Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Ankeuttaja-Sipilän joululahja työttömille

Työttömän ei tarvitse odotella Aino Inkeri Ankeisen jouluspesiaalia, sillä jo ennestään synkeän joulun ankeuttajaksi hallituspuolueet hyväksyivät tänään esityksen surkeasti valmistellusta työttömien aktiivimallista. Voisi kuvitella että jo ennestään tiukilla olevia ei näin joulun alla kyykytettäisi enempää, mutta se on väärä luulo tämän hallituksen tunarien kohdalla. Yritysmaailmassakin koitetaan välttää ennen juhlapyhiä kertomasta vaikkapa väen vähentämisestä, mutta tällainenkin perusasia on tälle hallitukselle näköjään vierasta kuten moni muukin empatiaa ja inhimillisyyttä vaativa kohtelu.

Huonosti valmistellun lain kummallisuuksia

Kirjoitin eilen blogin epäkohdista ja epävarmuuksista, joita en yhtä laajasti tähän lisää, mutta listaan muutamia keskeisiä ongelmia:

  1. Laki astuu voimaan 1.1.2018 ja tulee aiheuttamaan alkuvuoden kaltaisen Kela-katastrofin laskennallisen 65 päivän jakson päättyessä kaikilla samaan aikaan
  2. Alunperin hallitus yritti saada voimaan taannehtivan lain, jossa oltaisiin jo katsottu 1.10.2017 - 31.12.2017 jaksoa, ikävä kyllä taannehtivaa lakia ei voi tehdä, hups..
  3. Moni kokoomuspoliitikko kuten Jaskari puhuu kauniita erilaisesta kohdistumisesta, mutta perustuslakivaliokunnan lausunnosta selviää: Nyt arvioitavassa hallituksen esityksessä on sitä vastoin sen perusteluidenkin mukaan kyse "kaavamaisesta laskusäännöksestä" vailla yksilöllistä harkintaa." Eli vanha tai nuori, niin samalla kaavalla mennään.
  4. Perustuslakivaliokunta toteaa myös: "Hallituksen esityksen vaikutusarvio-osassa todetaan osin säätämisjärjestysperusteluiden kannalta ristiriitaisella tavalla, ettei työtön välttämättä itse voi aktiivisuudellaan vaikuttaa siihen, että etuuksien taso säilyy muuttumattomana." sekä "Koska työttömillä ei edellä todetuista ja erilaisista yksilöllisistä syistä ole yrityksistään huolimatta välttämättä mahdollista täyttää lain tarkoittamaa aktiivisuusvaatimusta, ehdotusta ei voida pitää perustuslain kannalta ongelmattomana." Käytännössä työtön voi siis vaikka kuinka yrittää ja olla aktiivinen joutuen kuitenkin sanktion kohteeksi, esimerkiksi alueelliset erot ovat merkittävät tarjotuissa palveluissa sekä lyhyen työn mahdollisuuksissa.
  5. Hallituksen esityksessä ei pystytä millään tavalla arvioimaan kuinka paljon tuollaista työtä tulee olemaan tarjolla puhumattakaan siitä, että alueellisia eroja olisi käsitelty.
  6. Asiantuntijalausunnossaan oikeutieteen tohtori Jaana Paadetoja huomauttaa: "Myös työlainsäädäntö vaikuttaa työnantajan mahdollisuuksiin tarjota työtä. Tätä ei ole huomioitu esityksessä. Esityksessä kannustetaan lyhyiden ja määräaikaisten työpaikkojen vastaanottamiseen sekä piilotyöpaikkojen etsimiseen, mutta unohdetaan muun muassa se, että määräaikaisen työsopimuksen solmimista on rajoitettu työsopimuslaissa (55/2001)."
  7. Työttömien ohjeistusta ei ole olemassa vaikka laki alkaa jo 12 päivän päästä, kummallisuutena on esimerkiksi se, että laissa puhutaan vain arkipäivistä noiden 65 päivän osalta. Jos työtön tekee työtä sunnuntaina, niin eikö sitä lasketa? Näin huonosti eri tilanteet on otettu huomioon.

Asian käsittely verrattuna vaikkapa yritystukiin

Asiaa käsitellyt työryhmä päätyi aikanaan olemaan erimielinen eikä tehnyt yhteistä ehdotusta, mutta hallitus päätti silti edetä. Lukuisista asiantuntijalausunnoista huolimatta juuri mitään muutoksia ei tehty - hallitus väittää kuulevansa asiantuntijoita, mutta mitä väliä sillä on mikäli niitä ei kuitenkaan oteta mitenkään huomioon. Esimerkiksi vapaaehtoistyö olisi ilman muuta pitänyt ottaa huomioon.

Yritystuissa taas puolestaa hierottin kaksi vuotta lukuisista tutkimuksista huolimatta tekemättä mitään kevään puoliväliriiheen, jossa yhtään leikkausta ei tehty ja Orpo totesi vain kuinka kaikilla tuilla on puolustajansa. Kukahan puolustaisi hallitukse toimilta niitä, joilla ei ole rahaa ja valtaa? Syksyllä perustettiin parlamentaarinen työryhmä, joka sekin jätti väliraportin tekemättä lupauksista huolimatta. Saa nähdä kauanko asiaa hierotaan ja koska nähdään oikeasti jotain toimenpiteitä kustannuksiltaan paljon merkittävämmässä asiassa.

Tämä laki taas viedään väkin läpi tällä aikataululla, jotta ensi vuoden säästöt toteutuvat. Ei tässä ole oikeasti työttömien auttamisesta kyse vaan pelkästään muutaman kymmenen miljoonan säästöistä ensi vuoden budjettiin jo ennestään tiukilla olevien ihmisten tuloista. Mikäli vielä ennustamani kaaos TE-toimistoissa, Kelassa ja työttömyyskassoissa automaattisen käsittelyn poistuessa monilta toteutuu, niin moni voi olla pahoissa vaikeuksissa odottaessaan maksatuksia.

Jokaikinen muutos työttömien kohdalla on tehty samalla saatteella työryhmille: keinot eivät saa aiheuttaa lisäkustannuksia. Missä tahansa muussa asiassa lisäpanostukset tuntuvat olevan ratkaisu paitsi tässä ja koulutuksessa. Yritystukia on maksettu yhä enemmän ja kärkihanketta pukkaa siellä täällä  - hyvät veljet ja siskot kiittää. Joskus tulisi myös investoida, jotta tilanne tulevaisuudessa parani, mutta jostain kumman syystä hallitus ei annan edes työryhmien pohtia muita kuin keppikeinoja työttömyyden ollessa kyseessä. Siihen varmaan pätee erilaiset säännöt ja lait.

Sipilällä kuulemma eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen keskiössä

Jotan tällaistahan pääministeri Sipilä alkoi tuossa keväällä mm Ylen Ykkösaamussa toistella. Miten se näkyy? Ei mitenkään, täyttää diibadaabaa ja teot näyttävät mistä on oikeasti kyse. Orpo taas perusteli pari viikkoa sitten kuinka heikompiosaiset pääsevät kasvuun mukaan myöhemmin. Koskahan se aika tulee tällaisten päätösten siivittämänä?

Tällä hetkellä näyttää siltä, että taitavalla taktiikallaan Kokoomus on onnistunut toteuttamaan hallituksessa oikeistolaisinta politiikkaa, mitä ollaan todella pitkään aikaan nähty. Sipilän Keskustan oikeistosiipi on tarjonnut tälle puitteet ja Siniset komppaavat keskittyen vähäpätöisempiin asioihin toivoen pelastusta ennen ensi vaaleja. Keskustan kannattajissa galluppien pohjalta osalla tuntuu olevan jotain vaikeuksia tämän politiikan kanssa, mutta samaan aikaan vahva enemmistö kannattaa kuitenkin Sipilän jatkoa. Sipilän johdolla tätä politiikkaa tehdään, joten tätä on kai nykyajan Keskusta - maaseutupainotteinen Kokoomussiipi.

Tämä päätös oli yksi askel lisää suuntaan, jossa kansa jakautuu ja eriarvoistuu yhä enemmän sekä hyvin harvalla on enää olo, että tässä ollaan missään yhteisissä talkoissa tai samassa veneessä. Pitkällä aikavälillä tämä tulee olemaan tuhoisa ilmiö Suomen kannalta.

Juha Sipilä, teot ratkaisevat eivätkä sanat. Kun minä katson teitä puhumassa kipeistä ratkaisuista ja kuinka nyt laitetaan painopistettä eriarvoisuuden vähentämiseen, en usko enää sanaakaan. En usko että teille ja lähipiirillenne tekee kipeää lainkaan. Taustanne kautta luulin ennen pääministeriyttä, että toiminnassanne näyttäytyisi jollakin tasolla kristilliset arvot ja niiden myötä pyrkimys oikeudenmukaisuuteen myös vähäosaisia kohtaan sekä empatiaan - olin täysin väärässä. Mitkään puheet eivät enää auta kääntämään tehtyä tekemättömäksi - tämä on nyt nähty.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Olisiko työttömien aika ryhdistäytyä ja pistää yhdessä ryhmäkanne vetämään Sipilän hallituksen toimista?
Yhden kansanosan sosiaaliturvan leikkaamisista . Jos Virolaiset työttömät saa perustuslain mukaisesti täältä sosiaaliturvaa ,samoin maahanmuuttajat.Niin miten perustuslaki voi sallia vain oman maan työttömien tukien leikkaukset?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

En tiedä mitä pitäisi tehdä, kenties työttömien pitäisi joukolla hakata kovalevyjä vasaralla niin että savu nousee tai kännissä ryhtyä suutelemaan väkisin, niin jotain kiinnostaisi.

Suomen sosiaaliturvan tasoa on moitittu jo tätä ennen EU:n tasolta ja nyt sitä lasketaan, on tämä outoa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tässä on puolueittain, että ketkä äänestivät:

Vihreät: 15 Ei
RKP: 7 Ei, 2 tyhjää, 1 poissa
Keskusta: 48 Jaa, 1 poissa
Vasemmisto: 12 Ei
SDP: 35 Ei
PS: 16 Ei, 1 poissa
Kokoomus: 37 Jaa, 1 poissa
Siniset: 18 Jaa
KD: 5 Ei

Kysymys kuuluukin, jos Jari Lindström sanoi avoimesti, että on tämä työttömiä syrjivää ja että pullassa on enemmän kiviä kuin rusinoita. Miksi hän äänesti JAA?

Mikä ihmeen puoluekuri eduskunnassa vallitsee ja miksei voi valita oman kantansa? Siniset olisivat saaneet lähteä lätkimään sieltä salista huitsin nevadaan, niin äänestystulos olisi ollut aivan toisenlainen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Juu, voisi Sampo Terhoa oikein kädestä kiittää tästä pelastuksesta, jonka maallemme liikkeellään soivat. Lindströmille lienee tullut tunnontuskia, mutta kiltisti Ruodussa kuitenkin ollaan.

Kiviä on pullassa ja hampaat lohkeilee. Jälleen kerran on katsottu mallia muualta kuten Tanskasta, mutta otettu vain kepit ratkaisuista. Itse työryhmäkin totesi ettei tällaista mallia ole muualla. Esim Tanskassa turvan taso taas on paljon suurempi ja myös tukitoimenpiteet työvoimahallinnosta merkittävästi laajempia. Niitä ei toteuteta, koska se maksaa - otetaan vain keppiosuus heittäen samalla kepillinen työttömien niskaan.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eiköhän mallia ole alettu sorvata jo persujen ollessa hallituksessa. 4 kk ei sitä polkaista lakialoitteeksi.
Miten se vaikuttaa Kelaan,kuntiin,asiantutijoiden lausunnot,EU lupa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Suora lainaus hallituksen esityksestä:
"Työllisyydessä on alueellisia ja alakohtaisia eroja. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston tietojen mukaan koko maan alueella on kuitenkin avoimena sellaisia työhallinnolle avoimeksi ilmoitettuja työpaikkoja, joilla aktiivisuusedellytyksen voi täyttää. Näiden avoimien työpaikkojen lisäksi myös muita kanavia pitkin avoimeksi ilmoitetut työtehtävät täydentävät työhallinnon kautta tarjolla olevia työllistymismahdollisuuksia. Kolmas kanava aktiivisuusedellytyksen täyttämiseen on ns. piilotyöpaikkojen kautta."

Tämä on taso, jolla konkreettisia seurauksia on tutkittu. Eli jotain paikkoja on ja niitä piilotyöpaikkojakin.. Montako niitä on, montako per työtön, yleensä, alueellisesti? Hallituksella ei ole tietoa, mutta sanktiota pukkaa..

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Herää todellakin kysymys kuunteleeko hallitus ketään asiantuntijaa. Esim Kela toteaa lausunnossaan:

"Kelan näkemyksen mukaan sillä on kokemusta harkinnanvaraistenkin etuuksien toimeenpanosta eli riittävällä varautumisajalla alkuperäistä esi-tystä harkinnanvaraisemmankin mallin toimeenpano on mahdollista. Kelan näkemyksen mukaan lain voimaantuloa on kuitenkin välttämätöntä siirtää ja muutoksiin valmistautumiselle pitää varata riittävästi aikaa, mikäli aktiivimalli perustuslakivaliokunnan esittämä arviointi huomioiden päätetään edelleen nyt käsiteltävänä olevan esityksen pohjalta toteuttaa. Mikäli malliin sisältyy etuudensaajien henkilökohtaisten edellytysten tai muuta harkintaa sisältä-vää olosuhteiden arviointia, olisi toiminnan suunnittelulle ja toimeenpanoon varautumiselle varattava vähintään ylimääräiset 6 kuukautta aikaa."

"Kelassa on arvioitu, että aktiivimallin käsittely, erityisesti perustuslakivalio-kunnan esittämät näkemykset huomioiden lisäisi työtä ensi vuodelle brut-tona noin 140 henkilötyövuotta. Kustannusvaikutus olisi noin 11 miljoonaa euroa sisältäen palkan ja muut yleiskustannukset. Lisäksi alkuvaiheessa tar-vittaisiin henkilöstöä tämän lisäksi bruttona noin 40 henkilötyövuoden edestä, enemmän ennen kuin työn tekeminen normalisoituu ja alkuvaiheen ruuhkat vähenevät."

Asiantuntijalausuntoja on annettu roppakaupalla, mutta ne eivät ole vaikuttaneet mitenkään.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotV...

Esim Vantaan työllisyyspalvelujen johtaja toteaa:
"Lakiehdotuksen toteuttaminen on hallinnollisesti raskasta ja vaatii eri viranomaisilta merkittäviä lisäresursseja. Tästä herää huoli, riittääkö työ- ja elinkeinohallinnolla riittävästi resursseja tuottaa asiakkaalle palveluja palveluntarpeen mukaisesti vai tuotetaanko palveluja vain sen mukaan, ettei työtön menetä etuuksiaan. Tehdäänkö asiakkaan palveluun ohjaus tulevaisuudessa ohi asiakkaan todellisen palveluntarpeen? Lain on määrä astua voimaan 1.1.2018, mutta nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista turvata kaikille työttömille heidän tarvitsemaan palveluita. Esitys herättää myös huolen, että tullessaan voimaan laki rikkoo monialaisen ja asiakaslähtöisen palvelumallin, jota työllistymistä edistävässä monialaisessa yhteispalvelussa on viimeisen kahden vuoden aikana tuloksellisesti rakennettu. Tähän liittyy läheisesti myös valmisteilla oleva nuorten osallistumistulon malli, joka on täysin erilainen etuisuusehdoiltaan. Aktiivimalli sitoo rahoitusta ja resursseja ensisijaisesti lyhytkestoiseen aktivointiin ja rajoittaa palvelujen tuottamista alueellisten työmarkkinoiden erityispiirteet ja asiakkaiden palvelutarpeet huomioiden. Aktiivimalli ei myöskään vastaa maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen periaatteita, vaan rajoittaa maakunnan ja kuntayhtymän itsenäisyyttä ja oikeutta järjestää kasvupalveluiden palvelut haluamallaan tavalla. Sanktioiden sijaan aktivointia tulisi tehdä positiivisesti ja asiakaslähtöisesti, asiakkaat eivät pääsääntöisesti kieltäydy hyvästä palvelusta, jos sellainen on tarjolla."

Suuren Vantaan työllisyyspalvelun johtaja kertoo näin, mutta mitäpä siitä. 12 päivässä voimaan..

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Taloussanomat:

Viiden päivän palvelujaksojen tarjoaminen kaikille tukiensa leikkauksen puolesta pelkääville vaatisi reipasta lisärahoitusta. Sitä on te-toimistoille lähivuosina luvassa vain hieman, joten vaikuttaa todennäköiseltä, että kaikki halukkaat eivät palvelupätkille pääse.

Ylipäätään pelkkä tuen leikkauksen välttäminen ei voi olla syy ohjata henkilöä palveluihin, Uudenmaan ely-keskus huomauttaa. Eteen tulee siis tilanteita, joissa työttömän henkilön tukea alennetaan, vaikka tämä olisi pyrkinyt pääsemään sekä pätkätöihin että te-toimiston palveluiden piiriin.

Edellä kuvattua piti ongelmallisena myös perustuslakivaliokunta. Se hyväksyi hallituksen lakiesityksen mutta peräänkuulutti siihen muutoksia, joilla taattaisiin se, ettei töihin tai palveluiden piiriin tuloksetta yrittäneiden tukia leikattaisi.

Hallitus ei muutoksia tehnyt.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005495366....

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Turhaa valitusta työttömiltä. Neljä prossaa ja risat! Eikä alene siitä enää kirveelläkään.

Toimeentulotuen saajat ovat ottaneet ja ottavat säännöllisesti turpaan noin 100-200€/kk (perusosan alennus 20-40%, toimeentulotukilaki 10 pykälä). Täysin mielivaltaisin perustein useimmiten. Ja kestävät. Siitä ei blogeja paljon kirjoitella.

Vähän suhteellisuudentajua perusturvaetuusaristokratialle!

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, tähän asiaan merkittävän eron tuo se, että ko lain kymmenennen pykälän syyt ovat kaikki sellaisia, että henkilö ei ole ottanut vastaan tarjottua työtä tai koulutustoimenpiteitä.

Tässä tapauksessa taas vaikkei sinulle tarjota mitään ja vaikka kuinka yrität hankkia on pätkätyötlä onnistumatta, niin joudut sanktioiduksi.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula

Et tiedä, mistä puhut. Ehkä oletit, että lämpimikseni kommentoin.

Pelkkä toimeentulotuen tarpeen jatkuminen riittää perusosan alentamisen perusteeksi, riippumatta siitä voiko toimeentulotukiviranomainen osoittaa tuen saajan kieltäytyneen yksilöidysti tarjotusta työstä tai muista "toimenpiteistä". Yleinen ja oikeudellisesti hyväksytty käytäntö on tulkita toimeentulotuen tarpeen jatkuminen toimeentulotukilain 2 § 2 momentin tarkoittaman elatusvelvollisuuden laiminlyönniksi ja pitää tätä laiminlyöntia rinnasteisena 10 § 1 mom. 1) kohdan tarkoittamaan kieltäytymiseen/laiminlyöntiin.

Kyseessä on käytännössä 10 §:n säädösten kiertäminen sosiaalitoimien kulujenhallinnan tarpeisiin kun huomattiin, että yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä kieltäytymisen osoittaminen on erittäin vaikeaa (vaatii käytännössä kuntaa tarjoamaan työpaikan) eikä mitään muitakaan toimenpiteitä kyetä tarjoamaan lyhyellä aikavälillä. Eli: tuen leikkaamisen perusteeksi on muodostunut tuen tarve sellaisenaan.

Tämä mahdollistaa mm. sellaisten päätoimisten opiskelijoiden, joilla ei ole oikeutta opintoetuuksiin eikä, päätoimisen opiskelunsa johdosta, myöskään työttömyysetuuksiin, perusosan alentamisen ensin 2kk 20 prosentilla ja sitten 40 prosentilla ad infinitum. Pilliin voi puhaltaa ainoastaan hallinto-oikeus tai korkein hallinto-oikeus, nekin vähintään vuoden viiveellä leikkauksen ajankohdasta. Harvalla tuen saajalla on sivistyksellisiä rahkeita valittaa tuomioistuimeen vakavasti otettavalla tavalla.

Sanon yhä, ettei tuo 4,65 prossaa ole yhtään mitään. Turhaa valitusta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #13

Viittasit ensin pykälään 10, jonka katsoin ja siellä on tilanne kuten kuvasin. Nyt kerrot jostain kakkospykälän kautta tehdystä kierrosta käytäntönä.

Koska en ole toimeentulolain asiantuntija enkä ole tukea koskaan penniäkään saanut en tunne mainitsemaasi yleisesti hyväksyttyä käytäntöä.

Toisesta vääryydestä ja järjettömyydestä kirjoittamisen kritisointi sillä, että jossain on olemassa suurempi vääryys ei sovi minun pirtaani. Kun asiasta tiedät niin kannattanee kirjoittaa oma blogi aiheesta. Itse en pidä nyt hyväksyttyä oikeudenmukaisena ja kohtuullisena. Itse summan lisäksi asiassa on paljon periaatteellisia kysymyksiä sekä esim käsittelyjen viive voi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #14

Mitä ehdottoman tärkeitä ja välttämättömiä hyödykkeitä (keskimääräinen) työtön menettää tuon reilun neljän prossan "leikkauksen" seurauksena? Muutaman päivän röökit?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #15

Tyylikkään ennakkoluuloinen ajatus keskimääräisen työttömän tarpeista.

Käyttäjän HenteriVirkkula kuva
Henteri Virkkula Vastaus kommenttiin #16

No se oli pieni provo...tyylikysymys.

Mutta ihan oikeasti; kuinka katastrofaalinen tuo leikkaus on kulutuksen tasolla? Tässähän on asian pihvi eli materia; ei raha, vaan kulutus.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Joko Suomessa työttömällä on oikeus mennä valitsemaansa työpaikkaan tai opiskelupaikkaan heti,kun siltä tuntuu?

Mikäli ei..niin tällaiset ei voi olla perustuslain mukaisia tai sitten meillä on perustuslaissa melkoisen suuri aukko.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Niin, mielenkiintoista on että esim perustuslakivaliokunta suositteli muutoksia, mutta hallitus ei niitä huomioinut. Ainoa minkä se huomio oli, että varsinaisesti esitys ei olisi perustuslain vastainen.

Lautakunnat eivät pitäneet mallia kohtuullisena, mutta siitä viis...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset