Onko valtamedia julistanut Sipilälle rauhoitusajan?

Pääministeri Sipilä on viimeaikaisissa lausunnoissaan aktiivimallista ollut todella kujalla ja selvinnyt siitä yllättävän vähällä valtamediassa. Täydellinen ymmärtämättömyys työmarkkinoiden toiminnasta ja vaikkapa yrittäjien mahdollisuuksista palkata työntekijöitä kuudeksi tunniksi kuukaudessa on ollut huolestuttavaa. Vaikuttaa kuin valtamedia pitäisi näitä pikku lapsuksina, mutta ei nyt niitä vain sellaisina voi kuitenkaan pitää. Tämä mies sentään johtaa hallitusta ja sen työttömiin kohdistamaa politiikkaa.

Piileskeltyään kauan poissa julkisuudesta muiden ottaessa iskuja olisi kuvitellut olleen aikaa tutustua asiaan ja astuessaan lopulta median eteen olisi ollut jotain järkevää sanottavaa – mutta ei, tässä oli entisen yritysjohtajan kontribuutio asiaan. Samalla kun näitä poterossaan pohti, hän olisi voinut palauttaa mieleensä kuinka hyvin toteutui edellinen hyväosaisille kohdistettu talkookehoitus kikyn yhteydessä noin omasta mielestä?

Sipilän ehdotuksen toteuttaminen yrityksen kannalta

Sipilä siis haastaa yrittäjät ja hyväosaiset talkoisiin haluten heidän työllistävän 6 tuntia kuukaudessa työttömiä aktiivimallin ehdon toteuttamiseksi. Ajatellaan, että yritys palkkaa jonkun pienellä palkalla tekemään jotain kuudeksi tunniksi ja maksaa se palkkaa seuraavan ehdon täyttäen:

Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on raja 1 189 euroa kuussa. Palkka suhteutetaan työaikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivän minimipalkka on 55,30 euroa ja tunnin minimipalkka 6,91 euroa.

Kuusi tuntia kuukaudessa tekee siis 41,46 euroa palkkaa tuolle aktivoidulle työntekijälle – tämä on pieni summa yritykselle ja toki monelle toteutettavissa. Kuitenkin lähdettäessä katsomaan mitä byrokratiaa ja aikaa vievää tekemistä tämä yrittäjälle tarkoittaa onkin tilanne sitten aivan toinen. Kustannukset ja käytetty aika ylittävät tuon mennen tullen ja uskoisin jopa moninkertaisesti. Mietitäänpä mitä yrittäjän ainakin tarvitsee tehdä:

  • hakea paikkaan henkilö laittamalla esim ilmoitus TE-toimistoon
  • katsoa hakijat ja haastatella sekä tehdä valinta
  • tehdä työsopimus
  • järjestää riittävä opastus tehtävään
  • syöttää tarpeelliset tiedot HR-järjestelmään ja järjestää palkanmaksu
  • työntekijän vakuuttaminen
  • kirjoitella tarvittavat todistukset Kelaa varten
  • syntyykö tästä osa-aikatyöstä mahdollinen velvoite, jos myöhemmin palkkaa samaa hommaa tekemään kokopäiväisen – en tiedä, ehkei sentään?

Tämä ex-yritysjohtaja ei taida olla ollut paljon tekemisissä näiden käytännön asioiden kanssa – suuremmissa yrityksissä niitä hoitamassa on omat osastot ja henkilökunta. Ensimmäistä osaa eli hakuilmoitusta ei välttämättä tarvi tehdä, jos muutoin löytyy homman sopiva tuttu tms. Mutta jos ajattelee vaikka pääkaupunkiseutua, niin nämä kohtaamiset eivät tapahdu kuin Kempeleen torilla.

Yhdessä edeltävän lammaskommentin kanssa nämä Spilän kuningasideat ovat yhtä pihalla todellisuudesta kuin jotkut Trumpin lausumat. Jos ymmärrys hallituksen yhdestä hallituksen keskeisimmästä osa-alueesta on tätä luokkaa, pitäisi ehkä harkita palaamista pääomasijoittajaksi tai yritysjohtajaksi – mieluummin ensimmäiseksi omilla rahoilla pelaten.

Entinen Elektrobitin toimitusjohtaja Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi – Oulun miehiä

Elektrobitin entinen toimitusjohtaja Pertti Korhonen nimitettiin 1.1.2018 perustetun Tekesin ja Finpron yhdistävän Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi. Elektrobitin toimitusjohtajaksi vuonna 2006 hänet valitsivat edellinen yrityksen hallituksen puheenjohtaja Sipilä sekä hänen luottomiehensä silloinen toimitusjohtaja Juha Hulkko. Sipilä ja Hulkko jatkoivat tuolloin Elektrobitin merkittävimpinä omistajina – Hulkko ja Sipilähän olivat tätä ennen vuorotelleet toistensa esimiehinä ja alaisina. Tätä ennen Korhonen taas oli Nokialla, jossa hän toimi mm sen Oulun yksikön johtajana. Tuohon aikaan Nokia ja Elektrobithän olivat kuin paita ja peppu alihankintasuhteineen ja yhteisine projekteineen. Herroilla lienee siis paljonkin yhteistä historiaa. Asiasta enemmän eilisessä blogissani.

Muutoinkin tämän syntyneen todella vaikutusvaltaisen Tekesin ja Finpron yhdistävän organisaation johtokunnan valinnat herättävät kummastusta. Viime hetkillä pudotettiin pois kolme yritysmaailman edustajaa mukaan lukien Suomen Yrittäjien edustus. Jäljelle jäi neljä virkamiestä ja kolme yritysmaailman edustajaa. Lähes ainoassa havaitsemassani asiaa käsittelevässä artikkelissa Kauppalehdessä siteerataan Lintilää:

"Lintilä kertoo, että lopullinen johtokunta valittiin niin, että syntyi sopiva kokonaisuus. Lintilä myöntää, että eri tahoja ei informoitu kunnolla johtokunnan valitsemisesta."

Hemmetti, yrityksien innovaatiorahoitusta ja tukia sekä koko Suomen viennin edistämistä pyörittävän uuden laitoksen johto valitaan hallituksen toimesta piilossa ja valintaperusteista eikä prosesseista ole juuri mitään tietoa.

Media on todella hiljaa tästä – en voi käsittää miksi yhden Suomen tulevaisuuden kehitytksen kannalta keskeisin tahon nimitykset eivät kiinnosta. Eikä kukaan edes vaivaudu katsomaan millainen mies sen johtokuntaa tulee vetämään ja onko hänellä yhteyksiä Sipilän hallitukseen.

Ei tämä näin voi mennä täysin huomiotta.

Miksi media käsittelee Sipilää silkkihansikkain?

Johtuuko se siitä, että jossain vaiheessa Ylegaten yhteydessä Sipilän kimpussa oltiin liikaakin ja halutaan hyvitellä?

Johtuuko se kenties siitä, että valtamedian suurten mediatalojen taustalla olevien pääomasijoittajien kannalta hallituksen vahvasti oikeistolainen politiikka on sopivaa ja onnistunutta?

Vai johtuuko se siitä, että hallitus päätti viime keväänä perustaa mediapoliittisen ohjelman. Sen tavoitteeksi kerrotaan:

"Valmistellaan mediapoliittinen ohjelma "Suomalaisen median monimuotoisuuden varmistaminen", joka sisältää selvityksen sekä muita suomalaisen median toimintaedellytyksiä parantavia lyhyemmän aikavälin toimia. Aloitetaan selvitys ja toimet 6/2017, toteutetaan ohjelma 2018 syksyyn mennessä."

Tätä ohjelmaa ei siis ollut olemassa alkuperäisessä hallituksen toimintasuunnitelmassa – se päätti ohjelmasta  huhtikuussa 2017 ja ohjelma käynnistettiin 29.9.2017. Valtioneuvoston hankkeen sivuilla kerrotaan tavoitteeksi:

"Hankkeen avulla haetaan keinoja suomalaisen median monimuotoisuuden ja toimintaedellytysten turvaamiseen. Hankkeessa luodaan säännöllinen tapa seurata suomalaisen median tilaa."

Sipilän hallitus Bernerin ministeriön alaisuudessa siis selvittää suomalaisen median tilaa ja pohtii esimerkiksi tuen tarvetta sekä säädöksiä. Kenties tämän vuoksi media pitää suutaan soukemmalla, kun on oma etu kyseessä. Kattavampi kuvaus asiasta perjantain blogissani.

En tiedä mistä näistä on oikein kysymys, kenties kaikista mainitsemistani ja vielä jostain muusta. Vaikken riippumattomaan mediaan uskokaan, niin nyt ollaan menty jo liian pitkälle – nuo vallan vahtikoirat ovat muuttuneet säyseiksi puudeleiksi ja syövät Sipilän hallituksen kädestä.

NikoKaistakorpi
Sitoutumaton Vantaa

Oikeudenmukaisuuden (toki subjektiivisesti) toteutumisen puolesta kirjoittava yhteiskunnan asioista kiinnostunut mies. Työurani olen tehnyt yritysmaailmassa erityisesti tuotekehitystiimien vetäjänä ja asiantuntijana. Mielipiteitäni politiikasta ja muusta ilmaisen kirjoittamalla täällä - yritysmaailmassa kohdatessamme en puhu politiikasta vaan pidän nämä erillään.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu