Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Porotalouden petokorvaukset kolminkertaistuneet kuudessa vuodessa

  • Petovahinkokorvaukset 2001-2016 Lähde: paliskunnat.fi
    Petovahinkokorvaukset 2001-2016 Lähde: paliskunnat.fi
  • Ahmojen määrä ja raportoidut vahingot Lähde: vihrealanka.fi
    Ahmojen määrä ja raportoidut vahingot Lähde: vihrealanka.fi

Poro on hieno eläin ja poronhoito elämäntapana osa suomalaista kulttuuria, mutta tukijärjestelmä tälle toiminnalle on lähtenyt lapasesta. Katsottaessa petoeläinvahinkojen korvausmäärien kasvua eivät ne ole missään suhteessa petojen määrän kasvuun. Vuonna 2010 korvauksia maksettiin noin 3,5 miljoonaa euroa ja vuonna 2016 jo 10,3 miljoonaa (Kuva 1).

Ahma ryhtynyt riehumaan paljon aiempaa enemmän - laskelma ilman Lex Hallaa

Aamulehti kertoi artikkelissaan: "Vuoden 2016 petovahinkotilastot eivät ole vielä valmistuneet, mutta tulossa on ennätyskorvaukset. Maa- ja metsätalousministerön ylitarkastaja Jussi Laanikari ennakoi, että pelkästään ahmavahingot nousevat laskennallisesti yli 6,5 miljoonaan euroon."

Vihreä lanka näytti artikkelissaan tilanteen vuodelta 2014, kuvassa 2 on esitetty valtava piikki ahmojen ilmoitetuista vahingoista, joka ei ole missään suhteessa ahmojen määrän kasvuun. Vuonna 2011 korvattiin noin 1300 poroa ja vuonna 2013 jo noin 3600. Kahdessa vuodessa ahmojen tappomäärät nousivat siis rouheat 277% - erikoista kun arvio ahmojen määrästä nousi poronhoitoalueella noin kahdeksastakymmenestä sataan.

Viime vuoden tiedot kertovat siis, että korvauksia olisi noin 6,5 miljoonaa eli määrä on jatkanut nousuaan. Laskeskellaan vähän näitä perustuen poron korvausarvoon, joka määritellään vuosittain eri poroille. Vuoden 2016 käypää arvoa kuvaavat luvut löytyvät täältä. Pienimmillään arvo on teurasvasalle 188,98 ja suurimmillaan matkailuporolle tai kuuman sarjan kilpaporolle 1718 euroa. Siitosvaatimelle arvo on 901,95 ja siitoshirvaalle 644,25 euroa.

Otetaan noista kahdesta viimeisestä keskiarvo ja saadaan 773,10 euroa. Nykyisen riistavahinkolain pohjalta tämä korvataan 1,5-kertaisena eli saadaan arvoksi 1 159,65.

Lasketaan sitten tuosta 6,5 miljoonasta porojen arvioitu määrä tällä keskiarvolla, eli saamme ahmojen tappamien porojen määrälle arviona 5 605 poroa.

Suomessa ahmoja on noin 220-250, joista noin 100 liikuskelee poronhoitoalueella. Nämä noin 100 ahmaa tappaisivat siis kukin noin 56 poroa vuodessa.

Nyt sitten vielä tärkeä huomio, korvauksia maksetaan vain löydetyistä ja ahman tappamiksi todetuista poroista. Kansanedustaja Kärnä kertoi kommentissaan, että vain 20% näistä löydetään. Jos ottaisimme tuon huomioon, niin ahmat tappaisivat vuodessa viisinkertaisen määrän eli 28 025 poroa eli 280 poroa per ahma. Vaikka ottaisimme varovaisen 50 löytöprosentin arvion, niin päästäisiin 11 210 poroon ja 112 poroon per ahma.

Aika rouhea meininki 9-25 kg:n painoisella eläimellä, kun tuollainen täysikasvuinen poro painaa arvioituna noin 70-80 kiloa. Ja kyllä, tiedän ettei ahma pääse syömään kaikkea ruokailun häiriintyessä yms, mutta ei tuossa silti ole mitään järkeä. Määrä pienee, mikäli todetaan ahman erikoistuneen kilpaporoihin, mutta tuskin näin on tapahtunut.

Lex Hallan vaikutus laskelmaan, selittää osan noususta

Tuo oli siis suoraviivainen laskelma tilanteesta - Suomessa on kuitenkin Lex Hallaksi kutsuttu laki, jonka mukaan nykyään 10 paliskuntaa kuuluu paljon petovahinkoja kärsivänä kaksinkertaisen korvauksen piiriin eli tuo puolitoistakertainen kerrotaan kahdella eli korvaus on kolminkertainen suhteessa käypään arvoon. Tämä selittää osan kustannusten noususta.

Lisäksi laskelmiin vaikuttaa vuoden 2016 osalta se, että poronlihan hinnan nousun myötä käypää arvoa nostettiin 30%.

Luken tekemä selvitys kertoo: "Ahman aiheuttamia porovahinkoja olivat lähes kaikki Pohjoisen ja itäisen poronhoitoalueen kunnissa vuonna 2016 2 773 kpl, koko poronhoitoalueella 2 794."

No niin, vahingot siis keskittyvät alueille, joissa saadaan kolminkertainen korvaus. Osaltaan tämä on tietysti järkeenkäypää, mutta suhdeluku muihin alueisiin on aika rouhea, kun vain 21 poroa muilla alueilla joutui ahman uhriksi.

Luke kertoo myös, että suurpetojen eniten tappamina poroina löytyy eniten siitosvaatimia, joiden poikkeuksellisen suurten porovahinkojen (ns. Lex Halla) kolminkertainen korvausarvo on 2 706 euroa. En tiedä miksi ahmat käyvät juuri näiden kimppuun, joiden arvo on matkailu- tai kilpaporojen jälkeen suurin - kaiketi niillä on siihen joku syy, en vaan itse tiedä mikä.

Vasojen myynti Lex Halla -alueille

Edellä mainitun lisäksi on olemassa ns vasahävikkikorvaus. Paliskunnalle voidaan maksaa poronomistajille edelleen jaettavaksi vasonnan ja marraskuun viimeisen päivän väliseltä ajalta laskennallisin perustein määräytyvää korvausta suurpetojen aiheuttamien vahinkojen vuoksi kadoksiin jääneistä poronvasoista. Tämä on joidenkin paliskuntien alueella jopa 20% syntyneiden vasojen määrästä.

Vihreä lanka kertoi tänään ilmiöstä, jossa vasoja myydään näille korkeamman korvauksen alueille merkittävissä määrin. Ennenkuin leimaatte asian vihreiden hömpötykseksi, niin on hyvä huomata, että artikkelissa on mukana myös paliskunnan edustaja, joka vahvistaaa ilmiön olemassaolon.

250 euron hinnalla myyty vasa on kolminkertaisilla petokorvauksilla noilla alueilla teurasvasanakin 566,94 euron arvoinen ja siitosvasaksi laskettuna sen arvo on 1 333,88 euroa joutuessaan pedon uhriksi.

"Hossa–Irnin paliskunnan poroisäntä Juha Paasovaara kertoo, että paliskuntaan ostetaan vuosittain muutamia satoja poronvasoja muualta. Kaikkinensa pohjoisen vasoja tuodaan eteläiselle poronhoitoalueelle Paasovaaran arvion mukaan viitisensataa.  Porojen myynti ei ole poikkeuksellista. Siitosporoja myydään silloin tällöin kannan monipuolistamiseksi ja petovahinkojen kattamiseksi.

"Systemaattiseksi väärinkäytöksi tilanne muuttuu siinä vaiheessa, kun joka vuosi ostetaan kymmeniä vasoja, kasvatetaan ne sen ikäisiksi että korvaussumma kasvaa, ja päästetään porot ilman valvontaa petojen keskelle."
"Siellä on muutama henkilö, joilla on vuodesta toiseen suuret vahingot ja korvaukset. Kyllähän se hiertää paliskunnan sisälläkin, että toiset tekevät töitä, ja toiset keräävät raadot ja korvaukset
”, Paasovaara sanoo.

Lex Hallan kaavailtiin alunperin koskevan lähinnä poronhoitoalueen kaakkoiskulmaa eli Hallaa, Hossa–Irniä, Kallioluomaa ja Näljänkää, mutta nyt jo kymmenen paliskuntaa on noussut lain piiriin. Lain piiriin pääsee, jos paliskunnan poroista kolmessa vuodessa keskimäärin kolme prosenttia joutuu petojen saaliiksi. Olisiko tässä yksi syy, miksi raportoidut vahingot ovat ensin kasvaneet ja myöhemmin sitten summat? 

Tuet eivät lopu tähän - 28,50 euroa per eloporo ja erilaisia muita tukia

Tänä vuonna maksetaan porotalouden suorana eläinkohtaisena tukena lisäksi 28,50 euroa per eloporo. Suomessa on noin 200 000 poroa, joten vuosittaiseksi summaksi tuosta tulisi 5,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi porotaloutta tuetaan rakennetukien muodossa, joista on olemassa oma asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista. Näiden läpikäynti olisi liian pitkä tähän kirjoitukseen, mutta mainitsen muutaman.

Investointitukea voidaan myöntää:

  1. luontaiselinkeinon harjoittamisessa tarvittavan tuotantorakennuksen rakentamisinvestoinnista;
  2. sellaisesta vesihuoltoon tai sähköistykseen liittyvästä investoinnista, joka ei sisälly luontaiselinkeinossa tarvittavan tuotantorakennuksen rakentamiskustannuksiin sekä tieyhteyden rakentamiseen yleiseltä tieltä hakijan tilalle;
  3. porojen ja maastoajoneuvojen sekä muun luontaiselinkeinon harjoittamisessa välttämättömän irtaimiston hankinnasta;
  4. luontaiselinkeinoalueella tilan ulkopuolella sijaitsevan, pinta-alaltaan enintään 40 neliömetrin kokoisen työmaa-asunnon rakentamisinvestoinnista.

Lisäksi: Elinkeinon harjoittajan asunnonrakentamistukea voidaan myöntää sijainniltaan, pohjaratkaisuiltaan, teknisiltä rakenteiltaan ja varusteiltaan tarkoituksenmukaisten sekä asumiskustannuksiltaan kohtuullisten asuntojen ja niihin liittyvien talousrakennusten rakentamisinvestointiin, ensisijaisesti tiloilla jo olemassa olevien asuinrakennusten peruskorjaukseen.

Joten myös asumiselle tarjotaan mukavasti tukea.

Melkoiset panostukset valtiolta suhteessa porotalouden vuosittaiseen arvoon

Porotalouden arvioidaan tuottavan vuosittain noin 20 miljoonan euron tuotot. Jos tuosta lasketaan yhteen petokorvaukset sekä eläinkohtainen tuki, niin päästään 15,7 miljoonaan euroon. Kuten kokemuksieni mukaan kuvioon kuuluu, niin noiden rakennetukien määrästä ei löydy mistään mitään tolkkua tilastoa - eiköhän silti aleta olla lähellä samaa 20 miljoonaa.

Verotuloista ei oteta liikennevahinkoja vaan ne maksaa Liikennevahinkokeskus ja toisaalta sitten auton omistajalle oma vakuutuslaitos. Viime vuosina niitä on ollut noin 4 000 per vuosi, joten korvaukset kuolleista poroista ja ajoneuvovahingoista lienevät melkoiset. Nyt porokellojärjestelmä näyttäisi onneksi kääntävän määrän laskuun.

Porotalous on tärkeä osa lappilaisuutta ja suomalaisuutta. Kuitenkin tässä kuviossa leijuu vahva väärinkäytösten tuoksu ja korvaukset vaikuttavat kohtuuttoman suurilta. Näitä petovahinkoja tarkastetaan viranomaisen toimesta vain 7% ja niissä on havaittu melkoisesti erilaisia epäselvyyksiä. Seuraamuksia niistä ei taida juurikaan tulla, joten riski tekijälle on aika pieni.

Olisi hyvä arvioida onko tämä tukimäärä ja petokorvaukset oikean suuruiset eivätkä ne kannusta epätoivottuun toimintaan. Milestäni nykyjärjestelmä ei kestä kriittistä ja analyyttistä tarkastelua.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Ahmoilla on lähtenyt homma lapasesta. Kärnän pitää päästä posottamaan konekiväärillä ahmat hengiltä vielä kun poroja on jokunen jäljellä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Valtiontalouden tarkastusviraston olisi syytä jo heräillä tämän asian tarkasteluun.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Välillä tuntuu että se ei tarkoituksella mene katsomaan kaikkein pahimpia.. Liikaa duunia. ;-)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

"Poro on hieno eläin ja poronhoito elämäntapana osa suomalaista kulttuuria, mutta tukijärjestelmä tälle toiminnalle on lähtenyt lapasesta."

Ja paskan marjat. Nykyisellä poronhoidolla ei ole mitään yhtymäkohtaa alkuperäiseen poronhoidon kulttuuriin. Aitoa poronhoitoa (ehkä sekin vain puoliaitoa) on enää jossakin Käsivarren erämaa-alueilla.

Poromiehet ajelevat mönkijöillään ja kelkoillaan pitkin metsiä. Uusi kelkka ja mönkijä vaihdetaan joka toinen vuosi. Metsät on kesää talvea ajouria täynnä. Porot kerätään erotuksiin helikopterin avustuksella.

Ennen poro ruokki poromiehen - nykyään poromies ruokkii poron. Laitumet on kaluttu loppuun ja sen vuoksi porot ovat talvella keinoruokinnassa. Maataloustukiaisilla ja voimakkaalla lannoituksella kasvatetaan porojen talviruokintaan heinää. Ei poron liha ole mitään luomulihaa ollut aikoihin.

Suuri osa poromiehistä ovat jonkun muun ammatin harjoittajia ja poronhoito on sivutulo. Näin ainakin poronhoitoalueen eteläisimmillä alueilla.

Poromiehen kulttuuriin kuuluu, että jokainen petoeläin on tavattaessa tapettava. Ollakseen kunnon poromies on päästävä kehumaan, että on jonkun petoeläimen laittomasti tappanut.

Ja poro ei ole mikään hieno eläin. Sotkevat ja vain ihmisten puutarhat ja paskovat mansikkamaat, jos eivät ole kuljeksimassa maantiellä ja aiheuttamassa kolareita.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset