Onko valtamedia julistanut Sipilälle rauhoitusajan?
Pääministeri Sipilä on viimeaikaisissa lausunnoissaan aktiivimallista ollut todella kujalla ja selvinnyt siitä yllättävän vähällä valtamediassa. Täydellinen ymmärtämättömyys työmarkkinoiden toiminnasta ja vaikkapa yrittäjien mahdollisuuksista palkata työntekijöitä kuudeksi tunniksi kuukaudessa on ollut huolestuttavaa. Vaikuttaa kuin valtamedia pitäisi näitä pikku lapsuksina, mutta ei nyt niitä vain sellaisina voi kuitenkaan pitää. Tämä mies sentään johtaa hallitusta ja sen työttömiin kohdistamaa politiikkaa.
Piileskeltyään kauan poissa julkisuudesta muiden ottaessa iskuja olisi kuvitellut olleen aikaa tutustua asiaan ja astuessaan lopulta median eteen olisi ollut jotain järkevää sanottavaa – mutta ei, tässä oli entisen yritysjohtajan kontribuutio asiaan. Samalla kun näitä poterossaan pohti, hän olisi voinut palauttaa mieleensä kuinka hyvin toteutui edellinen hyväosaisille kohdistettu talkookehoitus kikyn yhteydessä noin omasta mielestä?
Sipilän ehdotuksen toteuttaminen yrityksen kannalta
Sipilä siis haastaa yrittäjät ja hyväosaiset talkoisiin haluten heidän työllistävän 6 tuntia kuukaudessa työttömiä aktiivimallin ehdon toteuttamiseksi. Ajatellaan, että yritys palkkaa jonkun pienellä palkalla tekemään jotain kuudeksi tunniksi ja maksaa se palkkaa seuraavan ehdon täyttäen:
Palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on raja 1 189 euroa kuussa. Palkka suhteutetaan työaikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivän minimipalkka on 55,30 euroa ja tunnin minimipalkka 6,91 euroa.
Kuusi tuntia kuukaudessa tekee siis 41,46 euroa palkkaa tuolle aktivoidulle työntekijälle – tämä on pieni summa yritykselle ja toki monelle toteutettavissa. Kuitenkin lähdettäessä katsomaan mitä byrokratiaa ja aikaa vievää tekemistä tämä yrittäjälle tarkoittaa onkin tilanne sitten aivan toinen. Kustannukset ja käytetty aika ylittävät tuon mennen tullen ja uskoisin jopa moninkertaisesti. Mietitäänpä mitä yrittäjän ainakin tarvitsee tehdä:
- hakea paikkaan henkilö laittamalla esim ilmoitus TE-toimistoon
- katsoa hakijat ja haastatella sekä tehdä valinta
- tehdä työsopimus
- järjestää riittävä opastus tehtävään
- syöttää tarpeelliset tiedot HR-järjestelmään ja järjestää palkanmaksu
- työntekijän vakuuttaminen
- kirjoitella tarvittavat todistukset Kelaa varten
- syntyykö tästä osa-aikatyöstä mahdollinen velvoite, jos myöhemmin palkkaa samaa hommaa tekemään kokopäiväisen – en tiedä, ehkei sentään?
Tämä ex-yritysjohtaja ei taida olla ollut paljon tekemisissä näiden käytännön asioiden kanssa – suuremmissa yrityksissä niitä hoitamassa on omat osastot ja henkilökunta. Ensimmäistä osaa eli hakuilmoitusta ei välttämättä tarvi tehdä, jos muutoin löytyy homman sopiva tuttu tms. Mutta jos ajattelee vaikka pääkaupunkiseutua, niin nämä kohtaamiset eivät tapahdu kuin Kempeleen torilla.
Yhdessä edeltävän lammaskommentin kanssa nämä Spilän kuningasideat ovat yhtä pihalla todellisuudesta kuin jotkut Trumpin lausumat. Jos ymmärrys hallituksen yhdestä hallituksen keskeisimmästä osa-alueesta on tätä luokkaa, pitäisi ehkä harkita palaamista pääomasijoittajaksi tai yritysjohtajaksi – mieluummin ensimmäiseksi omilla rahoilla pelaten.
Entinen Elektrobitin toimitusjohtaja Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi – Oulun miehiä
Elektrobitin entinen toimitusjohtaja Pertti Korhonen nimitettiin 1.1.2018 perustetun Tekesin ja Finpron yhdistävän Business Finlandin johtokunnan puheenjohtajaksi. Elektrobitin toimitusjohtajaksi vuonna 2006 hänet valitsivat edellinen yrityksen hallituksen puheenjohtaja Sipilä sekä hänen luottomiehensä silloinen toimitusjohtaja Juha Hulkko. Sipilä ja Hulkko jatkoivat tuolloin Elektrobitin merkittävimpinä omistajina – Hulkko ja Sipilähän olivat tätä ennen vuorotelleet toistensa esimiehinä ja alaisina. Tätä ennen Korhonen taas oli Nokialla, jossa hän toimi mm sen Oulun yksikön johtajana. Tuohon aikaan Nokia ja Elektrobithän olivat kuin paita ja peppu alihankintasuhteineen ja yhteisine projekteineen. Herroilla lienee siis paljonkin yhteistä historiaa. Asiasta enemmän eilisessä blogissani.
Muutoinkin tämän syntyneen todella vaikutusvaltaisen Tekesin ja Finpron yhdistävän organisaation johtokunnan valinnat herättävät kummastusta. Viime hetkillä pudotettiin pois kolme yritysmaailman edustajaa mukaan lukien Suomen Yrittäjien edustus. Jäljelle jäi neljä virkamiestä ja kolme yritysmaailman edustajaa. Lähes ainoassa havaitsemassani asiaa käsittelevässä artikkelissa Kauppalehdessä siteerataan Lintilää:
"Lintilä kertoo, että lopullinen johtokunta valittiin niin, että syntyi sopiva kokonaisuus. Lintilä myöntää, että eri tahoja ei informoitu kunnolla johtokunnan valitsemisesta."
Hemmetti, yrityksien innovaatiorahoitusta ja tukia sekä koko Suomen viennin edistämistä pyörittävän uuden laitoksen johto valitaan hallituksen toimesta piilossa ja valintaperusteista eikä prosesseista ole juuri mitään tietoa.
Media on todella hiljaa tästä – en voi käsittää miksi yhden Suomen tulevaisuuden kehitytksen kannalta keskeisin tahon nimitykset eivät kiinnosta. Eikä kukaan edes vaivaudu katsomaan millainen mies sen johtokuntaa tulee vetämään ja onko hänellä yhteyksiä Sipilän hallitukseen.
Ei tämä näin voi mennä täysin huomiotta.
Miksi media käsittelee Sipilää silkkihansikkain?
Johtuuko se siitä, että jossain vaiheessa Ylegaten yhteydessä Sipilän kimpussa oltiin liikaakin ja halutaan hyvitellä?
Johtuuko se kenties siitä, että valtamedian suurten mediatalojen taustalla olevien pääomasijoittajien kannalta hallituksen vahvasti oikeistolainen politiikka on sopivaa ja onnistunutta?
Vai johtuuko se siitä, että hallitus päätti viime keväänä perustaa mediapoliittisen ohjelman. Sen tavoitteeksi kerrotaan:
"Valmistellaan mediapoliittinen ohjelma "Suomalaisen median monimuotoisuuden varmistaminen", joka sisältää selvityksen sekä muita suomalaisen median toimintaedellytyksiä parantavia lyhyemmän aikavälin toimia. Aloitetaan selvitys ja toimet 6/2017, toteutetaan ohjelma 2018 syksyyn mennessä."
Tätä ohjelmaa ei siis ollut olemassa alkuperäisessä hallituksen toimintasuunnitelmassa – se päätti ohjelmasta huhtikuussa 2017 ja ohjelma käynnistettiin 29.9.2017. Valtioneuvoston hankkeen sivuilla kerrotaan tavoitteeksi:
"Hankkeen avulla haetaan keinoja suomalaisen median monimuotoisuuden ja toimintaedellytysten turvaamiseen. Hankkeessa luodaan säännöllinen tapa seurata suomalaisen median tilaa."
Sipilän hallitus Bernerin ministeriön alaisuudessa siis selvittää suomalaisen median tilaa ja pohtii esimerkiksi tuen tarvetta sekä säädöksiä. Kenties tämän vuoksi media pitää suutaan soukemmalla, kun on oma etu kyseessä. Kattavampi kuvaus asiasta perjantain blogissani.
En tiedä mistä näistä on oikein kysymys, kenties kaikista mainitsemistani ja vielä jostain muusta. Vaikken riippumattomaan mediaan uskokaan, niin nyt ollaan menty jo liian pitkälle – nuo vallan vahtikoirat ovat muuttuneet säyseiksi puudeleiksi ja syövät Sipilän hallituksen kädestä.
Ylelle annan tällä kertaa krediittiä siitä, että se teetti tutkimuksen aktiivimallin kannatuksesta puolueittain sekä on jukaissut pari artikkelia, jossa on käyty kysymässä lattitasolla TE-toimistoissa asiakkailta ja virkailijoilta mallin vaikutuksesta.
https://yle.fi/uutiset/3-10031716
https://yle.fi/uutiset/3-10029166
https://yle.fi/uutiset/3-10026715
Kun vilkaisin kannatustaulukkoa, niin itselleni kiinnitti huomion, että yli hallituspuolueiden aktiivimallin kannatuksen menee vielä Kristillisdemokraatit, joista 60% kannattaa aktiivimallia. Tämä vahvistaa minun kuvaani puolueesta, jossa kristillisen armeliaisuuden ja heikompiosaisten puolustamisen sijasta oikeasti vallalla on muiden tuomitseminen ja rankaisu. Erikoinen arvomaailma on puolueen kannattajilla.
Ilmoita asiaton viesti
Hei Niko ja kaikki ”Nikon seuraajat”, joihin minäkin nykyään kuulun!
Olen kertonut teille 8.1.2018 kansalaisloitepalvelussa avatusta aloitteesta:
Mallin kritisoijille haluan kertoa, tämä ”Aidosti palkitsevan aktiivimallin” mukainen apu vanhukselle on tärkeää ”puuhastelua”, jonka voisi liittää (pitkäaikais-)työttömän ns. ”velvollisuuksiin” silloin kun hän ei saa mistään muualta työtä tai työtön ei voi osoittaa aktiivisuuttaan muulla tavoin.
Tästä ”puuhastelusta” hänelle kuitenkin annettaisiin 4,65 %:n l i s ä y s hänen työttömyyskorvaukseensa. Hallituksen aktiivimallihan v ä h e n t ä ä tuon saman määrän.
Tästä ”Aidosti palkitsevan aktiivimallin” mukaisesta ”puuhastelusta” työtön, vanhus ja kunnan sosiaalitoimi sopisivat yhteisesti.
Mitään varsinaista palkkaa ei maksettaisi, eli mikään turha oheistyö yhteiskuntaa kuormittavana ei juurikaan lisääntyisi eikä tämä ”puuhastelu” sotkisi työttömän työttömyyskorvausten maksatusta.
Jos/kun ko. työtön saisi työtä, em. ”Aidosti palkitseva aktiivimalli” päättyisi sopijapuolien niin sopien ja uuden työttömän ”puuhastelun” mahdollistamiseksi tämän saman vanhuksen kohdalle.
Tämä olisi oikeudenmukainen ja inhimillinen työttömien aktivointimalli niin maalla kuin kaupungissa niin avunantajan kuin avunsaajankin kannalta.
Mitäpä tuumitte? Ottakaapa kantaa!
Ilmoita asiaton viesti
Sipilän motiiveja tuossa Business Finlandissa voi vain arvailla. Tekesin synniksi ilmeisesti -jo aikaa sitten- laskettiin liiallinen omapäisyys ja pyrkimys itsenäisiin päätöksiin. Toimintaa lähdettiin rampauttamaan leikkaamalla oleellisesti määrärahoja ja ripottelemalla tilalle poliittisesti korvamerkittyjä eriä. Lopulta päätettiin organisaatioiden yhdistämisestä, johon ei kunnollisia perusteluja koskaan annettu. Luulen, että tuleva suunta näkyy pian….
Ilmoita asiaton viesti
Joo-o, paljon viittaa poliittisen ohjauksen edelleen jatkuvaan lisääntymiseen. Jos ajattelee vaikka hallituksen ja erityisesti Sipilän selkeitä suosikkeja cleantechiä, biotaloutta ja vaikkapa siitä sinistä biotaloutta, niin niihin laitetaan paukkuja monelta taholta. Tekesin lisäksi on kärkihankerahoja sekä lisäksi noita EU-osarahoitteisia alueellisia yritystukia jaetaan ja niissäkin näitä painotetaan.
On nähtävissä esim että mikäli et saa tukea hankkeellesi Tekesiltä, kun sitä ei katsota kovin innovatiiviseksi tms, niin seuraavaksi voit sopivalla alueella ollessasi hake ELY:ltä, jolla sitten kriteerit eivä ttunnu olevan kovin tiukat. Nämä rahathan ovat sitten siirtymässä maakuntahallinnon myötä maakuntien jaettaviksi ja poliittiesn vaikutuksen uhka kasvaa.
On myös kyseenalaista tehdäänkö tästä kokonaisuudesta kunnon vaikutusarviota erityisesti tuotos/panosmielessä. Tottahan toki tällä panostuksella jotain saadaan vientiinkin, mutta saadaanko hyvin suhteessa panostuksiin ja kuinka paljon muut toimialat tästä kärsivät.
Kärkihankkeiden puolivälitarkastelussa todettiin, ettei vielä olla saatu odotettuja tuloksia, mutta ilmeisesti usko on silti vahva. Huolestuttava piirre oli, että siinä väläyteltiin mahdollisuutta julkisilla hankinnoilla tukea näiden kasvua. Se olisi tavallaan yksi tuki lisää ja mielestäni aika arveluttava.
Kauhulla odotan suuntaa.. Esimerkiksi tekoälyn osalta julistettu idea meistä maailman parhaana tekoälyn hyödyntäjänä ja soveltajana on aika hatara, jos emme istu pöydissä missä kehitystä itse teknologian suhteen tehdään niin aika vaikea on tuossa onnistua. Vähän tuollaista best practise -henkistä ajattelua..
Ilmoita asiaton viesti