Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Uhka Suomen kasvulle - T&K-panostukset laskeneet vuodesta 2009 lähtien

  • T&K-panostukset vuosittain Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus
    T&K-panostukset vuosittain Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus
  • T&K-henkilöstön määrä Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus
    T&K-henkilöstön määrä Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2016, Tilastokeskus

Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. Prosentuaalisesti lasku on 27% eli yli neljännes. Vuodelle 2017 ennustetaan edelleen pientä alenemaa ja osuus olisi 2,72% (Lähde: Tilastokeskus).  Huippuvuoteen 2011 verrattuna yritysten T&K-panostukset ovat laskeneet yli miljardin vuonna 2016.

Lyhytnäköistä tulosten maksimointia tulevaisuuden kustannuksella

Kun katsoo mitä maailmalla tapahtuu ja millä vauhdilla teknologiat etenevät, näen tämän todella huolestuttavana kehityssuuntana. Viime vuodet on nähty ennätysosinkoja ja yritysten kannatavuus on silloinkin ollut varsin hyvällä  tasolla, mutta ne eivät uskalla kasvaa eikä siten panostaa tulevaisuuteen. On kuitenkin sanottu, että yrityksen suurin riski toteutuu mikäli se ei uskalla ottaa riskejä. Vaikuttaa pahasti siltä, että moni suomalainen yritys on tällä tavoin näivettämässä toimintaansa - ellei uusia ja edistyksellisiä tuotteita sekä palveluja synny, joudutaan väistämättä hintakilpailuun, joka tuskin on vahvimpia aluieitamme vaikka matalapalkka-aloja pyritäänkin joillakin tahoilla kovasti edistämään.

Useissa yhteyksissä on todettu Suomen olevan kvartaalitalouden mallioppimaa, jossa on vietyt äärimmilleen kvartaalikannattavuuden tuijottaminen ja osinkojen maksimointi. Samalla unohdetaan pitkän aikavälin arvonnousu ja toimitaan huomattavan lyhytnäköisesti.

Vähenevä tuotekehitys ja investointipelko näivettävät kasvun

Tuotekehitystoiminnan ja innovaatioiden ollaan usein julistettu olevan maamme vahvuus kansainvälisillä markkinoilla - nyt olemme kuitenkin rapauttamassa tätä vahvuuttamme. Vaikka samalla puhutaan markkinoinnin ja myynnin tärkeydestä, niin meidän pitäisi jatkossakin panostaa vahvuuteemme, emme hetkessä pysty hyppäämään vaikkapa Ruotsin tasolle brändeissä ja markkinoinnissa. Voimme parantaa näitä alueita ja samalla luoda vahvuuksillamme uusia teknologisesti edistyneitä palveluita. Nyt tarvitaan rohkeutta luoda uutta ja panostaa uusiin tuotteisiin ja ominaisuuksiin. Samoja tuotteita ja palveluja loputtomiin kaupallisesti paketoimalla voidaan jonkin aikaa tehdä hyvää tulosta, mutta se ei ole kestävä tie – ainakaan kohti pitkän aikavälin kasvua.

Tilastokeskus kertoo seuraavaa:

"Tutkimus- ja tuotekehitystehtävissä työskenteli vuonna 2016 kaikkiaan 72 400 henkilöä, joista yrityksissä runsas puolet. T&k-henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 3 700 henkilöä eli viisi prosenttia. Yrityksissä vähennys oli lähes 2 500 t&k-henkilöä. Sekä julkisella sektorilla, että korkeakouluissa laskua oli 600 henkilöä."

Tutkimushenkilöstön ja tutkimustyövuosien määrä laski 2016 viidettä vuotta peräkkäin. Käytännössä koko 2010-luvun ovat yritykset vähentäneet panostuksiaan tuotekehitykseen ja valitettavasti tämän trendin tulokset näkyvät jo ja ennustan seurausten pahenevan 2020-luvulla ellei kurssia saada käännettyä. Tuotekehitys on samalla investointi tulevaisuuteen ja panostukset tai niiden puute näkyvät viiveellä.

Onko hallituksen usko biotalouteen ja cleantechiin suhteettoman suuri?

Tilastossa näkyy toistaiseksi yllättävän vähän TEKES:in määrärahojen leikkaukset. Kenties yhtenä selittävänä tekijänä on hallituksen kärkihankkeiden kautta rahoitettu toiminta. Tähän itselläni liittyy huoli siitä, että poliittisen ohjauksen muodossa jaetaan rahaa sopiville tahoille eikä riittävän objektiivisesti eri alueille. On selvää, että pienen maan on tehtävä valintoja, mutta toivottavsti tässä riskit eivät realisoidu.

Hallituksen kärkihankkeiden puoliväliraportissa todetaan seuraavaa:

"Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä. Alojen kasvu ei kuitenkaan ole ollut odotettua eivätkä kärkihankerahoituksella tähän asti tuetut uudet kokeilut ole skaalautuneet vielä vientituotteiksi. Markkinoita avaavien innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen strategista johtamista, riskienhallintaa ja osaamista on parannettava. Kestävät julkiset hankinnat ja hankintojen neuvontapalvelut edesauttaisivat myös hallituksen vähähiilisyystavoitteiden saavuttamista."

On ilman muuta huomioitava, että kahden vuoden aikajänne on vielä varsin lyhyt, mutta suhteessa merkittäviin panostuksiin tämä herättää huolta. On muistettava, että näihin investoidut rahat ovat ainakin osittain poissa muiden teknologia-alueiden kehityksestä.

Tuo jälkimmäinen osuus herättää myös huolta, sillä itse tulkitsen niin, että yhtenä tukimuotona lähdettäisiin aiemman lisäksi julkisten hankintojen kautta tukemaan näitä aloja. Näin itse tulkitsen tuota markkinoiden avaamista julkisilla hankinnoilla. Tällöin lisättäisiin edelleen julkisilla rahoilla biotalouden ja cleantechin tukemista.

Riittääkö kopiointi ja muiden tutkimuksen hyödyntäminen

Best practisestä tai parhaasta käytännöstä on tullut monessa suomalaisyrityksessä lähes uskonto ja luotetaan muualta kopioitaviin itselle sovitettuihin ratkaisuihin. Varsinaista edelläkävijyyttä näillä ei kuitenkaan saavuteta. Alf Rehn on joskus osuvasti todennut "Best Practices = Shit That Used To Work".

Jotakin samaa on toukokuussa Lintilän esittelemässä Suomen tekoälyohjelmassa, jossa tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on maailman johtavia tekoälyn hyödyntäjiä tulevaisuudessa. Itse suhtauden epäillen siihen, että emme itse juurikaan panosta suoraan tekoälyn kehittämiseen emmekä istu niissä pöydissä, mutta olisimme sitten parhaita tämän teknologian hyödyntäjiä ja soveltajia. Monet yritykset Suomessa ovat epäonnistuneet tämän kaltaisella strategialla - esimerkiksi teleyhtiöille kävi Suomessa näin niiden merkittävästi vähennettyä omaa tuotekehitystä ja uskoessa muualta tuotuihin monistettuihin ratkaisuihin.

Oman haasteensa tuo se, että markkinaa hallitsevat ne keillä on eniten dataa ja nämä ovat tällä hetkellä alustatalouden yrityksiä, joista Yle kertoi seuraavaa:

"Tammikuussa 2016 julkaistussa alustatatalouden ensimmäisessä katsauksessa listattiin 176 alan yritystä, joiden arvo on vähintään miljardi dollaria eli noin 850 miljoonaa euroa. Suomalaisyrityksiä listalla ei ole yhtään."

En haluaisi olla liian pessimistinen tämän suhteen, mutta helppoa näillä panostuksilla ja keinoilla ei tule olemaan mikäli nykyinen trendi jatkuu. Esimerkiksi OECD on arvostellut Suomea erityisesti T&K-alueen leikkauksista ja vain pieni osa niistä on palautettu. Yhdessä koulutusjärjestelmän leikkausten kanssa näen tässä vakavia uhkia 2020-luvun osaamisen ja kilpailukykymme kohdalla.

Nyt olisi aika ottaa riskejä ja osoittaa rohkeutta panostamalla tuotekehitykseen ja innovaatioihin. Ilman uskoa ja panostuksia tulevaisuuteen olemme jatkuvalla näivettymisen tiellä. Teknologiaosaaminen on ollut vahvuutemme ja sen tulisi olla sitä jatkossakin.

 

Lisää tilastoja ja katsauksia löytyy Tilastokeskuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan osiosta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Pekka Iiskonmaki

''Valtion ja yritysten tuotekehitys- ja tutkimuspanostukset suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat pienentyneet joka vuosi vuoden 2009 jälkeen. 2009 Suomessa T&K-menojen osuus oli 3,75% ja 2016 enää 2,75%. ''

Hyvä havainto.

Kaikki yrittäjätuttavani jäähdyttävät jo, koska eivät näe tulevaisuutta Suomessa.

Koiviston konklaavin muisto on vielä tuoreessa muistissa.

Se iski miljoonaan suomalaiseen ja tuhannet kärsivät siitä edelleen.

Menee monta sukupolvea, että Suomi toipuu siitä.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Hallitusohjelman mukaan Suomi tavoittelee bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijyyttä"

Ei taida olla markkinoita koska toimivat lähinnä valtion tukien varassa. Näillä tukihimmeleilläkö kilpailukykyä haetaan?

Pekka Iiskonmaki

#2
Tuulimyllypuistoissa on Suomen tulevaisuus.

Olkiluoto 3 ei valmistu ja kaikki julkiset rakennukset on homeessa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Joo-o, ensin laitetaan rahaa kehitykseen suorana tukena. Jos ei ala kauppa käymään, niin sitten valtio varmaan ostaa tuetulta yritykseltä täyteen hintaan. Kuulostaa hyvältä pisnekseltä.. :-)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Puhut Niko asiaa. Eikä tuo suhteellinen panostus ole edes pahin asia, vaan absoluuttinenkin näyttää laskeneen 2012-2016 joka vuosi. Se ei lupaa hyvää.

En malta olla kuitenkaan tarttumatta tekstistä helposti syntyvään kuvaan näennäisestä ristiriidasta osingonmaksun ja arvonnousun välillä. Arvo kun on yksinkertaistettuna tulevien osinkojen nykyarvo, ei ristiriitaa ole. T&K:n tehtävä on sama kuin muidenkin toimintojen, lisätä osingonmaksukykyä. Ainoa ristiriita on siinä, että osinkoeuro tänään on arvokkaampi kuin huomenna. Mutta laskelma tehdään tästä ikuisuuteen...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Varmaan taas esitän asiaa sekavasti, ei ole valitettavasti eka kerta. Kuitenkin varsinkin teknologiayrityksillä ja toki muillakin usein runsaat osingot tässä hetkessä ovat usein tapa pitää omistajat tyytyväisinä, kun tulevaisuuden strataegia ei oikein kanna eikä ole nähtävissä sitä kautta merkittäviä odotuksia arvonnoususta ja siten niistä suuremmista osingoista joku päivä.

Jos nyt ajattelee vaikkapa Googlea, niin se ei ainakaan 2014 mennessä ollut maksanut ollenkaan osinkoja. Usko kuitenkin on kova ja varmaan matkan varrella aika moni on tehnyt tiliä pelkällä osakkeen arvonnousun myötä tulleilla myyntivoitoilla.

Merkittävä on juuri aikaväli ja oma pelkoni on, että nyt ollaan useampi vuosi syöty tulevaisuuden kilpailuetua.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Arvelin kyllä että et varsinaisesti tarkoittanutkaan noiden sulkevan toisiaan pois. Siksi muotoilinkin että voi syntyä kuva...

Tosiaan kyse on aikavälistä. Suureksi haaasteeksi mittavien T&K -investointien osalta nousee tietysti kyky välittää sijoittajille kuva siitä, mitä on odotettavissa. Se pitäisi vielä kyetä tekemään paljastamatta kilpailijoille liikaa...

Google on hyvä esimerkki siitä mitä tarkoitin, ettei osingon määrällä juuri tänään ole suurtakaan merkitystä, vaan seuraavat 20 vuotta ovat aika ratkaisevia. Siitä eteenpäin alkaa jo rahan aika-arvo syömään pahasti odotusten nykyarvoa. Se mainitsemasi myyntivoitto tarkoittaa, että ostaja ostaessaan odottaa Googlen maksavan enemmän tai aiemmin osinkoa, kuin myyjälle myynyt myydessään...

Pekka Iiskonmaki
Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Näissä hankkeissa on joskus hämmentävää ylioptimismia, mutta toivottavasti saavat reivattua hommaa paremmaksi. Vantaalalaisenahan tämä ei tunnu missään.. ;-) Täällä mennään perssiilleen vain hiekottamattomilla kaduilla..

Pekka Iiskonmaki

Suomen kaavoitusmonopolin vetelyys, saamattomuus, velttous ja laiskuus on tehokas jarru Suomen talouden kehitykselle.

Julkinen sektori on kallis ja tehoton.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eikös nykyhallituksen aikana ole investoinnit lähteneet reippaaseen kasvuun merkittävän talouskasvun myötä. Kyllä ne TK-rahat tulevat siinä samalla mukana myöhemmin.

TK-rahathan ynnätään nykyisin mukaan BKT:n lukuihin riippumatta siitä, mihin rahoitus johtaa. Italiassa BKT:n lukuihin taidetaan laskea lisäksi jo arvio prostituutiosta ja huumekaupastakin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kasvua kiinteissä investoinneissa on tullut, eri asia paljonko siinä on hallituksella asiaan tekemistä.

"Teollisuuden tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit jatkavat tiedustelun mukaan supistumista. Uusimpien tilastotietojen mukaan suomalaiset teollisuusyritykset käyttivät vuonna 2015 tutkimukseen ja kehitykseen Suomessa 2,9 miljardia euroa, kun summa laskisi Investointitiedustelun mukaan kuluvana vuonna runsaaseen 2,3 miljardiin."

"Kiinteiden investointien kasvu kolmatta vuotta peräkkäin on erittäin myönteistä, ja se luo pohjaa Suomen talouden uudelle nousulle. Investointitason tulisi kuitenkin pysyä korkealla useita vuosia, jotta heikon investointivaiheen menetyksiä pystyttäisiin korvaamaan. Teollisen tutkimus- ja kehitystoiminnan laskun jatkuminen kuvastaa voimakasta rakennemuutosta, mutta se on huolestuttavaa tuottavuuden kasvunäkymien kannalta, totesi tiedustelun tuloksia esitellyt EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila."

Itse en näe etttä on mikään automaatio, että T&K tulee perässä. Ja vuosi 2017 ennuste siis jatkaa vielä samaa suuntaa.

Näihin BKT-lukuihin ja perusteisiin en jaksa perehtyä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

"Tammikuussa 2016 julkaistussa alustatatalouden ensimmäisessä katsauksessa listattiin 176 alan yritystä, joiden arvo on vähintään miljardi dollaria eli noin 850 miljoonaa euroa. Suomalaisyrityksiä listalla ei ole yhtään"

Sopisikin kysyä, miksi näin on ?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Vaikea sanoa. Kyse on kuitenkin pitkäjänteisestä kehittämisestä, joka vaatii runsaasti pääomaa alussa ja riskit ovat korkeat - siihen täällä ei taida olla valmiutta eikä halua. Horisontti on liian matalalla.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Tuo T&K:n kehityssuunta pitäisi ottaa huomioon koulutuksessakin. Muutama teknillisen alan yliopisto vaan alas, ettei tulisi turhia työttömiä. ;)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Lisää huolta..

Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä – "Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta"
#uutisvahti

https://yle.fi/uutiset/3-9990976

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset