Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Kapitalisaatiosopimus korruption mahdollistajana

Suomessa käytössä oleva kapitalisaatiosopimus toimii lähes samoin kuin hallintarekisterimalli, jota tänne ei haluttu. Verohallinnon ja mm Osakesäästäjien Keskusliiton vaatimuksista huolimatta tämän mallin muuttamiseksi ei käsittääkseni ole tapahtumassa mitään. Itse mietin onko osasyynä tähän se, että se tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet anonyymiin sijoittamiseen mm poliitikoille.

Kapitalisaatiosopimus on monesti ymmärretty väärin ja sekoitetaan rahastoihin sekä tavanomaiseen eläkevakuutukseen. Tiivistettynä kapitalisaatiosopimuksessa rahastoihin sijoittamisen lisäksi voit kuoren sisällä ostaa ja myydä osakkeita, mutta varsinainen omistaja niille on esimerkiksi Nordea Private Capitalin yhteydessä Nordea Henkivakuutusyhtiö. Voit vaihtaa omistuksia kuoren sisällä ja osingot sekä myyntivoitot tuloutetaan tuonne kuoreen. Veroja ei makseta kuin lopetettaessa kuori tai mikäli nostat sieltä enemmän kuin sinne alunperin sinne sijoittamasi pääoma. Nordea on tässä esimerkin vuoksi, muilta pankeilta löytyy aivan vastaavia tuotteita.

Mitä tästä mallista sitten seuraa?

Käytännössä kapitalisaatiosopimus toimii avoimuuden kannalta kuin hallintarekisteri, sillä kuvatussa esimerkissä omistajana osakkeille näkyy henkivakuutusyhtiö kuten hallintarekisterissä näkyisi tuo taho. Jos menet Eurocleariin katsomaan osakkeiden omistajia, niin siellä näkyy ainoastaan tuo tieto.

Otetaan kuvitteellinen esimerkki: poliitikolla on kapitalisaatisopimus, jonka sisällä hän omistaa suuren terveysjätin, biotalousyhtiön tai vaikkapa tuulivoimayhtiön osakkeita. Hän voi käytännössä rauhassa olla mukana niiden toimia edistävissä päätöksissä joutumatta kiinni esteellisyydestä. Vain pankki ja ko henkilö tietävät kapitalisaatisopimuksen sisällön ja pankkia velvoittaa pankkisalaisuus. Koska veroja kapitalisaatisopimuksesta ei oteta kuin lopussa, niin edes verottaja ei ole kiinnostunut kuoren sisällöstä tässä vaiheessa. 

Poliitikkojen lisäksi esimerkiksi sisäpiirikauppojen havaitsemista tämä malli vaikeuttaa huomattavasti. Käsittääkseni monen yritysjohtajan lisäeläkejärjestelyjä on tehty juuri kapitalisaatiosopimuksen avulla, viimeksi julkisuudessa ollut Finnairin johtajan järjestely oli toteutettu juuri sillä julkisuudessa olleiden tietojen mukaan.

Miksi tällainen kapitalisaatiosopimus on mahdollinen?

Tämä on minulle suuri arvoitus. Koska se tuli Suomessa mahdolliseksi ja millä perusteilla?

Uusi Suomi kertoi seuraavaa:

"Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, rahoituksen professori Timo Rothovius katsoo, että isosalkkuisia eli varakkaita sijoittajia suosiva vakuutuskuorten veroetu pitäisi joko poistaa kokonaan tai mahdollistaa kaikille sijoittajille."

"Vakuutuskuorten verokohtelu ja niin sanottu lykkäysetu, joka tarkoittaa verotuksen lähes rajatonta lykkäysmahdollisuutta, oli esillä Ylen MOT-ohjelmassa maanantaina. Vakuutuskuoriin sijoitetun rahan tuottaman voiton verotusta voi lykätä vuosikymmenien päähän, valtiovarainministeriön mukaan vaikkapa 99 vuoden ikään asti."

"Rothovius sanoo ohjelmassa, että ”ämä on tavallaan niin kuin veroparatiisi Suomen sisällä ja vaatii systeemin muuttamista."

En ole tästä aivan varma, mutta saattaa jopa olla, että henkilön muuttaessa vaikkapa Portugaliin eläkepäiviä viettämään voisi Suomen verottaja jäädä kokonaan ilman veroja.

Myöskään Verohallinto ei näe perusteluja tälle järjestelmälle. Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare kertoi MOT:ssa pitävänsä vakuutuskuorten verokohtelua ongelmallisena. ”Jos sen voiton verotuksen voi lykätä miltei loputtomiin, niin eihän se ole perusteltua verrattuna muiden sijoituskohteiden verotukseen, jossa tuottoa verotetaan silloin kun se syntyy."

Tehdäänkö tälle jotain?

Lienee epätodennäköistä, että tällä hallituskaudella asiaan olisi tulossa muutos - onhan pääministeri Sipilälläkin tällainen kapitalisaatiosopimus. Näitä sopimuksia on käytännössä tarjolla vain suurituloisille ja varakkaille eikä tavallisille tallaajille. Finanssialan keskusliitto lobbaa voimakaasti niiden säilyttämisen puolesta, sillä ne ovat alan toimijoille hyvin tuottoisia. Kuitenkaan kunnollisia perusteita tälle ei tunnu löytyvän.

Olisiko aika poistaa tällainen perusteeton mahdollisuus siirtää veroja kauas tulevaisuuteen ja toimia anonyymisti markkinoilla?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (49 kommenttia)

Käyttäjän nita kuva
Nita Hillner

Verotuksen epäoikeudenmukaisuuden avulla on kavennettu omistuspohjaa. Varallisuus kekittyy aina vain pienemmälle ryhmälle. Tämä kehitys on maailmanlaajuinen, muutamat henkilöt omistavat miltei kaikki maailman pääomat. Ja vasemmistopuolueet sen kun usuttavat palkansaajat toisiaan vastaan.

Jari Ikonen

Hyvä ja hyvin perusteltu kirjoitus.

Muutostahan tässä ilmiselvästi tarvitaan, mutta jos tästä nousisi isompi keskustelu ja kenties jonkun kansanedustajan tai puolueen tekemä kysely/esitys eduskunnassa niin tämä hallitus tietysti tekisi enintään sen että perustetaan asiaan "työryhmä" tehtävänään mahdollisimman kapulakielinen ja moniselitteinen esitys ja kun tehtävä olisi niin laaja pitää sille varata riittävä aika, esim. kolme vuotta.

Siis de facto mission impossible vol. 5

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Eiköhän työryhmä ole perustettu, tekemällä siitä sitten joku päivä parlamentaarinen saadaan homma jumiin ikuisiksi ajoiksi kuten yritystukien osalta juuri tehtiin.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

RKP: Perheyritysten perintöverot kokonaan pois!

RKP:n varjobudjetti remontoisi verotusta siten, että tuloveroja alennettaisiin, mutta arvolisäveroja kiristettäisiin.
Politiikka/Yle
26.10.2017
(Ja ALV nosto olisi se pahin myrkky pienituloisille ja PK-yrityksille )

https://seura.fi/asiat/tutkitut/perintovero-20-vuo...

Miksiköhän meillä on kestävyys-/verovaje?

Seura kertoo Heinäluoman olleen varallisuusveron poistosta vastuussa.
Vihreä lanka kertoo kyllä Kepun junailleen sen.
Samoin tämä kirja kertoo miten Kepu junaili edm.veron poiston Demareiden piikkiin.

Kirja-"Elämä on joukkueurheilua"! julkaistu-08
Olavi Ala-Nissilä
(kesk)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Pitäisikö olla huolissaan ?

TALOUSSANOMAT /IS
27.10-17 6:15
Suomea varoitettiin perheiden velkaantumisesta !
Keskiviikkona Taloussanomat kertoi Oxford Economicsin raportista, jossa varoitetaan kotitalouksien riskipitoisen
- runsaasta velkataakasta.
-Suomi on yksi raportin vaarallisen velkaantumisen ja kasvavien finanssi- ja talousriskien maista.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

"Olisiko aika poistaa tällainen perusteeton mahdollisuus siirtää veroja kauas tulevaisuuteen ja toimia anonyymisti markkinoilla"?

On tietysti monia omaisuuslajeja joiden arvonnoususta ei veroteta vuosittain. Esim. asunto, metsä, osakkeet, taide jne. Niiden arvonnousu verotetaan vasta sitten, kun ne myydään ja tulee myyntivoittoa. Tosin oman asunnon myyntivoitosta ei veroteta ollenkaan, jos siinä on asuttu ja omistettu tietty aika.

Kuinkahan suuri tuo kapitalisaatiosopimusten piirissä olevien omistusten tuotto on vuosittain, eli kuinka paljon niiden johdosta jää veroja saamatta? Tosin ne eivät jää kokonaan saamatta, jos ne tuotot sieltä joskus nostetaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, eihän tavallisen osakkeenkaan arvonnoususta veroteta kuin myyntihetkellä myyntivoiton muodossa. Tässä voit kuitenkin myydä niitä ja verotus tapahtuu jossain tulevaisuudessa.

Tuottolukuja en tiedä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Saman henkilökohtaisen verotussuojan saat esimerkiksi rahastoilla, eläkevakuutuksilla tai Virolaisella holding-yhtiöllä. Toki vain viimeksimainittu mahdollistaa yksittäisten osakkeiden valinnan.

Käyttäjän PerttiAaltonen kuva
Pertti Aaltonen

Eikö kuitenkin tämä vakuutusyhtiö maksa tuloksestaan yhteisöveron? Siis kun se myy osakkeita voitolla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Mielenkiintoista, että kerrot asian olevan sinulle arvoitus ja heti perään pistät kuvauksen vakuutuskuorien hyödystä. Laitetaanpa esimerkki, niin asia avautunee paremmin kuin pelkän periaatekuvauksen perusteella.

Oletetaan sijoituksen pääomaksi 100, vuosituotoksi 10% ja pääomaveroksi 32%. Sijoitusaika on 20 vuotta ja arvopaperit vaihtuvat vähintään kerran vuodessa. Suorilla osakesijoituksilla Sijoittajan saa tuottoa 325 ja verottaja 107. Vakuutuskuorella sijoittaja saa tuottoa 398 ja verottaja 183. Sijoittajalle kuoren tuotto on siis 20% suurempi ja verottajalle 71% suurempi.

Molemmat voittavat, siksi kapitaalisaatiosopimukset sallitaan. Myönnettäköön, että yksinkertaistin ja jätin rahan aika-arvon huomioimatta. Se ei kuitenkaan Euroajan inflaatiotasoilla muuta periaatetta mihinkään.

Edit: Korjasin summat, koska olin vahingossa laskenut 19 vuoden tuoton.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Arvoitus on miksi ja kenen toimesta tällainen on mahdollistettu.

Laskelmasi on varmaan paikkansapitävä. Kuitenkin verottaja tuntuu olevan tätä vastaan ja ei jaa mielipidettäsi. Lienee kuitenkin valtiontaloudelle haasteellista, että verotulot siirtyvät määräämättömäksi ajaksi kauas tulevaisuuteen.

Näihin oli jo 2016 sijoitettuna noin 6,8 miljardia, joten ihan pikkurahasta ei ole kyse.

Esitit näkemyksen miksi sallitaan, mutta on vaikea sanoa onko se ollut lähtökohta lakia luodessa.

Arvopaperi kirjoitti keväällä 2014:
Onnea yritykseen sille, joka haluaa tietää, miksi sijoitusvakuutuksilla ja kapitalisaatiosopimuksilla on veroetu, jonka ansiosta niitä myydään ennätyksellisiä määriä.

Sijoitusvakuutukset eivät nimittäin kuulu oikein minkään ministeriön tontille. Eikä ministeriöissä olla niistä järin innostuneita.

Sijoittajilla intoa kyllä piisaa. Henkivakuutusyhtiöiden maksutulo sijoitussidonnaisista henkivakuutuksista ja kapitalisaatiosopimuksista on parin viime vuoden aikana ollut 30–50 prosentin kasvussa. Yksityishenkilöiden sijoitussidonnaisten säästöhenkivakuutusten kanta turposi parissa vuodessa kuudesta miljardista eurosta yli kymmeneen miljardiin ja kapitalisaatiosopimusten kanta puolestatoista miljardista neljään miljardiin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Siitä en tiedä, mitkä ovat olleet kenenkin motivaattorit. Kunhan kerroin näkemykseni, kun katson asiaa ulkopuolisena. Verottaja haluaa aina mielummin euron tänään, kuin 3 huomenna. Ei verottaja laske verojen kokonaistuottoja pidemmälle kuin seuraavaan verovuoteen. Ymmärrettäväähän se tavallaan on, kun ketään poliitikkoakaan ei tunnu kiinnostavan yhteiskunnan kehittäminen yli seuraavan budjetin.

Tuo nyt on sellainen veikkauksen mainosta muistuttava valintatilanne: "haluammeko paljon rahaa, vai vähän rahaa?".

On toki myönnettävä, että varsin suuri hyötyhän kapitalisaatiosopimuksista tulee käsittääkseni verosuunnittelun työkaluna. Sillä voi muuntaa tuoton pääomaveron perintöveroksi. Jos molemmat esimerkkini sijoittajat kuolisivat vuonna 20, saiai suoran sijoittajan perillinen 361 maksettuaan verottajalle 64 perintöveroa. Kuoreen sijoittaneen perillinen saisi 572 maksettuaan verottajalle 101 perintöveroa. Kuoren perinyt saisi siis 60% enemmän. Jos et itse tarvitse sijoitusvarallisuutesi tuottoja, on kuori loistava sukupolvien ylittävän aikavälin verosuunnittelun väline.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

Tuo perintöetu karahti kiville viime vuonna:
"Sopimusten verotehokkuus on tosin epäselvää, sillä Verohallinnon uudet ohjeet syövät järjestelyn suosiota. Perinnönsaaja joutuu nimittäin nyt maksamaan kapitalisaatiosopimuksesta perintöveron lisäksi myös pääomaveron, kun sopimus purkautuu."

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/epavarma-verotus-...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #13

Hitsi, tuo on mennyt minulta ohi. I stand corrected!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Selitit sinänsä ansiokkaasti, miten esteellisyyden voi piilottaa vakuutuskuoreen. Blogauksesta jäi kuitenkin puuttumaan otsikossa luvattu neuvo, miten se mahdollistaa korruption?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kyllä, kriitikko voitti jälleen kirjoittajan. Sana on väärin valittu ja siten ajatusvirhe.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Pahoittelen luonnevikaani, en vain osaa jättää näitä huomiotta. Vaikka ymmärrän viestin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kyllähän tuossa on selvä mahdollisuus jättää verot Suomeen maksamatta muuttamalla maasta pois eläkeiässä. Samoin tasapuolisuus ei toimi koska piensijoittaja joutuu maksamaan verot heti osakekaupoistaan kun kapitaatiosopimuksessa nämä voi kiertää kun osakkeita vaihdetaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

SDP iski hallituksen kimppuun: ”Hallitus armahtamassa jälleen veronkiertäjiä”!
Torstai 26.10.2017
IL

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ainakin linja on johdonmukainen ja hanska pitäå..

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710262200489...

SDP:n veropoliittisen asiantuntijan Lauri Finérin mukaan erityisesti suuremmissa aggressiivista verosuunnittelua koskevissa tilanteissa veronkorotukset puolittuisivat nykyisestä 5 prosentista noin 2-3 prosenttiin lisätystä tulosta.

- Niitä verovelvollisia, jotka ilmoittaisivat puuttuneet tulonsa verottajalle oma-aloitteisesti, kohdeltaisiin hallituksen esityksessä ”tehokkaina katujina”. Näiden veronkorotus laskisi vain 0,5 prosenttiin.

- Hallituksen omaan esitykseen sisältyy malliesimerkki lopputuloksesta. Sen mukaan miljoonan euron konserniavustuksen pimityksestä voi selvitä puolen prosentin - siis 5000 euron rapsuilla, vaikka näin törkeät tapaukset olisi usein syytä viedä rikostutkintaan.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Tarkoittanet Harakan tarinoita?

En tuosta esityksestä löytänyt, että oltaisiin veronkiertäjiä armahtamassa, vaan rikoksen ollessa kyseessä siitä tehdään rikosilmoitus vanhaan tapaan.

Harakka todennäköisesti luottaa siihen, että harva viitsii edes etsiä tuota hallituksen esitystä.

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tehokas-k...

Alla tuo kyseinen esimerkki mitä Harakka/SDP oivallisesti esimerkkinään käytti;

"Esimerkki 2:
Osakeyhtiö ei ilmoita saamaansa 1 miljoonan euron konserniavustusta vuoden 2018 veroilmoituksella ja konserniavustus jää verottamatta. Yhtiön tilikausi ja verovuosi on kalenterivuosi. Yhtiö ilmoittaa virheestä Verohallinnolle vuonna 2020. Verohallinto tekee asiassa täydentävän verotuspäätöksen.

Yhtiölle määrätään konserniavustuksesta veroa 200 000 euroa ja veronkorotusta 0,5 prosenttia lisätystä tulosta eli 5 000 euroa. Lisäksi verolle määrätään huojennettua viivästyskorkoa 1.2.2019 alkaen verovelvollisen verovuoden 2018 jäännösveron 1. erän eräpäivään ja viivästyskorkoa sitä seuraavasta päivästä täydentävällä verotuspäätöksellä määrättävän veron eräpäivään. Huojennettu viivästyskorko on Suomen pankin vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Viivästyskorko on Suomen pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä."

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #30

Armahdus on kieltämättä väärä kuvaus asiasta. Mielenkiintoista olisi verrata kuinka kävisi yksityishenkilölle mikäli hän jättäisi ilmoittamatta miljoonan tulot, joistajäisi 200 000 veroa maksamatta ja ilmoittaisi sen kaksi vuotta myöhemmin.

Päteekö vastaava 0,5% korotus tästä pikku "likviditeettilainasta"? Viiden tonnin rangaistus. Onko se suhteutettuna hyötyyn oikea rangaistus?

Josta jossain määrin tuo huojennettu viivästyskorko tavallaan syö osan, miksi sitä huojennetaan?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #37

Niin, vai voiko viivästyskorkoa laskea ensinkään, olemattomalle saatavalle. Ilman verotuspäätöstä ei ole saatavaa. Miten saatavalle voi kertyä korkoa ennen kuin se verotuspäätöksen myötä syntyy?

Mutta kysymykseesi vastaisin että huojennus, miltä osin tahansa, tehdään todennäköisesti omien ilmoitusten rohkaisemiseksi. Se nähdään ilmeisesti valtion kannalta edullisemmaksi tavaksi, kuin koittaa puhalluslampun avulla pakottaa tunnustamaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #40

Ymmärrän kyllä pointtisi. Asioita voi katsoa monelta kantilta, voisi vaikkapa laskea muodostuuko tästä kriisiyritykselle pankista saatavaa lainaa edulisempi ratkaisu, kun luvut on sen verra kuralla, ettei lisäfyrkkaa normikorolla saada.

Nämä hallinnon vaivaa säästävät ratkaisut ovat mielestäni eettisesti hieman ongelmallisia kuten tuo joku aika sitten esillä ollut 30 000 euron lahjaveron puuttumiskynnyskin..

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Tuo kapitalisaatiosopimus samanlainen omituisuus kun se sääntö että jos omistaa pörssiyhtiöstä yli 10% , niin saa osingot verottomana! Paljousalennusta siis.

En tajua piensijoittajana mikä logiikka tässä on? Ei tunnu tajuavan kyllä hieman suurempikaan sijittaja? Varmaan tarvitsisi kysyä nobelisti Holmströmiltä joka kai bonjaa sopimusteorioita.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/07/8-miljard...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kuten kommenttini #4 esimerkissä osoitin, veroa maksetaan kapitalisaatiosopimuksen myötä enemmän. Kyse ei siis ole lainkaan samasta asiasta.

Olisikohan nobelistilla sellainen mullistava ajatus, että suurempi tuotto on parempi, kuin pienempi tuotto. Myös verottajalle.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Paljonko valtio saa rahaa, jos 15 vuotta tehdään osingoilla ja myyntivoitoilla rahaa ja esimerkissäsi viimeiset neljä vuotta otetaan pataan ja palataan alkuperäisen pääoman tasolle?

Paljonko se saisi mikäli verotettaisiin vuosittain kuten normaalisti?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Laitoit ne tappiovuodet mukavasti tuohon viimeiseksi, ikään kuin maailma päättyisi siihen.... En rehellisesti edes ymmärrä mihin pyrit kysymykselläsi. Jos 15 vuoden tuotot sulavat viidessä vuodessa on kapitalisaatiosopimus valtion ja verottajan huolista ehkä kaikkein olemattomin.

Kysymykseesi vastatakseni, kuoreen sijoittanut ei maksa veroa lainkaan ja suoria sijoituksia tekevälle syntyy 318 tappio, mikä tarkoittaa että hän vähentää tuon tulevista tuotoistaan. Verottaja on siis tälle ”velkaa” 102, mikä tarkoittaa jo maksetut 65 huomioiden että verottaja ottaa pataan suorilla sijoituksilla 37, verrattuna kuorimalliin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #23

Kartanoita esimerkki osoittaa, ettei asia ole niin suoraviivainen kuin kuvaat. Ennen noita syntyneitä tappioita on viisitoista vuotta vuosittain kerätty pääomaveroa.

Miten se ongelma olisi valtiolle, jos henkilö sijoittaa lopussa päin hemmettiä. Puhutaan nyt verottajan näkökulmasta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Aivan. Siksi vastasinkin verottajan näkökulmasta, että suorilla sijoituksilla vasta kusessa ollaankin. Onko tuo kokemuksesi mukaan kovinkin yleistä, että viidentoista vuoden tuotot hävitään viidessä vuodessa? Vaikka olisikin, niin tilannehan on verotuksellisesti identtinen rahastoissa eläke= ja henkivakuutuksissa, sijoitusasunnoissa ja suorissa osakesijoituksissa niiden pitoaikana. Pitäisikö näissä kaikissa ruveta verottamaan vuosittainen teoreettinen arvonmuutos? Logiikkahan näissä kaikissa on nyt se, että verotetaan silloin, kun henkilö saa rahat vapaaksi ja voi ostaa niillä vaikka tikkareita.

P.s. Milläs maksat sen vuosittaisen arvonlisäyksen veron?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #36

En ole vuosittaista arvonlisäystä verottamassa kapitalisaatiosopimuksista vaan poistamassa kapitalisaatiosopimukset, jolloin arvonnousu verotetaan myyntivoiton kautta sinä verovuonna, kun se syntyy.

Verottaja on lausunut tästä kantansa ja se on kielteinen. Itse en sitä ihmettele, sillä seitsemän miljardin häviäminen verrattain lyhyessä ajassa verotuksen ulkopuolelle määräämättömäksi ajaksi samaan aikaan, kun valtiontalous oli kuralla ei ollut hyvä juttu vaikka kuinka vaikkapa 20 vuoden päästä olisi hieman enemmän rahaa tulossa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #38

Ja rahastot on myös poistettava, vai? Mikä on kantasi sijoitussidonnaisten vapaaehtoisten eläkevakuutusten siirrettyyn verotukseen?

Katsoithan siitä linkkaamastasi artikkelista miten kävi kapitalisaatiosopimuksille, kun muunnos perintöveroksi kyseenalaistettiin. Harva sitoo omaisuuttaan kovin pitkäksi aikaa ilman merkittävää porkkanaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #41

Kantani perustuu verotuksen sekä sitten anonyymin aktiivisen sijoittamisen mahdollistavaan ominaisuuteen, minkä vuoksi olisin poistamassa tämän. Mainitsemasi muut eivät vastaavalla tavalla muodosta ongelmaa.

Kyllä katsoin. Kuten myöhempi keskustelu osoittaa, niin verottajan tulkitsemisohjeet voivat muuttua. Vaikka kasvu on loppunut, niin ei näitä ole ryhdytte ilmeisesti purkamaankaan.

PS. Eläkevakuutukset olisi ihan oma keskustelunsa. Katsoin joku aika sitten yhden kaverin moista ja tuossa tapauksessa oli kyllä nimeltä mainitsemattoman firman taholta surkea tuotto ja kulujen kautta jopa tappiollinen. Lisäksi paskasta diilistä irtautuminen edes kohtuullisin tappioin oli mahdotonta. Näitä sitten ovat myyneet pikku kurssin käyneet myyjät ties millä argumenteilla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #43

Jep, noi ovat olleet monissa tapauksissa suuri puhallus. En kuitenkaan ymmärrä miten se olisi relevantti argumentti verokohtelusta keskusteltaessa? Analogia verokohtelulle on nähdäkseni 1:1 vakuutuskuoreen nähden. Juhanihan täällä siteerasi jo Kim Lindholmia, joka oli samaa mieltä vakuutuskuorista. Ei jonkun perimät kohtuuttomat kulut ole mitenkään relevantti argumentti verotuksen periaatteen osalta, vai onko?

Miksi energiarahastoihin sijoittavan rahaston omistaminen ei olisi ongelma, jos olet käytännössä päättämässä energia-alan kannattavuudesta?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #44

En sitä tässä argumentiksi laittanut, sen vuoksi laitoin sen PS-huomiona ja viitteenä omaan keskusteluunsa. Edelleen näkemykseni kapitalisaatiosopimuksesta perustuu haittojen summaan, ei pelkkään verokohteluun.

Kyllä energiarahasto-osuuskin on ongelma.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #46

Ymmärränkö oikein, että mielestäsi Sipilä olisi yhtä hyvin voinut pitää rahansa Fortel Investissä? Oletus jääviydestä on edelleen yhtäläinen.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

No miksi valtio sitten ei maksimoi verotuottoja sallimalla "kuoreen sijoittamisen" myös tavalliselle kotitaloudelle? Se olisi varsin tehokasta esim. eläkesäästämisessä kun kuoren sisällä voisi vaihtaa sijoituskohdetta ja luovutusvoittoa ei tarvitsisi maksaa kuin sitten kun rahoja otetaan ulos?

Mutta tuo 10% omistussääntö pörssiyhtiön osingoissa on edelleen kyllä mysteeri. Olen tosiaankin penkonut vastauksia mutta en ole järkevää oikein nähnyt. Kai se on juman*auta täytynyt jotenkin joskus perustella jollekin!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

Salliihan se. Miksi kuvittelet ettei salli?

Tuo eläkesäästäminen on siinä mielessä hyvä analogia, että samanlaiseen verotuksensuojaanhan yksityiset eläkevakuutukset perustuvat. Tosin niiden tapauksessa vielä tehostettuna maksetun pääoman rajoitetulla vähennysoikeudella tuloverotuksessa.

10% säännön suhteen en osaa auttaa, täysi mysteeri minullekin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #24

Käytännössä Nordea ja Mandatum tarjoavat kapitasaatiosopimuksia ja jos oikein muistan niin kaksisataa tonttua on minimi Nordealle.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #29

Onhan valtio toki molemmissa välillisesti omistajana, mutta nuo rajat ovat käsittääkseni vain yhtiöiden tapa valita kuinka paljon hiekkaa tulee ’pankkisalin’ lattialle. Aiemmin Mandatumin raja oli 100 000. En tiedä ovatko muuttaneet rajaa. Vastaukseni koski Juhanin kysymystä sallimisesta, ei sitä kuka palvelua mahdollisesti viitsii rahvaalle tarjota.

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Totuus kapitalisatiosopimuksesta. Eli esim. meidän pääministeri maksaa mieluummin palkkioita pankkiireille kuin veroja valtiolle! "Älkää tehkö niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon" :)

Sijoittaja: Kim Lindström kommentoinut alla olevan.

"""Näiden sopimusten ainoa olemassaolon syy on niiden verosuunnitteluominaisuudet. Huvittavaa kyllä suomalaiset ovat valmiita maksamaan lähes mitä tahansa välttääkseen veroja, jopa enemmän kuin mitä he voivat säästää veroissa. Sijoittaminen vakuutuskuoren sisällä, kuten kapitalisaatiosopimusten ja vakuutussijoitusten kautta, ovat olemassa ainoastaan näiden sopimusten verosuunnitteluominaisuuksien takia. Näiden sopimuksien avulla sijoittaja voi allokoida uudelleen sijoituksensa ilman veroseuraamuksia sopimuskauden aikana, koska talletuspääoma verotetaan vasta takaisinmaksun yhteydessä. Vakuutussijoituksilla on myös muuta varallisuutta kevyempi kohtelu perintöverotuksessa. Tämän perusteella sijoittaminen vakuutuskuoren kautta kuulostaa lyömättömältä tuotteelta. Todellisuus on kuitenkin toinen. Sopimuksen kulut ovat korkeat ja ne syövät useimmiten verohyödyt.”

Näin kirjoittaa arvostettu huippusijoittaja. Eli, jos sijoittaa tällaiseen tuotteeseen maksaa mieluummin pankkiirille kuin verottajalle. Päivän päätteeksi saattaa joutua tyytymään heikompaan sijoitustuottoon, mutta ei tarvitse maksaa hirveästi veroa...."

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Suomalaiset valitsevat usein sijoituskohteensa verojen minimoinnin, eivätkä tuoton maksimoinnin perusteella. Se on yksi suuri selittävä tekijä suuren omistusasumisen osuuden taustalla. Kysehän ei ole erityisen tuottavasta sijoittamisesta, mutta veroton myyntivoitto tuntuu niin hyvältä ettei siitä välitetä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Voihan olla, että Sipilä halusi järjestelyllä vain varmistaa että varallisuutta hoidetaan hyvin ilman jääviyden syntymistä. Vaikka kyseessä ei liene ”blind trust” -järjestely, voi hän olla halutessaan tietämätön kuoren sisällöstä. Aiheeseen löyhästi liittyen suosittelen Jimmy Carterin katkeraa vuodatusta. En osaa sanoa onko se oikeasti hänen kirjoittamansa, mutta hauska se on ainakin.

https://www.theonion.com/you-people-made-me-give-u...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, hän voi halutessaan olla myös täysin tietoinen ja sijoittaa vaikka biotalouteen, tuulivoimaan ja muuhun hallituksen ajamaan ilman, että siitä tietää muut kuin hän ja pankki. On vain hänen oma ilmoituksensa asiasta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

Kyllä, tuohan oli kai blogauksesi pointti, eikö ollutkin? Taisin jopa sanoa että esitit asian ansiokkaasti. Millä sinä ratkaisisit jääviysongelman, riskeeraamatta Carterin lailla katkeroitumista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #42

Eipä minulla taida olla riittävää viisautta, mielestäni Carterin tapauksessa homma meni överiksi. Ehkä kuitenkin blind trust tai sitten ennemmin läpinäkyvä suora osake- tai rahasto-omistuskin on helpompi seurattava.

Itselleni on nykyisellään ongelma, kun Sipilä perheineen kulutti vuosia sijoittaen erityisesti biotalouteen ja cleantechiin onnistumatta siinä erityisen hyvin ja nyt sitten kärkihankkeilla ja ties millä ohjataan valtavasti rahaa noille alueille. Kärkihankkeiden puolivälitarkastelussa todettiin etteivät nämä panostukset ole muuntuneet vienniksi odotetulla tavalla, mutta usko ei horju. Näillä panostuksilla, jotka kohdistuvat esim tuotekehitykseen, on pitkät vaikutukset ja ulottunevat myös aikaan, jolloin Sipilä kenties palaa aktiiviseksi toimijaksi alueelle. Lapset ja useat läheiset bisneskunppanithan niillä toimivat nytkin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #48

Kuten olen aiemmin kertonut, pidän cleantechin ja biotalouden kärkihankkeita alun alkaenkin malliesimerkkinä keskustalaisesta siltarumpupolitiikasta. Tässä tapauksessa vielä toki korostetulla mahdollisuudella hyödyttää läheisiä taloudellisesti.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Veronkierto Tapissa-superrikkaat jättävät kolmasosan veroistaan maksamatta!

https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/tutkimus-vero...

”Meidän on vaikea leikata hyväosaisilta, koska valtio ei maksa juuri mitään etuisuuksia paremmin pärjääville”, vastaleivottu pääministeri Juha Sipilä (kesk) muotoili A-studion haastattelussa toukokuussa 2015.

Saavat kaikki Kelan -etuudet mihin on oikeutettu . Usean ansiosidonnaisena tulojen mukaan.
Yhdenvertaisuuslain mukaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Suomalaisten rahat eivät aina riitä edes terveydenhoitoon: ulosottoon meni viime vuonna 400 000 maksua !

”Yksi syy lienee se, että Sipilän hallitus päätti korottaa terveyskeskus- ja sairaalamaksujen enimmäismääriä jopa 27,5 prosenttia.
”Perustuslaki takaa jokaiselle sosiaali- ja terveyspalvelut. Ne eivät saisi jäädä toteutumatta asiakasmaksujen vuoksi.”
HS 18.9-17

-Yritysten verovelat jo yli kolme miljardia euroa – harmaan talouden ehkäisyvälineet kortille!
-Yritysten verovelka oli elokuun loppuun mennessä jo yli 3 miljardia euroa. Yritysten verovelkojen määrään vaikuttavat mitä suurimmassa määrin harmaa talous ja yhteiskunnan talouden tilanne. Näin sanoo Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen.
Talous/Yle
22.9.2015

Leikkaamallahan ja maksuja korottamallahan tuo vaje saadaan tilkittyä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset