*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Orpon pikavippi yrityksille katumalla

Timo Harakka oli toki epätarkka ja osin harhaanjohtava veronkiertäjien armahduksen palaamisesta, mutta se ei saisi peittää kokonaan alleen tuon hallituksen ehdotuksen sisältöä. Ilmoittamalla itse verotettava tulo vasta myöhemmin saisi käytännössä vaikkapa lainan lyhennysvapaalla vuodella ja kohtuullisella korolla. Onnistuukohan sama henkilöverotuksessa?

Hallituksen esityksessä on ehdotetussa mallissa tilannetta kuvaava esimerkki 2:

Osakeyhtiö ei ilmoita saamaansa 1 miljoonan euron konserniavustusta vuoden 2018 veroilmoituksella ja konserniavustus jää verottamatta. Yhtiön tilikausi ja verovuosi on kalenterivuosi. Yhtiö ilmoittaa virheestä Verohallinnolle vuonna 2020. Verohallinto tekee asiassa täydentävän verotuspäätöksen.

Yhtiölle määrätään konserniavustuksesta veroa 200 000 euroa ja veronkorotusta 0,5 prosenttia lisätystä tulosta eli 5 000 euroa. Lisäksi verolle määrätään huojennettua viivästyskorkoa 1.2.2019 alkaen verovelvollisen verovuoden 2018 jäännösveron 1. erän eräpäivään ja viivästyskorkoa sitä seuraavasta päivästä täydentävällä verotuspäätöksellä määrättävän veron eräpäivään. Huojennettu viivästyskorko on Suomen pankin vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä. Viivästyskorko on Suomen pankin vahvistama viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.

Käytännössä laina kilpailukykyisellä korolla varsinkin mikäli rahoitusaseman kanssa haasteita

Tehdään laskuja helpottava olettama, että yritys ilmoittaa tuon heti vuoden 2020 alussa ja summa määrätään maksettavaksi 30.4.2020. Tuo mainittu Suomen Pankin viitekorko on tällä hetkellä mukavat 0% eli maksuun tulee pelkästään nuo lisäykset mikäli korkotaso jatkuu samana.

Kustannuksena siis tulee ensinnäkin tuo 0,5% kertaa 1 000 0000 eli yhteensä 5000 euroa.

Korkokustannuksia tulee ensin noin kuudelta kuukaudelta alemmalla korolla ja kuudelta kuukaudelta ylemmällä eli 0,5 * 0,02 * 200000 + 0,5 * 0,07 * 200000 = 2000 + 7000 = 9 000 euroa

Tuohon sitten lisätään tuo "rangaistussumma" 5000 euroa ja päädytään 14 000 euroon.

Vuoden lyhenysvapaan 200 000 lainan koroksi tulee täten 7%. Tämä on siten koituva rangaistus tästä ilmoittamatta jättämisestä.

Laskelma on suuntaa antava, mutta ei ainakaan pahasti kaseikossa. Paremmin näitä tuntevat voivat varmaan korjata tarkemmaksi. Hitusen heittoa voi tulla noista jäännösverojen maksupäivistä.

Verojen ilmoittamatta jättämisellä siis vuoden laina 7%:n korolla, onko se kohtuullista?

Tietyllä tasolla ymmärrän kyllä tavoitteen kannustaa itse ilmoittamaan verottamatta jääneet tulot, mutta silti tämä kuulostaa varsin hyvältä diililtä. Tuo voi olla asuntolainan korkona paljon, mutta varsinkin alemman luottoluokituksen yrityksille ei ole mikään huono korkoprosentti.

Prosentiksi muodostuisi yksinkertaistetulla laskutoimituksella siis tismalleen sama kuin viivästyskorko:

"Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.7.–31.12.2017 on 0,0 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,0 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla)."

Asiaa voi katsoa monelta näkökulmalta, mutta ei tämä minusta ihan oikein ole. Samoin kuin tuossa verottajan 30 000 euron puuttumiskynnyksessä lahjaverotukseen, niin tämäkin on mielestäni eettisesti aika arveluttava eikä muutos oikeaan suuntaan.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Niko, jollain tavalla ymmärrän tuon veronkorotuksen ja verotusseuraamuksen, sillä verovelvollisyhtiö itse on huomannut virheen ja haluaa oma-alotteisesti sen korjata. Kyse on veronkorotuksen kohtuullisestamisesta verrattuna nykykäytäntöön.

On sitten ihan toinen juttu kun ko. virhe ilmenee vasta verotarkastuksessa. Tällöin käsittääkseni tullee kyseeseen myös rikosoikeudelliset toimenpiteet, sikäli kun teko on katsottava tahalliseksi. Tahallisuus mitä ilmeisimmin johtaa myös oikeudenkäynnissä mahdollisesti em. veronkorotuksen lisäksi oikeuden antamaan muuhun tuomioon. Näinhän ei aiempien verolakien mukaan ole tuomioita annettu vaan on oikeuden päätöksissä katsottu suurten veronkorotusten olevan jo rangaistus. Kaksinkertaista tuomiota ei ole voitu määrätä.

Näin siis oli aiemmin;
"Jos Verohallinto olisi määrännyt veronkorotuksen, Verohallinto ei voisi enää tehdä samasta asiasta rikosilmoitusta, jollei veronkorotuksen määräämisen jälkeen ole saatu näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista. Jos Verohallinto tekisi rikosilmoituksen, veronkorotusta ei pääsääntöisesti voitaisi enää määrätä."
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2012/20120191

Jos oikein tulkitsen kirjoituksessa mainitun tekstin osan "Huojennettu viivästyskorko on Suomen pankin vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä.", niin viivätyskorkokin huojennetaan ja olisi loppuvuonna siis 2 % , eikä 7 kuten ilman huojennusta olisi.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Taidan olla hieman kyynisempi, kun näen tuossa mahdollisuuksia verojen vättelyyn maksuhetkellä. Ilman muuta virheitäkin tapahtuu, mutta toiminta voi olla myös tarkoituksellista vaiikapa likviditeettiongelmista kärsivällä yrityksellä. Verotus kuitenkin toteutetaan tilinpäätöksen jälkeen, jolĺoin tilintarkastuskin on tehty.

Toki tuon verotarkastusasian sisäistin, en vaan sitä ryhtynyt sotkemaan tähän. Peruskäsittelyn prosentin asettaminen niin alas on aika erikoista. Toi 337-sivuinen eepos on niin pitkä ja sekavasti koostettu, ettei oikein nappaa perjantai-illan iloksi ruveta kahlaamaan kaikkea läpi.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kiinnostuin hieman tutkimaan tuota huojennettua viivästyskorkoa. Tuosta on jo säädetty laki joka tulee voimaan 1.11.2017.

Lain 5a§; https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170051#...
"Verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetulle jäännösverolle ja verotuksen muutoksesta johtuvalle verolle sekä ennakkoperintälaissa tarkoitetulle ennakolle, joka erääntyy verovuoden päättymistä seuraavan kuukauden jälkeen, lasketaan korkoa, joka on kutakin kalenterivuotta edeltävänä puolivuotiskautena voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia (huojennettu viivästyskorko)."

Tuossa on selvästi sanottu korkolain 12§:ssä tarkoitettu viivekorko +2 prosenttiyksikköä. (SP:n ja EKP:n viitekorko 0)

Vielä noista veronkorotuksista. Ne määräytyvät vireillä olevan uuden lain mukaisesti monin tavoin ja monista eri syistä. Siis eri suuruisina. Myös käytössä olevat veronkorotukset määräytyvät monin perustein. Perusteista lähemmin Verohallinon ohjeistuksista nykyisitä ja HE:ssa olevat lienevät mainitsemassasi pumaskassa.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #3

Minun oli pakko tutkaista tuon linkkaamasi lain syntyhistoriaa ja katsoa millaisen lausunnon valtionvarainvaliokunta tuosta hallituksen lakiesityksestä on sanonut.
Pöytäkirjan mukaan valiokunta puoltaa hallituksen lakiesitystä muuttamattomana.

Parasta tässä on vain se että tuossa valiokunnan mietinnössä on ollut mukana myös T. Harakka. Tässä kohtaa voisi jopa todeta, että hän on sujuvasti hyväksynyt lain, josta nyt on sitä mieltä että se armahtaa rikollisia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #4

Sitten Harakka on sössinyt. Se ei kuitenkaan estä minua ihmettelemässä linjaa, jossa pääosin erilaiset seuraamusmaksut nousevat paitsi silloin, kun on kyse suurista summista. Hallitustaipaleen alkuun ajettiin veronkiertjien armahdusta ennenkuin automaattinen verotietojen välitys ulkomailta käynnistyy. Samaan aikaan taas sakkoja yritettiin korottaa ab tupliksi perustuen valtiontalouteen kaatuen perùstuslakiin.

Nyt sitten tämä. Erikoiset on prioriteetit minun vinkkelistäni.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #5

Hieman sivusta, mutta koskien veronkierron mahdollisuuksien vähentämiseksi on tulossa eduskunnan käsittelyyn 7.11 Hallituksen esitys HE1542017 vp, jossa näyttää olevan hyvinkin laajaa lakiin perustuvaa tietojen vaihtovelvollisuuksia. HE koskee myös rahanpesua ja terrorismiin ohjattuja rahasiirtoja. Katsoisin tuon lakiehdotuksen parantavan samalla myös mahdollisia muita rahasiirtoja veroparatiisien kautta.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsity...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset