*

Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Alueelliset yritystuet, jotka Keskusta haluaa pitää pimennossa

EU:n osarahoitteiset yritystuet on jatkuvasti rajattu yritystukien tarkastelun ulkopuolelle eikä niistä ainakaan Keskusta halua keskustella. Kevään budjettiriiheenkin tehdyn selvityksen kohdalla nämä oli rajattu tarkastelusta pois enkä viime kuukausinakaan ole havainnut niistä käydyn oikeastaan mitään keskustelua.  Joka vuosi jaetaan alueellisesti todellla merkittäviä suoria tukia yrityksille sekä välillisesti esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kautta yhteistyöhankkeina, joissa paikalliset yritykset ovat tutkimusten hyötyjiä.

Summat ovat merkittäviä, sillä vuonna 2017 Euroopan aluekehitysrahastosta EAKR:stä ja Euroopan sosiaalirahastosta ESR:stä jaettiin varoja 346 miljoonaa euroa alueille ELY-keskusten ja maakuntaliittojen päätettäväksi. Kyseessä ovat suorat tuet, joita ei tarvitse maksaa takaisin eli kyse ei ole esimerkiksi pääomalainoista. Vertailukohdaksi voi ottaa Tekesin myöntämisvaltuudet, jotka olivat vuonna viime vuonna 322,2 miljoonaa euroa.

Vertailu Lapin ja Uudenmaan PK-yritysten yritystuista

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on Eura 2014 -järjestelmä, josta nämä tiedot on poimittu ja laskettu yhteen siellä olevista 2014 aloitetuista hankkeista marraskuuna alkuun 2017 asti.

Lappiin toimintalinjalta nimeltä PK-yritysten kilpailukyky on myönnetty 2014 lähtien tukea yhteensä 229 hankkeelle ja näiden yhteissummaksi muodostuu 35 893 961 euroa eli noin 35,9 miljoonaa euroa.

Uudellamaalla vastaavat luvut ovat 8 hanketta ja 2 144 983 eli noin 2,1 miljoonaa euroa.

Jos katsotaan tuen saajia, niin Uudellamaalla on noissa muutamassa hankkeessa pääosin kyse yhteishankkeista ja Lapissa taas tuki on pääosin suoraa tukea yrityksille, joista löytyy mm matkailualan yrityksiä, konepajoja ja vaikkapa puutalojen elementtejä tekeviä yrityksiä.

Jos olet Uudellamaalla, niin on hyvin vaikea saada julkista rahoitusta, mutta Lapissa se vaikuttaa olevan varsin helppoa suhteessa toimijoiden määrään.

Vertailun vuoksi tehdään per asukas -laskelmia Lapin väkimäärän ollessa noin 180 000 ja Uudenmaan 1 650 000 henkilöä. Tuosta saadaan PK-yritystoiminnan tukemiseen Lapissa 200 euroa per asukas ja Uudellamaalla 1,27 euroa per asukas.

Tarkoitukseni ei ole luoda erityistä vastakkainasettelua Lapin ja Uudenmaan välille vaan esimerkillä nostaa esille merkittävästi erilainen tilanne yrityksien kannalta, millä on väistämättä merkitystä maan sisäiselle kilpailulle ja sen tasapuolisuudelle. Harrastelijakirjoittajan aika ei tällä kertaa riitä laajempaan alueelliseen analyysiin. Kun kyseessä on suora tuki, on merkitys todella suuri.

Esimerkkiyrityksenä hirsituotteita valmistava Pellopuu Oy Turtolasta

Kyseinen yritys ilmoittaa toimialakseen puutalojen valmistuksen ja sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5 285 000, liiketappiota tuli 138 000 ja omavaraisuusaste on korkea 93%.

Toukokuussa 2017 sille myönnettiin valtion ja EU:n suoraa tukea 1 083 000 euroa seuraavalla hankekuvauksella:

"Tuotanto prosessi ketjutetaan, uudistetaan, nopeuttaen läpimenoaikaa ja laadun tekeminen varmistetaan koko prosessin ajaksi." 

Aiemmin on myönnetty tukea vuosina 2014 ja 2015  ensin 109 000 euroa ja sitten 87 500 euroa.

Tuen yhteissummaksi saadaan siis 1,28 miljoonaa euroa suoraa yritystukea vuosina 2014-2017!!

Kyseessä on nyt yksi havaitsemani esimerkki eikä ole tarpeellista keskittyä erityisesti tähän yritykseen, sillä se on käyttänyt anottavia yritystukia ja saanut ne asianmukaisesti eikä siten ole tehnyt mitään väärää.

Tärkeämpi asia on miettiä, mitä tämä tarkoittaa sen maan sisäisten kilpailijoiden eli muiden vastaavia tuotteita tekevien suomalaisten yritysten kannalta. Aika suurista summista on kyse, jotka jo ennestään vakavarainen yritys saa tukena. Jos haluaisit tehdä samaa vaikkapa Uudellamaalla, ei olisi mitään mahdollisuutta saada vastaavaa tukea.

Kyseessä ei ole tuotekehitykseen tai innovaatioihin kohdistettu rahoitus vaan suoraan tuotantolinjan uudistamiseen liittyvä investointi. Valitettavasti hankekuvauksissa ei liikesalaisuuksien vuoksi kerrota paljonko on jäänyt yrityksen omaksi osuudeksi tässä hankkeessa.

Esimerkkinä Kokkolainen Speys Oy, suoraa tukea sekä Centrian yhteistyöhanke

Kokkolalaiselle Speys Oy:lle on ELY-keskuksesta myönnetty 110 900 euron tuki hankkeelle, jossa on tarkoituksena toteuttaa digitaalinen logistiikan ohjauskeskus, joka sisältää ohjelmisto- ja palveluratkaisun. Kestävän kehityksen tavoitteeksi hankekuvauksessa on ilmoitettu reittioptimointi ja tyhjien kilometrien minimointi vähentäen polttoaineen käyttöä merkittävästi.

Paria viikkoa myöhemmin hyväksyttiin Euroopan Aluekehitysrahaston tukirahaa Keski-Pohjanmaan liiton jakamana hankkkeelle nimeltä VASTE - Vähähiilisen logistiikan palvelualusta, jossa tuensaajana on ammattikorkeakoulu Centria. Tuolle hankkeelle on myönnetty rahaa investointiosioon 119 000 euroa ja kehittämisosioon 195 790 euroa eli yhteensä 314 790 euroa. Lisäksi kehittämisosiossa tavoitteeksi suunnitellulle julkiselle rahoitukselle on ilmoitettu 403 903 euroa.

Katsottaessa hankekuvausta sieltä löytyy tuttu nimi, sillä hankkeeseen osallistuvista tahoista kerrotaan ensimmäisellä rivillä:

"Speys Oy (yhteistyöstä sovittu, mahdollinen tuotteistaja, sitoutunut rahoitukseen)"

Vaikka hankkeessa on monia muitakin tahoja, niin merkittävä hyötyjä vaikuttaisi olevan Speys Oy. Mitä ilmeisemmin hankkeessa käytetään heidän tai oikeastaan taustalla olevan Attracs Oy:n ohjelmistoja sekä kehitellään sitä edelleen.

Kun katsotaan kehitettävää palveluratkaisua, niin näitä teknologia-aloja tuntevana on pakko ihmetellä, minne rahat oikein laitetaan. Kehitettävässä toteutuksessa yhdistetään kaksi asiaa: IoT ja kuljetuslogistiikka.

  1. Jäteastioita valvotaan sensorilla, joka verkon kautta lähettää tiedon täyttymisasteesta palvelualustalle.
  2. Palvelualusta analysoi sensorien datan, jonka perusteella lasketaan kustannustehokkain ja vähähiilisin ajoreitti.
  3. Tieto toimitetaan autoille sovellukseen ja tiedon pohjalta jäteautot tyhjentävät oikea-aikaisesti jäteastiat.

Sinällään ihan hyödyllistä ja kannatettavaa toimintaa, mutta... Tässä ei vaan ole enää oikeastaan mitään sellaista uutta, jolla voitaisiin perustella moiset panostukset. Jäteastioiden IoT:ta hyödyntäviä sensoreita on ollut käytössä jo vuosikymmenen alusta ja ratkaisujakin on Suomessakin jo tehty. Kuljetusten ja reittien optimointia on tehty todella pitkään, itse olin mukana reitit autoon toimittavassa ratkaisussa jo 15 vuotta sitten. Näiden yhdistely ei ole oikeasti noin vaikeaa ja kallista eikä sellainen merkittävä uusi innovaatio, jota pitäisi tukea.

En usko, että esim Tekesiltä tällainen olisi mennyt millään läpi, mutta Keski-Pohjanmaan liitolle tämä on ilmeisesti fantastista uutta ajattelua ja teknologiaa ollen jo tässä vaiheessa yli 300 tuhannen euron panostuksen arvoinen?

Tätä on tehty Suomessa mm jo vuonna 2012, jolloin Tekniikka&Talous-lehti kertoi seuraavaa:

"Suomalaisyritys Enevo on kehittänyt anturiteknologian, jolla voidaan seurata jätepisteiden täyttymistä. Uuden tekniikan avulla tavoitellaan kuljetuspäästöjen minimointia sekä kustannussäästöä, joka syntyy kun säiliöitä ei käydä tyhjentämässä turhaan puolityhjinä. Mittalaitteiden käytöllä ehkäistään myös säiliöiden ylitäyttymistä".

Tammikuussa 2017 yritys sai merkittävän palkinnon:
"Suomalainen Enevo on rankattu maailman parhaaksi Rising Star of the Year -cleantech-yritykseksi Yhdysvalloissa. Yrityksen ratkaisu hyödyntää langatonta anturiteknologiaa ja optimoi jätekeräyksen."

"Jäteastioihin asennetut ja 3G-mobiiliverkossa toimivat anturit ilmoittavat itse, milloin säiliöt pitää tyhjentää. Samalla järjestelmä ennustaa astioiden täyttymistä ja antaa jäteautoille reittisuosituksia. Enevon IOT-ratkaisu on raadin mukaan älykästä kaupunkia parhaimmillaan. Samalla se tehostaa jätehuoltoa, logistiikkaa ja kaupungin viihtyisyyttä."

Tekes tätä ymmärtääkseni rahoitti kauan sitten, kun se oli vielä uutta. Nyt Centria Keski-Pohjanmaan liiton tukemana laittaa julkista rahaa Speysin hyödyksi kilpailevan ratkaisun kehittämiseen aluetuilla. Tämä ei mielestäni ole järkevää toimintaa.

Toinen yritys edelläkävijänä on luonut jo ratkaisun vientiin, mutta aluetukien tukemana luodaan sille kilpailija. Minusta tämä ei ole tavoiteltava tilanne ja herättää kysymyksen, millaisilla perusteilla näitä aluetukia oikein jaetaan - ja mikä on niiden vaikutus terveeseen kilpailuun ja aidosti kilpailukykyisten palveluiden syntyyn.

Lakiluonnoksen mukaan jatkossa tuet jaettaisiin maakuntien toimesta - paheneeko tilanne

Maakuntauudistuksen yhteydessä ELY-keskukset oltaisiin lakkauttamassa ja nykyisten neljän tukia jakavan ELY-keskuksen (keskitetty näille) sijaan niitä jakaisi kukin maakunta eli päätöksenteko hajautuisi kahdeksalletoista taholle. Jopa EK on kannanotossaan ollut huolissaan tämän vaikutuksesta terveelle kilpailuille ja kuinka erilaisilla perusteilla tukia jaetaan.

Osana valtapolitiikkaa tämä lienee tärkeää Keskustalle eikä Kokoomuskaan tunnu sitä nostavan pöydälle. Monilla merkittävästi tukea saavilla alueilla vahva Keskusta haluaa tämän toteutuvan eikä halunne puuttua alueellisiin tukiin lainkaan.

Moni kenties ajattelee, että kun kyseessä on EU:lta saatava tuki, niin se ei ole sama kuin valtion tuki. Kuitenkin meillä joistakin rajoituksista huolimatta on keinoja kohdentaa näitä tarkoituksenmukaisemmin. Suomen ollessa EU:n nettomaksaja ei näitä voi mielestäni ajatella "ilmaisena rahana".

Pekkarisen luotsaama parlamentaarinen työryhmä pohtii - väliraporttia ei tullut ja toiminta on salaista

Työryhmän tekemisistä ei ole oikeastaan mitään tietoa ja mukana ollut asiantuntijakin kertoi, että ryhmästä lentää ulos mikäli kommentoi jotain julkisuuteen. Tämä on varmaan sitä mainostettua uutta avointa valmistelua ja päätöksentekoa. Joulukuun puolivälissä piti tulla ensimmäiset tulokset, mutta se peruttiin. Merkittävää on myös, että toimeenpano on suunniteltu vuodesta 2019 eteenpäin eli käytännössä vaikutukset tulisivat pääosin vasta seuraavalla hallituskaudella. Lähes neljä vuotta siis hukataan vaikka dataa yritystukien vaikuttavuudesta ja ongelmista oli jo ennen vaaleja VATT:in tutkimuksen myötä ja kaikki vaaleissa lupailivat niiden leikkausta.

Edistääkö tämä Suomen vientiä ja tervettä kilpailua?

Tämä on avainkysymys. En ole löytänyt analyysiä näiden alueellisten tukien vaikuttavuudesta ja kuinka niillä on saavutettu asetettuja tavoitteita. Jostain syystä niistä ei juurikaan keskustella ja kuten aiemmin totesin, niin niitä on tarkoituksella rajattu tarkasteluiden ulkopuolelle.

Mielestäni näitä pitäisi nyt analysoida ja tarkastella kriittisesti sekä tulosten että myöntämisperusteiden osalta. Siirryttäessä maakuntahallintoon on mahdollista, että sisäinen kilpailu vääristyy kirjavilla myöntämisperusteilla yhä enemmän.

Suomelle on tärkeää, että aidosti innovatiiviset ja kilpailukykyiset yritykset pärjäävät eikä ratkaisevaksi tekijäksi muodostu yrityksen sijainti ja alueelliset tukimahdollisuudet.

Tekesillä on osaamista ja menetelmiä arvioida ratkaisujen edistyksellisyyttä ja vientimahdollisuuksia. Mikä mahtaa olla ELY-keskusten kyvykkyys? Tuntuu kilpailun kannalta kohtuuttomalta, että ellei tukea saa Tekesiltä, niin osalla on sitten merkittävästi parempi mahdollisuus suoraan tukeen sijaintinsa perusteella.

Meidän tulisi kaikin keinoin edistää terveen kilpailun toteutumista ja yritysten aitojen kyvykkyyksien tulee olla ratkaiseva tekijä!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Alueelliset yritystuet, jotka Keskusta haluaa pitää pimennossa''

Eihän Suomessa ole korruptiota.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ei toki. Suomen vahvuus on hoitaa näitä hyvien veljien kanssa saunassa ilman papereita - se on nykymaailmassakin kätevää siksi, että edes kännyllä kuvaaminen eikä äänittäminen onnistu. ;-)

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Jälleen kerran Nikolta mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä blogi. Kiitos siitä. Olihan tuossa linkin takana olevassa listassa aikamoinen liuta hankkeita ja olisihan se mielenkiintoista tietää ovatko myönnetyt tuet johtaneet mihinkään vai ovatko ne vain menneet organisaatioiden ja yritysten avainhenkilöiden työllistämiseen. " Työryhmän tekemisistä ei ole oikeastaan mitään tietoa ja mukana ollut asiantuntijakin kertoi, että ryhmästä lentää ulos mikäli kommentoi jotain julkisuuteen " työryhmän salamyhkäisyys ja hiljaisuus kertoo ainakin minulle että suuret läpimurrot ovat jääneet tekemättä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos, metsä- ja energiateollisuuden edustus ryhmässä on sen verran vahva, että en valitettavasti kovin merkittäviä muutoksia odota suurimpiin tuensaajiin.

MOT teki mielenkiintoisen katsauksen merkittävimpiin tuensaajiin ennen vuodenvaihdetta. VATTin tutkija totesi:
"Elias Einiö on tuntee erityisesti tutkimus-ja kehitystukien vaikuttavuuta.
Hän vahvistaa MOT:n aineiston havainnon, että Suomi tukee nyt aiempaa enemmän yksittäisten toimialojen säilymistä, ja aiempaa vähemmän yritysten uudistumista."

Elias Einiö, tutkija, Vatt:
”Kyllä nyt viime aikoina se tukipolitiikan painopiste on siirtynyt pois näistä uudistavista tuista.”

"Taloustieteessä valtion tukea pidetään perusteltuna silloin kun verorahalla syntyy uutta tutkimusta, jota ei yksityisrahalla tehtäisi, tai kun tuen vaikutukset leviävät yhtä yritystä laajemmalle."

”Toki meillä vielä on merkittävästi uudistaviakin tukia joka on hyvä asia, mutta tämä muutos ja kehityssuunta, joka nyt toivottavasti on tulevina vuosina muuttumassa niin sen huolestuttava puoli on siinä, että pitkällä aikavälillä sen voidaan odottaa johtavan heikompaan tuottavuuskasvuun ja tätä myötä heikompaan talouskasvuun, heikompaan kansainväliseen kilpailukykyyn ja sitä kautta myös heikompaan talouden ikään kun edellytyksiin luoda hyviä työpaikkoja ja luoda vaurautta.”

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/07/kanta-asi...

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Ansiokas kirjoitus! Herää vaan kysymys. miksi tällaista saa lukea ainoastaan blogipalstalla. Onko se tutkiva journalismi siirtynyt kansalaisten velvollisuudeksi?

Tällaiset tuet pääasiassa vaarantavat tasapuolisen kilpailun yritysten välillä. Ne antavat mahdollisuuden sellaisillekin yrityksille, jotka eivät ilman tukia markkinoilla menestyisi.

Useasti nämä yritykset eivät pärjää, vaikka saavatkin ilmaista rahaa.

Sitten vielä puhutaan, että demarit on rahanjakopuolue. (en äänestä demareita).

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kiitos, toivottavasti joku aiheeseen tarttuu, jolla on näkyvyyttä ja resursseja katsoa asiaa syvemmältä. Kovin vähällä huomiolla oleva asia vaikka panostukset ovat merkittävät enkä ainakaan ole havainnut kummoisia tarkasteluja tavoitteiden toteutumisesta.

Kaikilla suomalaisyrityksillähän on yhtälaiset mahdollisuudet vaikkapa Tekes-tukiin tai vientitukiin mikäli ehdot täyttyvät, mutta sitten osalla on vielä tämä polku, joka ei ole kovin tasapuolinen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset