Kirsikanpoimintaa Kokoomuksen tapaan – tapaus Jaskari ja yritysverotus
Ruodin tässä blogissa koko Jaskarin viimeisen blogin yritysverotuksesta osoittaakseni millaista harhaanjohtavaa tuubaa toistuvasti syötetään valikoiden tietoa sopivasti ja jättäen kokonaisuus huomiotta. Tämä on erityisesti häneltä toistuva ilmiö, joka hankaloittaa yleistä keskustelua ja luo aivan vääriä mielikuvia.
Aloitetaan perkaus:
1) "Tiedättekö missä Euroopan maassa on pienin kuilu tulonjaossa ihmisten välillä? Aalto yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitala väitti tällä viikolla, että kyseinen maa on Irlanti. Mielenkiintoiseksi väitteen tekee se, että Irlannissa taitaa olla Euroopan matalin yritysverotus. Tällä hetkellä Irlannin yhteisövero on 12,5.Mehän olemme tottuneet ajattelemaan, että kaikkein pahinta tasaiselle tulonjaolle on se, että yrittäjille tehdään kilpailukykyinen maa. Onko Irlannissa se tilanne, että kilpailukykyiset yritykset ovat saaneet luotua paljon työpaikkoja, ihmiset ovat töissä ja tulonjako on tasaisempi? Suomessa työllisyysaste on edelleen alle 70 prosenttia. Tutkimisen arvoisen asia."
Ensinnäkään Viitalan ko väittämää tulonjaosta ei ole linkattu mihinkään enkä sitä itse löydä. Jos mennään katsomaan tilastoja, niin esimerkiksi asiaa kuvaavan Gini-kertoimen osalta Irlanti on EU:n keskitasoa eikä lähimainkaan kärjessä. En sitten tiedä ovatko Viitala ja Jaskari keksineet jonkun uuden tavan kuvata kuilua tulonjaossa. Mikä sitten on termi yritysverotus? Hän kertoo yhteisöverotuksen prosentin muttei mitään muuta. Asiaa tukemaan Jaskari ottaa työllisyysasteen Suomesta, joka on alle 70%. No, Irlannissa se on 65,7% – tämän voi todeta vaikka täältä.
Joten näin lyhyellä tutkimuksella voin todeta Jaskarille, että ei tuo nyt ainakaan työllisyysasteen osalta niin fantastinen tulos ole.
2) "Toinen suuri verotuksen harha näyttää olevan se, että veron tason laskeminen merkitsee aina vähemmän verotuloja valtiolle hyvinvoinnin rahoitukseen. Kun Suomen yhteisöverokanta oli 24, silloin valtio sai verotuloja 3,7 miljardia vuodessa. Nyt verokanta on 20 ja ensi vuodelle ennakoidaan yhteisöverotuoton nousevan yli 6 miljardin euron."
Jaskari käyttänee tässä Viitalan epäilemättä hyvällä korvauksella EVA:lle tekemää raporttia lähteenä. Mitä sitten jää kertomatta, apulaisprofessori Viitala kuvaa raportissa asiaa:
"Yhteisövero on siis suhdanneherkkä veromuoto. Sen tuotto riippuu yritysten menestyksestä ja voitoista, jotka taas ovat yhteydessä yleiseen talouskasvuun. Jopa yhden yksittäisen suuren yrityksen veromuutokset voivat muuttaa yhteisöveron tuottoa vuositasolla useita satoja miljoonia euroja. Yhteisöveron ja yritysten menestyksen kohtalonyhteys näkyy yhteisöveron tuotoissa viime kymmemenen vuoden aikana. Vielä vuosina 2007–2008 yhteisöveroa kerättiin lähes 7 miljardia euroa, kun yrityksillä meni hyvin ja esimerkiksi Nokian tulokset olivat poikkeuksellisen hyvät. Sen jälkeen yritysten heikko tuloskehitys painoi verotuotot 4,2 miljardiin euroon vuonna 2011.
Vuosien 2012 ja 2014 verokannan alennuksista huolimatta yhteisöverotuotot ovat pysyneet jotakuinkin 4,5 miljardissa vuosina 2012–2016. Yritysten parantuvien tulosten on arvioitu siivittävän yhteisöveron määrän jo yli 5 miljardin euron vuonna 2017."
Puff, taas hävisi suuri osa pointista ilmaan ja Jaskarista tuli itse se, joka luo harhaa. Sinällään on ihan oikein sanoa, että korkea veroaste ei välttämättä tuo suurimpia verotuottoja, mutta hänen tapansa perustella asia on harhaanjohtava ja valikoiva.
3) "Pitäiskö Suomen reagoida Irlannin tavoin yritysverotuksessa? Tämä keskustelu tulee ajankohtaisemmaksi nopeammin kuin uskommekaan. Sekä Pohjoismaissa että EU:ssa verokannat ovat lähestymässä 20%:n yhteisöverokantaa.Iso-Britannia on jo ilmoittanut, että vuonna 2018 sen yhteisöverokanta on 19 ja vuonna 2020 17%. Ruotsi aikoo alentaa ensi vuonna oman yhteisöverokantansa 20 prosenttiin. USA:n suunnitelmat ovat vielä paljon radikaalimpia."
Jaskarilla menee autuaasti jatkuvasti sekaisin yritysverotus kokonaisuutena sekä siitä yhtenä osana poimittu yhteisövero. Iso-Britannian on pakko tehdä Brexitin vuoksi toimenpiteitä, joilla yritykset jäisivät sinne siitä huolimatta – tämä on yksi keino.
Suomen yhteisöverokanta on 20% ja muut Pohjoismaat siis lähestyvät ja Ruotsi on siis nähtävästi tulossa samaan – ei sen suurempaa muutosta.
USA:n suunnitelmia en ole tarkkaan seurannut, mutta toki Trump tavoittelee tähän jotain merkittävää muutosta. On kuitenkin huomioitava USA:n lähtötilanne, jossa yhteisövero on OECD-maiden korkein eli 35%. Se toki unohtui mainita blogissa.
4)"Mielestäni Suomen on reagoitava kasvavaan kilpailuun ja ilmoitettava, että seuraavina vuosien aikana yhteisövero laskee 17 prosenttiin ja viimeistään vuonna 2023 15 prosenttiin. Samanaikaisesti emme saa tehdä sitä kardinaalivirhettä, että ilmoitamme osinko- ja pääomaveron nostosta. Yritysverotus on kokonaisuus, johon kuuluu myös omistaminen."
No niin, nyt sitten tuodaan kokonaisuus esille sen muodossa, ettei saa tehdä kardinaalivirhettä nostamalla osinko- ja pääomaveroa. Kun Irlantia on tässä hehkutettu, niin mitäs tästä kokonaisuudesta sitten unohtuu kertoa?
Osa Irlannin kokonaisuutta on se, että siellä ei ole erillistä pääoma- ja osinkoveroa vaan nuo verotetaan tuloverona ja ovat yhdessä ansiotulojen kanssa progression alainen summa. Progressio on ylhäältä rajatumpi kuin Suomessa, mutta kuitenkin ylittää selkeästi Suomen pääomatuloveron.
Moni Jaskarin hyvä veli ja suurien pääomatulojen saajat voisivat tosin olla tästä kokonaisuudesta vähän kypsiä, kun veroprosentti helähtää mukavasti ylemmäs verrattuna nykyiseen. Loppuisi samalla myös se palkka- ja pääomaverokikkailu, kun kaikki on saman progression alla.
Joten katsotaan sitten sitä kokonaisuutta sitten eikä poimita vain osaa. Yritysverotusta omistaminen mukaan luettuna kuvataan usein voitonjaon kokonaisveroasteella. Pääomaverotuksen osalta viittaan VATT:n tutkimusjohtajan tutkimukseen, josta uutisoitiin mm Taloustieto-lehdessä. Kyseisessä tutkimuksessa vertailtiin osinkoverotusta sekä ns voitonjaon kokonaisveroastetta, jossa tarkastellaan sekä yhtiön että omistajan veroja. Kyseisessä vertailussa mukana olivat Suomen lisäksi Pohjoismaat, EU:n suurimmat jäsenmaat sekä kolme suurta OECD:n jäsentä USA, Japani ja Kanada.
Tuon selvityksen mukaan voitonjaon kokonaisveroasteen vertailussa Suomen verotus oli kolmanneksi kevein. Kevein verotus oli edelleen Virolla ja toiseksi kevyin Puolalla.
Eli pärjäämme tällä hetkellä kokonaisuus huomioon ottaen erittäin hyvin.
Nyt on koko Jaskarin blogi ruodittu läpi, miltä tämä teistä vaikuttaa? Minusta tässä tehtiin jo ennätyksiä kirsikanpoiminnan osalta tarkoituksellisen harhaanjohtamisen osalta.
Valitettavasti tämä on toistuvaa eikä medialla ole halua puuttua siihen vaan pikemminkin palkita näkyvyydellä – surullista katsottavaa tämmöinen touhu.
Minun on todella vaikea ymmärtää uuden Suomen toimituksen linjaa sen lähes aina poimiessa nämä Jaskarin blogit karuselliin ja Facebookiin vaikka havaintojeni mukaan herra ei ole esim tänä vuonna kertaakaan koomentoinut blogissaan ja esittää jatkuvasti harhaanjohtavaa tuubaa.
Tämän lisäksi tästäkin kuten monesta aiemmastakin tehdään lisksi uutinen, joka jaetaan myös Facebookin virtaan. Uutisessa ei ole mitään toimituksellista sisältöä eikä siinä mietitä ollenkaan asioiden paikkansapitävyyttä, pelkkä rereraatti blogista.
Kait näinkin saadaan mainostuloja ja näkyvyyttä, mutta varsin kyseenalaisella tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Niko löysin monia kirjoituksia netistä jotka ainakin osin pohjautuvat kirjoituksessa mainitun Aalto yliopiston apulaisprofessori Tomi Viitalan kirjoituksiin yritysverotuksesta myös tulevaisuudessa.
Tässä muutama esimerkki.
1.
”Apulaisprofessori Tomi Viitalan mukaan verokilpailu toimii niin, että kun jokin keskeinen toimija esimerkiksi Yhdysvallat liikkuu, niin muutkin joutuvat liikumaan. Hän viittaa esimerkiksi maihin, jotka hakevat näin kilpailuetua suhteessa Yhdysvaltoihin. Sellainen on mm. Irlanti 12,5 %:n yhteistöverollaan.
Ei pidä tuijottaa yksinomaan yhteisöveroa
Senior Advisor Marko Koski HPP Asianajotoimistosta huomauttaa, ettei yhteisöveron prosentti ole suinkaan ainoa luku jota pitää seurata. On puhuttava myös veropohjasta ja sen laajuudesta eli efektiivisestä verotasosta.” https://www.hpp.fi/2017/04/19/kilpajuoksu-yhteisov…
– Eri maiden yritysverotus on kilpajuoksua mannertenkin maiden välillä. Euroopassa myös kilpaillaan yhteisöverolla. Mutta kuten Marko Koski tuossa em. kirjoituksessa toteaa, niin ei yhteisöveroprosentti tuo autuutta maan verotuloihin sillä suurin vaikutus on veropohjalla. Missä laajuudessa on tuloja joita ei veroteta joko kokonaan tai vain osittan johtuen säädetystä verolain huojennuksesta.
– EU:ssa ei tulla pääsemään yksimielisyyteen yhtenäisestä yhteisöverokannasta, sillä ainakin vielä tuon läpimeno riippuu jäsenmaiden yksituumaisuudesta ja voi vain kuvitella onko tuohon valmiutta siinä tapauksessa kun pitäisi ryhtyä nostamaan veroprosenttia. Tuskinpa.
– Suomen pitäisi ennen yhteisöverokannan alentamista pohtia yhteisöjen veropohjaa laajemmin eli esim. osinkoverotuksen kokonaisuudistamista säätämällä kaikki tulot samalle viivalle verotuksen kohteena.
2.
Tässä EVAn kirjoitus ”YHTEISÖVERON UUSI DIILI
Näin Suomi tukee yritysten kasvua ja
varmistaa verotuotot kansainvälisessä verokilpailussa” Tomi Viitalalta 19.4.2017. Lienee myös Niko pohjatietonasi kirjoituksessa?
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2017/04/no_56…
3.
Tässä linkkejä hänen tuotoksiinsa, joihin ei kuitenkaan pääse käsille netin kautta.
https://research.aalto.fi/fi/publications/yritysverotus–kilpailukykya-ja-kasvua(ee96cd15-9ab5-4c5a-bf1e-28859fff389d)/export.html
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia, juu kyllä mä erilaisia kirjoituksia löysin ja niissä on paljon hyvääkin pohdittavan arvoista asiaa. Enkä myöskään kiellä verokilpailun olemassaoloa.
Se mitä en löytänyt, että apulaisprofessori olisi kertonut Irlannin olevan tulonjakokuilultaan pienin, enkä myöskään sitä muutenkaan tukevaa asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo Irlanti on mainittuna yhdessä kirjoituksessa, mutta ei mielestäni, kuin ei sinunkaan, tue Jaskarin kantaa, sillä meillä veropohjaa on myös murrettu samalla (osinko- ja pääomaverotus) kun on yhteisöveroprosenttia alennettu. Eikä veroprosentin alentaminen suinkaan merkitse suoraan verotulojen kertymään lisäystä vaan kyllä vaikutukset ovat monitahoisia.
Katainen muistaakseni nimenomaan perusteli yhteisöveroprosentin alentamista sillä, että näin yritykset investoisivat enemmän säästyneistä veroista. Huuhaata tuollainen. Kovin suuri pitää olla ensinnäkin yhteisön verotettavan tulon määrä, jotta olisi jotain merkitystä ivestoinneista puhua veronmäärän alennuksesta johtuen.
Ilmoita asiaton viesti
”Kovin suuri pitää olla ensinnäkin yhteisön verotettavan tulon määrä, jotta olisi jotain merkitystä ivestoinneista puhua veronmäärän alennuksesta johtuen.”
Olen kyllä eri mieltä. Kun ison vientiin liittyvän teollisen alan (otos 500 yritystä) keskimääräinen nettotulos % on vaihdellut 2014…2016 välillä 1,5…4% ja liiketuloskin 3…8% välillä, ei tarvitse kummoinen ammattilainen olla, että ymmärtää kuinka paljon muutama % vaikuttaa sekä yhteisöverossa, sekä koroissa. Olen ollut avustamassa teollisia yrityksiä (yhteensä yli 300 ) yli 30 vuotta erityisesti kasvuhaluisten yritysten parissa. Investointi ja – rahoitussuunnitelmassa aikajana eteenpäin on tyypillisesti 5..10 vuotta ja takaisinmaksuajat pyörivät 7..12 vuoden tietämissä. Verotuksen 3 %:n lasku näkyy rahoitusennusteessa esim. 10 vuoden aikajänteellä ja samalla pienenee ulkopuolisen rahoituksen tarve/korot. Sillä on siis positiivinen kerrannaisvaikutus. Sanon varsin syvällisen kokemuksen rintaäänellä, että muutamalla prosentilla, kun kannattavuutta katsotaan eteenpäin ratkaistaan, tehdäänkö investointipäätös vai ei. Toki rahoittaja on myös mukana pöydän ympärillä. Eikä sitä investointipäätöstä tehdä tietenkään heti kun verotuksessa tapahtuu muutos alaspäin. Se voi saada suunnittelun käyntiin ja napinpainallus voi olla edessä muutaman vuoden päästä. Erittäin suuri vaikutus verotuksella on ollut omistaja/sukupolven vaihdoksiin. Luottamusta poliittiseen päätöksentekoon tarvitaan. Nyt se on parantunut viimeisen 4 vuoden aikana. Jonkin verran. Mutta paljon on tehtävää ….jos poliittinen järjestelmä haluaa avittaa osaltaan Suomea parempaan kuntoon. Toki jäykät työmarkkinat ovat se suurin este. Siinä mm. Irlanti on ollut pitkään nohevampi. Olen siellä käynyt jo 90 luvulla kun verosopimuksilla (silloin taattiin 10 %:n yhteisövero ja vapaa kotiuttamisoikus ulkomaiselle teolliselle investoijalle kymmeneksi vuodeksi) ja muilla tukitoimilla nostettiin maata syvältä ahdingosta.
Ilmoita asiaton viesti
Seppo, 1 miljoonan verotettavasta tulosta 2 prosenttiyksikön veronalennus on 20000 euroa. Mitähän tuolla summalla on merkitystä yrityksen investoinnissa? Paljonko on ylipäänsä tuon tuloluokan tai suuremman yhteisöveron maksajia? Olisi hyvä saada tutkittua tietoa investoinneista johtyen juuri tuloveron alennuksesta. Tarkoittaa sitä että ”verohyöty” eli huojentaminen näkyy rahastoituna ja käytetty myöhemmin investointeihin.
Tilastotiedoissa ei taida nähtävissä olla montakaan yhteisöä, jotka käyttävät annettua veronalennusta investointeihin. Ainakaan laajemmin jotta olisi jotain suurempaa merkitystä.
https://www.vero.fi/contentassets/6c8484faadf1414f…
https://www.vero.fi/contentassets/a7b04897ccd44fed…
https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tilasto…
Ilmoita asiaton viesti
Et taida ymmärtää mitä tarkoitan. Rautalankaa: Yrityksen liikevaihto on 10MEUR/v. Yrityksen liikevoitto on 6% eli 600 000. Korot nappaavat ennen verotettavaa tuloa 2 % eli 200 000. Yhteisövero ennen 24% siis 96.000. Veron laskun jälkeen 20%:n 80 000 euroa. Yritykselle jää 10 vuoden ajalle käytettäväksi 160 000 euroa. Investointi 3 miljoonaa, jolle 10 vuoden lainaa 2 miljoonaa. Korko kuluineen 3% eli alkuaikoina keskimäärin 50 000/v. Lyhennykset 200 000/vuosi. Kyllä tuolla 160 000 (16.000/vuosi) on todella merkitystä kun liikutaan ykkösprosesteissa. Verotus voi olla se ratkaiseva tekijä, jolla investointi tehdään ja liikevaihtoa nostetaan 20%. Kannattavuus säilyy min. entisellään. Verottajaa saa pitkässä juoksussa enemmän. Ja yritys ehkä pysyy pystyssä ja työllistää edelleen ne 80 hlöä. Mutta eipä tästä tämän enempää.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä otat esimerkissäsi puuttuvan 840000 euroa? Sitä paitsi on hurskastelua puhua 10 vuoden aikana kerätystä verohyödystä saatuna alennettuna verokantana. Eiköhän tuo raha ole tullut käytettyä vaikkapa osingon maksuina ulos, jollei todellakin ole rahastoitu tulevia investointeja varten. Tämä olisi mielenkiintoista saada tutkimuksella selville.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä sun pitää neuvoa tapoja hyödyntää maksetun yhteisöveron palautumista omaan käyttöön vaikkapa tällä tavoin kuin Katera Steel aluetukien avulla. Kirjoitin pari viikkoa sitten:
Terrafamen yhteydessä esille tulleelle Sipilän serkkujen Katera Steelille taas myönnettiin maaliskuun alussa Pohjois-Pohjanmaan ELY:n toimesta tukea 195 930 euroa hankkeelle, jonka kuvaus on: ”Tuotannon lisääminen uusien tuotantokoneiden hankkimisella.”
Tuo yritys teki liikevaihtoa 2016 5,1 miljoonaa euroa tuplaten sen edellisestä vuodesta. Liiketoiminnan tulos oli 496 000 euroa, jossa kasvua oli Asiakastiedon mukaan 744%. Kyseessä on siis konepaja Kajaanissa. Sillä ei ole mitään erityisiä innovaatioita vaan se tekee osin alihankintana ja osin suoraan komponentteja sekä koneita kuten nuo Terrafamen tilaukset kuljetushihnoista.
Miksi ihmeessä vakavaraiselle merkittävästi liikevaihtoaan ja voittoaan kasvattaneelle yritykselle annetaan parisataa tonttua uusien tuotantokoneiden hankkimiseen suorana tukena? En ymmärrä.
Vastaavia konepajoja on Suomessa useita ja ne kilpailevat tilauksista. Millä perusteella Kajaanissa toimivalle annetaan tällainen etu uusien koneiden hankintaan? Saavatko muut konepajat saman muualla, jos pyytävät?
Kilpailijana voi olla joku sinunkin neuvomasi yritys.
Sinällään en kiistä etteikö veroilla olisi merkitystä investoinneille, mutta paljon on muutakin tässä kokonaisuudessa keturallaan rehdin kilpailun kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Jahah, että siirryttiin sujuvasti Sipilän serkkuihin. Sinällään tunnen tukiviidakon varsin hyvin ja myös siihen liittyvän lainsäädännön ja periaatteet. Mutta taitaa olla jo ulkona blogin aiheesta.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, olisi suoran copypastaamisen jälkeen pitänyt poistaa Sipilä-osuus – se oli turha ja tarpeeton tässä keskustelussa, sori.
Mutta sitten tuo asia, eli käytännössä verrattuna liikevoittoon annetaan kahden vuoden yhteisöverokertymää vastaava summa suorana tukena takaisin?
Jos haetaan yhteisöveron laskua, niin myös näitä pitäisi miettiä. Lisäksi pääomaveropohjan laajennus yleishyödyllisiin säätiöihin ja siinä samalla ay-liikkeeseenkin ja myös työnantajajärjestöihin olisi kannatettavaa. itse asiassa Evan raportissa tuo apulaisprofessori ehdotti myös sitä, tämä voidaan tehdä varsin pienellä prosentilla saaden kuitenkin melkoiset verokertymät enkä usko noiden tahojen toiminnan siitä oleellisesti heikentyvän.
Ilmoita asiaton viesti
Onko se oikein että yritysverotus säädetään sadan tai tuhannen onnistujan mukaan kateellisuuskertoimella lisättynä ja unohdetaan se että 299.000 yritystä itkee ja maksaa.
Ehkäpä sitä voitaisiin yksinkertaistaa tasapuolisemmaksi jos hommattaisiin helmitauluja ja annetaan niiden onnistujien saada omansa ja kiinnitettäisiin paljon enempi huomiota siihen että se tapahtuu ilman lusmu tai poliittista peliä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta verotuksessa on korjattavaa ja varsinkin yksinkertaistettavaa. Myöskin erilaiset alueeliset yritystuet yms poliittisena lusmuiluna ovat todella huonoja.
Ilmoita asiaton viesti
Kokoomus, kokoomus ja kokoomus, siinä ne syyt.
Ilmoita asiaton viesti
Onko Ritalan takki kääntynyt, kun persut eivät olekaan syyllisiä?
Ilmoita asiaton viesti
Jaskari tapaansa kirjoittaa paskaa. Joitain vuosia sitten hän kirjoitti US-blogin energia-asioista. Kaikki numerot ja yksiköt olivat pielessä eli koko juttu oli löysää paskaa.
Ilmoita asiaton viesti