksia."

"Koko ajatus on täysin virheellinen, sillä usein hankkeiden vaikutukset ulottuvat rajanaapureita kauemmas, kuten veden (esimerkiksi jätevedenpuhdistamot ja kullankaivuu), hajun (eläinsuojat) tai melun (ampumaradat) kautta. Esimerkiksi kullankaivuun haitat voivat liittyä myös yleisempiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeisiin etuihin, kuten NATURA 2000 -alueisiin ja saamelaisten oikeuksiin. Lisämääreenä käytetty ”ne, joita asia erityisesti koskee”, on myös liian epämääräinen. Esimerkiksi ko. pykälän perusteluiden pohjalta se näyttäisi mahdollistavan hieman laajemmankin kuultavien piirin, mutta varsinaisessa pykälässä tämä ajatus ei kuitenkaan näy. Joka tapauksessa kuultavien piiri on määritelty aivan liian suppeaksi, minkä lisäksi pykälän muotoilut ovat muutoinkin varsin epämääräisiä ja tulkinnalle alttiita."

"Perustuslain 20.2 §:n mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tämä ns. perustuslaillinen toimeksianto edellyttää sekä aineellisen ympäristölainsäädännön kehittämistä ympäristöä suojelevaan suuntaan että menettelyllisen sääntelyn muokkaamista yksilön vaikutusmahdollisuuksia edistävään suuntaan. Käsillä oleva luonnos on tavoitteiltaan päinvastainen, eikä sitä voi pitää hyväksyttävänä."

Lisääkö tämä valituksia tuottaen lopulta kuitenkin lisäkustannuksia

Valitusoikeutta koskeva säännös on ulottuvuudeltaan osin kuulemisvelvoitetta laajempi eli esimerkiksi ympäristöjärjestöt voivat valittaa asiasta hallinto-oikeuteen, mutta eivät siis tule kuulluksi ilmoituksen käsittelyn aikana. Onko tämä varmasti kustannustehokas ja järkevä tapa toimia? Kyllähän pelkästään yksittäisen asian käsittely hallinto-oikeudessa on aikaa ja rahaa vievä prosessi.

Kuitenkin uudessa mallissa ilmoituksen vireilletulosta tarvitse käytännössä ilmoittaa muille kuin naapureille, jolloin valitusoikeus menettää merkitystään, koska tietoa koko hankkeesta ja aikaa siihen perehtymiseen ei ole riittävän ajoissa saatavilla. Valituksillehan aina annetaan määräaika – jos tietoa ei ole ajoissa, niin se kuluu umpeen eikä valitusmahdollisuutta enää ole.

Ongelmallista on lisäksi se, että ehdotuksen mukaan toiminnan saa aloittaa 90 vuorokauden kuluttua vaikka viranomainen ei olisi antanut asiassa päätöstä.

Miltä sinusta tuntuisi iso eläinsuoja kuten sikala, kalankasvattamo tai saha lähistölle ilman kuulemista?

Hallituksen esityksessä vapautetaan ympäristöluvasta varsin isoja toimijoita, esimerkiksi eläinsuojista kerrotaan lakiehdotuksessa seuraavaa:

"Ilmoitusmenettelyyn ehdotetaan siirrettäväksi kohdan 11 alakohdassa a tarkoitetut eläinsuojat lukuun ottamatta suuria nautatiloja, jotka ympäristövaikutuksiltaan vastaavat vähintään laitosluettelon direktiivilaitoksia koskevan taulukon 1 kohdassa 11 alakohdassa a lueteltuja siipikarjakasvattamoja ja sikaloita. Nautatilojen luvanvaraisuusrajoja esitettäisiin muutettavaksi siten, että jatkossa vähintään 400 lypsylehmän, vähintään 800 lihanaudan ja vähintään 1 000 emolehmän eläinsuoja edellyttäisi aina ympäristöluvan."

"Ilmoitusmenettelyyn siirrettäväksi ehdotettuja eläinsuojia on arviolta noin 3 900 kappaletta, joista noin 3 100 kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivaltaan ja 800 valtion ympäristölupa- ja valvontaviranomaisten toimivaltaan."

Hallituksen esityksessä on tarkemmin kuvattu eri toimintojen kokoluokkia.

Näihin sitten pääosin riittäisi naapurien kuuleminen ja kunnan viranomaisen päätös ilmoitusmenettelyn perusteella – sujuvaa eikö? Sama koskisi mm osaa ampumaradoista.

Todellinen tavoite vaikuttaa olevan kaventaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia. Tämä on erittäin ongelmallista toiminnanharjoittajien ja haitankärsijöiden oikeusturvan, osallistumisen turvaamisen sekä ympäristövaikutusten osalta.

Ministeri Tiilikainen jatkaa hallituksen lainvalmistelun linjaa juoksemalla ja lorottamalla pitkin pellon laitaa – toivottavasti ei osu sähköpaimeneen.

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu