*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

VTV: Hallitus epäonnistunut finanssipolitiikan tavoitteissaan

Valtiontalouden tarkastusviraston raportti perjantailta on karua luettavaa ja laittaa hallituksen väitteet Suomen laittamisesta kuntoon sekä rakenteellisten uudistusten tekemisestä erikoiseen valoon. Raportin mukaan julkisen talouden ja finanssipolitiikan osalta ollaan suurelta osin epäonnistuttu ja erityistä kritiikkiä annetaan epärealistisille odotuksille Soten säästöistä. Lisäksi VTV:n arvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusasema ei parane hallituksen tavoitteiden mukaisesti kuluvalla vaalikaudella. Kun suhdanteesta riippuva osuus putsataan pois, valtion ja kuntien rahatilanne heikkenee vuosina 2017 ja 2018.

Merkittävät rakenteellliset uudistukset jäävät tekemättä - myöskään yritystuet eivät laske

Raportissa todetaan: "Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota siihen, että Suomen talouden rakenteelliset ongelmat eivät ole poistuneet, vaikka talouskasvu on hieman pienentänyt julkisen talouden alijäämäisyyttä."

Lisäksi vuonna 2019 maakuntien rahoituksen 18,6 miljardin euron määrärahan sisällyttäminen valtiontalouden kehykseen voi tuoda riskejä vaalikauden kokonaiskehyksen noudattamiselle. Tämä kertonee samalla jotain 18 maakunnan mallin mahdollisista kustannusvaikutuksista.

Yritystuista todetaan:

"Vuoden 2018 talousarvion valmistelun yhteydessä päätettiin myös yritystukiuudistuksen valmistelusta. Työlle asetetut tavoitteet tukien suuntaamiseksi tuottavuutta edistävään suuntaan ja kilpailuvääristymien vähentämiseksi ovat oikeansuuntaisia. Tarkastusvirasto pitää kuitenkin tärkeänä, että valmistelu ei rajoitu tukien uudelleensuuntaamiseen, vaan tukien kokonaissumman pienentämisen tulisi olla mukana aitona vaihtoehtona."

Itse olisi vielä rankemman arvion kannalla kuten TEM:n entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen, jonka mukaan parlamentaarisen työryhmän perustaminen tarkoitti arkisuomeksi käännettynä asian hautaamista kuuden metrin syvyyteen. Edellisvuoteen verrattuna 2016 yritystuet nousivat muuten lähes miljardin - hyvät veljet kiittää. Merkittävä huomioitava on myös, että työryhmän tavoitteena ei siis ollenkaan vaikuta olevan tukien vähentäminen!

VTV:n arvion mukaan julkisyhteisöjen menot kasvavat 2017 2,0% ja 2018 2,4%, kun vuonna 2016 se oli varsin hyvin lapasessa ollen vain 0,4% - tuo oli sentään hyvä saavutus. Menot lähtevät siis jälleen kasvuun kohti loppukautta ja trendi voi helposti jatkua myös pitkälle seuraavalle hallituskaudelle.

Hallituksen esitykset sote- ja maakuntauudistuksista kestävyysvajevaikutukseltaan erittäin epävarmoja

VTV toteaa Soten 3:n miljardin säästötavoitteesta:

"Kaiken kaikkiaan hallituksen sote- ja maakuntauudistukselle asettama 3 miljardin euron säästötavoite ei nykytiedon valossa ole realistinen."

Kalevan artikkelissa Orpo vetoaa toimeenpanoon todeten: "Sote-uudistus pitää viedä huolella maaliin ja toimeenpanovaiheessa taloudellisen näkökulman on oltava tiukasti pöydällä."

Itse lukuisia liiketoimintasuunnitelmia yritysmaailmassa arvioineena ja tehneenä en voi ymmärtää tällaista sokeaan uskoon perustuvaa ajattelua - jos jo suunnitteluvaiheessa näyttää todennäköiseltä, että tavoitteita ei saavuteta, niin ei sillä suunnitelmalla mennä väkisin eteenpäin!

Ministeri Saarikko on taas viime aikoina kertonut kuinka merkittävät säästöt tulevat yhteisistä tietojärjestelmistä. Kehottaisin ministeriä tutustumaan valtionhallinnon tietojärjestelmähankkeiden historiaan ja kustannuksiin ennen tällaisia lausuntoja.

Meidän jälkeemme vedenpaisumus

Hallituksen rakenneuudistusten toimeenpano-osuus näyttäisi perustuslakikompurointien yms seurauksena siirtyvän suurelta osin seuraavalle hallituskaudelle. Todelliset fiskaaliset vaikutukset jäävät siis seuraavan hallituksen riesaksi. Orponkin mainostama toimeenpanon tiukka valvonta ei välttämättä ole enää hänen vastuullaan vaikka Kokoomuksella kannatus näyttää porskuttavan korkealla - ihmettelen kyllä edelleen miksi.

Hallitus omien väitteidensä mukaan on laittanut Suomea kuntoon ja toteuttanut merkittäviä uudistuksia, mutta loppupelissä ollaan näperrelty aika pienien asioiden parissa. Heikoilta ja puolustuskyvyttömiltä kuten työttömiltä ollaan toki onnnistuttu kurjistamaan elämää ja hyvätuloisten asemaa saatu paranettua entisestään. Merkittäviä rakenteellisia uudistuksia ei olla kuitenkaan olla vielä tehty ja suunniteltujen osalta ei olla saavuttamassa merkittävintä tavoitetta eli julkisten kustannusten kasvun hilitsemistä merkittävästi.

Kauanko voidaan vielä selittää mustaa valkoiseksi? Milloin on aika uskoa vaikkapa tällaisen riippumattoman arviointitahon kuten VTV:n lausuntoja ja muuttaa suunnitelmia?

Aiommeko hyväksyä sen, että täysin epärehellisillä perusteilla etu- ja valtapolitiikkaan perustuen ajetaan väkisin läpi suunnitelmia, jotka eivät toteuta tärkeimpiä tavoitteita?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Valtiontalouden tarkastusviraston raportti perjantailta on karua luettavaa ja laittaa hallituksen väitteet Suomen laittamisesta kuntoon sekä rakenteellisten uudistusten tekemisestä erikoiseen valoon.''

Matti Vanhasen viitoittama tie jatkuu. Ollaan tekevinään. Oliko se joillekin yllätys?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei kait tuo yllätys ole, mutta olisiko joku päivä aika oppia tästä jotain? t: nimim. ikuinen idealisti

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
Minusta on tullut jo inhorealisti. Itseään olinpaikkaansa on kaikkein helpoin muuttaa.

Lääketehdas ei saa Suomesta enään IT -osaajia ja lääkejakelu takkuaa.

Korkea verotus alkaa jo näkyä yritystoiminnassa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #3

Totesit:
"Lääketehdas ei saa Suomesta enään IT -osaajia ja lääkejakelu takkuaa."

Tuo nyt on puutaheinää, ostivat SAPin järjestelmäkseen ja toimittajana oli globaali yritys Accenture, jonka toiminta peruustuu globaaliin resursointiin ja osaajiin. Olen nähnyt lukuisia heidän projektejaan, joissa asiantuntijat ovat pääosin ulkomailta.

Kuten niin kovin on osaaminen ulkoistettu ja ostettu suurelta kansainväliseltä toimijalta, joka hyödyntää useiden maiden (myös halvemman työkustannuksen) osaamista projekteissaan. Suomen IT-osaajien määrällä ei tähän juuri ole vaikutusta, sillä tuollaiset firmat nimenomaan hyödyntävät ulkomaisia asiantuntijoita kotimaisten ohella.

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/laaketukkuri-ori...

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren Vastaus kommenttiin #4

Se, että vuosikymmen myöhässä (ainakin) valitaan juuri SAP ja joka kusee kertoo kai jotakin Suomen todellisuudsta. Syynä operaatioon arvellaan tulevaa fuusioita joka sekin kai kertoo jotain. Muutoin mitä tähän nyt voisi sanoa, politiikka on yksinkertaisesti yksi iso vale ja politiikot siis kaikki patologisia valehtelijoita?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kireämpään talouspolitiikkaan jota VTV suosittelisi ei vaan tahdo löytyä tekijöitä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Tokihan tämä on merkittävä ongelma esimerkiksi tehottomien yritystukien osalta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Niistä kieltämättä kannattaisi aloittaa kun ainakin juhlapuheissa liki kaikki ovat niistä samaa mieltä. Toki itse näkisin että monesta muusta asiasta sopisi saksia samalla, mutta tuollaiset kytkykaupat kai juuri tarkoittavat sitä että lopulta mistään ei päästä eroon.

Ehdotan juustohöylää. Julkisen talouden tasapaino olisi tärkeää saavuttaa nopeasti. Verotukien leikkaaminen myös juustohöylään niin osa korjautuu verotulojen kasvulla.
---

Yritystukien osalta voisi myös leikkaamisen sijaan kokeilla toista lähestymistapaa. Muutetaan tukia lainoiksi ja takauksiksi. Jos tukia saavien yritysten tyypillinen 5% korkotaso saataisiin valtion avulla painettua prosenttiin, tuo voisi hyödyttää niin yrityksiä, veronmaksajia kuin julkistalouttakin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #8

Jep, yritysmaailmassa olen usein kritisoinut juustohöylää, mutta julkisessa taloudessa sillä tuntuu olevan paikkansa, jotta ei tule niin paljon yksittäisten ryhmien kurittamista ja on helpompi saada aikaa tunne ns yhteisistä talkoista. Nyt tämän suhteen on haasteita.

Yritystukiin pitäisi myös saada vastikkeellisuutt. Lisäksi esim alueellinen tukeminen pitäisi tarkastella tuukasti. Kirjoitin tästä viime viikolla, josta tässä esimerkki jaetusta alueellisesta tuesta:

Esimerkkiyrityksenä hirsituotteita valmistava Pellopuu Oy Turtolasta

Yritys ilmoittaa toimialakseen puutalojen valmistuksen ja sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.

Toukokuussa 2017 sille myönnettiin valtion ja EU:n suoraa tukea 1 083 000 euroa hankekuvauksella:

"Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi."

Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015 ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa.

Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017.

Onko tämä tervettä kilpailua?

Ymmärrän näiden alueellisten yritystukien tavoitteen työllisyyden ja eri alueiden asuttuna pitämisen kannalta. Kun taas ajattelen maan sisäistä kilpailua, jossa eri maakunnissa toimivat yritykset kilpailevat keskenään, niin muodostuuhan esimerkkiyritykselle valtava kilpailuetu vaikkapa Uudellamaalla toimivaan saman alan yritykseen.

http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Kuvaamasi tapaus vaikuttaa puhtaalta investoinnilta. Siihen ei pitäisi voida työntää vastikkeetonta rahaa senttiäkään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #13

Ei pitäisi ei, mutta tämä ei ollut mikään poikkeus vaikka summallisesti oli yläpäästä. Katselin noita tietokannasta ja olin aika pöyristynyt millaisilla perusteilla rahaa jaetaan.

Lappiin toimintalinjalta nimeltä PK- yritysten kilpailukyky on myönnetty 2014 lähtien tukea yhteensä 229 hankkeelle ja näiden yhteissummaksi muodostuu 35 893 961 euroa eli pyöreästi 35,9 miljoonaa euroa.

Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 8 hanketta ja 2 144 983 eli pyöreästi 2,1 miljoonaa euroa.

Suoran tuen lisäksi toinen muoto on maakunnissa jakaa vaikkapa puoli miljoonaa johonkin ammattikorkean hankkeeseen yhteistyöyritysten kanssa. Niissä on sovittu suoraan, että tuloksia hyödyntää joku yritys. Kun katsoin liutaa hankkeita, niin niissä ei tehdä oikeastaan mitään uutta, mitä ei olisi jo tehty. Esim Speys Oy:n kanssa tehtiin jätekuljetuksen optimointia jäteastioissa olevien IoT-sensorien avulla - tätä tekee jo mm yksi suomalainen firma. Tekes valtakunnallisena toimijana tukee uusia asioita sijainnista riippumatta, mutta sitten nämä saavat kilpailijoikseen aluetuella ratsastavia myöhemmin.

Jos jotain Valtiontalouden tarkastusviraston pitäisi seuraavaksi tarkastaa, niin se on tämä tukiviidakko.

PS. Lappi blogissani joutui tikunnokkaan Kärnän vuoksi, kun hän asetteli Uuttamaata ja Lappia vastakkain. Samaa ilmiötä lienee laajalti myös muissa maakunnissa.

Käyttäjän tepimast kuva
TEUVO MAST

Julkisen talouden leikkuriin pitä saada mm ministerien palkkiot plus muiden valtion ns virkamiesten jotka ovat vaan nousseet koko ajan .
Ei taloutta ja sen korjaamista voi aina laittaa esim sairaanhoitajien maksettavaksi on suoraan sanottuna typerää touhua .
jotenka koskapa nuot antaa osansa valtiolle pikku tuloistaan terv tepivaari

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, tällä ei ehkä ole suuresti taloutta korjaava merkitys, mutta jälleen sen samassa veneessä olemisen tunteen luomisessa tärkeä asia. Nyt meillä on lentokone, jossa ykkösluokka, turisti ja osa joutuu vielä menemään ruumassa matkatavaroiden seassa mikäli edes kyytiin pääsevät.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

311
Suomen pitäisi olla buumissa, mutta jokin tökkii, koska kaikki eivät ole buumin harjalla.

Se kertoo, että talous lähtee lyhyellä aikavälillä vapaaseen pudotukseen.

Esim. poliisin ammatti ei enään kiinnosta. Rikollisuus on aina helppoa korkean verotuksen maassa.

Pienillä rikoksilla pääsee jo kohtuullisiin tuloihin. Eikä niistä jää kiinni.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tämän raportin tiedottamisessa oli eräs outo piirre. Ensimmäisissä teksti-TV:n uutisissa kerrottiin, että Suomen talous on kääntynyt nousuun pelkästään suhdanteiden ansiosta, eikä hallituksen toimilla ole ollut mitään vaikutusta. Myöhemmin tämä oli poistettu ja kerrottiin vain SOTE:n 3 miljardin "säästöjen" väärästä etumerkistä. YLE:n uutisissa ja lehdistössä kerrottiin ainoastaan SOTE:sta. Oliko kyse taas poliittisesta ohjauksesta?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hyvä kysymys, vaikea sanoa mistä on kyse. Itse olen jo pitemmän aikaa kiinnittänyt huomiota mm tiettyjen ministeriöiden ja niiden alaisten laitosten viestintään ja siihen miten tilastoja käytetään ja niistä uutisoidaan.

Esimerkiksi Luonnonvarakeskus LUKE uutisoi suureen ääneen viime vuonna ennusteen kuinka sikatilojen kannattavuuskerroin laskee nollaan ja yrittäjätulo jää kolmeen tuhanteen euroon. Lopulta tässä oli 1700%:n virhe ja todellinen tilastossa sikatilat nousivat ohi kasvihuonetilojen suurimmaksi yrittäjätuloltaan. Tätä ei sitten uutisoitu.

Luke on myös lopettanut Metlan aiemmin tekemän metsien hakkuutapatilaston, josta näki esim avohakkuiden määrän hakkuista. Lisäksi se tilastoi valtion ja metsäyhtiöiden hakkuut yhtenä konttänä, jolloin ei voida erottaa Metsähallituksen hakkuiden kasvua.

Ko laitos vaikuttaisi toimivan tarkoitushakuisesti tukien hallituksen politiikkaa.

Lisäksi esimerkiksi TEM:n työttömyyden tarkoitushakuisesta tilastojen käytöstä kirjoitin blogin pari viikkoa sittenn:
http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/24...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset