Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Onko Suomi tehnyt Volkkarit päästöjen vähättelyssä?

Itä-Suomen yliopiston tutkijan Heikki Simolan mukaan Suomen päästöraporteissa on itsepetoksellinen virhe ja turvemailta vapautuu lähes nelinkertaisesti enemmän hiilidioksidia kuin on esitetty YK:lle. Ympäristötieteen dosentti Heikki Simolan saamat tulokset kyseenalaistavat Suomen metsätalouden ilmastohyödyt.

Ylen uutisessa kerrotaan:

"Suomi on esittänyt YK:lle, että turvemailta vapautuu vuosittain hiilidioksidia 8 megatonnia. Tutkimuksen mukaan turvemailta vapautuu kuitenkin 30 megatonnia hiilidioksidia vuosittain."

Tutkimuksessaan Simola on lisäksi havainnut, että avohakkuiden jälkeiset maanmuokkaustoimet pienentävät myös merkittävästi orgaanisen hiilen varasto maaperässä. Suomen raportoinnin mukaan kangasmetsät toimivat 10 miljoonan hiilidioksiditonnin nieluna, mutta tästä pitäisi vähentää neljä miljoonaa tonnia maanmuokkauksen aiheuttamia päästöjä.

Ylen uutisessa summataan merkittävä vaikutus seuraavasti:

"Heikki Simolan ja hänen työtoveriensa saamien tutkimustulosten perusteella maamme metsätalous köyhdyttää kangas- ja turvemaiden maaperän hiilivarastoa noin 37 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Päästö on samaa suuruusluokkaa kuin metsiemme kasvavan puuston laskennallinen hiilinielu."

Ilmastopaneelissa istuva Suomen ympäristökeskuksen johtaja Jyri Seppälä ei ota vielä kantaa tutkimukseen, mutta epäilee tästä seuraavan kiivas keskustelu eikä usko tutkijoiden tehneen aiemmin noin suurta virhettä. Toivon todellakin ettei Suomi ole syyllistynyt epäeettiseen toimintaan taloudellisen hyödyn tavoittelussa.

Soiden metsäojittaminen on lähes loppunut, mutta vaikutukset ovat kauaskantoisia hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös vesistöille. LUKE:n tutkimuksen mukaan metsäojituksien kuormittavuus vesistöille on jopa kymmeniä kertoja suurempi kuin on aiemmin arvioitu. Suomen metsäalasta noin 25 prosenttia on ojitettua ja tutkimuksen mukaan avohakkuut sekä metsien käsittely lisäävät entisestään haittoja vesistöille. Näin ollen metsätalouden merkitys vesistöjemme rehevöitymiselle on huomattavasti suurempi kuin on aiemmin luultu.

Itse ihmettelen jonkin verran LUKEn toimintaa nykyään tilastoinneissaan hankaloittaen metsätalouden vaikutusten arviointia. Metla tilastoi ja julkaisi aiemmin hakkuutapatilastoa, josta oli selkeästi erotettavissa avohakkuiden määrä - tätä tilastoa ei enää tehdä tai ainakaan julkisteta. Lisäksi kasvavia Metsähallituksen hakkuita on vaikea erottaa, sillä tilastoinnissaan LUKE niputtaa yhteen valtion ja metsäyhtiöiden metsät. En oikein näe järjellistä syytä tähän muuta kuin tarkoituksellisen halun peitellä niitä.

Toivottavasti Suomella on puhtaat jauhot pussissaan ja emme ole syyllistyneet Volkkarin kaltaiseen päästöhuijaukseen. En mitenkään tahtoisi uskoa, että olisimme tehneet niin. Keskustelua asiasta varmaan lähiviikkoina käydään ja toivottavasti tälle merkittävälle erolle löytyy järkevä selitys, joka ei ole meriselitys tai tässä oikeastaan metsäselitys.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Totta. On sentään parempi olla rehellisesti itsekäs kuin epärehellisesti.

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen

Niinpä. Volkkari huijasi tietoisesti, toivottavasti Suomi ei. Luulen, että aikaisempi tieto tästä asiasta on ollut paras tosi uskomus, ja sen mukaan on toimittu. Tieto lisää tuskaa, ainakin tässä tapauksessa. Jään odottelemaan asiaa avaavaa jukista keskustelua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Uskon samaa. Yleensä kun nuo tutkimukset joihin viitataan ovat kaikkien saatavilla, olisi vähän liian tökeröä valehdella niistä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Tunnen nyt suurta syyllisyyttä sillä olen 1960 luvun loppupuolella ojittanut traktorikaivurilla varmaan satoja hehtaareita, jotka nyt kasvavat täyttä metsää. Ainut poikeama on Tuupovaaran Koverossa oleva Linnasuo joka
oli hyvin kostea Lettosuo nyky tietämyksen mukaan ei varmaan ojitettaisi.

Eihän tämän Dosentti Heikki Simolan tutkimusta käy kiistäminen, hyvää lisänäkemystä antaa hänelle Luontoliiton toiminnassa mukana oleminen.

Ei silloin kaivettu mitään laskeuma-altaita vaan ojat vedettiin suoraan puroihin ja jokiin.
Metsänomistajalle avohakuu on talousmetsän päätehakkuu. Avohakkuu sanana on asenteellinen jolla halutaan luoda negatiivinen kuva metsän omistajista.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Avohakkuu on terminä ollut huomattavasti pitempään käytössä kuin sittemmin varmaan konsulttien keksimät päätehakkuu ja uudistushakkuu. Avohakkuu kuvaa vallan mainiosti mitä metsälle toimenpiteessä tapahtuu ja miltä sen jälkeen näyttää. Itse jatkan sen käyttöä.

Mukava että tekemäsi toimenpiteet ovat onnistuneet, toivottavasti lähiseudun vedet eivät liikaa kärsineet. 1960-luvun vatvomisia tärkeämpää on oppia asioista ja mm ottaa huomioon se, että näillä on vaikutuksia jopa nykypäivänä. LUKE kertoi:
"Nyt näiltä 1960–80 -luvuilla ojitetuilta soilta hakataan puuta entistä enemmän, kun puun tarve kasvaa metsäteollisuuden investoitua uusiin tuotantolaitoksiin muun muassa Äänekoskelle."

"Ojitusalueen hakkuu on LUKEn Mika Niemisen mukaan hyvin intensiivinen toimenpide. Samaan aikaan tehdään avohakkuu ja maanpinnan käsittelyä sekä kunnostusojitusta."

"Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että nämä lisäävät hyvin paljon kuormitusta. Esimerkiksi kangasmaiden hakkuisiin verrattuna moninkertaisesti, enimmillään jopa kymmenkertaisesti lisäävät niitä ravinnepäästöjä."

Joten tämä tulisi ottaa huomion ja minimoida lisäkuormitus.

Ad hominem joo, koska ko hlö mukana Luontoliiton toiminnassa, niin tutkimus tuskin pitää paikkansa? No, se on menossa ihmeteltäväksi European Journal of Sole Scienceen, joten katsotaan millainen vastaanotto tutkijoilta tulee.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Sinäpä sen sanot julkisesti ääneen pitääkö tutkimus paikkaansa.
Päätehakkuu on egoteko puuteollisuus jatkojalostaa puun moneen käyttöön. Jos puu jäisi metsään puu lahoaisi ja olisi todella hiilipäästön lähde.
Itse maallikkona ymmärrän että soistuvasta kangassuosta tulee metaanikaasujen lähde mutta kun se ojitetaan ja saadaan puunkasvuun siitä tulee hiilinielu.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Soiden metsäojittaminen on lähes loppunut."
Tämähän on melko olennainen osa tätä kokonaisuutta. Suoperäisen maaston ojittaminen ei ehkä lopulta anna kovin paljon pitkäaikaista lisäkasvukaan. Ainakin se antaa päästöjä ilmaan ja veteen.

Parhaasta päästä kannattaisi noita ojituksia tukkia. Lisäys: tarkoitan siis pahimmasta päästä.

Toinen juttu on sitten se, että jos Suomessa olisi ennen EU:hun liittymistä hakattu kaikki metsät ja poltettu suot, nyt olisi tilastot paljon nätimmällä mallilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset