Niko Kaistakorpi "Contribute. Engage. Participate. Cynicism and apathy are poisons for the spirit." Edward Norton

Aktiivimallin viikkokatsaus faktantarkistuksen näkökulmasta

Keskustelu aktiivimallista jatkuu ja hämmentävää on kuinka huonosti tunnetaan nykyisiä työttömien velvoitteita sekä niihin kohdistuvia rangaistuksia. Tahallisia väärinymmärryksiä on puolin ja toisin eikä kaivattua perusteellista tutkivaa journalismia tee oikein kukaan. Kesäkuussa Ylen toimitusjohtaja Kivinen kertoi kuinka Yle vahvistaa tutkivaa journalismia, mutta Suomen Kuvalehden mukaan tämä on jäänyt teorian tasolle. Harmi, on todella valitettavaa, että keskustelua käydään vain osatotuuksilla ja myös täysin perättömillä väittämillä.

Kokoomuksen Jaskarille viikon pohjanoteeraus

Kansenedustaja Jaskari osoitti totaalisen tietämättömyytensä Suomen käytännöistä tänne kirjoittamassaan blogissa AKTIIVIMALLIN VALEUUTISET JA PROPAGANDASOTA. Kenties hänen onnekseen tuo poistui Tuoreimmat-fiidistä heti hänen tai avustajansa julkaistua perään blogin teatteriasioista. Otsikon isoilla kirjaimilla huutaminen on hänen itsensä - ei minun.

Syyttäessään muita valeuutisista ja propangandasta syyllistyy hän jälleen samaan itse - sama Tanskan mallin kirsikanpoiminta jatkuu kuin ennenkin ja näemmä hän ei myöskään tunne Suomen käytäntöjä eikä TE-toimistojen toimintaa.

Innoituksen hän näyttää saaneen Ylen uutisesta, joka kertoo ettei Tanskassa ole niin paljon virkailijoita per työtön kuin on SAK:n taholta väitetty. Jaskari toteaa:

"Suomessa SAK on jäänyt jotenkin vanhan ajan vangiksi. SAK haluaa suojella työttömyyden jatkumista pitämällä tiukasti kiinni Euroopan jäykimmistä työmarkkinoista. Edes keskustelu työmarkkinoiden vapauttamisesta työlle merkitsee lakkoaseen välitöntä käyttöönottoa. Aktiivimallia vastustetaan laajoilla mielenosoituksilla helmikuun alussa. Ehdotan SAK:lle ja sen jäsenjärjestöille opintomatkaa Tanskaan."

Olipahan lausunto, edes keskustelu työmarkkinoiden vapauttamisesta merkitsee lakkoaseen käyttöönottoa? Millähän tavoin aktiivimallissa on kyse työmarkkinoiden vapauttamisesta - ei mitenkään. SAK:lle hän suosittelee opintomatkaa Tanskaan - SAK:n Jaana Siekkinen on siellä käynyt tutustumassa ja kertoo asiasta blogissaan. Itse luotan enemmän hänen kertomaansa kuin siihen, mitä Jaskari on lukenut uutisista ja EK:n sivuilta.

Kun hallituspoliitikkojen taholta jatkuvasti puhutaan Tanskan mallista ankarampana kuin Suomen, niin on ensiarvoisen tärkeää tarkastella myös rangaistuksen suuruutta:

"Jos työtön ei vuoden aikana täytä kertaakaan aktiivisuusehtoa, menettää hän Tanskassa työttömyysturvan yhteensä kahdelta päivältä ja Suomessa yhdeksältä päivältä. Suomessa työttömyysajan alkuun tulee vielä viisi omavastuupäivää. Väittäisin Suomen mallia ankarammaksi: voisin jopa sanoa, että Tanskassa ei ole kovin paljon merkitystä sillä, saako työtön työtunnit täyteen.", kertoo Siekkinen.

En muista nähneeni tätä julkisuudessa juuri koskaan, mikä kertoo keskustelun tasosta ja osatotuuksien viljelystä - onko kyse tietämättömyydestä vai tahallisesta harhaanjohtamisesta?

Jaskarin kritisointi SAK:n kertomaan on siinä mielessä oikein, että yksinkertaistettu laskutoimitus virkailijoiden määrästä suhteessa työttömien määrään ei kuvaa tilannetta riittävän tarkasti. Tämä on nyt otettu kuitenkin oman propagandassodan aseeksi muistamatta sitä, että vaikka kuinka asiaa pyörittäisi, niin Suomessa tilanne on paljon karumpi. YLE kertoi muutama päivä sitten:

Esimerkiksi Oulun TE-toimistossa asiakkaita voi olla jopa 600–1 000, Lapissa sama luku on 600–700. Muun muassa Keski-Suomen TE-toimistossa asiakkaita on noin 200–400 virkailijaa kohden, Kainuussa puolestaan 200 per virkailija.”

Kertoessaan korjattuja Tanskan lukuja Jaskari ilmeisesti ”unohtaa” merkittävän eron, joka silti on edelleen verratuna Suomen panostuksiin työttömien tukemiseksi.

Tuossa Jaskarin blogissa olisi paljokin ruodittavaa väittämiltään, mutta otan nyt vain yhden esimerkin lisää, joka paljastaa ettei tämä Kokoomuspoliitikko tiedä Suomen käytännöistä juuri mitään:
Lisäksi Tanskassa työnhaku on viety verkkoon. Siellä työttömät rekisteröityvät, kirjaavat osaamisensa ja päivittävät tilanteensa."

WOW, vai että oikein verkkoon on siellä viety. Suomessa TE-toimistoilla on mm valtakunnallinen CV-netti verkossa, johon työnhakijat itse täyttävät osaaamisensa ja kertovat millaista työtä hakevat sekä lisäävät CV:nsä. Sieltä työantajat ja rekrytoijat voivat ihan siellä verkossa katsella työttömien työnhakijoiden tietoja. Lisäksi mm työllistymissuunnitelmissa edellytetään näiden päivittämistä ja pitämistä esillä saktioiden uhalla.

Joten vastapallona Jaskarille ehdottaisin, että hän voisi näistä asioista päättävänä kansanedustajana koittaa ensin ymmärtää sen maan toimintaa, minkä eduskunnassa on tekemässä päätöksiä?

Heti vingutaan, jos työttömän pitää tehdä jotain ja asetetaan velvotteita?

Tästä ajattelukannasta esimerkkinä olkoon Sinisten Jari Valkosen blogi AKTIIVIMALLI JA SUURET TUNTEET - hänkin tykkää huutaa otsikossa Jaskarin tapaan isoilla kirjaimilla. Hän kertoo mm seuraavaa:

"Miksi ay-liikkeen mielestä työttömyyden pitäisi olla subjektiivinen oikeus ilman, että työttömällä on mitään velvollisuuksia?"

Valitettavasti hän ei ole yksin näkemyksensä kanssa, jonka mukaan Suomessa työttömällä ei ole velvollisuuksia ollenkaan - kunhan makoilevat sohvalla tekemättä mitään ja nostavat rahaa. Kehottaisin näitä henkilöitä tutustumaan nykyisiin työttömän velvollisuuksiin ja vaikkapa Pohjoismaiden kovimpiin karensseihin TE-toimiston sivuilta: Mitä karenssi tarkoittaa?

Kyseinen sivu kertoo millaisia toimia työttömältä Suomessa edellytetään ja kuinka niiden tekemättä jättäminen johtaa 15-90:n päivän karenssiin työttömyysetuutensa menettäen. Karenssi kuulostaa paremmalta kuin sakko, mutta taloudelliselta vaikutukseltaan tuo vastaa 15-90:n päivän päiväsakkoa. Sen saadakseen muilla elämänalueilla tarvitsee muuten  rötöstellä aika huolella.

Otetaan esimerkki työn vastaanottamisesta:

"TE-toimisto tarjoaa sinulle työtä tekemällä työtarjouksia. Myös työnantaja voi tarjota sinulle työtä suoraan. Työstä kieltäytyminen voi johtaa työttömyysetuuden määräaikaiseen menettämiseen.

  • Jos kieltäydyt ilman pätevää syytä työstä, johon sinut on valittu, tai työsopimus kariutuu oman menettelysi takia, karenssi on 90 päivää. 
  • Jos kieltäydyt TE-toimiston sinulle tarjoamasta tai muuten sinulle tarjotusta työstä, karenssi on 60 päivää.
  • Jos työ, josta kieltäydyt, olisi kestänyt enintään kaksi viikkoa, karenssi on 30 päivää.

Jos aiheutat omalla menettelylläsi sen, ettei työsuhdetta synny, sinun katsotaan kieltäytyneen työstä."

Karensseja laitetaan samoin tavoin myös monista muista velvotteista, joten käykää hyvät ihmiset ensin tutustumassa näihin asioihin ennenkuin alatte meuhkaamaan, ettei Suomessa työttömän tarvitse tehdä mitään. Leukojen louskuttaminen ilman tietoa ja ymmärrystä ei ole kovin kohtuullista, vaikka läpihän sekin tuntuu menevän.

Lindström, Sipilä, Orpo ja Hetemäki: yhdessä sovittu kolmikannassa - höpöhöpö!

Tällä viikolla on myös toistuvasti mm näiden herrojen osalta toitotettu kuinka kymppilista ja aktiivimalli ovat yhdessä kolmikannassa sovittu kokonaisuus - eivät ole. Miten hallituksen ministerit ja tämä johtava virkamies voivat pitää yhteisesti sovittuna jotain, johon yksi osapuoli ei suostunut?

Sopimus ei ole sellainen, johon yksi kolmesta osapuolesta ei suostu eikä allekirjoita. Se että hallitus päätti siitä huolimatta edetä ja nyt vielä väittää asiaa sovituksi, on suorastaan törkeää toimintaa. Voi olla hyväkin ettei tällä hallituskaudella paikallinen sopiminen etene, jos nykyhallituksen ajatus sopimisesta on tällainen.

Kikyssä myös sovittiin, että lisäheikennyksiä työttömyysturvaan ei tehdä, mutta silti hallitus niin tekee. Aktiivimallin väittäminen joksikin muuksi on puhdasta harhaanjohtamista. Tänään Lindström taas kunnostautuu toppuuttelemalla mielenilmausta Iltalehden mukaan seuraavasti: "Ehkä kannattaisi kuitenkin malttaa ja katsoa minkä sisältöisenä tämä aktiivimalli oikeasti tulee sitten käyttöön."

Tässä piilee se yksi keskeisimmistä ongelmista ja epäoikeudenmukaisuuksista: laki tuli voimaan 1.1.2018 ja työttömien olisi pitänyt jo tuolloin tietää kuinka toimia lain mukaisesti, mutta ollaan vielä tänäänkin tilanteessa, missä vielä arvotaan millaisena aktiivimalli oikeasti tulee käyttöön? Haloo, planeetta maa kutsuu - näin ei tehdä modernissa oikeusvaltiossa. Kuvittelisi entisen oikeusministerin ymmärtävän jotain kunnollisesta lainvalmistelusta sekä kansalaisten oikeusturvasta - työtönkin on sentään vielä kansalainen.

Työllisyyspolitiikka on kokonaisuus - velvoitteita, kannustimia ja tukea eikä pelkkää keppiä

Vaikka joitakin parannuksia ja tukevia toimenpiteitä ollaan tehty, ovat ne pahasti alimitoitettuja suhteessa kepin käyttöön ja kaikkin työttömiin kohdistuvaan mekaanisella laskukaavalla toteutettavaan sanktioon.

Monet viljelevät mielikuvaa kaikista työttömistä vätyksinä ja näkevät mallin vastustamisen syynä sitä, että nuo eivät vaan viitsi tehdä mitään. Mielenkiintoinen oli myös Ylen tutkimuksen tieto siitä, että mallia kannattavat tietävät siitä vähiten. Mitähän he mahtavat sitten tietää myöskään muista jo nykyisellään työttömiin kohdistuvista velvotteista - tuskin juuri mitään.

Minun nähdäkseni tässä on kyse paljosta muusta kuin tekemisen ja velvoitteen vastustamisesta. Herännyt massiivinen vastustus johtuu mm seuraavista:

  • työtön saa rangaistuksen vaikka kuinka aktiivisesti yrittäisi ehdot täyttää - pitää onnistua
  • aktiivimallin leikkaukset kikyn vastaisia eli tehtyä merkittävää sopimusta rikottiin
  • väitetään yhteisesti sovituksi vaikkei näin tapahtunut
  • laki pikavauhtia voimaan ja ei tiedetä kuinka tulkitaan, ohjeistus tulee myöhemmin
  • TE-toimiston resurssit eivät riitä
  • Kelan käsittelyissä saattaa toistua viimem kevään kaaos viiveineen
  • jatkuva Tanskan mallin harhaanjohtava käyttö kirsikanpoimintana, pelkkä keppi

Nämä tekijät asettavat tehdyn päätöksen sekä lain eettisesti ja moraalisesti hyvin kyseenalaiseksi. Moni on kokenut sen epäoikeudenmukaiseksi ja kohtuuttomaksi.

On sääli että tutkiva journalismi tuntuu olevan lamassa ja tämäkin keskustelu jatkuu ja jatkuu osatotuuksina eikä mistään löydy sellaista tahoa, jolla olisi resurssit ja halu tarkastella kokonaisuutta. Itse asiassa tämä tuottaa niin hyvin uutisia ja hämminkiä, että valtamedialle se on oikeastaan hyödyllistä ja tuottoisaa.

Harmikseni yleinen keskustelu jatkunee samalla uralla, mutta ainakin yritin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

17Suosittele

17 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Hieno kirjoitus Niko, lämmin kiitos!

Kerrot, että "Työllisyyspolitiikka on kokonaisuus - velvoitteita, kannustimia ja tukea eikä pelkkää keppiä" - kaikki niin totta.

Juuri tästä kertomastasi kokonaisuudesta on kyse kansalaisaloitteessa "Aidosti palkitseva aktiivimalli".

Miksi sitä ei mikään media julkaise? Kenen varpaita se talloo?

Tutkikaa ja hutkikaa. Tästä em. kansalaisaloitteeseen:

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2810

Olisiko tässä hyvä "pohjapaperi" aktiivimallista käytävälle keskustelulle?

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Hyvä Niko! Täältä tulee kannustusta hyvälle työlle!

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Kiitos kun jaksoit oikaista näiden harhaanjohtavien trollien juttuja.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Suurkiitos Kirsi, Birgitta ja Vellu, kannustava ja positiivinen palaute auttaa jaksamaan ja aktivoi. :-)

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kiitos kiitoksista - jatketaan harjoituksia!

Vielä aiheeseen, että varoitukset, sanktiot ja "tukkapölly" eivät työttömiä aktivoi. Syy mielestäni on varsin selvä:

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo perää "sosiaaliturvan kokonaisuudistusta", koska "työttömyysturvaa nostetaan lisäksi muihin tarkoituksiin - esimerkiksi lapsen ja muiden läheisten hoitoon, sairaudesta toipumiseen, työkyvyttömyyteen, opiskeluun ja yritystoimintaan - kuin työn etsintään. Toisaalta työttömät käyttävät myös muita etuuksia - ennen muuta asumistukea ja toimeentulotukea - toimeentulonsa turvaamiseen." (ESS 5.1.2018, Politiikan verkkouutiset 6.1.2018)

"Aidosti palkitsevan aktiivimallin" mukainen esitys vastaa omalta osaltaan juuri tähän sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen.

Eiköhän Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen pääesikuntineen voisi ottaa vetovastuuta tässä asiassa? Hän olisi politiikan kuumimmista sisäpiireistä hieman kauempana...

Samaan sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen yhteyteen voisi ottaa asumistuen kokonaisuudistuksen, ja sen, että sijoittajat saavat 100 % korkovähennystä asuntolainoihinsa kun ns. tavallinen Matti Meikäläinen saa enää vain rippeitä korkovähennyksinä entiseen verrattuna, ja aina vähennystä vuosittain vaan pienennetään.

Eikös' Annika Saarikko vähän tätä sosiaaliturvan uudistamista alustellutkin joulun alla, vai muistanko väärin...

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Olisi tässä uudistamista, sen verran laaja kokonaisuus, että vaatinee oman pohdintansa. Yksi itseäni askarruttanut asia on se, että Verohallinto ja Kela kohtelevat aivan eri tavalla yhdessä asuvia avopareja.

Jos vaikkapa hiljattain yhteen muuttaneella nuorellaparilla toinen on työmarkkinatuella, niin Kelan taholta otetaan huomioon hänen avopuolisonsa tulot ja varallisuus pohdittaessa toimeentulotukea eli avopuolisolle tulee eräänalainen elatusvelvollisuus.

Sen sijaa verottaja ei huomio tätä mitenkään vaan verotus on täysin erillinen vaikka toiselle Kelan päätösten kautta muodostuu tavallaan osin huollettava.

Avoliitosta tulee samat velvoitteet kuin virallisesti solmitusta avioliitosta vaikka lain kannalta esim perintöasioissa ei sitten taas olekaan mitään oikeuksia.

Suomessa lienee suuri määrä pariskuntia, jotka edellämainitusta syistä eivät ole oikeutettuja toimenetulotukeen, mutta samalla eivät kuitenkaan saa veroistakaan helpotuksia. Työmarkkinatuellahan se on aina 20% ja toisella se on sitten mitä on.

Perhetulon tai ruokakuntakohtaisen tulon malli ratkaisisi tätä problematiikkaa. En tiedä miksi, missä vaiheessa ja kenen toimesta avolitto rinnastettiin täysin velvollisuudeltaan täysin avioiliittoon vaikka vastaavaa yhteistä sopimusta siinä ei olla tehty.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen

Pikku juttu. Minä olen hakenut muutosverokortin työmarkkinatuelle ja se on pienempi kuin 20 prosenttia.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

Oukkei, hyvä tietää, olen siis ymmärtänyt väärin olettaessani tuon 20% aina osuvan - pahoittelen. Sinällään tuota kuvaamaani asiaa se ei oikeastaan muuta.

Käyttäjän bvalonen kuva
Birgitta Valonen Vastaus kommenttiin #19

Melkein aina kaikki kirjoittavat tuon 20 prosenttia, en vain ole tullut korjanneeksi. Tähän nyt jostain syystä sitten laitoin :)

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #12

Tuo verohallinnon automaattisen 20 prossan veroprosentin vaikutus on merkittävä ulosottovelvollisten kohdalla. En ole tuollaista muutosmahdollisuutta osannut ohjata eteenpäin. Käytännössä jokunen euro enemmän kilahtaisi kuukaudessa työttömän tilille sen sijaan että työttömyyspäivärahan ollessa ainoana tulona vuoden ansiokertymän veronpalautus n. 1000 euroa pujahtaa veroparatiisiin.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Muistin väärin, ei joulun alla vaan 18.5.2017 - aika rientää...

"Saarikko: Sosi­aa­li­turvan uudistus alulle" -artikkeli, ks. alla olevasta linkistä:

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/saarikko-sosiaali...

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

Noin 50-55 -vuotiaat ja sitä vanhemmat pitkäaikaistyöttömät, joiden työkyky on olematon, tulisi päästää työkyvyttömyyseläkkeelle.

Miksi heidän nöyryyttämistään ja kurittamistaan vain jatketaan? Jotta he kuolisivat pois nopeasti? Tekisivät itsemurhan?

Eläkkeen tason tulisi olla sellainen että sillä selviää eli n. 1 300 euroa/netto/kk.

• Työkyvyttömyyseläkkeiden taso on Suomessa Euroopan huonoin.

• Työkyvyttömyyseläkkeen saajat ovat yksi huono-osaisimmista väestöryhmistä Suomessa.

• Nykyään työkyvyttömyyseläkeläisen keskimääräinen kokonaiseläke on noin kolmanneksen pienempi kuin vanhuuseläkkeen saajalla. Vuonna 2000 se oli vielä samaa tasoa.

Kortistossa oleville, vähintään 70 000 pitkäaikaistyöttömällä, ei ole mitään asiaa töihin enää koskaan.

Miksi ei maastamme löydy useampia Ilkka Taipaleen kaltaisia, kaikista heikompiosaisten puolestapuhujia?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kuulostaa järkevältä näin mutulla. Itse en niin hyvin noita asioita tunne, että uskaltaisin ottaa tarkemmin kantaa.

Puolestapuhujia tarvitaan ja empatiaa.

Hyvä on muistaa se, että vanhan sanonnan "Kaveria ei jätetä" idea ei ollut, että vain omia kavereita ja lähipiiriä ei jätetä, vaan se koski kaikkia suomalaisia. Sitä ajatusta tarvitaan edelleen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Tehdään yksi oletus: Jos aktiivimalli olisi otettu käyttöön niin, että kaikille työttömille olisi lisätty peruspäivärahaan 100 euroa, mutta se olisi maksettu vain sellaisille, jotka täyttävät aktiivisuusehdon, mitä olisi tapahtunut?

Tämä on oma arvioni:

1) Ay-liike olisi voimakkaasti vastustanut peruspäivärahan korottamista. Peruspäivärahaahan ei saa korottaa ilman, että korotetaan samassa suhteessa ansiosidonnaistakin. Ay-väelle tämä on kynnyskysymys ja lakkoase vilahtaisi välittömästi.

2) Ay-liike olisi katsonut, että kyse olisi ollut kepistä eikä porkkanasta. Se olisi tulkittu kaikille kuuluvaksi lisäosaksi, joka otettaisiin pois niiltä jotka eivät ehtoa täytä.

Varsinainen mediamöly olisi ollut vaimeampaa ja lain kustannusvaikutus olisi ollut samaa luokkaa kuin nykyisellä aktiivimallilailla.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hieman pessimistinen, mutta toki hyvinkin mahdollinen reaktio. Kuten kirjoitit, niin mediamöly olisi varmaan ollut pienempää. Itse veikkaan että vastaanotto silti olisi ollut positiivisempi. Jos lisäys sanktion sijaan olisi ollut tuon saman 4,65%, niin en nyt itse usko että niin suurta metakkaa olisi ay:n taholta syntynyt. Toisaalta ei minulla heidän aivoituksistaan ole suoran käden tietoa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kuten kirjoitin, lakkoase olisi vilahtanut esiin välittömästi. Seurauksena olisi ollut yleislakko ja hallitus olisi joutunut vetämään lain takaisin. Kynnyskysymyksiin ei saa koskea.

Tämä ay-liikkeen kanta on seurausta heidän tavoitteestaan, että ansiosidonnaisen ja peruspäivärahan välistä suhdetta ei saa kaventaa. Ammattiliitot pyrkivät polkemaan peruspäivärahan osuutta työttömyysturvassa. Tuo satasen korotus tarkoittaisi sitä, että ansiosidonnaisen vaikutus alkaisi vasta 908 euroa tai enemmän tienaavien työn tekijöiden joutuessa työttömäksi. Nykyiselläänhän tuo raja on 812 euron kohdalla.

Ammattiliitot ovat vastustaneet luonnollisesti myös mallia, jossa työttömyyskassan jäsenyyttä ei vaadittaisi, vaan kassan jäsenyyden suuruinen maksu perittäsiin kaikilta työntekijöiltä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa maksettaisiin kaikille työttömille työttömyyden ensimmäisiltä 400 vuorokaudelta työssäoloehdon täytyttyä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #13

Löytyisikö vielä veikkausta sille, mitä EK ja muu työnantajia, teollisuutta sekä pääomaa edustava taho olisi tehnyt?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #15

Luultavasti olisivat taputtaneet kätösiään. Ei, en ihan oikeasti osaa sanoa.

Luultavasti olisivat kuitenkin olleet tyytyväisiä. Olisihan tuon kaltainen kehitys omiaan murentamaan järjestäytymisastetta ja siten heikentämään ay-liikkeen vaikutusvaltaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Hallitusohjelman päivitettyn versioon on muuten ilmaantunut oheinen toteamus, joka on minua mietityttänyt (s. 29):

"Työttömien määräaikaishaastatteluissa painopistettä siirretään puhelinhaastatteluista kasvokkain tehtäviin haastatteluihin.
Tehostettua palvelua tarvitsevat työttömät ohjataan mahdollisuuksien mukaan TE-toimistojen haastattelujen yhteydessä(3 kk:n työttömyyden jälkeen) työvoimaa tarvitseviin henkilöstöpalveluyrityksiin."

Mitähän tämä konkreettisesti tarkoittaa? Ilmeisesti pyritään voimakkaasti tuuppaamaan kolmen kuukauden ammattisuojan jälkeen työttömiä henkilöstöpalveluyrityksiin? Kuulostaa hitusen erikoiselta enkä oikein tiedä taustoja ja syitä tälle.

http://vnk.fi/documents/10616/4610410/Toimintasuun...

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Näyttäisi siltä, että työttömät pyritään mahdollisimman nopeasti palauttamaan takaisin työelämään. Henkilöstöpalveluyritykset nähdään kanavana saada minimissään tuo aktiivisuusvaatimus täytettyä.

Itse en jaksa uskoa henkilöstäpalveluyritystenkään selviävän järkevästi tuon klausuulin niille aiheuttamasta kuormituksesta.

Käyttäjän JarmoAhonen1 kuva
Jarmo Ahonen

Tähän sopii oikein hyvin vanha ohje: Follow the money.
https://www.hs.fi/talous/art-2000005525883.html

Siinähän bisnekset kärsivät jos ei jostain saada porukkaa listoille.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Muutama poiminta niistä monista mediassa olleista kirjoituksista, jotka aktiivimalliin liittyvät.

”Sund kutsuu aktiivimallia naurahtaen ”paskaksi kompromissiksi”.
”Paskalla kompromissilla tarkoitan, ettei aktiivimalli vastaa kenenkään alkuperäisiä tavoitteita, mutta sehän on kompromissin luonne.”
Sundin mukaan kyse ei ole siitä, että työttömiä haluttaisiin rangaista.
”On olemassa tutkimustietoa siitä, että aktiivimallin kaltaiset taloudelliset kannusteet toimivat tiettyyn rajaan saakka.”
Sund muistuttaa, että hallitus oli etukäteen päättänyt, että mallin on oltava kustannusneutraali, eli siitä ei saa syntyä lisämenoja valtion budjettiin.”

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/tyoryhman-rapor...

Siis on olemassa tutkimustietoa, mutta sitä ei tuoda mitenkään julki. Olisi niin tiedollisesti antoisaa tietää mikä se raja on. Mitkä ovat mahdollisuudet työllistyä, kun se raja on ylitetty.

Eeva Kärkkäinen Suomenmaassa sanoo aktiivimallin puntaroinnissaan:
”Aktiivimallin kaltaiset työvoiman tarjontaa lisäävät uudistukset kannattaa tehdä nyt, kun työvoimalle riittää kysyntää.”

Miksi kyseistä mallia edes tarvitaan, jos työvoimalle on kysyntää. Kyllä ne työläiset niitä töitä hakevat, joita oikeasti on tarjolla, ilman mitään mallejakin. On typerää kuvitella, että ihminen haluaisi tieten tahtoen olla ilman työtä. Tämän puntaroinnin kohdalla oli hyvä kommentti, jossa viitattiin Suomen lakiin. Kannattaa lukea.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/analyysi-aktiivim...

Kysymys työttömyysongelman ja kohtaanto-ongleman ratkaisussa on enemmän siitä, KEITÄ YRITYKSET HALUAVAT REKRYTOIDA. Ammattitaitoisia ihmisiä. Eikä taida tämän mallin avulla se ongelma ratketa.

Kuten tällä hetkellä kovasti hehkutetaan työllisyyden parantumisesta, tilastojen kaunistumisesta, niin eiköhän siitä joku halua hattuunsa sulan poimia ja vieläpä keinotekoisesti tilastoja kaunistelemalla.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Aktiivimalliin ja työn perässä muuttamiseen ja Timo Metsolan talojen romutuspalkkiokeskusteluun heittäisin oman ehdotukseni:

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta tulisi tässä yhteydessä mieleeni se, että eikö ARA voisi tukea ja avustaa sellaisia esim. iäkkäitä ihmisiä, jotka asuvat paikkakunnalla huonokuntoisessa 1,5- tai 2-kerroksisessa omakotitalossa, josta puuttuvat kunnolliset kylpyhuone-/saunatilat, kun he ostaisivat jo paikkakunnalta työn perässä muuttaneelta hyväkuntoisen heille sopivan talon?

Eli vaihdetaan paikkakunnan sisällä ARA:n tuella ja avustuksin ikäihmiset huonokuntoisista omakotitaloista hyväkuntoisiin "sopuhintaan", ja puretaan sitten ne jäljelle jäävät huonokuntoiset talot.

Näin kunkin paikkakunnan sisällä talokantaa nuorennetaan ja hoidetaan ilman, että ARA:n täytyy tukea vanhusten kylpyhuoneremontteja ja porrashissejä.

Olisiko tässä ideaa? Ottakaapa kantaa.

Käyttäjän TiinaTeittinen kuva
Tiina Teittinen

Ikääntyneille ihmisille harvon omakotiasuminen on pitkäaikaisratkaisu, ihan jo ylläpidosta aiheutuvista haasteista johtuen. Mutta jos muita omistusasumisen muotoja läheltä palveluja löytyisi, niin mikä ettei. Mukava hissillinen kerros/ rivitaloasunto, pienet asumiskulut ja kohtuullisesti asumistiloja. Tuskin on mielekästä ikäihmisenä muuttaa toistuvasti, kun oma toimintakyky rajoittuu.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset