Huonosti näytelty saippuasarja nimeltään YT-neuvottelut irtisanomisista

Huonot näyttelijät, ennalta arvattava juoni ja jatkuu ikuisesti – ei, kyseessä ei ole huono saippuasarja vaan Suomessa toistuvasti käytävät yt-neuvottelut väen irtisanomisesta tuotannollis-taloudellisin perustein. Käsikirjoituksen tekee työnantaja näytellen samalla itse pääosaa ja mukaan tulevat työntekijäliitot luottamusmiehineen. Irtisanottaville on varattu lähinnä katsojan osa vääjäämättömässä näytelmässä kohti työttömäksi joutumista.

Vaikka yritys tahkoaisi kuinka hyvää tulosta tahansa voi se käynnistää yt-neuvottelujen kautta massairtisanomiset vedoten tulevaisuudessa muuttuviin olosuhteisiin ja suhdanteisiin. Tietääkö joku, että joskus jossain olisi pystytty kiistämään nämä yrityksen väittämät ja irtisanomiset olisi peruttu? Itse en tiedä.

Monesti on mainittu kuinka Suomessa yksittäisen työntekijän irtisanominen on vaikeaa, mutta harvemmin keskustellaan siitä, että tuotannollis-taloudellisin syin tehty massairtisanominen on helpoimpia koko Euroopassa eikä siinä suojata mitenkään vanhempia työntekijöitä kuten esimerkiksi Ruotsissa.

Väitän kymmeniä näitä nähneenä, että näissä irtisanomisissa toteutetaan samalla "puhdistuksia", missä ratkaisevaa ei ole työtehtävä tai positio vaan itse henkilö. Joskus olet päättävässä asemassa olevalle vanha, kallis, liikaa eri mieltä tai hän ei vaan pidä sinusta – joskus saatat olla jopa uhka tuolle päättäjälle oman aseman kannalta. Kaikkia näitä olen matkan varrella nähnyt, johon mahtuu parisenkymmentä vuotta asiantuntijaorganisaatioissa – noista vuosista 14 vuotta esimiehenä.

Säännölliset noin puolivuosittaiset irtisanomiset pitävät myös väen sopivasti varpaillaan ja kuuliaisena – voit itse nimittäin hyvin olla seuraavassa aallossa ellet ole ruodussa. Samalla tämä vähentää mielipiteiden kirjoa ja ohjaa sovinnaisten jees-miesten ja -naisten käyttäytymiseen – yrityskulttuuriin, jossa eriävät mielipiteet ja uudet ideat loistavat poissaolollaan, jolloin yritys päätyy tekemään sitä, mitä aina ennenkin. Uutta myytävää ei synny ja pian ollaan jatkuvassa kustannussäästöjen oravanpyörässä odottamassa seuraavia yt-neuvotteluja.

Nokian Alcatel-kauppa esimerkkinä

Nokian Alcatel-ostossa on paljon hyviä puolia. Samalla kuitenkin vaikutukset Suomessa työskenteleville ovat varsin ikävät.

Kauppalehti kertoi kuukausi sitten:

"Nokiasta vahvistetaan sähköpostitse Bloombergille, että yhtiö aikoo aiemmin lupaamansa mukaisesti palkata Ranskassa 500 ihmistä tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuoden 2018 loppuun mennessä.Nokia lupasi tutkimuksen ja tuotekehityksen työpaikkoja Ranskaan vuonna 2016, jolloin Nokia ja ranskalainen Alcatel-Lucent yhdistyivät."

"Nokia vahvistaa Bloombergille myös, että yhtiön suunnitelmat irtisanoa Ranskassa noin 600 ihmistä ovat jäissä lokakuun 2. päivään asti, jolloin Nokian johto tapaa Ranskan hallituksen edustajia.Nokia on ilmoittanut aiemmin syyskuussa suunnitelmistaan leikata 597 työpaikkaa Ranskassa vuoden 2019 loppuun mennessä osana 1,2 miljardin euron säästöohjelmaa."

Nettona Ranskasta olisi siis häviämässä noin 100 työpaikkaa oston seurauksena.

Mitäs tämä sitten Suomessa tarkoittaa?

Taloussanomat kertoi tästä toukokuussa otsikolla Nokia aloitti Suomessa uudet vähennykset – Ranskassa jo yli vuoden kestäneet yt:t yhä kesken:

"Ranskan lisäksi Nokia aloitti vuosi sitten yt-neuvotteluita 30 maassa, myös Suomessa. Neuvotteluiden päätöksenä yhtiö vähensi Suomessa yli tuhat työntekijää, kun alunperin vähennystarve oli noin 1 300 työpaikkaa. Nokia kertoi aloittavansa ensi viikolla uudet yt-neuvottelut Suomessa. Nyt vähennystarve on arviolta 200 työpaikkaa osana säästöohjelmaansa."

Lupauksia uusista ei käsittääkseni tehty ja lähdössä olisi siis yhteensä 1200 työpaikkaa Suomesta.

Ranskassa siis neuvottelut ovat kestäneet yli vuoden ja ovat olleet senkin jälkeen jäissä, kun Ranskan hallitus Macronia myöten on puuttunut asiaan. Suomessa niellään tämä kiltisti ja hallitus ei puutu asiaan millään tavalla vaikka vähennykset ovat täällä yli kymmenkertaiset.

Ikäsyrjintä osa prosessia

Irtisanomiset kohdistuvat valitettavasti usein vanhempiin työntekijöihin ja meillä on jopa olemassa lainsäädäntöä, joka kannustaa irtisanomaan ikääntyneitä työntekijöitä.

Ensinnäkin meillä on mekanismi, joka noin 56 vuoden iästä lähtien lisää työnantajan kustannuksia, sillä tällöin työntekijä pääsee työttömyysvakuutusrahaston piiriin, jolloin viimeinen työnantaja maksaa työttömyysvakuutusrahastolle hänen ansiosidonnaisen päivärahansa. Tämä saattaa aiheuttaa jopa 70 000 euron kustannukset, kertoo työnantajan edustaja Uudelle Suomelle.  Tämä ei koske alle 50 hengen yrityksiä, mutta suuremmille tämä on merkittävä asia.

"Yritysten osuus maksusta kasvaa lineaarisesta palkkakustannusten mukaan siten, että 800 ihmistä työllistävät yritykset maksavat 56 vuotta ja kuukauden täyttäneen työntekijän ansiosidonnaisen päivärahan täysimääräisesti."

Käytännössä tämä tarkoittaa, että varsinkin suurille yrityksille on kannattavaa riskien minimoimiseksi irtisanoa työntekijä ennen 56 ikävuotta, mikä on todella ikävää ja kohtuutonta. Väitän näin usein tapahtuvan massairtisanomisissa ja sitten todetaan jälleen tarvittavan uudenlaista osaamista.

Toinen mekanismi liittyy työkyvyttömyyseläkejärjestelmään, jossa yrityksille määritellään oma maksuluokka yrityksen koon ja sille lasketun riskin mukaan. Tämä maksuluokka määrittelee, kuinka suuren osan viimeinen työnantaja maksaa työkyvyttömyyseläkkeestä. Lasku tulee taas viimeiselle työnantajalle, jos työsuhteen päättymisestä ei ole kulunut yli kolmea vuotta. Jyrki Kasvi kertoi tästä enemmän blogissaan. Asia on varsin hankala, joten en koita sitä tässä käydä tarkemmin läpi.

Nykyhallitus ei ole näiden luomisesta vastuussa enkä edes tiedä mikä niistä on. Toisaalta en ole kuullut suunnitteilla olevan mitään uudistuksia näihin liittyen vaikka jatkuvasti puhutaan työurien pidentämisestä.

Paikallinen sopiminen mahdollisena ratkaisuna

Paikallisen sopimisen kautta voitaneen joitakin asioita järkevöittää, mutta myös muita toimenpiteitä pitäisi tehdä, jottei meillä ole kortistossa yhä enemmän vanhempia osaajia, joita ei kannata palkata ja joita massairtisanomisten vuoksi on yhtä aikaa useita joillakin paikkakunnilla.

Suomalainen työntekijä tuntuu valitettavan usein olevan iskuja saavana osapuolena yrityskaupoissa vaikka ostaja olisi Suomesta. Tähän tulisi saada muutos eikä meidän pitäisi olla se Euroopan maa, jossa toiminnan lopettaminen ja vähennykset laajassa mittakaavassa ovat helpoimpia.

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu